KIRJALLINEN KYSYMYS 331/2002 vp Hoitohenkilöstön työturvallisuus sairaaloissa ja terveyskeskuksissa Eduskunnan puhemiehelle Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa potilaiden hoitohenkilökuntaan kohdistama väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut huomattavasti. Uhkailut, pahoinpitelyt, lyöminen ja terä- tai muilla aseilla tehdyt väkivallanteot toistuvat tämän tästä eri puolilla maata kohdistuen hoitohenkilökuntaan. Alan työturvallisuuden heikkeneminen on vakava ongelma. Samalla on herännyt huoli siitä, miten väkivaltaisesti käyttäytyvien potilaiden hyökkäyksiltä pystytään varjelemaan toiset sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidossa olevat potilaat. Erityisesti päivystystilanteissa henkilökuntaa on paikalla vähän, ja silloin turvallisuuden takaaminen on vieläkin vaikeampaa. Turvattomuuden lisääntyessä on jouduttu palkkaamaan vartijoita. Tämä on omiaan lisäämään kustannuksia eikä ratkaise ongelmaa sen koko laajuudessaan. Tilanne on koko ajan vaikeutumassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sairaaloiden ja terveyskeskusten henkilökunnan ja potilaiden turvallisuuden parantamiseksi suojellakseen heitä väkivaltaisten potilaiden käyttäytymishäiriöiden tuottamilta haitoilta ja vaaroilta? Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2002 Marja-Leena Kemppainen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Leena Kemppaisen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 331/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sairaaloiden ja terveyskeskusten henkilökunnan ja potilaiden turvallisuuden parantamiseksi suojellakseen heitä väkivaltaisten potilaiden käyttäytymishäiriöiden tuottamilta haitoilta ja vaaroilta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työpaikkaväkivaltaongelmien syntyyn vaikuttavat lukuisat tekijät. Hoitoalaa koskien on lisäksi otettava huomioon rakenteelliset tekijät, kuten riittämätön henkilöstömäärä työmäärään nähden ja fyysisen työympäristön puutteet. Osaan näistä ongelmista voidaan vaikuttaa julkisen vallan, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen toimesta, jolloin parannetaan työaikoja, työjärjestelyjä, henkilöstömitoitusta ja työn kuormittavuuden hallintajärjestelmiä. Näihin tekijöihin on pyritty vaikuttamaan mm. Suomen hallituksen jaksamisohjelman kuormitusmittarihankkeen ja lukuisten työpaikkakohtaisten hankkeiden keinoin. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa toimivat työsuojelupiirit ovat jo usean vuoden ajan toimineet aktiivisesti väkivallan hallinnan parantamiseksi erityisesti riskityöpaikoilla. Hoitoalan organisaatiot ovat tulleet tällaisiksi 1990- luvun aikana. Kuluvaa vuotta koskevassa työsuojelupiirien kanssa tehdyssä tulossopimuksessa nostetaan näkyviin työpaikkaväkivallan kokonaisuus, sekä asiakas- ja potilasväkivalta että työyhteisöjen sisäinen väkivalta, työpaikkakiusaaminen. Silti väkivaltatilanteet näyttävät edelleen olevan paitsi psykiatrisen hoitotyön niin myös päivystysluonteisen työn arkipäivää. Vuosituhannen vaihteessa hoitoalojen henkilöstö kohtasi työssään noin 17 000 potilassuhteisiin liittyvää fyysisen väkivallan tilannetta. Tämän asiaintilan korjaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja Työturvallisuuskeskus yhdessä usean sairaanhoitopiirin, terveyskeskuksen ja Kirkon sopimusvaltuuskunnan, Diakoniatyöntekijöiden liiton ja työsuojelupiirin kanssa on käynnistänyt Väkivallaton terveydenhuolto -kampanjan, jossa pyritään hyvien käytäntöjen avulla ehkäisemään sekä fyysinen että henkinen väkivalta hoitoaloilla. Uudessa työturvallisuuslakiesityksessä ehdotetaan, että väkivallan uhka, häirintä ja kiusaaminen sekä työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen sisällytetään osaksi työturvallisuuslakia. Myös Euroopan yhteisön uudessa työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa kiinnitetään erityinen huomio terveydenhoitopalvelujen turvallisuuden parantamiseen. Komissio on tässä yhteydessä tarkastelemassa työpaikkahäirintään ja -väkivaltaan liittyvän yhteisön säädöksen aiheellisuutta ja soveltamisalaa. Kuluvana vuonna on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikon teemana "Työstä stressiä". Suomessa viikon 43 aikana järjestetään valtakunnallinen tilaisuus ja lukuisia alueellisia tilaisuuksia stressiin liittyvistä aiheista. Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto on tuottanut viikkoa varten tiedotusaineistoa, jossa käsitellään väkivallan uhkaa, sen vähentämistä ja hallintaa monipuolisesti. Käynnissä oleva Väkivallaton tervey- 2
Ministerin vastaus KK 331/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd denhuolto -kampanja on tämän toiminnan suomalainen sovellus, ja se on viikon tapahtumissa näkyvästi esillä. Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marja-Leena Kemppainen /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 331/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i syfte att förbättra säkerheten för personalen och patienterna på sjukhus och hälsovårdscentraler för att skydda dem mot olägenheter förorsakade av våldsamma patienter med beteendestörningar och mot den fara de utgör? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Problem med våld på arbetsplatsen beror på många olika faktorer. När det gäller vårdbranschen måste man dessutom beakta strukturella faktorer t.ex. otillräcklig personal i relation till arbetsmängden och brister i den fysiska arbetsmiljön. En del av dessa problem kan man påverka genom den offentliga maktens, arbetsmarknadsorganisationernas och andra samarbetsparters försorg, genom att förbättra arbetstiderna, arbetsarrangemangen, personaldimensioneringen och systemen för kontroll av arbetets belastning. Man har försökt inverka på dessa faktorer bl.a. med hjälp av ett projekt med belastningsmätare inom ramen för Finlands regerings Orka arbetaprogram och många andra projekt på enskilda arbetsplatser. Arbetarskyddsdistrikten som lyder under social- och hälsovårdsministeriet har redan under flera år aktivt verkat för att förbättra kontrollen över våld särskilt på riskfyllda arbetsplatser. Organisationerna inom vårdbranschen har blivit riskfyllda arbetsplatser under 1990-talet. I årets resultatavtal med arbetarskyddsdistrikten betonas helheten när det gäller våld på arbetsplatsen, både våld från klienters och patienters sida och våld inom arbetsgemenskaperna, mobbning på arbetsplatsen. Trots detta tycks våldssituationer fortfarande höra till vardagen förutom inom den psykiatriska vården även inom jourarbetet. Vid millennieskiftet råkade personalen inom vårdbranschen i sitt arbete ut för ca 17 000 situationer med fysiskt våld i anknytning till patientkontakter. För att korrigera situationen har socialoch hälsovårdsministeriets arbetarskyddsavdelning och Arbetarskyddscentralen i samarbete med flera sjukvårdsdistrikt, hälsovårdscentraler och Kyrkans avtalsdelegation, Diakoniarbetarnas förbund och arbetarskyddsdistrikten inlett en kampanj för ickevåld inom hälso- och sjukvården. Avsikten med kampanjen är att förebygga både fysiskt och psykiskt våld inom vårdbranschen med hjälp av olika former av god praxis. I utkastet till en ny lag om skydd i arbete föreslås att våldshot, trakasserier och mobbning samt undvikande och minskning av belastningsfaktorer i arbetet skall ingå i lagen om skydd i arbete. Även i Europeiska gemenskapens nya arbetsmiljöstrategi fästs särskild vikt vid förbättrande av säkerheten inom hälsovården. Kommissionen håller i detta sammanhang på att undersöka om ett gemenskapsinstrument om psykiska trakasserier och våld på arbetsplatsen behövs och tilllämpningsområdet för detta. I år är temat för Europeiska arbetsmiljöveckan "Arbeta utan stress". I Finland ordnas under vecka 43 ett riksomfattande evenemang och många regionala evenemang kring teman som anknyter till stress. För denna vecka har Europeiska arbetsmiljöbyrån producerat informationsmaterial som behandlar våldshot och hur våldshot 4
Ministerns svar KK 331/2002 vp Marja-Leena Kemppainen /kd kan avvärjas och kontrolleras på ett mångsidigt sätt. Denna verksamhet genomförs i Finland i form av kampanjen för ickevåld inom hälso- och sjukvården som tydligt kommer att synas under veckans begivenheter. Helsingfors den 30 april 2002 Omsorgsminister Eva Biaudet 5