Kansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa - Ovat Suomen suojelualueverkoston kruununjalokiviä - Tuottavat myös hyvinvointivaikutuksia - Maksuttomia jokamiespalveluita - Luontomatkailun toimintaympäristöjä - Porotalouden toimintaympäristöä
Kansallispuistot on nostettu keskeisiksi vetovoimatekijöiksi - Suomen maabrändityöryhmä - Lapin matkailustrategia Nykytilanne: - Merkittävä tekijä kotimaan kohdetta valittaessa - Sekä toimialue että vetovoimatekijä - Lapin puistojen käynneistä yli 90 % matkailijoita - Suomessa ei kv. tunnettua kansallispuistoa - Lapin puistot ovat erilaisia olosuhteiltaan ja palveluiltaan Korostetusti erilainen matkailullinen profiili tavoitteena Erilaiset kohderyhmät 3
Kansallispuistot Lapin matkailustrategiassa Veturituote: - kansallispuistot ja matkailukeskukset yhdessä Vahvojen tuoteteemojen kehittäminen, odotuksia: - teemakonseptit? - lapset - hyvinvointi - elämykset - kansallispuistoseikkailu - kulttuurimatkailu 4
Kansallispuistot Lapin matkailustrategiassa Kesäaktiviteetit - kehitetään yhdessä, - avain kesäkysyntään? Kansainvälinen tunnettuus - kansallispuisto käsite tunnetaan, sillä on tietty odotusarvo Suuri matkailullinen potentiaali - miten se hyödynnetään? 5
Kansallispuistot Lapin matkailustrategiassa Miten kansallispuistot vastaavat näihin? Laatu, kestävyys - kestävä kehitys, hyvinvointi, downshifting PJI2 - luonnontilaisuus Turvallisuus Ympärivuotisuus - erityisesti kesäajan potentiaali Kansainvälinen vetovoimatekijä - opastus, ohjattu toiminta ja tuotteistus erityisen tärkeitä kv -asiakkaalle 6
Dia 6 PJI2 - luonnontilaisuus Pertti Itkonen; 19.9.2011
Matkailukeskukset ja kansallispuistot muodostavat kokonaisuuden 7
Luontopalvelut Lappi Retkeilytuvat 20 kpl yhteensä 260 kpl, joista 174 kansallispuistoissa 116 kpl 79 kpl 45 kpl 8
Luontopalvelut Lappi Retkeilyreittejä yhteensä 3600 km, joista puolet kansallispuistoissa (= reittipohjia ilman eri reittityyppien päällekkäisyyden kerrannaisvaikutuksia) Tunturi-Lappi 1122 km Pohjois-Lappi 680 km Koilliskaira 861 km Etelä-Lappi 937 km 9
Luontopalvelut Lappi Retkeilykäymälät yhtensä 701 kpl, kansallispuistoissa niistä n. 200 kpl 10
PJI13 Luontomatkailu on kasvava trendi. Lapissa ainutlaatuinen luonto tarjoaa matkailuyrityksille lisämahdollisuuksia yrittämiseen ja rakentaa paikallistalouteen hallittua kasvua.
Dia 11 PJI13 Nämä kartat voisi laittaa "Virkistyskäytön tunnuslukuja..." jälkeen. Pertti Itkonen; 19.9.2011
Vuonna 2011 Lapin luonnonsuojelualueilla toimivien matkailuyritysten kanssa voimassaolevia yhteistyösopimuksia on n. 50 kpl Kansallispuistoissa toimivia yrityksiä on paljon enemmän -> lisäksi runsaasti kansallispuistoja välillisesti hyödyntäviä
Luontomatkailu tukee alueen elinkeinoja Kansallispuisto tai retkeilyalue ei ole tulo- tai työllisyysautomaatti mutta budjettirahoitteiset retkeilypalvelut luovat pohjaa paikallisten yrittäjien tuottamille maksullisille matkailupalveluille Edellytykset merkittävien paikallistaloudellisten vaikutusten syntymiselle Kohteen on houkuteltava riittävästi kävijöitä (luonnon vetovoima, muu tarjolla oleva kokonaisuus) Kävijöille on tarjottava niitä palveluita, joista he ovat valmiita maksamaan Yleisen infrastruktuurin (kulkuyhteydet ym.) oltava kunnossa Yhteistyö eri toimijoiden (kunnat, paikalliset yrittäjät, Metsähallitus) kesken tuottaa parhaat tulokset 13
Kansallispuistojen ja retkikohteiden matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden hoitoon ja rakenteisiin sijoitetut rahat palautuvat monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. 14
Lapin kansallispuistot ja erämaat tuottavat taloudellista hyötyä sijaintikunnilleen! Niiden asiakkaiden aluetalousvaikutus, joiden pääkohde oli kansallispuisto (v. 2010): Alue Tulovaikutus (milj. euroa) Työllisyysvaikutus, htv Pallas-Yllästunturin KP:n ylläpitokulut n. 1,2 milj. eur/v Käyntimäärä Lemmenjoen kansallispuisto 0,4 5 10000 Pallas Yllästunturin kansallispuisto 18,7 246 436000 Perämeren kansallispuisto 0,2 2 9000 Pyhä Luoston kansallispuisto 3,4 45 119000 Riisitunturin kansallispuisto 1 12 23000 Syötteen kansallispuisto 0,9 13 31000 Urho Kekkosen kansallispuisto 10,5 138 288000 Yht 35,1 461 916000 15
Paikallistaloudellisten vaikutusten jakautuminen Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa (2010) majoittuminen 63 kahvila- ja ravintola 15 ruoka- ja muu vähittäiskauppa 9 muut menot 6 ohjelmapalvelut 4 paikallisliikenne 3 huoltamo 1 0 10 20 30 40 50 60 70 % (n=1633)
Millainen luonnonkäyttö sopii kansallispuistoon? Määritellään tarkasti hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja järjestyssäännössä Puisto jaetaan maankäyttövyöhykkeisiin. Ulkopuolelle ohjataan käyttömuodot, jotka aiheuttavat uhkaa luonnonarvoille tai häiriötä alueen eläimistölle tai toisille käyttäjille 17
Millainen luonnonkäyttö sopii kansallispuistoon? Retkeily ja luonnon virkistyskäyttö joka ei oleellisesti muuta luonnontilaa tai edellytä teitä, leveitä uria tai muita luontoa pysyvästi muuttavia palvelurakenteita Matkailupalvelut opastetut retket patikoiden, hiihtäen, veneellä, porolla tai koiravaljakolla pyöräilyyn, ratsastamiseen ja porolla tai koiravaljakolla ajamiseen suhtaudutaan harkiten Paikallinen perinteinen luonnon käyttö, porotalous ja luontaiselinkeinot perustamissäädösten mukaan 18
Virkistyskäytön tunnuslukuja Lapin kansallispuistoissa v. 2010 Lapin kansallispuistoihin tehtiin yli 900 000 käyntiä Luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kävi n. 350 000 asiakasta Kävijöiden tärkeimmät virkistysmotiivit ovat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen Kansallispuistojen hoitoon ja asiakkaiden palveluihin (luonnonsuojelu, luontokeskukset ja asiakaspalvelu, retkeilyreittien huolto ja ylläpito, polttopuu- ja jätehuolto, erävalvonta ym.) käytetään vuodessa Lapissa n. 4 miljoonaa euroa 19
Markkinointi Yhteisvoimin vahvistamme kansallispuistojen ja matkailukeskusten vetovoimaisuutta ja luomme edellytyksiä kestävälle matkailulle Markkinoinnissa yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi linkitykset eri matkailun verkkopalveluiden välillä (mm. luontoon.fi, outdoors.fi, laplandfinland.com ja visitfinland.com) Kansallispuistojen erinomaista markkinointiarvoa voimme kaikki hyödyntää Lappi-kuvan rakentamisessa 20
Luontoon.fi Retkikartta.fi 21
Visitfinland.com Laplandfinland.com 22
Aluesivustot Facebook 23
Kansallispuistosta Euroopassa kansainvälisen luontomatkailun kärkituote? Matkailukeskusten ja kansallispuistojen palvelutarjontaa yhdistämällä kehitetään kesämatkailun veturituote kansainvälisille markkinoille Edellyttää aidosti vetovoimaista, pitkälle tuotteistettua ja korkealaatuista matkailutuotetta, joka seuraa nykypäivän kuluttajakäyttäytymisen trendejä, erityisesti kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin teemoja hyödyntäen Lapin matkailun kasvupotentiaali tulee ulkomaisista asiakkaista - edellyttää kansallispuistoille omia erilaisia profiilejaan 24
Mitä tarvittaisiin: esimerkki Pallas-Ylläs Luontomatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen - Kansainvälistyminen Kansallispuiston vetovoimaisia reittejä pitkin matkailukeskusten ja kylien palveluiden luokse - Palvelusta palveluun matkailu Ympäröivien kylien yrittäjäverkosto Kansainvälistä yhteistyötä, markkinointia ja näkyvyyttä - Kansallispuiston kansainvälinen status ylös The European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas - sertifikaatti ja kv. yhteistyöverkosto puistojen ja yrittäjien kesken Toimivien ja helposti löydettävien kansainvälisen tason yhteyksien ja palveluiden verkosto kansallispuiston ympärille Kansallispuiston sertifioitujen oppaiden ja yhteistyöyritysten koulutus 25
Toimintaympäristö: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ympäristöineen paras toimintaympäristö Pohjoismaissa muodostettaessa Keskieurooppalaista matkailukylien ja - palveluiden verkostoa 26
YELLOWSTONE MOUNT OLYMPOS 27
28
Kiitos mielenkiinnosta! Sakari Kokkonen