Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2016

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös 2016

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kuntayhtymäjohtajan katsaus vuoteen 2016... 1 1.1.2 Kuntayhtymän toiminta ja talous... 3 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 1.1.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 5 Kuntayhtymän rakenne ja hallinto... 8 1.2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat... 8 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto... 9 1.2.3 Kuntayhtymän henkilöstö... 15 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 42 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 42 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 43 Rahoitusasema ja sen muutokset... 45 Kokonaistulot ja -menot... 47 Konsernin toiminta ja talous... 48 1.7.1 Konsernirakenne... 48 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 49 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 49 1.7.4 Arvio konsernin tulevasta kehityksestä... 51 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 52 Tilikauden tuloksen käsittely... 56 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 57 Käyttötalousosan toteutuminen... 57 2.1.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä... 57 2.1.2 Kuntayhtymän johto... 58 2.1.3 Yleissivistävä Koulutus... 59 2.1.4 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset... 63 2.1.5 Sastamalan oppilaitokset... 67 2.1.6 Mäntän seudun koulutuskeskus... 71 2.1.7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto... 74 2.1.8 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus... 78 2.1.9 Kuntayhtymän hallintopalvelut... 81 2.1.10 Kehittämistoiminnat... 83 2.1.11 Kuntayhtymän talous yhteensä... 86 2.1.12 Käyttötalousosan toteutuminen yhtymähallituksen tasolla... 87 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 95 Investointiosan toteutuminen... 96 Rahoitusosan toteutuminen... 99 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 100 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 101 Tuloslaskelma... 101 Rahoituslaskelma... 102 Tase... 103 Konsernin tuloslaskelma... 105 Konsernin rahoituslaskelma... 106 Konsernitase... 107 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 109 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 109 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 109 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 111 Tasetta koskevat liitetiedot... 116 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 116 4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 119 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitteet... 122 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot... 123 5 PROJEKTIT JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET... 125 6 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 127 7 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 129

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 1 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kuntayhtymäjohtajan katsaus vuoteen 2016 Olemme yhdessä sidosryhmiemme kanssa valmistelleet vuoden 2016 aikana uuden strategian vuosille 2017-2019. Strategian mukaisesti päämäärämme on olla uudistuva, valtakunnallisesti arvostettu osaamisen edelläkävijä, jonka järjestämä koulutus tukee opiskelijan elinikäistä osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä ja jonka työelämälähtöinen ja laaja-alainen toiminta edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. 1.1.2017 voimaan tulevan päivitetyn perussopimuksen mukaisesti koulutuskuntayhtymän nimi muuttuu SASKY koulutuskuntayhtymäksi, Kokemäen kaupunki liittyy Saskyn jäsenkunnaksi ja Tampereen palvelualan ammattiopiston oppilaitostoiminta siirtyy osaksi Saskyn toimintaa. Yleissivistävä koulutus on toiminut vuoden 2016 alusta omana tulosalueenaan, jonka toiminta laajeni 1.8.2016 alkaen Ruoveden kunnan lukiokoulutuksen järjestämisluvan siirtyessä Saskylle. Tehdyillä ratkaisuilla on opiskelijoidemme kannalta opintoja edistävä vaikutus. Yhdessä olemme enemmän ja näin pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Vähenevien resurssien ja kasvavien haasteiden myötä on kuntayhtymässä keskitytty toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen ja taloudelliseen kohdentamiseen. Tavoitteemme vuonna 2016 oli yhä laajenevan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti pystyäksemme vastaamaan hallitusohjelman mukaisten resurssien vähentämistoimenpiteisiin. Vuoden 2016 yksikköhintoja on pienennetty 3,0 prosentilla vuoden 2015 tasosta investointien takuukorotuksen poistumisesta johtuen. Vuosille 2017 ja 2018 yksikköhintarahoitus tulevat pienenemään noin 12,44 % vuoden 2016 tasosta, mikä tulee huomioida kaikkien toimintojen kehittämisessä. Oman haasteensa tuo Nokian kaupungin eroaminen SASKY koulutuskuntayhtymästä ja sen aiheuttamat toimenpiteet. Nokian kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 12.12.2016 päättänyt erota SASKY koulutuskuntayhtymästä 1.1.2018 alkaen. Tilinpäätöksen 2016 osalta taloudellinen toimintamme on ollut haasteiden edessä. Talousarvio 2016 laadittiin -1.380.952 euroa alijäämäiseksi, mutta olemme vahvalla yhteistyöllä onnistuneet pääsemään ylijäämäiseen tulokseen. Siitä lämmin kiitos koko osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstöllemme. Viimeisin fuusio toteutettiin strategisesti oikeaan aikaan huomioiden opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Fuusion toteuttamiseen osaksi vuoden 2016 rahoitusta saimme neuvoteltua opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa harkinnanvaraista yksikköhintakorotusta 438.938 euroa. Tuloksellisuusrahoitusta saimme 294.968 euroa vuodelle 2016. Olemme vahvasti toteuttaneet tulevaisuuden osaamistarpeet ennakoivaa työskentelytapaa toimintojen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Virkamiesvalmistelussa olleeseen tasapainottamispakettiin liittyneen kiinteistöselvityksen pohjalta on yhtymähallitus tehnyt päätöksen Parkanon Teollisuustalo Oy:n osakekannan ja tontin myynnistä Parkanon kaupungille syyskuussa 2016. Yhtymäkokous on kesäkuun kokouksessaan antanut yhtymähallitukselle oikeuden myydä Ikaalisten kauppaoppilaitos ja Keltainen koulu tontteineen. Saskyn ja Ikaalisten kaupungin yhteinen työryhmä on syyskuussa 2016 käsitellyt kyseisen kiinteistökokonaisuuden tulevaisuuden suuntaviivoja ja sopinut yhteisesti näiden laittamisesta julkiseen myyntiin. Sastamalan Tukipalvelu Oy:n palveluihin kohdistuneen selvityksen pohjalta on yhtymähallitus tehnyt päätökset tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut koulutuskuntayhtymän omana työnä 1.1.2017 alkaen sekä tietohallintopalvelut 1.7.2017 alkaen. Toiminnan tehostamiseksi on kuntayhtymässä toteutettu tukipalveluorganisaation organisaatiorakenteen ja tehtävien tarkastelu sekä siivous- ja kiinteistöpalvelujen organisoinnin selvitys. Selvitysten pohjalta toteutettu tukipalveluorganisaatiouudistus toteutetaan 1.1.2017 alkaen. Tuloksellinen yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa on mahdollistanut kuntayhtymän aktiivisen kehittämistoiminnan. Hankkeiden taloudellinen kokonaisuus on noin 1,9 milj. euroa. Sasky ja TAMK ovat syksyllä 2016 hankkineet osana 3D-hankekokonaisuutta yhteisen Sastamalaan Vammalan ammattikoululle sijoitetun 3D-metallitulostimen. Yhteishankinnan myötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö entisestään tiivistyy ja antaa mahdollisuuksia palvella yhteistyöyrityksiä kattavasti toisen asteen sekä kolmannen asteen opetuksen näkökulmasta vahvistaen aluekehitystoimintaamme. Sasky tekee tiivistä yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Tästä osoituksena Sasky on lokakuussa 2016 palkittu valtakunnan parhaana Opetushallituksen järjestämässä Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt -kilpailussa teemana Työelämäyhteistyö ja koulutuksen vaikuttavuus. Käytäntö, jolla Sasky osallistui kilpailuun, on yhteistyömalli, jossa

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2 koulutuksen järjestäjä toteuttaa yrityksen kanssa yhdessä uuden oppimisympäristön tai kehittää nykyisiä oppimisympäristöjä ja aloittaa niihin liittyvän laajennetun työssäoppimiskäytännön. Menetelmän tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja tukeminen kouluttamalla osaavaa henkilöstöä. Tiivis yhteistyö alueen yrittäjien kanssa mahdollistaa tarvelähtöisen koulutuksen ja hankittujen koneiden ja laitteiden tai kokonaisten oppimisympäristöjen tehokkaan, ympärivuotisen käytön. Suorat kontaktit työelämään auttavat näkemään millaista osaamista työelämän eri tehtävissä tarvitaan ja miten työelämä kehittyy. Työelämän kanssa yhteisesti hankitut oppimisympäristöt takaavat opiskelijalle ammatissa tarvittavien ajanmukaisten tietojen ja taitojen oppimisen. Samalla työelämä sitoutuu koulutuksen kehittämiseen. Tästä uusimpana esimerkkinä on tasohiomakoneen yhteishankinta Keikyän Kivi Oy:n kanssa, mikä tarjoaa nuorille ja jo työelämässä oleville aikuisille mahdollisuuden syventää kivenjalostuksen ja käsittelyn osaamistaan sekä tarjoaa monipuolisia yhteistyön mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämälle. Yhteistyökumppanit osallistuvat Saskyn toteuttamiin koulutusohjelmiin, hankkeisiin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, joiden tavoitteena on viedä eteenpäin asiakas- ja yrityslähtöistä koulutuspalvelua. Esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuskokonaisuutta on kehitetty yhteistyössä Pihlajalinna Oyj:n kanssa. Sasky on kouluttanut maahanmuuttajia kiinteistöpalveluiden perustutkinnon toimitilahuoltajan osaamisalan ylläpitosiivouksen tutkinnon osaan. Koulutus on sisältänyt yli puolet työssäoppimista. Koulutuksen tavoitteena on ollut saada maahanmuuttajat nopeasti työelämään. Kyseiseen kehittämistyöhön on saatu OKM:n erillisrahoitus. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä työelämäyhteistyöllä on suuri merkitys. Osaamisen työelämävastaavuuden parantuminen, opetuksen ja oppimisen monimuotoistuminen sekä laajenevat oppimisympäristöt ovat kaikki vahvan työelämäyhteistyön hedelmiä. Kiristyvien toimintaedellytysten paineessa kuntayhtymämme on menestynyt hyvin ja uskomme vahvasti tulevaisuuteen. Tästä yhtenä osoituksena on lentokonealan koulutuksen uuden oppimisympäristön vihkiäiset Mäntässä elokuussa 2016. Lentokonealan koulutuksen jatkuminen ja kehittyminen Mänttä-Vilppulassa on nähty alueellisesti tärkeänä. Koulutustilojen valmistuminen Sassin alueelle tukee lentokentän tulevaa harrasteilmailutoimintaa ja on omalta osaltaan tulevaisuudessa mahdollistamassa myös lentokoneiden huoltotoiminnan sijoittumista kyseiselle alueelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelman selvittämällä ja arvioimalla syksyn 2016 aikana ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Ohjelman puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Koulutuskuntayhtymä on valmis toimimaan aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja neuvottelemaan koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kasvatti Jaakko Järvi voitti upealla suorituksellaan kultaa Göteborgissa 1. - 3.12.2016 järjestetyissä EuroSkills-ammattitaitokilpailuissa huonekalupuuseppien sarjassa. Tämän lisäksi SASKY koulutuskuntayhtymä, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Valkeakosken koulutuskuntayhtymä ja Tavastia koulutuskuntayhtymä ovat yhdessä valmistelemassa Taitaja 2018 -loppukilpailujen järjestämistä toukokuussa 2018 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, osa lajeista voidaan järjestää myös seudullisesti. Kilpailut tähtäävät ammatillisen osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen sekä tunnetuksi tekemiseen. Kilpailujen avulla parannetaan ammatillisen koulutuksen arvostusta sekä kannustetaan nuoria yrittäjyyteen ja oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Kilpailujen järjestämisellä pyritään myös yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa varmistamaan osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessakin. Korostaa tulee myös vahvaa perustyötä, jota teemme osaavan ja innovatiivisen henkilöstömme voimin: kansainväliset yhteydet, työelämäyhteistyö, koulutuskokeilu ja opiskelijoidemme työllistyminen opiskelemalleen alalle ovat näyttöjä henkilöstömme osaamisesta ja kyvystä luoda uutta. Sastamalassa 27.1.2017 Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 3 1.1.2 Kuntayhtymän toiminta ja talous Sastamalan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on 3055 opiskelijaa. Toteutunut keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2016 on 3051, eli järjestämisluvan mukainen määrä alitettiin neljällä opiskelijalla. Talousarvio laadittiin 3000 opiskelijan mukaisesti. Aikuiskoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen toteumat ylittivät talousarviotavoitteen. Opiskelijatyövuosien määräksi arvioitiin talousarviossa 151. Toteutuma oli 197,8. Maksullisen palvelutoiminnan opiskelijatyövuosien toteutuma oli 4,6. Talousarviossa arvioitiin maksullisen palvelutoiminnan opiskelijatyövuosiksi 0. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2016 oli 572 opiskelijaa. Talousarvion tavoitteet 523 ylitettiin 49 opiskelijalla. Toimintatuottojen määrä oli 39 966 440,24 euroa ja ylitys suhteessa talousarvioon 3,2 prosenttia. Valmistevarastojen muutos oli 159 139,56 euroa ja ylitys suhteessa talousarvioon 21,3 prosenttia. Toimintakulujen määrä oli 36 571 842,12 euroa ja alitus suhteessa talousarvioon 3,3 prosenttia. Tilikauden tulos Toimintakatteeksi muodostui 3 553 737,68 euroa. Ylitys suhteessa talousarvioon oli 249,8 prosenttia. Rahoituskulut olivat 125 379,51 euroa suuremmat kuin rahoitustuotot. Näin ollen vuosikate (3 428 358,17 euroa) oli edellä mainitun määrän verran toimintakatetta pienempi. Suunnitelman mukaisten poistojen suuruus oli 2 563 634,71 euroa ja alitus suhteessa talousarvioon 1,2 prosenttia. Kuntayhtymän poistojen perusteita on muutettu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisiksi 1.1.2013 alkaen. Kuntayhtymän kiinteistöistä (Ikaalisten kauppaoppilaitos, Keltainen koulu, Mäntän seudun koulutuskeskuksen F-rakennus) on kirjattu yhteensä 964 488,38 euron arvonalennus. Lisäksi Parkanon Teollisuustalo Oy:n osakkeiden ja tontin myynnistä muodostui 478 969,52 euron myyntitappio, joka on kirjattu Satunnaisiin kuluihin. Tilikauden tulokseksi muodostui lopulta -578 734,44 euroa. Talousarviossa tilikauden tulokseksi arvioitiin -1 728 551 euroa. Poistoerokirjausten (+343 273,35 euroa) ja varausten muutosten (+320 000,00 euroa) jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 84 538,91 euroa, joka esitetään siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Muilta osin tavoitteiden toteutuminen on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen. 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen. Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Keskeiset hallituksen asettamat tavoitteet eivät täyty. Tavoitteesta, jonka mukaan lisävelkaa ei oteta vuoden 2021 jälkeen, ollaan vielä kaukana. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kääntynee kuitenkin tavoitellusti lievään laskuun vuosikymmenen lopussa, mutta velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla. Työllisyysaste on jäämässä kaksi prosenttiyksikköä tavoiteltua 72 prosenttia alhaisemmaksi vuonna 2019. Tavoite, ettei kokonaisveroaste nouse kuluvalla vaalikaudella, on toteutumassa. Kilpailukykysopimukseen liittyvien veronalennusten vuoksi kokonaisveroasteen arvioidaan laskevan selvästi. Yksi mahdollisuus julkisen talouden kohentamiseksi olisi hyödyntää kokonaisveroasteen laskun tuoma tila korottamalla maltillisesti välillistä verotusta, mikäli muut julkista taloutta kohentavat toimet jäävät riittämättömiksi. Suomen tapauksessa välillisen verotuksen korotus olisi taloustieteellisesti perustelluinta tehdä korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja. Koko julkisen talouden tila on jäämässä tavoiteltua heikommaksi vaalikauden lopulla valtion alijäämäisyyden vuoksi. Muut julkisen talouden alasektorit näyttäisivät keskimäärin pääsevän asetettuun tavoitteeseen. Siten toimet julkisen talouden kohentamiseksi tulisi ensisijaisesti kohdistaa valtiontalouteen. EU-velvoitteita tarkasteltaessa alijäämä pysyy alle kolmessa prosentissa, mutta velkasuhde on ylittänyt 60 prosentin rajan. Lisäksi lähentyminen kohti julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta on ennusteen mukaan jäämässä vaadittua hitaammaksi. Siten on olemassa riski, että vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteita

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 4 ei täytetä lähivuosina. Syksyllä 2016 hallitus sitoutui keväällä 2017 päättämään mahdollisesti tarvittavista lisätoimista, joilla varmistetaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje on runsaat 3 % suhteessa BKT:hen eli n. 7 mrd. euroa. Epätasapaino johtuu julkisen talouden heikosta lähtötilanteesta ja väestön ikääntymisen aiheuttamista tulevaisuuden menopaineista. Odotuksia nopeampi talouskasvu ei ratkaise kestävyysvajetta, vaan tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. Välittömät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta suunnitellusti 4 mrd. eurolla. Työllisyys- ja kasvutoimien vaikutus julkiseen talouteen vuoteen 2021 mennessä on jäämässä selvästi tavoitellusta 2 mrd. eurosta, joten lisätoimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat tarpeen. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 mrd. euron säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy monia riskejä, jotka tulisi huomioida jatkovalmistelussa. Julkisen talouden tehtävien ja velvoitteiden karsimisella tavoitellun 1 mrd. euron säästön saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomattava määrä uusia päätöksiä, jotka tuottavat varmuudella säästöjä. Työeläkejärjestelmän tila on vakaa, muttei riskitön. Mikäli pidemmän aikavälin talousennusteet heikkenevät olennaisesti nykyisestä, eläkemaksujen korotuspaineet 2020-2030-luvuilla alkavat käydä kestämättömän suuriksi. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia on syytä seurata tarkasti mahdollisten ennakoimattomien käyttäytymisvaikutusten varalta. Erilaisia varhaisen työelämästä poistumisen reittejä olisi syytä tarkastella jatkossa kriittisesti. Yksi keino hillitä työeläkemenojen kasvua voisi olla myös työeläkkeiden indeksikorotusten rajaaminen. Viime vuodet matala korkotaso on suosinut lainanottoa. Suomen valtion budjetissa korkomenot ovat laskeneet vuoden 2008 2,2 mrd. eurosta 1,5 mrd. euroon vuonna 2016. Samalla korkomenojen osuus bruttokansantuotteesta on puolittunut. Vastaavana ajanjaksona valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka on lähes kaksinkertaistunut. Korot eivät kuitenkaan pysy matalina ikuisesti: euroalueen inflaatio on antanut merkkejä kiihtymisestä ja EKP tullee aikanaan perääntymään ostoohjelmastaan. Nousevat korot välittyvät korkomenoihin sitä myötä, kun valtiolle ja paikallishallinnolle tulee tarve laskea liikkeelle uutta velkaa. Suomen työllisyysaste on matala ja työttömyysaste korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ongelmana on sekä työn kysynnän että työn tarjonnan riittämättömyys. Korkea työttömyys on rasite julkiselle taloudelle. Vuonna 2015 työttömyydestä aiheutuneet suorat menot (työttömyyskorvaukset, työttömille kotitalouksille maksetut asumistuet sekä osa toimeentulotukimenoista) olivat noin 6 mrd. euroa. Pitkäaikaistyöttömiä on enemmän kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. Erityisesti 25-54-vuotiaiden ikäryhmässä tarvitaan lisätoimia työttömyysjaksojen katkaisemiseksi. 55-64- vuotiaiden miesten työllisyysaste on noin 60 %, kun Ruotsissa se on 77 %. Tämän ikäryhmän varhaista työelämästä poistumista ei tulisi kannustaa, vaan pikemminkin varhaisen työelämästä poistumisen reittejä tulisi tukkia. 25 34- vuotiaiden naisten työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa. On olemassa näyttöä siitä, että kotihoidon tuki kannustaa osaltaan naisia pysymään työmarkkinoiden ulkopuolella. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkeat asumiskustannukset ja korkeat asumisen tuet vähentävät yhdessä työllistymisen kannustimia. Toimenpiteitä tarvittaisiin asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi ja asumisen tukien aiheuttamien kannustinongelmien purkamiseksi. Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet viime vuosina samassa tahdissa kuin muiden ikäryhmien työttömyys. Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten perusteella nuorten työllistymistä voivat parantaa tehostettu työnhakuneuvonta, sanktiot työtarjouksesta kieltäydyttäessä sekä palkkatuki yksityiselle sektorille työllistyessä. Työttömyyden pitkittyessä työllistymisen todennäköisyys pienenee. Keskeistä on työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, sillä rakenteelliseksi muututtuaan työttömyys ei välttämättä alene edes suhdannetilanteen parantuessa. Toimenpiteet on kohdennettava tehokkaasti, sillä samat toimet eivät toimi kaikille. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa tai koulutus ja osaaminen ovat vanhentuneet. Toisilla taas osaaminen on kunnossa ja ainoa ongelma on työpaikan puute. Yleinen koulutustaso Suomessa on noussut, mutta suurella joukolla perustaidot ja koulutus ovat puutteelliset. Jakautuminen näkyy siinä, että työttömien joukossa on sekä heitä, joiden taidot ja koulutus eivät vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia, että hyvinkin korkeasti koulutettuja. Samaan aikaan, kun korkeasti koulutettujen osuus koko väestöstä kasvoi 39 %, heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista kasvoi 58 % ja pitkäaikaistyöttömistä peräti 87 %. Vaikka koulutus edelleen osittain suojaa työttömyydeltä, ei voida ajatella, että työttömyys tai pitkäaikaistyöttömyys olisi pelkästään heikosti koulutetun väestönosan ongelma. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimus 2012 -aineiston mukaan suomalaisista palkansaajista 32 % on oman arvionsa mukaan alikoulutettuja eli he toimivat tehtävissä, joista suoriutuminen vaatii enemmän kuin mihin henkilön pohjakoulutus antaa vaatimuksia. Sekä heikot perustaidot että alikoulutus pienentävät mahdollisuuksia työllistyä uudelleen, mikäli työttömyys osuu kohdalle. Sekä perustaitojen että tutkintopohjaisen koulutuksen vahvistaminen on siis edelleen ajankohtaista Suomessa, vaikka keskimääräinen koulutus- ja osaamistaso on korkea.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 5 Palkkaratkaisut ovat olleet viime vuosina äärimaltillisia, mutta tulevien vuosien palkkaratkaisuista ei ole vielä tietoa. Lähivuosien palkkaratkaisujen voi kuitenkin ennakoida olevan suurella todennäköisyydellä maltillisia. Maltillisten palkkaratkaisujen vaikutusta julkiseen talouteen ei ole yksiselitteistä arvioida, sillä ei ole kiistatonta, minkälaiseen vaihtoehtoiseen palkkakehitykseen toteutuneita korotuksia tulisi verrata. Julkisen talouden ja työmarkkinoiden tilaa kuvailevat tarkastelut osoittavat, että hallitus on jäämässä jälkeen eräistä keskeisistä tavoitteistaan. Vaikka viime kuukausina on kuultu joitakin suotuisia talousuutisia, eivät ongelmat julkisessa taloudessa ja työmarkkinoilla ole poistuneet. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että hallitusohjelman mittaluokka ja toimien suunniteltu ajoitus vaikuttavat edelleen oikeilta. Kaikki toimet eivät kuitenkaan ole toteutumassa suunnitellun laajuisena tai ne eivät vaikuta riittävän ajoissa. Näillä näkymin jo toteutetut työllisyys- ja kasvutoimet eivät riitä vahvistamaan julkista taloutta hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetulla 2 mrd. eurolla. Työllisyystavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä ilman tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistavat työn kysyntää ja tarjontaa. Julkisen talouden tehtäviä ja velvoitteita karsimalla tavoiteltu 1 mrd. euron säästö ei ole vielä puoliksikaan koossa. Siten tavoitellun säästön saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomattava määrä uusia varmuudella säästöjä tuottavia päätöksiä. Hallitus voi saavuttaa keskeiset tavoitteensa toteuttamalla määrätietoisesti hallitusohjelmassa linjatut tai niille vaihtoehtoiset toimet julkisen talouden vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Julkista taloutta vahvistavat toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti valtiontalouteen, sillä valtio on jäämässä selvästi sille asetetusta alijäämätavoitteesta. Tämä tukisi myös EU-velvoitteiden noudattamista. Lähde: Valtiovarainministeriö: Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet 1.1.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuosina 2014-2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat 22 %:n vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Vuoden 2016 yksikköhintoja on pienennetty 3,0 prosentilla vuoden 2015 tasosta investointien takuukorotuksen poistumisesta johtuen. Vuosille 2017 ja 2018 yksikköhintarahoitus tulee pienenemään noin 12,5 % vuoden 2016 tasosta. SASKY koulutuskuntayhtymältä ei ole leikattu vuosina 2014-2017 opiskelijapaikkoja, mutta yksikköhinnan leikkaukset ovat vaikuttaneet rahoitusta vähentävästi. Saskyn yksikköhinta väheni noin 1 milj. euroa vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Kuntayhtymän talouden kannalta tulevaisuus tulee olemaan haasteellinen. Vuoden 2017 talousarvion laadinta vähenevien resurssien vuoksi oli vaativa tehtävä. Talousarvion yksikköhintarahoitus on arvioitu järjestämisluvan (3315) mukaisella määrällä. Lisäksi on arvioitu saatavan yksikköhinnan harkinnanvaraista korotusta 895 000 euroa sekä tuloksellisuusrahaa noin 295 000 euroa. Vuonna 2017 rahoituksen alenema tulee olemaan Saskyn osalta noin 12,44 % vuoden 2016 tasosta eli noin 4 miljoonaa euroa. Tämä rahoitustaso tulee todennäköisesti koskemaan myös vuosia 2018, 2019 ja 2020. Suunnitelmavuosien tarkkoja yksikköhintarahoituksen määriä on haasteellista arvioida, koska uusien rahoituslakien vaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Talousarvion 2017 tuloslaskelman tilikauden alijäämäksi jäi -1.034.980 euroa. Toimintojen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa olemme vahvasti toteuttaneet tulevaisuuden osaamistarpeet ennakoivaa työskentelytapaa. Talouden tasapainottamispaketin kiinteistöselvitykseen perustuen tullaan koulutusta keskittämään Ikaalisten alueella. Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti on Ikaalisten kauppaoppilaitos ja Keltainen koulu asetettu julkiseen myyntiin ja päätetty uudisrakennuksen valmistelun aloittamisesta mahdollisesti Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kampusalueen yhteyteen. Tukipalveluiden organisaatiouudistuksen sekä Sastamalan Tukipalvelu Oy:stä omana työnä tehtäväksi siirtyvien toimintojen myötä pyritään sisäisen palvelurakenteen ja tehtävänkuvien selkeyttämiseen, päällekkäisen työnteon välttämiseen sekä sujuvampiin, yhdenmukaisempiin ja parempiin palveluihin ja sitä kautta laadukkaaseen toimintaan ja kustannussäästöihin. Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on turvata työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan, eri tavoin toteutetun laadukkaan ammatillisen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa ja kaikille

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 6 asiakasryhmille. Ammatillisen koulutuksen järjestelmä tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille ja tukee työelämässä jo toimivien osaamisen kehittämistä. Ammatillinen koulutus toimii kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa sitä kehittäen. Strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanoa koskevan suunnitelman (15.4.2016) mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Lisäksi otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Opetushallinnon ohjaamalle ja rahoittamalle ammatilliselle koulutukselle tulee myös uusia tehtäviä, jotka vaikuttavat koulutuksen tarjontaan ja ohjaukseen. Vuoden 2018 alusta lukien tutkintoon ja niiden osiin valmistava työvoimakoulutus sekä osa työvoimakoulutuksena tuotetusta tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen perusjärjestelmää ja sitä hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Ko. rahoitusosuus kohdennetaan TE-palvelun asiakaskunnan koulutukseen. Tämän lisäksi lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Lisäksi udistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 8.11.2016 päivätyllä pyynnöllä lausuntoa ammatillisen koulutuksen reformia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetettiin kaikille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille, ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille ja erikoisoppilaitosten ylläpitäjille sekä eri sidosryhmiltä. Hallituksen esityksen luonnoksesta antoi lausunnon yhteensä 225 tahoa. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja reformi on kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaisesti osana ammatillisen koulutuksen reformia vuodesta 2017 lähtien toteutetaan rahoituksen tason vähentäminen. Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on päättänyt pienentää julkisia menoja, joista julkisen talouden suunnitelman mukaisesti ammatilliseen koulutukseen kohdentuu 190 miljoonan euron säästö. Lisäksi nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennetut määräaikaiset valtionavustukset poistuvat vuoden 2018 alusta ja määräaikaiset nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelma päättyvät vuoden 2018 lopussa. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus tulee olemaan noin 215 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2018 kuin se on vuonna 2016. Edellä mainittujen lisäksi myös työvoimakoulutuksen määrärahataso laskee. Ammatillisen koulutuksen säästö toteutetaan määrittämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä järjestämisluvan enimmäismäärää alhaisemmalle tasolle. Näin koulutuksen järjestäjälle maksetaan rahoitusta enintään noin 87,5 prosenttia sen järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärän mukaisesta rahoituksesta. Koulutuksen järjestäjät voivat täten päättää toteuttavatko ne säästön opiskelijamäärää vähentämällä vai toimintaansa tehostamalla tai näiden yhdistelmänä sen mukaan, mikä on niiden toimintaympäristön koulutustarpeiden ja omien toimintaedellytysten turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta. Saskyssa on päätetty, että yksikköhintarahoituksen leikkaus toteutetaan siten, että 1/3 otetaan opiskelijamääriä leikkaamalla ja loppu yksikköhintoja leikkaamalla. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja saatavuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelman. Ohjelman puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Järjestäjärakenteen uudistamista tuetaan lisäksi siten, että valtion korvauksetta luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palauttamista ei vaadita, mikäli kiinteistöjen myynnistä saatava kauppahinta tai muusta olosuhteiden muutoksesta johtuva omaisuuden käypä arvo käytetään ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 7 Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on varmistua laadukkaasta ja palvelukykyisestä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkosta sekä työelämän eri toimialojen tarpeisiin vastaavasta koulutuksesta myös tilanteessa, jossa toimintaan osoitettu julkinen rahoitus vähenee merkittävästi. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimintaan riittävät ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ja koulutukselle tulee olla tarvetta. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 8 Kuntayhtymän rakenne ja hallinto 1.2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on 13 jäsenkuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus -% 31.12.2015 2016 k.m. 31.12.2016 31.12.2016 Huittinen 10 473 129 842 686,35 3,61 Hämeenkyrö 10 667 191 1 570 281,29 6,72 Ikaalinen 7 207 230 3 492 353,69 14,95 Juupajoki 1 988 16 257 700,14 1,10 Keuruu 10 117 48 662 601,66 2,84 Kihniö 2 038 7 395 389,16 1,69 Multia 1 710 1 93 479,08 0,40 Mänttä-Vilppula 10 604 269 4 133 522,36 17,70 Nokia 33 162 82 356 045,30 1,52 Parkano 6 766 80 1 698 068,66 7,27 Punkalaidun 3 049 42 382 541,61 1,64 Ruovesi 4 623 46 292 809,44 1,25 Sastamala 25 220 589 9 176 347,96 39,29 Kokemäki 7 591 63 YHTEENSÄ 135 215 1 793 23 353 826,70 100,00 Kokemäki ei ole kuntayhtymän jäsenkunta vielä vuonna 2016, mutta se on esitetty taulukossa, koska kaupungissa on Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston toimipiste. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaiset äänivallan perusteet ja edustajamäärät 1.1.2014 alkaen ovat: Yhtymäkokous äänimäärät Yhtymähallitus edustajamäärät Huittinen 9 2 Hämeenkyrö 9 2 Ikaalinen 13 2 Juupajoki 1 1 Keuruu 4 1 Kihniö 1 1 Multia 1 Mänttä-Vilppula 11 2 Nokia 3 1 Parkano 6 1 Punkalaidun 2 1 Ruovesi 2 Sastamala 38 4 Yhteensä 100 18

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 9 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto Organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatio Yhtymäkokous Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kukin jäsenkunta valitsee yhden yhtymäkokousedustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan. Jäsenkuntien äänivallan perusteena käytetään vuosien 2010-2012 opiskelijamäärien keskiarvoa (70 %), jakautuen ammatillinen perusopetus 70 % ja oppisopimus 30 %, sekä nettovarallisuuteen 31.12.2012 perustuvaa laskennallista peruspääomaosuutta (30 %). Jäsenkunta Äänimäärät Huittinen 9 Hämeenkyrö 9 Ikaalinen 13 Juupajoki 1 Keuruu 4 Kihniö 1 Multia 1 Mänttä-Vilppula 11 Nokia 3 Parkano 6 Punkalaidun 2 Ruovesi 2 Sastamala 38 Yhteensä 100

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 10 Toimikaudeksi 2014-2016 valitun yhtymäkokouksen kokoonpano on vuonna 2016 ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mäkipää Juhani Huittinen Säilä Maarit Huittinen Immonen Anna-Kaisa Hämeenkyrö Palomäki Susanna Hämeenkyrö Heikkilä Marjo Ikaalinen Vuorela Sonja Ikaalinen Jauhiainen Jani Juupajoki Vihersalo Anita Juupajoki Kässi-Jokinen Saara Keuruu Viitanen Raimo Keuruu Silvennoinen Erja Kihniö Annala Ossi Kihniö Mertaniemi Anneli Multia Tienaho Erkki Multia Jatkola Ilkka Mänttä-Vilppula Mikkonen Pirjo Mänttä-Vilppula Nyblom Kalle Nokia Aaltonen Auli Nokia Lamminmäki Ari Parkano Ojennus Reijo Parkano Murtoo Tapani Punkalaidun Lehtinen Kari Punkalaidun Kuutti-Selkee Heidi Ruovesi Kuosa Pasi Ruovesi Holappa Petri Sastamala Liukko-Sipi Suhonen Aatto Kari Sastamala 1.11.16 saakka 12.12.16 alkaen Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ilkka Jatkola, Mänttä-Vilppula Ari Lamminmäki, Parkano Petri Holappa, Sastamala Yhtymäkokous kokoontui kolme kertaa. Tarkastuslautakunta Valtuusto/yhtymäkokous asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan ja valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja tarkastamista varten. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tilintarkastuspalvelujen toimittajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Toimikaudeksi 2014-2016 valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2016 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jokinen Petri Ikaalinen Uotila Jyrki Parkano Äijö Matti Ikaalinen Reinilä Ulla-Maija Sastamala Nieminen Marita Hämeenkyrö Riuttamäki Ilkka Huittinen Ritola Markku Keuruu Toivonen Hannu Sastamala Heinämäki Sisko Multia Madekivi Sirkka Punkalaidun Louhela Anita Ruovesi Vuorinen Anne Mänttä-Vilppula Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Äijö, Ikaalinen Marita Nieminen, Hämeenkyrö Tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa. Yhtymähallitus Yhtymähallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä yhtymäkokouksen päättämien asioiden täytäntöönpanosta. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymäkokouksen puheenjohtajilla sekä esittelijöillä. Toimikaudeksi 2014-2016 valitun yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Harakka Sari Huittinen Aaltonen Heikki Huittinen Tähtinen Tinja Huittinen Mattila Timo Huittinen Ankelo Aku Hämeenkyrö Hätönen Tarja Hämeenkyrö Ovaska Jouni Hämeenkyrö Hiltunen Päivi Hämeenkyrö Haavisto Mirjami Ikaalinen Bruun Kaisa Ikaalinen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 11 Mäkelä Kalle Ikaalinen Talonen Esa Ikaalinen Niemelä Aarno Juupajoki Marttila Virve Ruovesi Kaijanmäki Timo Keuruu Träff Henry Keuruu Mäkinen Heikki Kihniö Salenius Marita Multia Anttila Mira Mänttä-Vilppula Kaukola Kalevi Mänttä-Vilppula Lahtinen Jyrki Mänttä-Vilppula Pirttilahti Tea Mänttä-Vilppula Laitinen Arja Nokia Aaltonen Auli Nokia Kuusiluoma Vuokko Parkano Heiniluoma Jari Parkano Myllyniemi Sari Punkalaidun Liukko-Sipi Aatto Sastamala 1.11.16 saakka Oksanen Kari Sastamala Friman Merja Sastamala Pietilä Tarja Sastamala Prihti Ari Punkalaidun Sylander Ismo Sastamala Lehtonen Jorma Sastamala Välimäki Erkki Sastamala Rintamäki Matti Sastamala Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Erkki Välimäki, Sastamala Jyrki Lahtinen, Mänttä-Vilppula Jouni Ovaska, Hämeenkyrö Tinja Tähtinen, Huittinen Yhtymähallitus kokoontui 17 kertaa. Rakennustoimikunta Luottamushenkilöjäsenet Anttila Mira Kuusiluoma Vuokko Lahtinen Jyrki, puheenjohtaja Mäkelä Kalle Oksanen Kari Pietilä Tarja Välimäki Erkki Viranhaltijajäsenet Lahti Antti Kakkuri Anja Jalonen Pertti, sihteeri Rakennustoimikunta kokoontui viisi kertaa. Mäntän seudun ammatillinen neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. tehdä esityksiä elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvista koulutusmuutoksista ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä sekä varmistaa työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö. Hallitus nimeää neuvottelukuntaan jäseniä Mäntän alueen jokaisesta jäsenkunnasta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymähallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö Mäntän seudun koulutuskeskuksen alueelta. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu Mäntän yksikön johtava viranhaltija ja kuntayhtymäjohtaja. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijajäseniä työ- ja elinkeinoelämästä. Neuvottelukunnan kokouksissa esittelijänä toimii Mäntän yksikön johtava viranhaltija. Mäntän seudun ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2016 on ollut seuraava: Lahtinen Jyrki puheenjohtaja Anttila Mira jäsen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 12 Jatkola Ilkka yhtymäkokouksen puheenjohtaja Juusenaho Riitta jäsen Kaijanmäki Timo varapuheenjohtaja Korhonen Ismo jäsen syksy 2016 Korkka Antti jäsen syksy 2016 Lähteenmäki Harri jäsen Mertaniemi Anneli jäsen Niemelä Aarno jäsen Teiskonen Jukka jäsen Tiirinen Sisko jäsen Ukkonen Anu jäsen Lahti Antti kuntayhtymäjohtaja Pylvänäinen Arto rehtori, esittelijä Korhonen Rinna sihteeri Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Satakunnan Yritys- ja elinkeinoelämän ammatillinen neuvottelukunta Ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2016 on ollut seuraava: Välimäki Erkki, puheenjohtaja Finska Timo, toimitusjohtaja Hakanen Leena, yritysasiamies Hukkanen Veijo, toimitusjohtaja Isotalo Jouni, jälkimarkkinointipäällikkö Jaakkola Mikko, hallintopäällikkö Kiuru Henri, myyntipäällikkö Kivimaa Pekka, toimitusjohtaja Korpela Antti, aluejohtaja Korpela Pekka, henkilöstö- ja hallintojohtaja Kulmala Aulis, hallituksen puheenjohtaja Kuusiniemi Kimmo, päällikkö Laine Ville, toimitusjohtaja Levonen Saija, henkilöstöasianhoitaja Luhtala Mika, tehtaanjohtaja Malmberg Jarkko, kaupunginjohtaja Matintalo Tapani, puheenjohtaja Moilanen Jyrki, kunnanjohtaja Nieminen Pasi, teknologiajohtaja Peltosuo Sanna, osto- ja henkilöstöpäällikkö Rantanen Mika, toimitusjohtaja Ryhänen Ilkka, yritysasiamies Rämö Heidi, yrittäjä Sinisalo Jarno, tuotantojohtaja Tuominen Sirpa, yrittäjä Mattila Timo, yhtymähallituksen varajäsen Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja Moisio Ilpo, aikuiskoulutusjohtaja Kivipuro Anna-Leena, rehtori Komulainen Tuula, rehtori Haavisto Heikki, vt. kehittämisjohtaja Rautanen Riitta, sihteeri Yhtymähallituksen pj Kuljetusliike Finska Oy Huittisten kaupunki V. Hukkanen Oy Huittisten Laatuauto Oy Huittisten Säästöpankki Seloy Oy SHT-Tukku Oy Lounea Teknikum Yhtiöt Oy HT Hi Tech Polymers Oy Fortaco Oy Lojer Oy Kemira Chemicals Oy Saarioinen Oy Sastamalan kaupunki Vammalan Yrittäjät Punkalaitumen kunta Vexve Group Oy Niemen Tehtaat Oy Kirami Oy Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Huittisten Satulinna Muoti ja Koti Purso Oy TV Tuominen Oy Neuvottelukunta kokoontui yhden kerran.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 13 Luoteis-Pirkanmaan ammatillinen neuvottelukunta Ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2016 on ollut seuraava: Mäkelä Kalle, kaupunginjohtaja/puheenjohtaja Ikaalisten kaupunki Alenius Antero, kunnanjohtaja Hämeenkyrön kunta Heiniluoma Jari, kaupunginjohtaja Parkanon kaupunki Häkli Ilkka, puheenjohtaja Hämeenkyrön yrittäjät Kärkelä Pilvi, sihteeri Kihniön yrittäjien edustaja Laakkonen Tiina, toimitusjohtaja Hämeenkyrön yrityspalvelut Liukku Petri, kunnanjohtaja Kihniön kunta Luoma Kari, toimitusjohtaja Ikaalisten Kylpyläkaupunki Läykki Maj-Lis, yliopettaja TAMK/Maakuntakorkeakoulu Talonen Esa, toimitusjohtaja Ikaalisten Matkatoimisto Pihlajamäki Juha, yritysneuvoja Kehitys-Parkki Saarela Samuli, kehityspäällikkö KOPAR Oy Ankelo Aku, yhtymähallituksen jäsen Kuusiluoma Vuokko, yhtymähallituksen jäsen Lamminmäki Ari, yhtymähallituksen jäsen Mäkinen Heikki, yhtymähallituksen jäsen Liukkonen Joni, rehtori, esittelijä Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja Haavisto Heikki, vt. kehittämisjohtaja, sihteeri 16.10.2016 saakka Lahtinen Ritva, vt. kehittämisjohtaja, sihteeri 17.10. - 31.12.2016 Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Ammattiosaamisen toimielin on perustettu ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten. Siihen kuuluu koulutuksen järjestäjän edustaja, opettajia, opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Koulutuksen järjestäjän edustaja: Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja, toimielimen puheenjohtaja Opettajien edustajat: Varaedustajat: Marata-ala Järvenpää Mari, toimielimen sihteeri Rantanen Mari Sosiaali ja terveysala Lylynperä Tarja Tastula Sanna Luonnonvara-ala Lammi Jussi Kuisma Aulikki Kulttuuriala Kimppa Taina Jylhä-Vuorio Heikki Tekniikan ja liikenteen ala Salmi Eira Mäkinen Kai Yhliha & luonnontieteiden ala Seppä-Koskinen Päivi Pitkänen Outi Työelämän edustajat Marata-ala Kärkelä Jaana Linnanlahti-Tuominen Outi Sosiaali- ja terveysala Helander Anneli Haverinen Tarja Luonnonvara-ala Sainio Mari Reko Sirkku Kulttuuriala Viitakoski Manta Vornanen Kimmo Tekniikan ja liikenteen ala Kulma Pertti Nieminen Pasi Yhliha & luonnontieteiden ala Karhunen Tiina Raskila Esko Opiskelijajäsenet Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Paunu Lauri Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Nieminen Pauli kevät 2016 Tuomisto Kati kevät 2016 Haapamäki Miro syksy 2016 Viinikka Suvi syksy 2016

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 14 Mäntän seudun koulutuskeskus Kallio Miika syksy 2016 Piila Helmi kevät 2016 Sastamalan oppilaitokset Rissanen Bettina Vepsä Oona Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin kokoontui neljä kertaa. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistyötoimikunta, jossa edustettuina ovat henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Yhteistyötoimikunta Työnantajan edustajat Lahti Antti Kukko Marianne Välimäki Erkki Lahtinen Jyrki Haavisto Mirjami kuntayhtymäjohtaja hallintojohtaja yhtymähallituksen pj yhtymähallituksen I vpj yhtymähallituksen jäsen Henkilöstöjärjestöjen edustajat Anetjärvi Arto, pääluottamusmies JUKO ry, varaedustaja Antti Vartiainen Isolauri Katriina, pääluottamusmies JUKO ry, varaedustaja Raija Hituri Kykylä Outi, luottamusmies, JUKO ry, varaedustaja Tarja-Leena Uusitalo Lampila Ilkka, luottamusmies, JUKO ry, varaedustaja Kaija Haavisto Poikkeus Kari, luottamusmies, JUKO ry, varaedustaja Esko Koskiniemi Hulkkonen Marko, pääluottamusmies Kunta-alan Unioni ry Jämsä Outi, luottamusmies, Jyty ry, varaedustaja Ella Sikiö Mäenpää Taina, luottamusmies, JHL 441 Ojala Kaija, luottamusmies, Mänttä-Vilppula JHL ry, varaedustaja Miia Vuorenmaa Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Palkkauksen kehittämistyöryhmä Lahti Antti kuntayhtymäjohtaja Kukko Marianne hallintojohtaja Kakkuri Anja talouspäällikkö Hulkkonen Marko pääluottamusmies Kunta-alan Unioni ry Jämsä Outi luottamusmies, Jyty ry, varaedustaja Ella Sikiö Mäenpää Taina luottamusmies, JHL 441 Ojala Kaija luottamusmies, Mänttä-Vilppula JHL ry, varaedustaja Miia Vuorenmaa Anetjärvi Arto pääluottamusmies JUKO ry Isolauri Katriina pääluottamusmies JUKO ry Välimäki Erkki yhtymähallituksen pj. Pietilä Tarja yhtymähallituksen jäsen Haavisto Mirjami yhtymähallituksen jäsen Palkkauksen kehittämistyöryhmä kokoontui yhden kerran. Työsuojelutoimikunta Työnantajan edustajat Lahti Antti Kukko Marianne kuntayhtymäjohtaja hallintojohtaja, työsuojelupäällikkö Toimipaikkojen työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut Aikuis- ja oppisopimuskoulutus Lanteri Maria työsuojeluvaltuutettu (1. vara Kotakorva Salla)

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 15 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Kykylä Outi Rannikko Tapio Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Jokinen Juha Lampila Ilkka Mäntän seudun koulutuskeskus Joensalmi Ari Jämsä Outi Sastamalan oppilaitokset Hituri Raija Rintala Juhani Ala-Hongisto Liisa työsuojeluvaltuutettu, opetus työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu (1. vara Leppänen Sanna) työsuojeluvaltuutettu, opetus (1. vara Kimppa Altti) työsuojeluvaltuutettu, opetus (1. vara Karttunen Tuula) työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu (1. vara Kujansuu Teija, 2. vara Niemi Risto) työsuojeluvaltuutettu, opetus (1. vara Takala Markku) työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu (1. vara Ojala Kaija) työsuojeluvaltuutettu, opetus työsuojeluvaltuutettu, opetus työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Johtoryhmä Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti 1-2 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja, rehtorit, aikuiskoulutusjohtaja, hallintojohtaja, kehittämisjohtaja, talouspäällikkö ja henkilöstön edustaja. 1.2.3 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön lukumäärä 2016 2015 Opetushenkilöstö, vakituinen 242 245 Opetushenkilöstö, määräaikainen 37 41 Muu henkilöstö, vakituinen 142 145 Muu henkilöstö, määräaikainen 23 25 Yhteensä 444 456 Sivutoiminen henkilöstö 119 138 Kaikki yhteensä 563 594 Päätoimisen henkilöstön lukumäärä 2016 300 250 242 200 150 142 100 50 0 37 Opetushenkilöstö, Opetushenkilöstö, vakituinen määräaikainen Muu henkilöstö, vakituinen 23 Muu henkilöstö, määräaikainen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 16 Naisten ja miesten osuus päätoimisesta henkilöstöstä 2016 2015 Naiset 286 282 Miehet 158 174 Yhteensä 444 456 Sukupuolijakauma 2016 36 % 64 % Nainen Mies Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2016 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68 Yli 68 v. Yht. Nainen 5 11 19 24 54 57 64 63 45 8 4 354 Mies 6 3 12 16 18 32 37 36 28 4 5 197 Yht. 11 14 31 40 72 89 101 99 73 12 9 551 Luvut sisältävät sivutoimisen henkilöstön. Luvuissa kukin henkilö on vain yhden kerran, vaikka hänellä olisi useampi palvelussuhde voimassa 31.12.2016. Ikäjakauma 2016 80 60 40 20 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68 Yli 68 v. Nainen Mies

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 17 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2016 2015 Alkaneet palvelussuhteet 15 6 Päättyneet palvelussuhteet 23 25 Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet 2016 2015 Työkyvyttömyyseläke 0 2 Vanhuuseläke 13 15 Sairauspoissaolopäivät 2016 2015 Opetushenkilöstö 2058 2020 Muu henkilöstö 2325 2499 Yhteensä 4383 4519 Henkilöiden lukumäärä 224 230 Sairauspoissaolopäivä ka/henkilö 13,0 9,9 Sairauspoissaolopäivät 2016 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2325 2058 2020 2016 2015 2499 Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Henkilöstökulut tulosalueittain Kuntayhtymän johto 317 322,90 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset 6 511 991,14 Sastamalan oppilaitokset 4 999 628,76 Mäntän seudun koulutuskeskus 3 765 591,02 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 3 292 526,74 Aikuis- ja oppisopimuskoulutus 1 614 033,31 Kuntayhtymän hallinto 407 311,26 Kehittämistoiminnat 612 404,03 Yleissivistävä koulutus 1 790 201,23 Yhteensä 23 311 010,39

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 18 Henkilöstökulut tulosalueittain 2016 14 % 7 % 3 % 2 % 8 % 1 % 28 % Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuis- ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallinto Kehittämistoiminnat Yleissivistävä koulutus 16 % 21 %

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 19 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutuskuntayhtymässä on hyväksytty vuoden 2012 alussa noudatettavaksi Sisäinen valvonta sekä hyvä johtamis- ja hallintotapa -ohje. Samoin hyväksyttiin noudatettavaksi Riskienhallintapolitiikka-asiakirja. Ohjeet on päivitetty vuoden 2014 alusta lukien Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion vuoksi. Vuonna 2015 yhtymäkokous hyväksyi kokouksessaan 26.11.2015 noudatettavaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistajapolitiikan ja konserniohjeen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymähallituksen näkemyksen mukaan kuntayhtymän toiminnassa on noudatettu toimintaan liittyviä määräyksiä ja säännöksiä sekä hyvää hallintotapaa. Myös eri tasoilla tehtyjen päätösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Laajentuneessa kuntayhtymässä tulosalueiden toiminnan vakiintuessa osana uutta kuntayhtymää vakiintuu myös sisäiseen valvontaan käytetyt menetelmät osaksi päivittäistä toimintaa. Kuntayhtymän säännöt ja määräykset ovat henkilöstön nähtävissä Intrassa, verkkoasemilla, nettisivuilla tai toimipisteissä. Niitä on myös käsitelty tulosalueiden sisäisissä koulutus- tms. tilaisuuksissa. Toimintaohjeistusta on myös tarkennettu työnohjauksen yhteydessä esimiesten ja työntekijöiden välisissä kehityskeskusteluissa. Vuonna 2016 on edelleen laadittu useita uusia henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeistuksia, joiden käsittely on tulosalueilla aikataulutettu. Myös muita ohjeita (mm. hankeohje) on päivitetty vuoden aikana. Henkilöstöasioihin liittyvät valitusprosessit käyvät ilmi tulosalueiden selvityksistä. Suurin yksittäinen oikeusprosessi liittyy Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston rehtorin irtisanomiseen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutuminen käy ilmi talousarvion toteutumisvertailussa. Myös varojen käytön seuranta sekä tuloksellisuuden toteutumisen seuranta selviävät tilinpäätösraporteista. Tavoitteiden asettamisessa ja määrärahojen budjetoinnissa on pääsääntöisesti onnistuttu ja tulosvastuuta on noudatettu. Hallintopalveluiden osalta ennakoimattomia kulueriä on tullut henkilöstöhallinnon lainopillisten asiantuntijapalveluiden käytöstä. Tulosalueilla varojen käyttöä ja tuloksellisuutta seurataan ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan heti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallintapolitiikka-asiakirjaan perustuen käynnistettiin kesäkuussa 2012 riskikartoitustyö tavoitteena tunnistaa ja arvioida kuntayhtymään kohdentuvia merkittävimpiä riskejä sekä määritellä näille hallintatoimenpiteet. Työn toteuttamiseen käytettiin asiantuntija-apua PricewaterhouseCoopersilta. Kuntayhtymätasoinen ensimmäinen riskikartoitus toteutettiin syksyllä 2012. Riskien tunnistaminen ja arviointi tapahtui työkokouksessa, johon osallistui yhteensä yksitoista koulutuskuntayhtymän avainhenkilöä (johtoryhmän jäsenet, kiinteistöpäällikkö sekä työsuojelupäällikkö). Haastattelujen pohjalta täydennettiin luotua riskilistaa sekä priorisoitiin riskejä niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden mukaan. Riskeille suunniteltiin myös hallintakeinoja keskittyen merkittävimpiin riskeihin. Riskien priorisoinnin tuloksena saatiin Sastamalan koulutuskuntayhtymän riskikartat ja avainriskit. Toimenpideohjelmassa kymmenelle avainriskille määriteltiin lisäksi hallinnasta vastaava vastuutaho tai -henkilö. Kuntayhtymätasoiset riskit on päivitetty vuosittain riskienhallinnan johtoryhmän kokouksissa. Riskiluokitukseltaan kohtalaisille ja merkittäville riskeille on laadittu riskikortit, jotka on päivitetty viimeksi toukokuussa 2016. Suurimmat kuntayhtymätasoiset riskit ovat: 1) Valtionhallinnon säästötoimenpiteet 2) Opiskelijamäärän pienentyminen 3) Ylisuuri kiinteistömassa ja korjausvelan ennakoimaton kasvu 4) Varahenkilöjärjestelmän puutteet Myös tulosalueilla on suoritettu riskikartoitukset. Näiden perusteella tulosalueiden riskiluokitukseltaan kohtalaisille tai merkittäville riskeille on laadittu riskikortit, joita on päivitetty syksyllä 2015 sekä keväällä 2016.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 20 Riskienhallinnan johtoryhmä on käsitellyt syksyllä 2015 kuntayhtymässä vuosittain toteutettavan Riskienhallinta ja sisäinen valvonta -kyselyn sisältöä ja tehnyt siihen tarvittavia muutoksia. Kysely on toteutettu helmikuussa 2017 ja sen tulokset ovat menossa johtoryhmän, yhtymähallituksen sekä tulosalueiden käsittelyyn maalis-huhtikuussa 2017. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa ja kilpailutuksessa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista sekä kuntayhtymän omia ohjeita. Kuntayhtymän yhteisten hankintaohjeiden vielä puuttuessa ja hankintoihin liittyvän henkilöstöresursoinnin ollessa todella vähäinen, on riski, että hankinnoissa tapahtuu virheitä. Tätä on pyritty vuoden 2016 aikana minimoimaan liittymällä KLkuntahankintojen sopimuksiin aina, kun mahdollista. Vuoden 2017 alusta aloittaa työnsä kuntayhtymän hankintaasiantuntija, jonka avulla hankintatoimen kokonaisuutta saatetaan vastaamaan tämän päivän haasteita. Hankintavaltuudet on määritelty yhtymähallituksen päätöksellä ja ne käyvät ilmi talousarvion täytäntöönpano-ohjeista. Kilpailutukseen osallistuneilta ei ole vuoden 2016 aikana tullut valituksia. Pysyviin vastaaviin kuuluvan kiinteän omaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus ja muiden pysyvien vastaavien osalta hallintojohtaja. Irtaimen omaisuuden myynnistä päättävät tulosalueiden johtajat. Omaisuuden luovutuksen valvontaa on suoritettu esimiesten toimesta. Rakennerahastohankkeita koskee ns. pysyvyyssääntö, jonka mukaan hankkeessa hankitut koneet ja laitteet on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeissa hankittu omaisuus merkitään EUtarroin, jotta välineet on helpompi jäljittää vielä myöhemminkin. Vaihtoehtoisesti voidaan EU-varoin rakennettu tila merkitä tietokyltein. Tietokoneet ja vastaavat laitteet ovat niissä olevan sarjanumeron perusteella identifioitavissa. Sopimustoiminta Sopimusten allekirjoittamisoikeudet on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Sopimustoiminnan osalta ei ole tiedossa mitään negatiivisia seuraamuksia. Sopimukset viedään Dynasty-järjestelmään, jossa sopimuksen päättymisajankohdan lähestyessä tulee huomautus vastuuhenkilöiden sähköpostiin. Kuntayhtymän ja tulosalueiden vanhojen sopimusten vieminen Dynasty-järjestelmään on vielä osittain kesken. Syksyllä 2015 koulutettiin hallintosihteerin vetämänä muiden tulosalueiden henkilöstöä sopimusten tallentamiseen Dynasty-järjestelmään. Opetusmaatilojen ja -puutarhan toiminnassa samoin kuin EU-hankkeiden osalta on noudatettu EU-lainsäädäntöä ja voimassa olevia viranomaismäärityksiä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäinen valvonta on toteutettu osana normaaleja kuntayhtymän johtamistoimintoja. Tarkastustoiminnan puitteissa ei ole tullut ilmi väärinkäytöksiä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Riskienhallintapolitiikan ja Sisäinen valvonta sekä hyvä johtamis- ja hallintotapa -asiakirjojen yhteydessä hyväksyttiin käyttöönotettavaksi myös viitekehys, jonka avulla kartoitetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa sekä kehittämistarpeita kuntayhtymässä. Viitekehys sisältää joukon kysymyksiä, joihin vuoden 2016 alussa pyydettiin kuntayhtymän henkilöstöltä, yhtymähallituksen jäseniltä sekä yhtymäkokouksen puheenjohtajalta vastauksia Webropolkyselynä. Vastauksien perusteella löydettiin kehittämistä kaipaavat osa-alueet. Kysely toteutetaan kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Asioiden läpikäymisestä ja keskustelusta huolimatta vaikuttaa siltä, että henkilöstö ei osaa yhdistää kyselyssä kysyttäviä asioita käytännön toimenpiteisiin. Tulosalueilla on avattava edelleen käsitteistöä ja niiden yhteyttä konkreettisiin arjen toimintoihin. Vastaajien vähäinen määrä ei välttämättä anna validia tulosta oikeasta tilanteesta tulosalueilla. Kyselyn tuloksista nousevat kehittämiskohteet tulee muuttaa konkreettisiksi toimenpiteiksi ja sisällyttää vuosikelloon. Tuloksellisuuden seurantaan tulee edelleen opiskelijahallinto-ohjelmaan kehittää vielä puuttuvia työkaluja, kuten kansainvälisyys ja opiskelijahuollon riittävyys (vrt. tuloskortti). Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntayhtymän laadunhallintatyötä. Kuntayhtymässä on toimiva laadunhallintajärjestelmä, jonka lisäksi Petäjä-opistolla on ISO 9001:2008 sertifioitu laatujärjestelmä sekä Petäjäopistolla ja Osaran maaseutuopetusyksiköllä on OKKA-säätiön myöntämä kestävän kehityksen sertifikaatti. Laadunhallintajärjestelmän toimivuutta arvioidaan ja kehitetään vuosittain itsearvioinnein, johdon katselmuksissa sekä

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 21 sertifioinnit uusitaan ulkoisissa auditoinneissa. Toimiva laadunhallintajärjestelmä on keino parantaa myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kuntayhtymässä. Kuntayhtymän tulosalueilla suoritetaan ja päivitetään edelleen vuoden 2017 aikana riskikartoituksia sekä riskikortteja. Tulosalueiden johtajat ovat antaneet selvityksen sisäisen valvonnan järjestämisestä omalla tulosalueellaan.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 22 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntayhtymän johto 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? On sovittu. Tiedotuskanavina mm. sähköinen postikansio ja sähköposti. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Kyllä, tehdään sisäisiä tarkastuksia. Toteutettu mm. sisäinen tarkastus Ikatalla koskien Opetushallituksen perustietokyselyä. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Kyllä on. HAYO:n tulosalueen rehtori on ollut luvattomasti pois virkatehtävistään ja kyseisenä aikana laiminlyönyt virkatehtäviensä hoitamisen sekä käyttäytynyt epäasiallisesti esimiestään ja alaisiaan kohtaan. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) HAYO rehtorin luvuttomat poissaolot ja epäasiallinen käytös. Palkan takaisin perintä luvattoman poissaolon ajalta. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Ei ole havaittu. Tarvittaessa on tehty talousarvion muutosesitys. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Ei ole havaittu puutteita. 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Riskienhallinta on järjestetty ja mahdollisia riskejä seurataan aktiivisesti ja pyritään ennalta estämään. Kuntayhtymätasoiset riskit on päivitetty 23.5.2016. Suurimmat riskit ovat: 1. Valtionhallinnon säästöt 2. Opiskelijamäärän pienentyminen (Vetovoimaisuustekijät ja ikäluokkien pieneneminen) 3. Ylisuuri kiinteistömassa ja korjausvelan ennakoimaton kasvu 4. Varahenkilöjärjestelmän puutteet Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille)

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 23 Kuntayhtymätasoiset riskit on dokumentoitu riskikorteille. Valtion säästöt valitettavasti toteutuvat. Opiskelijamäärät ovat nyt nousseet hyvälle tasolle. Valitettavaa on Nokian kaupungin irtautuminen Saskystä vuoden 2018 alusta. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? On kyllä. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Ei ole havaittu. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. On löydettävissä osittain. TPA:n sopimukset eivät ole vielä ajan tasalla. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Jatkuva seuranta ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen välittömästi. Korjaavat toimenpiteet tehdään heti. 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Kyllä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma nousee kehityskeskustelussa esiin talouden ja toiminnan käsittelyn yhteydessä. Esiin mahdollisesti nousseet ongelmat pyritään yhdessä ratkaisemaan. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Pääsääntöisesti on onnistuttu välttämään isoja riskejä. OKM:n taloudellinen riskitesti oli myös opettavainen tapahtuma ja siitä selvittiin hyvin. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Työpajan järjestäminen aiheesta esim. johtoryhmän kokouksen yhteydessä.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 24 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Yleissivistävä koulutus 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Asioista tiedotetaan oppilaitosten työpaikkakokousten yhteydessä ja uutiskirjeellä sivutoimisille tuntiopettajille. Hallintojohtaja, talouspäällikkö ja kuntayhtymäjohtaja tiedottavat sähköpostitse koko henkilöstölle. OKM:n ja OPH:n kirjeet välitetään sähköpostilla yksiköihin. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Kyllä seurataan. Sähköisten yo-kokeiden ohjeistus koulutetaan opettajille. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Ei ole havaittu. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Ei ole kohdistunut. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Ei ole havaittu. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Ei ole havaittu puutteita. 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Riskit kartoitetaan vuosittain kevätkaudella koko kuntayhtymän laajuisesti. Ylsin tulosalueella ei ole vielä toteutettu omaa tulosaluekohtaista riskikartoitusta. Tämä toteutetaan vuonna 2017. Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Kuntayhtymän laajuisen riskikartoituksen toteuttamisesta vastaa yhtymähallinto, ei tulosalueet. Ks. edellinen kohta. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? On onnistuttu.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 25 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Hankitaan esimiehen esityksestä talousarvion ja hankintaohjeen mukaisesti. Ei ole havaittu puutteita/väärinkäytöksiä. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Oppilaitoksen työsopimukset ovat sähköisessä muodossa ESS-järjestelmässä ja tilaaja-tuottaja- sekä vuokrasopimukset palvelimen verkkoasemalla. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Esimiesten vastuut sopivan kokoisia, niin että "tuntuma" toimintaan säilyy. 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Käytössä olevassa kuntayhtymän kehityskeskustelupohjassa ei ole huomioitu riskienhallinnan tai sisäisen valvonnan näkökulmaa. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Pääosin toimenpiteet ovat toteutuneet. Poikkeamat on tunnistettu ja niitä jatketaan vuonna 2017. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Riskienhallinta otetaan oppilaitoksen strategiapäivän ohjelmaan.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 26 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Sastamalan koulutuskuntayhtymän (Sasky) Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tulosalueen toiminnassa on noudatettu Saskyn toimintaan liittyviä säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä. Toiminnassa ei ole havaittu puutteita tai väärinkäytöksiä. Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa on sovittu, että muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä Lupin oppilaitosten henkilöstö-, osasto- tai Lupin johtoryhmän kokouksissa tai Ves-päivissä tai sähköpostitse tai Saskyn intrassa. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa on valvottu esimerkiksi opiskelijatietohallintajärjestelmästä tilastollisia opiskeijatietoja mm. läsnäolojen ja päätoimisen opiskelun suhteen. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten toiminnassa ei ole havaittu puutteita tai väärinkäytöksiä lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten Yt- neuvottelujen jälkeen tehdyistä neljästä päätöksestä on tehty oikaisuvaatimukset Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukselle. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus hylkäsi oikaisuvaatimukset perusteettomina. Muita virallisia valituksia, korvausvaatimuksia, syytteeseen asettamisia tai muita oikeusseuraamuksia ei ole tullut. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa seurataan varojen käyttöä säännöllisesti Intime-webraportoinnin raporteista. Tuloksellisuutta ja tavoitteita seurataan opiskelijahallinnosta saatavien tietojen perusteella säännöllisesti. Pätevyyttä ja luotettavuutta käsitellään erilaisissa kokouksissa. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa on noudatettu Saskyn hankintaoikeuksien eurorajoja. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten toiminnallisissa ja taloudellisissa raportoinneissa ei ole havaittu puutteita tai virheitä. Tulorahoituksen oikaisu ei nykyisellään näy reaaliajassa talouden raporteissa (opiskelijamäärävajaus), jolloin seuranta ja ennakointi on haastavampaa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 27 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Saskyn mallinmukaista riskienhallinnan toimenpideohjelmaa on päivitetty ja noudatettu. Riskikartoituksessa on arvioitu merkittävimmät riskit ja riskikorteissa analysoitu tarkemmin merkittävimpien riskien toteutumisriski sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja toiminnan kehittämistoimenpiteet. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa on tehty myös koulutusalakohtaiset riskikartoitukset STM työsuojeluosaston laatimalle Riskien arvionti työpaikalla -työkirja lomakkeelle. Aloilla tehdään vaarojen tunnistaminen, kuvataan vaaratilanne, arvioidaan todennäköisyys ja seuraukset ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Riskien hallinnan toimenpiteet on otettu mahdollisimman hyvin huomioon toiminnassa ja sen kehittämisessä. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa on tehty myös koulutusalakohtaiset riskikartoitukset STM työsuojeluosaston laatimalle Riskien arvionti työpaikalla -työkirja lomakkeelle, joka päivitetään vuosittain. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? Tulosalueella on onnistuttu ennakoinnissa, vaikka opiskelijamäärä on laskenut, niin kuluja on saatu sopeutettua samassa suhteessa. Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen kiinteistömassaa on saatu pienennettyä. Uusia koulutusaloja on käynnistetty ja suunniteltu ja lakkautettu vetovoimaltaan haastavaa koulutusta. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten omaisuuden hankinnassa on noudatettu hankintalakia, hallintosääntöä ja kuntayhtymän omia hankintaohjeita mm. taloussääntöä. Hankintasopimusten noudattamista valvotaan ja niiden noudattamisesta tiedotetaan henkilöstöä. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidossa ei ole havaittu puutteita eikä väärinkäytöksiä. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten sopimuksia laadittaessa on huomioitu Sastamalan koulutuskuntayhtymän ohjeet. Allekirjoituksia koskevia määrityksiä on noudatettu. Sopimusehtoja on tulosaluulla noudatettu. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksen päivitetyt vuokrasopimukset on viety Dynastyyn. Esim. työssäoppimisen puitesopimuksia ja työssäoppimissopimuksia ei ole viety Dynastyyn, vaan allekirjoitetut löytyvät oppilaitoksien toimistoilta. Sopimushallintaa on edelleen hyvä kehittää niin tulosalueella kuin koko yhtymätasoisesti. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Esimiehet valvovat virkavastuulla toiminnan toteumista ja sen laillisuutta sekä määräysten noudattamista.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 28 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioita käsitellään kehityskeskusteluissa ja työntekijä voi esimerkiksi tehdä esityksiä asioiden kehittämisestä kehityskeskustelussa. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Riskit on tiedostettu ja niiden mahdolliset vaikutukset talouteen ja toimintaan on osattu ennakoida niin, että pienemmällä tulopohjalla on pystytty toimimaan. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Henkilöstöä on hyvä kouluttaa edelleen sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 29 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sastamalan oppilaitokset 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? On sovittu. Tulosalueella on tehty erillinen vuosikello ja siihen liittyvä asioiden käsittelyn vastuualueet. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa tulosalueella valvotaan lähinnä havainnoiden toimia. Henkilöstö kysyy neuvoja toimeenpanoon liittyvin asioihin. Esimiehet vastaavat kysymyksiin ja ohjaavat esim. hankintoihin liittyviä toimia. Näissä yhteyksissä ei ole havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Ei ole. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Tulosalueenjohtajalle on esitetty korvausvaade nk. Lounan kiinteistön vuokranneelta henkilöltä. Asiaa on käsitelty yhdessä kuntayhtymäjohtajan ja hallintojohtajan kanssa. Tapauksessa on pyydetty neuvontaa KT-lakimieheltä. Asia on käsitelty yhtymähallituksessa. Yhtymähallitus linjasi asian soviteltavaksi. Lakiasiantoimisto Actaksen asianajaja on hoitanut asian sovittelussa. Lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymän Sastamalan oppilaitosten YT-neuvotteluissa tehdystä viran osaaikaistamispäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus piti tehdyn päätöksen voimassa. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Ei havaittu olennaista virhettä. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Määrällisten tavoitteiden asettaminen on haasteellista. Erityisesti eronneiden ja keskeyttäneiden määrän ennakointi on vaikeaa. Budjetoinnin kohdalla matkailu-, ravitsemis- ja talousalan maksullinen palvelutoiminta on ennakoitu olennaisesti suuremmaksi kuin toteuma. Toiminta on kuitenkin ollut taloudellisesti kannattavaa. Toimintaan liittyviä muita epäkohtia ei ole havaittu. Talouden tilinpäätöksen ennakointi tulosalueella on vaikeaa raportoinnin ajantasaisuudesta huolimatta. Tilinpäätökseen liittyy mm. opiskelijamäärien, vyörytettävien erien ja hankerahoituksen toteuman arvioinnin vaikeus.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 30 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Sastamalan oppilaitoksissa on kaikkien oppilaitosten riskikortit päivitetty. Ne ovat ajan tasalla. Oppilaitosten riskikorttien pohjalta Sastamalan oppilaitosten johtoryhmä on 16.11.2015 kokouksessaan määritellyt tulosalueen yhteiset riskit. Toimenpiteet on kirjattu riskikorteille. Tammikuussa 2016 tulosalueen riskeistä on keskusteltu Sastamalan oppilaitosten johtoryhmässä. Vuonna 2016 on keskitytty erityisesti turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistamiseen ja dokumentointiin (Arkiarvi). Riskikortit käsitellään Sastamalan oppilaitosten johtoryhmässä. Opetusalalla riskit määritellään toimenpiteineen koulutuspäällikön johdolla ja muun henkilöstön kanssa lähiesimiesten johdolla. Yhteenveto Sastamalan oppilaitosten riskeiksi tehdään Sason johtoryhmässä kesäkuussa. Riskikorttien päivitys tehdään seuraavan kerran kesäkuussa 2017. Suurimmiksi riskeiksi todettiin edelleen taloudelliset riskit, opettajan työn ja työympäristön muutokseen liittyvät riskit, tulosalueen oppilaitosten kilpailukykyyn liittyvät riskit ja turvallisuuteen liittyvät riskit. Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Riskit on tunnistettu ja toimenpiteet riskien toteutumisen ennaltaehkäisemiseksi/poistamiseksi on tehty. Riskikorteille päivitys on tehty viimeksi 17.4.2015. Tehdään systemaattisesti. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? Riskienhallinnassa on onnistuttu vuonna 2016 kilpailukyvyssä, joka näkyy positiivisesti opiskelemaan hakeutuneiden määrässä. Työympäristön ja opettajan työhön liittyvien riskien hallinnassa on onnistuttu kohtalaisesti, joka johtuu lähinnä valtiovallan ammatilliseen koulutukseen kohdistamista säästötoimista. Turvallisuuteen liittyvistä riskeistä on tehty erillinen riskien arviointi yhdessä henkilöstön kanssa. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Sastamalan oppilaitosten omaisuuden hankinnassa on noudatettu hallintosääntöä ja kuntayhtymän omia hankintaohjeita mm. taloussääntöä. Talousarvion täytäntöönpano-ohje käsitellään tulosalueen johtoryhmässä ja keväisin henkilöstökokouksissa. Ohjeistusta hankintojen käytännön tekemisestä on annettu tarvittaessa henkilöstölle. Omaisuuden luovutuksen valvontaa on suoritettu esimiesten toimesta. Tulosalueella ei ole havaittu puutteita/väärinkäytöksiä. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Sastamalan oppilaitosten sopimuksia laadittaessa on huomioitu kuntayhtymän ohjeet ja luetettu ne kuntayhtymän sisäisillä asiantuntijoilla. Sopimusten allekirjoituksia koskevia määrityksiä on noudatettu ja sopimukset on tallennettu Dynastyyn. Alle vuoden mittaisia sopimuksia ei ole tallennettu Dynastyyn. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan saattamiseksi osaksi systemaattista seurantaa on se kirjattu tulosalueen vuosikelloon. Ajankohta on kesäkuu. Tässä yhteydessä päivitetään riskikortit. 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista?

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 31 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma liittyy kehityskeskustelujen sisältöön. Keskustelussa nousee esiin Sastamalan oppilaitosten neljän riskikortin asiat; talous, opettajan työn muutos, oppilaitosten vetovoimaisuus, turvallisuus ja työympäristön muutos. Esimerkkinä: henkilöstö tuo esiin huolen taloudellisesta tilanteesta ja sitä kautta oman työpaikan säilymisestä. Työn muutos nähdään mahdollisuutena, mutta myös oman työn tekemisen muuttaminen koetaan haasteellisena. Työturvallisuus nähdään tärkeänä ja siihen on kiinnitetty huomiota konkreettisin toimenpitein esim. koulutus. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Sastamalan oppilaitosten riskien hallinnassa on onnistuttu melko hyvin. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehtiin arviolaskelmia tarvittavista leikkauksista ja toiminnan sopeuttamista. Vetovoimaisuuteen vaikutettiin hyvällä perustyöllä ja näkyvyydellä lehdistössä sekä valtakunnallisilla messuilla ja tapahtumilla. Uusista koulutusavauksista pienkonekorjaajan koulutus on osoittautunut melko vetovoimaiseksi. Työ- ja virkasuhteiden määrää on tarkasteltu määräaikaisten työsuhteiden päättyessä ja eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Opetushenkilöstön määrää on sopeutettu osaamisalan opiskelijamäärän suhteessa huomioiden osaamisperusteisuuden vaikutus ryhmäkokoon. Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa on lisätty mm. hankkeiden, yhteisten laitehankintojen ja laajennetun työssäoppimisen kautta. Talousarvion toteutumiseen vaikutti epäedullisesti rakennusten purkamiseen liittyvä lisätyö ja 3D-hankkeeseen liittyvän tilan rakennuskustannukset. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Riskienhallinnan kortit tullaan päivittämään työpajamuotoisessa työskentelyssä osaamisaloilla ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Erityisesti toimenpiteisiin ja niiden seurantaan tullaan kiinnittämään huomiota.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 32 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Mäntän seudun koulutuskeskus 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Menettelytavat tiedottamiseen on olemassa. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa seurataan. Tarkastuslautakunnalle on raportoitu esim. hankintojen kilpailutussäännön noudattamisesta. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan ei ole kohdistunut edellä mainittuja asioita. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Määrärahojen budjetoinnissa tapahtuneet merkittävät poikkeamat toteutumaan on pyritty huomioimaan seuraavan vuoden talousarvion laadinnassa. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Talouden seurannan raportoinnissa ei virheitä, mutta toteutuma saadaan toiminnan järjestämisen kannalta liian pitkällä viiveellä. 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Riskikartoitus on ajan tasalla ja MSKK:n tulosalueen riskien kartoituksessa on onnistuttu hyvin. Riskikartoitus on toteutettu vuosittain päivittämällä riskikortit. Suurimmiksi riskeiksi valitut riskit eivät ole onneksi vielä toteutuneet (lentokonealan koulutukselle on saatu uudet koulutustilat ennen vuokrasopimuksen päättymistä). Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Riskikortille on kirjattu jokaisen merkittävän riskin kohdalla vastuuhenkilö(t), joiden tulee ottaa todettu riski huomioon omassa toiminnassaan.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 33 Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? Ennakoinnissa on onnistuttu MSKK:n tulosalueella. Yhdeksi suurimmaksi riskiksi on nostettu ikäluokkien pieneneminen oppilaitoksen toiminta-alueella ja sen vaikutus opiskelijamääriin. Riskin taloudellinen vaikutus ei ole toteutunut, koska maahanmuuttajista on saatu opiskelijoita korvaamaan muuten vähenevää opiskelijamäärää. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Hankinnassa on noudatettu kuntayhtymässä hankintoja koskevaa ohjeistusta. Väärinkäytöksiä ei ole havaittu. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Tulosalueella tehdyt sopimukset on tallennettu ohjeistuksen mukaan Dynasty-järjestelmään. Vanhentumisaikojen seuranta on ajan tasalla. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Rehtorin ja koulutuspäällikköjen säännöllisissä kokouksissa keskustellaan tulosyksiköiden tiedossa olevista hankintatarpeista. Riskikorttien päivittäminen määräajoin palauttaa asiat mieleen. 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Sisältyy siten, että koulutuspäällikköjen kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa yhtenä asiana on myös tulosyksikön talouden seuranta ja toteutuminen. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Riskikortissa tulorahoituksen pieneneminen on kirjattu riskiksi, jolla on vaikutusta toimintaan. Tähän on varauduttu toimintaa sopeuttamalla. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Talouden toteutumista on pyrittävä seuraamaan entistä ajankohtaisemmin, koska tulosalueella on talousarviossa varaudutta henkilöstön lomautuksiin. Mikäli lomautukset joudutaan toteuttamaan, niille pitää olla myös taloudellinen peruste.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 34 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Henkilöstökokous noin kuusi kertaa lukuvuodessa molemmissa toimipisteissä, henkilöstöinfot kerran kuussa molemmissa toimipisteissä, osaamisalavastaavien palaverit, osaamisalapalaverit, toimistopalaverit, työpistepalaverit tukihenkilöstön kanssa sekä Hayon oma jory kerran kuukaudessa Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Ei Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Työsuojelutarkastukset Huittisten ja Kokemäen yksiköissä lokakuussa 2016. Tarkastuskertomuksen mukaan Huittisten yksikössä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi eivät ole ajan tasalla eikä siinä ole huomioitu mahdollisia työstä johtuvia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Väkivallan uhan vaarojen selvittämistä ja arviointia ei ollut tehty kattavasti. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys ei ole ajan tasalla. Ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma puuttuu Huittisissa, poistumisharjoituksia ei ole pidetty. Kehityskeskusteluita ei ole käyty kuin muutamien henkilöiden osalta. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Opiskelijapalautteita opetuksesta. Kokemäen yksikön opiskelijoiden oikaisuvaatimukset Aviin ja kuntayhtymälle. Rehtorin irtisanominen. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Taloustilanteen seuranta vähintään kerran kuukaudessa eikä olennaisia virheitä. Perusopetukseen hankittu opetusta palvelujen ostojen kautta eikä palkattu henkilöä. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Ei 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 35 Rehtori päivittänyt elokuussa 2016. Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Ei ole. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Ei ole havaittu väärinkäytöksiä. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Sopimukset löytyvät Dynastysta, nykyisellä johdolla ei osaamista Dynasty-järjestelmän käyttöön. Kirjastosopimus SAMKin kanssa tekemättä. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Kehityskeskustelut käymättä. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Katso kohta 1. EA1-koulutus ja työturvallisuuskoulutus koko henkilökunnalle. Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen sisäilmaongelmat. Huittisten kaupunki on selvittänyt asiaa. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston tekemien sisäilmanlaadun mittausten (Tarkastuskertomus 13.9.2016) mukaan mitattujen tilojen sisäilman laatu on hyvä. Lämpötila oli mittaushetkillä kohtuullisen korkea +22 24,5 astetta. Asetuksen mukainen lämpötilan toimenpideraja on oppilaitoksissa lämmityskaudella +26 astetta.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 36 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Aikuis- ja oppisopimuskoulutus 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Tulosalueen johtoryhmä seuraa ja käsittelee toimintaamme vaikuttavia sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä säännöllisesti. Mahdolliset muutokset ja tarvittavat toimenpiteet tiedotetaan henkilöstölle viikkopalavereissa tai henkilöstölle osoitetussa toimintaohjeessa. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Seurataan toimintaohjeiden ja säännösten toimeenpanoa aikuiskoulutuksen johtoryhmässä. Esimerkkinä nyt uudistunut näyttötutkintojärjestelmä ja siihen liittyvät viranomaistoimenpiteet. - selvitettiin aikuiskoulutuksen johtoryhmässä uudet ohjeistukset - tehtiin tarvittavat viranomaisselvitykset - sovittiin valmisteluvastuu - toteutettiin tarvittavat toimenpiteet Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Puutteita ei ole havaittu, mutta tarkastuksen yhteydessä on havaittu kehittämistarpeita. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Tällaista ei ole tapahtunut tulosalueellamme. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Tärkeimmät tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin. Varojen käytön valvonnan yhteydessä ei ole havaittu poikkeavaa. Tuloksellisuuden arviointi ja luotettavuus perustuu dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan, mikä varmistaa, että arviointi ja luotettavuus ovat ammattitaitoisesti ja hyvin suoritettuja. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Olennaisia puutteita ei ole havaittu. Yksittäisiä kirjaamisvirheitä on ollut ja niihin on annettu ohjeistusta, jotta nämä virheet saadaan poistettua. 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Suurimpien riskien osalta seurantaa tehdään säännöllisesti aikuiskoulutuksen tulosalueen johtoryhmässä (riskikortit) ja tarkastelun pohjalta tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset tai toimenpiteet. Suurimmat riskit ovat edelleen päärahoitusmuotojen mahdollisissa muutoksissa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 37 Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Riskienhallinnan tarvittavien toimenpiteitä tehdään aina tilanteen olennaisesti muuttuessa. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Tulosalueella ei ole havaittu puutteita tai väärinkäytöksiä hankinnoissa. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Sopimuksemme ovat vaadittavien määräysten mukaisia ja niitä seurataan säännöllisesti mahdollisten sopimusmuutosten (sopimusjuridiikka) varalta. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Parasta käytäntöä on tulosalueen johtoryhmän säännöllinen kokoontuminen, jossa keskustellaan tähän sisältöalueeseen liittyvät asiat lähes jokaisessa aikuiskoulutuksen johtoryhmässä. 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Kyllä. Kehityskeskusteluissa käydään esim. oman työn kehittämiseen liittyviä sisältöjä, joissa tulee esille esim. yhteisten toimintatapojen kehittämnien. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Etenee suunnitellulla tavalla. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Ei erityisiä toimenpiteitä. Jatkamme kehitystyötä eteenpäin, huomioiden sähköisten viestimien käytön laajentamisen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 38 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hallintopalvelut 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Määrämuotoisia menettelytapoja näihin ei ole sovittu, vaan kukin vastaa omalta substanssialueeltaan itsenäisesti näiden seuraamisesta ja muutosten tiedottamisesta tarvittavilta osin henkilöstölle. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Hallintosihteeri pitää hallituksen päätöksistä täytäntöönpanokirjaa. Kukin viranhaltija vastaa oman tehtävänkuvansa puitteista säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanon seurannasta. Esimerkiksi erilaiset ohjeistukset ja kyselyiden tulokset käydään läpi yhdessä tulosalueen henkilöstön kanssa niiden voimaan tullessa. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Tulosalueella lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattaminen toimii ja puutteita tai väärinkäytöksiä ei ole havaittu. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) Tulosalueen tai sen viranhaltioiden toimintaan ei ole kohdistunut valitusta, korvausvaatimusta, syytteeseen asettamista tai muuta oikeusseuraamusta. Yhteistoimintamenettelyiden pohjalta tehtyihin päätöksiin ja johtavan viranhaltijan irtisanomiseen liittyen on tehty valituksia. Näissä päätöksissä hallintojohtaja on ollut prosesseissa mukana hr:n edustajana, mutta päätökset näissä asioissa on tehnyt toinen viranhaltija tai toimielin. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Hallintopalveluiden tulosalueella vuonna 2016 asiantuntijapalveluiden sekä työterveyspalveluiden kustannukset ylittyivät budjetoidusta. Asiantuntijapalveluiden kustannusten ylitys johtui yllättävästä virkasuhdeoikeudellisesta asiasta, johon tarvittiin ulkopuolista asiantuntija-apua. Työterveyspalveluiden kustannusten nousu budjetoidusta johtui mm. ennakoitua suuremmasta työpaikkaselvitysten määrästä. Näihin muutoksiin haettiin ja yhtymäkokous myönsi lisämäärärahan. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyys ja luotettavuus on ollut riittävää ja luotettavaa hallintopalveluiden osalta vuonna 2016. 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit. Tulosalueella ei ole tehty omaa erillistä riskikartoitusta, vaan osallistuttu kuntayhtymätasoiseen riskikartoituksen käsittelyyn. Tulosalueen yksi keskeisin riski on yhä tulosalueen henkilöstön pienuus ja siten mm. sijaisuuden turvaaminen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 39 Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Kuten yllä on todettu, hallintopalveluissa ei ole toteutettu erillistä omaa riskienkartoitusta ja siten mm. erillisiä riskikortteja ei ole. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? Ei täysin. Henkilöstöriski toteutui jossain määrin syksyllä yhden hallintopalveluiden henkilön ollessa poissa palveluksesta. Tuolloin muiden työmäärä lisääntyi ja aiheutti kuormitusta. Kiireelliset asiat saatiin kuitenkin hoidettua. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Tulosalueella ei ole merkittävää omaa omaisuutta. Tulosalueella ei ole havaittu näihin liittyen väärinkäytöksiä. 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Sopimustoimintaa toteutetaan kuntayhtymän hallintosäännön mukaisesti. Väärinkäytöksiä ei ole havaittu. Vuonna 2016 jatkettiin määrätietoisesti olemassa olevien kuntayhtymätasoisten sopimusten viemistä Dynasty-järjestelmään sisältäen myös ns. hälytysrajojen asettamisen. Vuonna 2016 työstetyn organisaatiouudistuksen (voimaan 1.1.2017) myötä sopimusten hallintaan liittyen varauduttiin entistä paremmin, kun kuntayhtymään päätettiin perustaa hankinta-asiantuntijan toimi. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? Hyvä käytäntö on esimerkiksi se, että eri asiakirjojen arkistointia on lisätty myös asioiden valmisteluvaiheista syntyvistä dokumenteista, jotta tiedon säilyvyyttä ja löydettävyyttä parannetaan mahdollisista henkilövaihdoksista huolimatta. 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Keskeistä kehityskeskusteluissa on käyty sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan liittyen mm. töiden priorisointiin, tehtävän jakoon ja sijaistuksiin liittyen. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Mm. uusien kuntayhtymätasoisten ohjeistusten ja sääntöjen laatimisella sekä organisaatiouudistuksella (voimaan 1.1.2017) on pyritty osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan parempaan järjestämiseen. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Keskeistä tulee olemaan uuden organisaation myötä eri prosessien kehittäminen ja näissä kaikissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulman huomioiminen, esim. eri asioiden käsittelijöiden ja hyväksyjien mietinnässä ja toimintaprosessien tehostamisessa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 40 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kehittämistoiminnot 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tulosalueella Onko tulosalueella sovittu menettelytavat, joilla muuttuneesta lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista tiedotetaan henkilöstöä? Tiedotetaan sähköpostilla. Seurataanko säännösten, määräysten ja päätösten toimeenpanoa omalla tulosalueella: käytännön esimerkkejä toteutetuista valvontatoimenpiteistä? Kehittämistoimintojen johtaja seuraa. Onko sisäisessä valvonnassa havaittu puutteita lakien ja päätösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan noudattamisessa? Ei ole havaittu. Selostus, jos tulosalueen tai viranhaltijan toimintaan on kohdistunut valitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tilikauden aikana (huom! myös henkilöstöasiat) 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus tulosalueella Selostus, jos tavoitteen asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa on havaittu olennainen virhe tai tulosvastuuta ei ole noudatettu tai toimivalta varojen käytössä on ylitetty toistuvasti (varsinainen toteutumisseuranta esitetään talousarvion toteutumisvertailussa). Ei ole havaittu. Onko toiminnallisen ja taloudellisen raportoinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa havaittu puutteita tai virheitä; mahdolliset havainnot ja kehittämistoimenpiteet? Edelleen on haasteita hankkeiden kustannusten toteuman seurannan viiveessä. Kehittämistoimenpiteinä projektiohjeessa on täsmennetty esim. työajanseurantojen toimittaminen viiveettä. 3. Riskienhallinnan järjestäminen tulosalueella Onko riskikartoitus ajan tasalla? Tähän selvitys, miten riskikartoitus on tulosalueella järjestetty (lyhyt selvitys riskikartoituksesta ja riskikorttien päivityksistä) ja sen tuloksista = suurimmat riskit Riskikortit on päivitetty. Kehittämistoimen osalta riskit on arvioitu merkittävyydeltään vähäisiksi. Onko riskienhallinnan toimenpiteet toteutettu systemaattisesti? (huom! dokumentointi riskikorteille) Kyllä. Onko omalla tulosalueella onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? Kyllä. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta tulosalueella Miten tulosalueella toimii ja onko havaittu puutteita/väärinkäytöksiä, jos niin mitä ja miten hoidettu. Ei ole havaittu puutteita tai väärinkäytöksiä.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 41 5. Sopimustoiminta tulosalueella Onko sopimusten hallinta ajantasaista ja asiantuntevaa? Onko sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ajantasaista ja vastuutettu kattavasti? Ovatko sopimukset löydettävissä kuntayhtymän Dynasty-järjestelmästä? Selostus, jos sopimuksista on ollut negatiivisia seurauksia. Sopimukset on tallennettu Dynastyyn lukuun ottamatta hankesopimuksia. Hankesopimuksista vastaa projektipäällikkö tai hankevastaava oman hankkeensa osalta. Tässä ei ole havaittu puutteita. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä tulosalueella Mitä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tunnistat omalta tulosalueeltasi? 7. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen tulosalueella Sisältyykö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma kehityskeskusteluissa käsiteltäviin asioihin; käytännön esimerkkejä aihealueista? Ei sisälly kehityskeskusteluissa käsiteltäviin aiheisiin. Asiat käydään läpi yhteisissä tilaisuuksissa. Arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikutuksia toimintaan tilikaudella 2016 (vrt. riskikorteissa ja suunnitelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutuminen). Riskikorteissa määritellyt toimenpiteet ovat kehittämisyksikön osalta edenneet suunnitellusti. Työhyvinvointiin ja siitä huolehtimiseen on esimiestyöskentelyssä muutosten vuoksi kiinnitetty huomiota. Sijaisuuksien hoitamisesta aiheutuvaa riskiä hallitaan 2017 voimaan tulevan uuden organisaation avulla. Hanketoiminnan ohjeistuksen tarkistaminen on parantanut hankkeiden kohdentamista perustehtävään. Yhteisiä toimintatapoja on kehitetty perehdyttämällä henkilöstöä laadunhallintaan ja kuvaamalla toimintoja toimintajärjestelmässä. Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella; esim. säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja työpajat? Kehittämistoiminnot siirtyvät osaksi hallinto- ja kehittämispalveluita, ei omaa suunnitelmaa 2017.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 42 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2016 2015 1 000 1 000 Toimintatuotot 39 882 40 948 Valmistevarastojen muutos 159 34 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut -36 488-37 595 Toimintakate 3 554 3 386 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 11 12 Korkokulut -129-153 Muut rahoituskulut -7-14 Vuosikate 3 428 3 232 Poistot ja arvonalentumiset -3 528-2 621 Satunnaiset kulut -479 0 Tilikauden tulos -579 611 Tilinpäätössiirrot 663-307 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 85 304 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 109,7 109,0 Vuosikate prosenttia poistoista 97,2 123,3 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Kuntayhtymässä toimintakatteen on oltava ylijäämäinen, koska verorahoitusta ei ole. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot % toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa käytetään tunnuslukua, joka lasketaan kaavasta: Vuosikate % poistoista =100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot ja arvonalentumiset vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 43 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 428 3 232 Satunnaiset erät -479 0 Tulorahoituksen korjauserät 372 3 322-70 3 162 Investointien rahavirta Investointimenot -2 161-1 947 Rahoitusosuudet investointimenoihin 108 32 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 351 58 Investointien myyntivoitot/-tappiot 107-1 596 70-1 788 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 725 1 374 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -8 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -637-637 Oman pääoman muutokset 0 2 035 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 54-49 Vaihto-omaisuuden muutos -162 226 Saamisten muutos -1 185 6 469 Korottomien velkojen muutos -1 115-2 407-1 590 5 056 Rahoituksen rahavirta -3 051 6 454 Rahavarojen muutos -1 326 7 828 Rahavarojen muutos -1 326 7 828 Kassavarat 31.12. 7 497 8 823 Kassavarat 1.1. 8 823 995 TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v t eur -348-9 558 Investointien tulorahoitus % 166,9 168,7 Kassan riittävyys (pv) 69 80 Lainanhoitokate 4,6 4,3

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 44 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Investointien tulorahoitus % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän rahavaroilla. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Kassan riittävyys (pv) =365 pv*rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14-30 päivän kassan riittävyyttä. Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 45 Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmassa. VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 0 0 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0 3 0 3 Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 618 637 1. Kiinteistöjen liittymismaksut 353 353 2. Rakennukset 32 268 32 292 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 433 1 430 4. Koneet ja kalusto 1 243 1 599 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 36 1 151 Sijoitukset 35 951 37 460 1. Osakkeet ja osuudet 1 088 1 880 4. Muut saamiset 19 12 1 107 1 892 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 37 058 39 355 B Toimeksiantojen varat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 50 51 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 50 51 C I II VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 10 8 2. Keskeneräiset tuotteet 1 014 855 3. Valmiit tuotteet 0 0 4. Muu vaihto-omaisuus 43 43 5. Ennakkomaksut 0 0 1 067 906 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 1 214 666 2. Lainasaamiset 1 0 3. Muut saamiset 467 322 4. Siirtosaamiset 809 319 2 491 1 306 IV Rahat ja pankkisaamiset 7 497 8 823 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 11 055 11 035 VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 163 50 441

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 46 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 23 354 23 354 III Muut omat rahastot 135 135 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 095 6 791 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 85 304 B D E I II 30 669 30 584 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 5 494 5 838 2. Vapaaehtoiset varaukset 1 380 1 700 6 874 7 538 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 50 51 3. Muut toimeksiantojen pääomat 109 55 159 105 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 429 5 066 5. Saadut ennakot 0 10 7. Muut velat 45 80 Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 637 637 5. Saadut ennakot 85 142 6. Ostovelat 1 897 2 385 7. Muut velat 450 464 8. Siirtovelat 2 920 3 428 10 461 12 213 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 163 50 441 TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste % 78,1 75,8 Suhteellinen velkaantuneisuus % 26,0 29,5 Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 7 180 7 095 Lainakanta 31.12., tuh. 5 066 5 703 Lainasaamiset 31.12., tuh. 0 0 Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 % omavaraisuutta. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän toimintatuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kuntayhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot)/toimintatuotot Kertynyt yli-/alijäämä t eur on edellisten kausien yli-/alijäämän ja tilikauden yli-/alijäämän summa Lainakanta (korollinen vieras pääoma) =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Lainasaamiset on sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset yhteensä

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 47 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT t % Toiminta Toimintatuotot 40 041 97,7 Korkotuotot 0 0,0 Muut rahoitustuotot 11 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - pysyvien vastaavien luovutusvoitot -107-0,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 108 0,3 Pysyvien vastaavien luovutustulot 936 2,3 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 40 990 100,0 MENOT t % Toiminta Toimintakulut 36 488 91,4 -valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Korkokulut 129 0,3 Muut rahoituskulut 7 0,0 Satunnaiset kulut 479 1,2 Tulorahoituksen korjauserät - pysyvien vastaavien luovutustappiot 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 161 5,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 8 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 637 1,6 Kokonaismenot yhteensä 39 909 100,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 48 Konsernin toiminta ja talous 1.7.1 Konsernirakenne Konserni on taloudellinen kokonaisuus, jonka muodostavat kuntayhtymä (emoyhteisö) sekä ne juridisesti itsenäiset yhteisöt, joissa kuntayhtymällä yksin tai yhdessä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta (tytäryhteisöt). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöillä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta toisessa yhteisössä. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kuntayhtymällä on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa, velvoitteita tai vastuita. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä oli vuoden 2016 lopussa yksi tytäryhtiö Aiko Academy Oy, joka on aloittanut toimintansa joulukuussa 2014. Parkanon Teollisuustalo Oy siirtyi kuntayhtymälle Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion kautta ja yhtiön osakkeet on myyty Parkanon kaupungille vuonna 2016. Tytäryhtiöiden yhdistely konsernitaseeseen tapahtuu omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyhteisöissä kuntayhtymällä on merkittävä (20-50 %) omistusosuus, mutta ei määräämisvaltaa. Osakkuusyhteisöistä konsernitilinpäätökseen yhdistellään päättyneen ja edellisten tilikausien yli- ja alijäämä. Sastamalan koulutuskuntayhtymän konsernitilinpäätökseen on tällä tavalla yhdistelty Kiinteistö Oy Kuntomäki. Sasky-konsernikokonaisuus YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Muut yhtiöt 1 Osakkuusyhteisöt 1 Yhteensä 2

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 49 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Sastamalan koulutuskuntayhtymälle on hyväksytty konserniohje vuonna 2015. Konserniohjauksen ja -valvonnan toteuttamista säätelee kuntayhtymässä lisäksi kuntalaki, perussopimus, hallintosääntö sekä näitä täydentävä ohjeistus, mm. Sisäisen valvonnan sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan ohje. Kiinteistö Oy Kuntomäestä omistusosuus on 33,3 % ja yhtiön kolmesta hallituspaikasta kuntayhtymällä on käytössään yksi. Hallituksen jäseneksi on valittu Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja. 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Aiko Academy Oy Aiko Academy Oy on perustettu kuntalain mukaisesti hoitamaan kuntayhtymän maksullisena palvelutoimintana tuottamaa koulutuksen myyntiä. Tähän sisältyy myös työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen. Yhtiön toimialaan kuuluu lisäksi kansainvälisen koulutusviennin käynnistäminen ja toteuttaminen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusjohtaja. Tytäryhtiö: Aiko Academy Oy Seurantavastuullinen toimielin: yhtiön hallitus Vastuuhenkilö: Ilpo Moisio Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Tytäryhtiön liiketoimintastrategia (omat strategiset päätavoitteet 2016-2018) Tarjoaa ja järjestää työvoimakoulutusta, aikuiskoulutusta, lyhytkurssikoulutusta, kansainvälistä koulutusta sekä muuta maksullista koulutusta ja konsultointia. Yhtiö vuokraa myös hallinnassaan olevia tiloja Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosaston opiskelijoille ja muille asiakasryhmille. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset 2016-2018 Keskeinen tavoite on lisätä paikallisen työvoimapoliittisen koulutuksen (yhteishankintakoulutukset) määrää ja varmistaa erityisesti korttikoulutukset toiminta-alueemme yrityksissä. Toteutuma: Saimme solmittua useita uusia yhteishankintasopimuksia lähinnä Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Satakunnassa toimiviin yrityksiin. Vaikutus 1000, v. Tuottavuustoimenpiteet 2016 Toiminnan kehittäminen Venäjällä ja Kiinassa, sekä uusien koulutuspalvelutuotteiden kehittäminen. Toteutuma: Toiminnan kehittämistä jatkettiin sekä Kiinaan että Venäjälle. Tarjouksia koulutusohjelmistamme tarkennettiin ja tehtiin myös alustavia tarjouksia Viroon. Tarjouksia on tehty useista kymmenistä koulutusohjelmista, joita SASKY koulutuskuntayhtymän opetushenkilöstön kanssa voitaisiin toteuttaa. Näyttää kuitenkin siltä, että virolaisilla on parhaat mahdollisuudet hankkia tarvittavaa osaamista yhtiöltämme. Tuottavuustoimenpiteet 2017-2018 Vaikutus 1000, v. Vaikutus 1000, v. Uusien koulutuspalvelutuotteiden kehittäminen ja markkinointi. Erityisesti virolaiset ovat osoittaneet kiinnostuksensa tuotteistamme. Kuntayhtymätasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 50 Tytäryhtiön tavoite Saskykonsernin strategian toteuttamisessa Tuottaa asiakaslähtöisiä koulutusja asiantuntija palveluita SASKY koulutuskuntayhtymän toimintaalueella SASKYN tavoitteet huomioiden. Toteutuma: Koulutusohjelmat keskittyvät maksulliseen palvelutoimintaan. Tavoitetaso 2016 Mittari Toimenpiteet 2016 15 opiskelijatyövuotta 24,5 opiskelijatyövuotta opiskelijatyöpäiväseuranta yritys- ja asiakaskohtainen suoramarkkinointi sekä ilmoitukset nettisivulla ja paikallislehdissä Talouden ja toiminnan TP 2014 TA2015 TA2016 TP2016 TS2017 TS2018 mittarit / tunnusluvut Liikevaihto 829 681 400 400 470 482 400 000 400 000 Liikevaihdon muutos % -51,7 % Henkilöstömäärä keskimäärin tilikauden aikana Henkilöstökulut /hlö Investoinnit 0 0 Lainamäärä 0 Taseen loppusumma 305150 330 651 305150 305150 Rahavarat tilikauden lopussa 260000 259 892 260000 260000 Sastamalan koulutuskuntayhtymän 100 100 100 100 100 omistusosuus yhtiöstä % Sastamalan koulutuskuntayhtymän osuus yhtiön liikevaihdosta Osingonmaksu emolle 0 0 0 Tuloslaskelma TP 2014 1000 TA2015 1000 TA2016 1000 TP2016 1000 TS2017 1000 TS2018 1000 Liikevaihto 829 424 470 400 400 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut 448 Henkilöstökulut 540 10 Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut 289 400 54 390 390 Liikevoitto (+) / liiketappio (-) 24-42 10 10 Rahoitustuotot ja -kulut Voitto (+) / tappio (-) 24-42 10 10 Veronpalautus/jäännösvero Tilikauden voitto (+) / tappio (-) 24-42 10 10 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) +24-42 +10 +10

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 51 1.7.4 Arvio konsernin tulevasta kehityksestä Sastamalan koulutuskuntayhtymän tytäryhteisöt toimivat lähtökohtaisesti ilman kuntayhtymän avustusta. Aiko Academy Oy:lle vuosi 2015 oli yhtiön ensimmäinen toimintavuosi. Tulevaan kehitykseen tulee jatkossakin panostaa, jotta yrityksen koulutusmyyntiä saadaan lisättyä tulevina vuosina. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä yhtiön tilikauden alijäämä on noin 42 tuhatta euroa. Vuonna 2016 Aiko Academy Oy on kehittänyt toimintaansa erityisesti seutukunnille tarjotuissa koulutus- ja asiantuntijapalveluissa sekä uusissa tuotteissa. Toiminnassa on keskitytty tuotteiden kehittämiseen ja erityisesti uusien asiakasyhteyksien solmimiseen. Tämä kehitystyö aiheutti yhtiölle lisäkustannuksia, joita ei pystytty kattamaan liikevaihdon kasvulla ja sieltä siirtyvillä voitoilla. Tulevina vuosina yrityksen toimintaedellytykset paranevat merkittävästi toiminta-alueen laajenemisen myötä. Toimintaa kehitetään lähivuosina tuotteiden ja palveluiden siirtämiseksi tietoverkkoihin. Suurimmat riskit ja epävarmuustekijät muodostuvat rahoituspohjan muuttumisesta. Vielä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka nykyiset työvoimapoliittiset koulutukset toteutetaan vuoden 2016 jälkeen. Kiinteistö Oy Kuntomäen tulevaisuus toiminnallisesti ja taloudellisesti näyttää hyvältä. Investointitarpeena tulee olemaan 5-7 vuoden sisällä lämmitysjärjestelmän uusiminen. Sote- ja maakuntauudistuksen heijastusvaikutukset voivat näkyä toiminnan laajentumisena. Päätökset Kuntomäellä toimivan vastaanottokeskuksen jatkosta saadaan vuoden 2017 aikana.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 52 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7.5.1 Konsernin tuloksen muodostuminen Konsernin tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan konsernituloslaskelmassa. KONSERNITULOSLASKELMA 2016 2015 JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 1 000 Toimintatuotot 40 157 41 200 * Toimintakulut -36 645-37 759 Osuus osakkuuusyht. Voitosta/tappiosta 67 22 Toimintakate 3 579 3 462 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 11 12 Korkokulut -129-153 Muut rahoituskulut -7-14 Vuosikate 3 453 3 308 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 564-2 659 Omistuksen eliminointierot 0 0 Pys. Vast. arvonalentumiset -964-2 Satunnaiset erät -37 0 Tilikauden tulos -111 647 Tilinpäätössiirrot 0 0 Tilikauden verot -5-2 Laskennalliset verot 5-10 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -111 635 Konsernituloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 109,6 109,1 Vuosikate prosenttia poistoista 97,9 124,3 * Konsernituloslaskelmassa valmistevaraston muutos ja valmistus omaan käyttöön on vähennetty toimintakuluista Konsernituloslaskelman tunnusluvut lasketaan, kuten koulutuskuntayhtymän tuloslaskelmassa ks. luku 1.4.1

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 53 1.7.5.2 Konsernin toiminnan rahoitus Konsernin toiminnan rahoitusta tarkastellaan konsernirahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 453 3 308 Satunnaiset erät -37 0 Tilikauden verot 0-2 ** Tulorahoituksen korjauserät -137 3 279-92 3 214 Investointien rahavirta Investointimenot -2 161-1 702 Rahoitusosuudet investointimenoihin 108 32 * Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 436-1 617 128-1 542 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 662 1 672 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -8 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -637-637 Oman pääoman muutokset 0 2 035 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 54-49 Vaihto-omaisuuden muutos -162 226 Saamisten muutos -1 062 6 339 Korottomien velkojen muutos -1 190-2 359-1 512 5 005 Rahoituksen rahavirta -3 003 6 403 Rahavarojen muutos -1 341 8 075 Rahavarojen muutos -1 341 8 075 Kassavarat 31.12. 7 757 9 098 Kassavarat 1.1. 9 098 1 023 Parkanon Teollisuustalon osakkeet myyty vuonna 2016. * Rahoituslaskelmassa on oikaistu Parkanon Teollisuustalon myynnistä aiheutuva väheneminen pysyvien vastaavien luovutuksiin rahavarat 21 259,95, saamisten 105,15 muutos oikaisee rahoituslaskelman Saamisten muutosta, velka 412,71 oikaisee korottomien velkojen muutosta. ** Tulorahoituksen korjauserässä Parkanon teollisuustalon myynnistä johtuva edellisten tilikausien oikaisu 442 182,47 (Teollisuustalon v 2015 poisto-oikaisujen 435 147,88 ja tappion vaikutus 7 034,59 sekä Kuntomäen v 2015 tp tuloksen muutoksesta 17,98) Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v t eur -19-9 127 Investointien tulorahoitus % 168,2 198,1 Kassan riittävyys (pv) 72 82 Lainanhoitokate 4,7 4,4 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut lasketaan, kuten koulutuskuntayhtymän rahoituslaskelmassa ks. luku 1.4.2

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 54 1.7.5.3 Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin rahoituksen rakennetta kuvataan konsernitaseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmassa. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 0 0 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0 3 0 3 Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 618 637 1. Kiinteistöjen liittymismaksut 353 353 2. Rakennukset 32 268 32 604 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 433 1 430 4. Koneet ja kalusto 1 243 1 608 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 36 1 151 Sijoitukset 35 951 37 782 1. Osakkeet ja osuudet 824 764 4. Muut saamiset 19 12 843 776 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 36 794 38 561 B Toimeksiantojen varat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 50 51 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 50 51 C I II VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 10 8 2. Keskeneräiset tuotteet 1 014 855 3. Valmiit tuotteet 0 0 4. Muu vaihto-omaisuus 43 43 5. Ennakkomaksut 0 0 1 067 906 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 1 194 784 2. Lainasaamiset 1 0 3. Muut saamiset 484 331 4. Siirtosaamiset 818 321 2 498 1 436 IV Rahat ja pankkisaamiset 7 757 9 098 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 11 322 11 440 VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 166 50 051

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 55 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 23 354 23 354 III Muut omat rahastot 135 135 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 14 154 13 519 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -111 635 D E I II 37 532 37 643 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 50 51 3. Muut toimeksiantojen pääomat 109 55 159 105 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 429 5 066 5. Saadut ennakot 0 10 7. Muut velat 45 80 Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 637 637 5. Saadut ennakot 85 142 6. Ostovelat 1 910 2 455 7. Muut velat 450 474 8. Siirtovelat 2 920 3 428 Laskennallinen verovelka 0 10 10 476 12 303 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 166 50 051 Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero siirretty omaan pääomaan Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 78,1 75,4 Suhteellinen velkaantuneisuus % 25,9 29,5 Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 14 043 14 154 Lainakanta 31.12. tuh. 5 066 5 703 Konsernin lainasaamiset 0 0 Konsernitaseen tunnusluvut lasketaan, kuten koulutuskuntayhtymän taseessa ks. luku 1.5, lukuun ottamatta omavaraisuusaste %:ia, jossa tulee konsernin tunnuslukua laskettaessa huomioida mahdolliset vähemmistöosuudet ja konsernireservit. Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma+vähemmistöosuus+konsernireservi+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot)

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 56 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan yhtymähallituksen on toimintakertomuksessa otettava kantaa tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää vapaaehtoisiin varauksiin, rahastoon tai tilikauden ylijäämä - tilille. Oman pääoman edellisten tilikausien yli- /alijäämä -tilin saldo on 7 095 294,55 euroa. Tilikauden tulos vuodelta 2016 on -578 734,44 euroa. Vaikka tilikauden tulos on alijäämäinen, voidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti toteutumatta jääneeseen investointiin tehdyn varauksen purun suuruinen uusi varaus muodostaa vastaavan suuruisena tilikauden tuloksesta riippumatta. Kuntayhtymähallitus esittää, että: a) puretaan vanhaa investointivarausta 1 120 000 euroa ja muodostetaan uutta investointivarausta 800 000,00 euroa uuden investointivarauksen käyttötarkoitus on yksilöity liitetiedossa numero 12, b) tuloutetaan kertynyttä poistoeroa 343 273,35 euroa ja c) tilikauden ylijäämä 84 538,91 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 57 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toteutuminen 2.1.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA 2016 TOTEUMA 2016 TOTEUMA 2015 TOTEUMA 2014 Opiskelijoita 3 055 3 051 2 988 3 046 Näistä erityisop. 397 358 369 388 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT * Keskeyttämisaste opiskelijoita 3 018 2 922 2 935 3 015 eronnut 299 351 314 269 kesk.aste 9,9 12,0 10,7 8,9 * Läpäisymittari aloittaneet 1 300 1 300 1 239 1 339 valmistuneet 923 854 876 892 läpäisyaste 71,0 65,7 70,7 66,6 Työkykypassit, suoritetut 482 308 258 263 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 216 189 201 211 kelpoisia 196 175 176 186 kelpoisuusaste 90,7 92,6 87,5 88,2 Kehittämismittari ** koulutusmenot 46 600 297 539 252 492 44 170 henkilöstömenot 14 126 956 15 102 454 15 513 321 13 767 058 kehittämismittari 0,3 2,0 1,6 0,3 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 9 361 9 651 10 235 10 157 Käyttömenot/opisk. 8 918 8 713 9 084 8 929 (ei poistoja) * Vuodesta 2016 eteenpäin keskeyttämisasteen ja läpäisymittarin luvuissa myös vankiloissa tapahtuva koulutus ** Vuodesta 2015 eteenpäin koulutusmenoissa huomioitu myös koulutusajan hlöstökulut

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 58 2.1.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymän johto Talous Kuntayhtymän johto TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 0 425 998,77-425 998,77 0,0 Toimintakulut -417 716-499 444,57 81 728,57 119,6 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -417 716-73 445,80-344 270,20 17,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0-40,75 40,75 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 Vyörytyserät 417 716 73 445,80 344 270,20 17,6 Poistoeron ja varausten muutos 0 0,00 0,00 0,0 Yli-/alijäämä 0-40,75 40,75 0,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 59 2.1.3 Yleissivistävä Koulutus Toiminnallisten tavoitteet Tulosalueen profiilista ja visioista Yleissivistävä koulutus siirtyi Saskyn organisaatiossa Lupin alaisuudesta omaksi tulosalueekseen vuoden 2016 alusta. Tulosalueeseen kuuluvat Pirkanmaan aikuislukio, Petäjä-opisto ja Ylä-Satakunnan musiikkiopisto sekä 1.8.2016 alkaen Ruoveden lukio. Muutos omaksi tulosalueeksi vaikutti niin johtamisjärjestelmään kuin taloussuunnitteluunkin, mutta vain vähän opettajan ja opiskelijan tasolle. Tulosaluetta johtaa rehtori ja oppilaitosten toiminnasta vastaavat apulaisrehtorit. Yleissivistävien oppilaitosten toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstöja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on 28 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee yli 90 tuntiopettajaa, musiikkiopistossa 1 yhteisesti päätoiminen ja 9 sivutoimista tuntiopettajaa ja Ruoveden lukiossa 7 yläkoulun opettajaa tuntiopettajina. Osa aikuislukion opetuksesta tuotetaan yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa ja reaaliaineita muiden Länsi-Suomen aikuislukioiden kanssa ns. LSE-verkossa. Tulosalueen strateginen kehys Lukiotoimintaa laajensi Ruoveden lukion liittyminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Tämä toi organisaatioon uutta henkilöstöä, heidän työpanostaan ja osaamistaan. Samalla toiminta-alue laajeni maantieteellisesti. Kansalaisopistot elävät rahoitusrakenteen muutoksen päätösvaihetta, missä valtionosuuksien pienentyessä opetustuntien määrää on jouduttu vähentämään. Näköpiirissä on kuitenkin, että vuonna 2018 valtion rahoitus on vakaampaa ja ennustettavuus parempi. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Pirkanmaan aikuislukio järjestää tutkintotavoitteista aikuislukiotoimintaa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ammatilliset tulosalueet järjestävät yhdistelmäopinnot ammatillisen koulutuksen opiskelijoille yhteistyössä aikuislukion kanssa. Aikuislukion rooli on olla suoritettujen kurssien kirjaaja sekä yo-kokeiden järjestäjä. Pirkanmaan aikuislukiolla on pitkäaikainen kokemus verkostoyhteistyöstä. Lukiokoulutuksen yleisenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ruoveden lukio on toiminut syksystä 1999 lähtien ratsastuspainotteisena lukiona, jossa on mahdollisuus yhdistää ratsastus osaksi lukio-opintoja. Lukiolla on myös laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Petäjä-opisto järjestää kansalaisopistokursseja, antaa taiteen perusopetusta kuvataiteen ja käsityön oppiaineissa sekä tuottaa myyntipalvelukoulutusta. Toiminta on alueellista, ja sitä järjestetään Parkanon, Kihniön, Kankaanpään, Honkajoen, Pomarkun ja Karvian kunnissa. Petäjä-opisto on profiloitunut vahvasti kädentaitojen ja kuvataiteen opetuksen järjestämisessä. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto on järjestänyt taiteen perusopetusta toimialueenaan Parkanon ja Ikaalisten kaupungit sekä Kihniön kunta. Musiikkiopisto-opinnot sisältävät solistiset opinnot, yhteismusisoinnin sekä musiikin perusteiden opinnot. Lisäksi musiikkiopistossa toimii musiikkileikkikoulu. Tärkeänä osana musiikkiopistotoimintaa ovat sen toiminnan heijastukset seutukunnalle. Musiikkiopisto on tehnyt yhteistyötä koululaitoksen ja sosiaalitoimen kanssa. Oppilaat ovat käyneet esiintymässä mm. ikä-ihmisten palvelukodeissa sekä terveyskeskuksissa ja ovat tehneet yhteisiä projekteja muiden kanssa. Musiikkiopisto on järjestänyt konserttitoimintaa alueella läpi vuoden.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 60 Pirkanmaan musiikkioppilaitokset pitävät vuosittain yhteisiä koulutuspäiviä opettajille. Pirkanmaan Nuoret Sinfonikot kootaan pirkanmaalaisista musiikkioppilaitoksista ja he esiintyvät vuosittain mm. Tampere-talossa. Pirkanmaan musiikkioppilaitosten rehtorit kokoontuvat usean kerran lukuvuoden aikana yhteisiin kokouksiin. Kannamme yhteiskuntavastuuta järjestämällä toimintaa palvelemaan paikallisia koulutus- ja kulttuuritarpeita, lukioopetusta, taiteen perusopetusta sekä kansalaisopiston opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Musiikkiopiston solistit ja orkesterit sekä kansalaisopiston laulu- ja teatteriryhmät ovat paikallista kulttuurielämää vireyttävää hyvää toimintaa. Koulutustarjonnan ennakointi ja houkuttelevuus ovat vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvassa toiminnassa sisäänrakennettu toimintatapa. Oppilaitosten hallinnon toimintatavat ovat keskeisiltä osiltaan jo varsin yhtenäisiä Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallinnon kanssa. Vahvuutena on, että Petäjä-opisto on laatutyön ja kestävän kehityksen huomioimisen edelläkävijä kuntayhtymässä. Petäjä-opistossa opetustuntien määrä oli noin 13.400, mikä selittyy tuntikehyksen pienentämisen lisäksi kurssien peruuntumisista ja keskeytymisistä. Musiikkiopistossa annettiin 10.300 tuntia opetusta. Koko kuntayhtymässä lukioopetuksessa oli noin 190 opiskelijaa, joista päivälukiossa 75, aikuisia noin 13 ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia aineopiskelijoita (ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto) noin 100. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueen henkilöstössä on oppilaitosmuodoista riippuen oppilaitosten johtajia, viranhaltijoita, tuntiopettajia ja Ruoveden kunnan yläkoulun opettajia. Henkilöstössä on päätoimisia viranhaltijoita ja työsuhteisia 28 ja sivutoimisia tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä 121. Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä yleissivistävää tulosaluetta johtaa rehtori. Rehtorin apuna toimii osa-aikainen laskentasihteeri. Oppilaitosten johtajat ovat apulaisrehtoreita. Oppilaitoksilla on omat toimistosihteerit. Virkalehtoreita on lukioissa 7. Kansalaisopistossa on 1 virkasuhteinen suunnitteluopettaja, 1 virkasuhteinen opettaja ja 1 työsuhteinen koulutussuunnittelija. Petäjä-opistossa on liki 90 tuntiopettajaa, jotka ovat kansalaisopistojen toiminnan luonteen vuoksi määräaikaisissa työsuhteissa. Kahdessa suurimmassa oppiaineessa on kummassakin yksi päätoiminen virkaopettaja. Musiikkiopiston opettajissa on 6 virkasuhteessa olevaa, 3 päätoimista opettajaa, 1 yhteispäätoiminen ja 9 sivutoimista opettajaa. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Pienen vakituisen henkilöstön organisaatioissa ja hajautetussa toiminnassa suurimmat riskit liittyvät avainhenkilöihin ja turvallisuuteen. Palvelujen saatavuutta varmistetaan varamiesjärjestelyillä sekä toimintajärjestelmän kuvaamisella. Kansalaisopiston talouden suunnittelussa taloudellisia riskejä hallitaan ennakoimalla ja korjaavien toimenpiteiden valmistelulla. Turvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Henkilöstösuunnitelma on osa kuntayhtymän henkilöstösuunnitelmaa. Kimmo Levänen vt. rehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 61 Tavoitteet Yleissivistävä yksikkö Ylä-Satakunnan musiikkiopisto Petäjä-opisto Pirkanmaan aikuislukio * Ruoveden lukio Tavoite toteuma Tavoite toteuma Tavoite toteuma Tavoite toteuma 2016 2016 2016 2016 2016 2016 2016 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET Opiskelijoita 400 380 3 000 2 725 90 124 96 85 Tutkintoja/vuosi 15 10 15 19 37 37 Kunnittain Parkano 130 129 Ikaalinen 117 119 Kihniö 50 45 LAATUTAVOITTEET 1. PROSESSIT Opetustunnit 10 329 10 297 14 000 13 402 2 520 1590 7 532 7191 Valtionosuustunnit 10 329 10 329 12 000 11 242 1 400 442 Kursseja 300 296 100 63 199 190 2. HENKILÖSTÖ A Opettajien kelpoisuusmittari Päätoimiset opettajat lkm 18 9 2 2 2 1 6 6 kelpoisia 18 9 2 2 2 1 6 6 Sivutoimisia/tuntiopettajia 10 101 96 8 2 7 7 B henkilöstön kehittämismittarit Työtyytyväisyys 4 4 4 4,1 4 4 4 4 3. ASIAKASTYYTYVÄISYYS 4 4 4 4,23 4 4 4 4 TALOUDELLISET TAVOITEET Menot (t ) 721 975 134 420 Kustannus/kurssi 3 300 2 125 5 030 2 213 Kustannus/tunti 73 70,0 76 72,7 Kustannus/opiskelija 1 882 1 896 411 358 374 1 080 10 427 4 947 Kuntaosuudet 201 201 380 372 * Ruoveden lukio liittyi kuntayhtymään 1.8.2016

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 62 Talous Yleissivistävä koulutus TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 2 953 749 2 342 824,72 610 924,28 79,3 Toimintakulut -3 082 957-2 328 063,64-754 893,36 75,5 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -129 208 14 761,08-143 969,08-11,4 Rahoitustuotot ja -kulut 0-38,63 38,63 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 Vyörytyserät -80 827-75 524,54-5 302,36 93,4 Satunnaiset erät 0-14 369,09 14 369,09 0,0 Poistoeron ja varausten muutos 0 0,00 0,00 0,0 Yli-/alijäämä -210 035-75 171,18-134 863,72 35,8

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 63 2.1.4 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Toiminnallisten tavoitteet Tulosalueen strateginen kehys Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen muodostavat Ammatti-instituutti Iisakki Hämeenkyrössä ja Parkanossa, Osaran maaseutuopetusyksikkö Hämeenkyrössä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä Ikaalisten kauppaoppilaitos. Vuoden 2016 alusta lähtien yleissivistävä yksikkö siirtyi Luoteis-Pirkanmaan tulosalueelta omaksi tulosalueeksi Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Ammatillista koulutusta Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa annettiin yhteensä 31:llä ammattialalla ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavana koulutuksena (VALMA). Tämän lisäksi Luoteis- Pirkanmaan tulosalueen toimintaan sisältyi aluekehitystehtävä, josta on erillisellä sopimuksella sovittu Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kanssa. Strategisesti olemme halunneet tiivistää toimintaamme ja panostaa väheneviä resursseja opiskelijoiden oppimiseen ja sen tukemiseen. Oppilaitoskiinteistöjen osalta toiminnan rakenteellista kehittämistä ja tiivistämistä vietiin eteenpäin, jotta pienemmillä taloudellisilla resursseilla voidaan turvata opetukseen riittävästi resurssia. Osaran maaseutuopetusyksikössä tehtiin sähköpääkeskuksen muutostyö, joka mahdollisti purkukuntoisten Miilu ja Mattila rakennusten lämmityksen pois jättämisen. Saskyn omistama Parkanon Teollisuustalo Oy myytiin Parkanon kaupungille ja Sasky vuokraa vuoden 2017 alusta opetukseen tarvittavat tilat kone- ja metallialalle samasta kiinteistöstä. Ikaalisten kauppaoppilaitos laitettiin julkiseen myyntiin ja jatkettiin suunnittelua yhden Saskyn kampuksen mallista Ikaalisissa. Seudun nuorten ikäluokkien pieneneminen aiheutti osin haasteita Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toiminnan ja talouden pitämisessä tasapainossa. Haasteita toivat myös valtiovallan toimesta tehdyt rahoituksen leikkaukset. Oppilasmäärän osalta tavoitteeseen ei päästy, joten taloutta jouduttiin sopeuttamaan suhteessa tuloihin vuoden aikana, jotta talousarviossa pysyttiin. Opiskelijapaikkoja on merkittävästi enemmän kuin seudun nuorten ikäluokat, koska Luoteis- Pirkanmaalla on merkittävästi valtakunnallista koulutusta, mm. kulttuurialalla ja luonnonvara-alalla, osa sellaisia ammattialoja, joita ei Suomen muista oppilaitoksista löydy. Luoteis-Pirkanmaan alueen koulutuksella onkin kaksi tärkeää roolia eli sen tulee tarjota osaavaa työvoimaa niin seudun kuin myös koko valtakunnan työelämätarpeeseen. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Vaikka uusia koulutuksia onkin Luoteis-Pirkanmaalla käynnistetty lähiaikoina ja laajennettu (Parkanossa lähihoitajakoulutus ja Hämeenkyrössä VALMA-koulutus), alueen ammatillisten oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärä jäi kuitenkin tavoitteesta, koska seudun nuorten ikäluokka pieneni ja läpäisyä tehostettiin. Lisäksi yhteisvalinnassa viimevuosina tapahtunut muutos on osaltaan edelleen vaikuttanut hakijamääriin. Tällä oli vaikutusta erityisesti valtakunnallisiin aloihin Ikatalla ja Osaralla, joille on tyypillisesti hakeutunut paljon myös sellaisia opiskelijoita, joilla on jo aiemmin suoritettuna ammatillinen tutkinto joltain toiselta alalta. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien opiskelijoista yhteensä yli puolet tulee muista kunnista kuin oppilaitosten sijaintikunnista. Ammatti-instituutti Iisakin koulutus palvelee ensisijaisesti seutukunnan työelämätarpeita. Opiskelijat tulevat oppilaitokseen pääsääntöisesti kuntayhtymän jäsenkuntien sekä Ylöjärven alueelta. Ammatti-instituutti Iisakki vietti 60-vuotisjuhliaan syksyllä 2016. Juhlien yhteydessä järjestettiin luokkakokous Iisakin ensimmäisten opiskelijoiden eli vuonna 1956 aloittaneiden kesken. Juhlapuheen piti Pohjola Rakennus Oy:n perustaja ja konsernijohtaja DI Juha Metsälä. Parkanossa 2015 käynnistynyttä lähihoitajakoulutusta kehitettiin edelleen mm. Pihlajalinna Oy:n ja Parkanon kaupungin kanssa. Ko. koulutuksen yhteydessä vahvistettiin myös oppisopimuskoulutusta ja aikuiskoulutusta. Lähihoitajien oppimisympäristöä kehitettiin hankkimalla nykyaikainen hoitolaboratorio, jossa hoitonukella voidaan harjoitella erilasia hoitotoimenpiteitä. Catering-alan käyttöön hankittiin suurkeittiölle uusi sekoittava pata. Rakennusalan opiskelijat alkoivat rakentaa Ammatti-instituutti Iisakkiin muurauksen oppimisympäristöä, jonka yhteyteen rakennetaan myös autokatos oppilaitoksen ajoneuvoille. Osaran maaseutuopetusyksikön koulutus on sekä seutukunnallista että valtakunnallista. Opiskelijoita oppilaitokseen tulee ympäri Suomen. Osaran maaseutuopetusyksikkö vietti 130-vuotisjuhlaa syksyllä. Osaran 130-vuotisjuhlan juhlapuheen piti fil.tri, kirjailija, dosentti, professori emeritus Panu Rajala.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 64 Osaran maaseutuopetusyksikössä jatkettiin oppimisympäristöjen ja opetusmaatilan toiminnan kehittämistä yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä on uudistettu metalli- ja puutyökoneiden osalta ja työturvallisuutta parannettu työtiloissa ja edelleen kehitetty opetuksessa. Oppilastyönä peruskorjattiin Osaran rantasauna, johon asennettiin myös aurinkoenergialla toimiva sähköjärjestelmä. Osaran maaseutuopetusyksikössä on Okka-säätiön myöntämä kestävän kehityksen sertifikaatti. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen (Ikata) koulutus on valtakunnallista ja oppilaitoksessa on opiskelijoita yli sadasta kunnasta ympäri Suomen. Hakijoista yli puolet tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. EuroSkills 2016 ammattitaidon Euroopan mestaruuskilpailuissa Ikatalta valmistunut artesaani Jaakko Järvi voitti kultaa hienopuusepän lajissa. Valtakunnallisen Vuoden Artesaani 2016 -kilpailun kolmesta finalistista kaksi oli Ikatalta valmistuneita. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa heinäkuussa tutustuen oppilaitoksen laajaan koulutustarjontaan. Ministeri mm. puhalsi itselleen muistoksi lasista maljakon. Harmonikanrakennuksen vetovoima on hyvästä työstä huolimatta laskenut ja alan koulutuksen lopettamisesta jouduttiin tekemään päätös syksyllä 2016. Ikata jatkoi vahvaa panostaan 3D Boosti -hankkeen toimijana ja 3D-tulostuksen ja mallintamisen ammattiala toteutti useita yhteistyöprojekteja eri yrityksille. Oppimisympäristöjä kehitettiin mm. uusimalla soitinrakennuksen purunpoistojärjestelmä ja hankkimalla asesepän ammattialalle cnc-sorvi. Ikaalisten kauppaoppilaitoksen (Ikol) koulutus palvelee seutukunnan liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan työelämätarpeita. Opiskelijat tulevat oppilaitokseen pääsääntöisesti kuntayhtymän jäsenkuntien sekä Tampereen ja Ylöjärven alueelta. Ikol järjestää liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutusta. Ikolin tiloissa toimii myös Ikatan graafinen suunnittelu, lisäksi vuokralla ovat TAMKin aikuiskoulutus, Tredun lähihoitajakoulutus, Ylä- Satakunnan musiikkiopisto ja Ikaalisten kansalaisopisto. Yhteistyö eri toimijoiden välillä oli sujuvaa ja yhteisiä tilaisuuksia järjestettiin teemapäivästä avoimiin oviin. Syksyllä aloitettiin suunnittelemaan uutta monimuotokoulutuksena toteutettavaa rokkimerkonomi -koulutusta. Ulkopuolisiksi luennoitsijoiksi lupautuivat musiikin ja viihteen monitoimimies Sami Hintsanen ja legendaarisen W.A.S.P. yhtyeen kitaristi Douglas Blair. Tiivistä yhteistyötä on tehty alueen opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa. Tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeilijoita oli runsaasti oppilaitoksesta kiinnostuneille hakijoille. Painopiste kaikessa toiminnassa on ollut opiskelijan oppimisprosessin tukeminen ja työssäoppimisen merkityksen korostaminen. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten kansainvälinen toiminta oli aktiivista erityisesti opiskelijavaihtojen osalta. Kaikkiaan opiskelijamme toteuttivat ulkomailla 59 opiskelijaliikkuvuutta, joista 28 oli vähintään 4 viikon vaihtoja vuonna 2016. Opiskelijavaihtoon saapui kaikkiaan 26 ulkomaalaista opiskelijaa ja 24 opettajaa/yrittäjää. Ulkomailla työssäoppimassa olleet opiskelijat saivat erinomaista palautetta ja saapuneet opiskelijat kiittelivät vireää kv-tutortoimintaa. Perfect Match - innovaationsiirtohanke valittiin Euroopan Komission menestystarinaksi. Tulosalueen henkilöstö/henkilöstösuunnitelma Vuonna 2016 kuntayhtymässä valmisteltiin Saskyn tukipalveluiden organisaatiouudistus, jonka seurauksena Luoteis- Pirkanmaan oppilaitosten toimistohenkilöstön tehtäviä järjesteltiin uudelleen niin, että vuodenvaihteessa 2017 oltiin valmiita tuleviin muutoksiin pienemmällä henkilöstömäärällä. Tulosalueen henkilöstön määrä väheni vuonna 2016 luontaisen poistuman myötä, eikä uutta henkilöstöä lähtökohtaisesti palkattu eläköityneiden ja poistuneiden tilalle. Monia uusia toimintatapoja on otettu onnistuneesti haltuun vuoden 2016 aikana, mikä on vaatinut isoa työpanosta ja joustavuutta kaikilta tulosalueen työntekijöiltä. Iso kiitos kaikille saskylaisille hyvästä yhteistyöstä ja merkittävästä panoksesta yhteisen toiminnan kehittämisessä ja rakentamisessa. Joni Liukkonen rehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 65 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi MaRaTa Kulttuuri YhLiHa LuTi LuVa SoTeLi Valma KAIKKI Opiskelijoita 263 40 430 100 50 170 38 19 1 110 Näistä erityisopiskelijoita 31 9 20 9 10 13 2 15 109 TOTEUTUMA Opiskelijoita 275 40 371 85 39 168 34 37 1 049 Näistä erityisopiskelijoita 36 8 18 5 5 11 9 0 92 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 263 40 430 100 50 170 38 1 091 eronnut 13 3 40 9 5 16 3 89 keskeyttämisaste 4,9 7,5 9,3 9,0 10,0 9,4 7,9 8,2 TOTEUTUMA opiskelijoita 275 40 371 85 39 168 34 1 012 eronnut 5 1 72 2 3 30 0 113 keskeyttämisaste 1,8 2,5 19,4 2,3 7,6 17,9 0,0 11,2 Läpäisyaste aloittaneet 108 15 176 49 17 91 0 456 valmistuneet 92 12 120 40 9 50 0 323 läpäisyaste 85,2 80,0 68,2 81,6 52,9 54,9 0,0 70,8 TOTEUTUMA aloittaneet 108 15 176 49 17 91 0 456 valmistuneet 91 13 119 34 7 49 0 313 läpäisyaste 84,3 86,7 67,6 69,4 41,2 53,8 0,0 68,6 Suoritettujen tyky-passien lkm 82 13 0 28 9 18 0 0 150 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 74 12 0 0 0 18 0 0 104 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 21 3 44 9 2 13 2 1 95 kelpoisia 19 3 41 9 2 12 1 1 88 kelpoisuusaste 90,5 100,0 93,2 100,0 100,0 92,3 50,0 100,0 92,6 TOTEUTUMA opettajien lkm 13 3 37 6 1 11 2 0 73 kelpoisia 12 3 34 6 1 11 1 0 68 kelpoisuusaste 92,3 100,0 91,9 100,0 100,0 100,0 50,0 0,0 93,1 Kehittämismittari koulutusmenot 3 000 1 500 4 500 1 500 1 000 3 000 1 000 100 15 600 henkilöstömenot 1 450 361 231 894 2 489 007 521 694 214 998 1 130 047 164 848 10 641 6 213 490 kehittämismittari 0,21 0,65 0,18 0,29 0,47 0,27 0,61 0,94 0,25 TOTEUTUMA koul.menot 29 710 11 455 50 773 14 836 758 20 677 6 174 1 716 136 100 henk.menot 1 207 797 159 298 2 233 428 435 827 195 437 685 936 91 707 93 049 5 102 479 keh.mittari 2,46 7,19 2,27 3,40 0,39 3,01 6,73 1,84 2,67 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 9 383 10 222 9 526 6 999 7 643 11 967 7 630 6 965 9 363 Käyttömenot/opiskelija 9 535 9 885 9 469 8 209 8 678 9 718 6 795 8 743 9 285 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 9 639 9 950 9 850 7 244 7 793 11 741 9 072 8 395 9 736 Käyttömenot/opisk. 8 241 8 079 10 182 8 709 8 665 8 730 5 529 4 989 8 852

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 66 Talous Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 11 369 665 11 161 900,60 207 764,40 98,2 Valmistevarastojen muutos 51 150 2 953,38 48 196,62 5,8 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -10 519 081-9 689 246,50-829 834,50 92,1 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 901 734 1 475 607,48-573 873,48 163,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0 1 039,91-1 039,91 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -916 218-1 448 993,26 532 775,26 158,1 Vyörytyserät -653 444-507 795,61-145 648,41 77,7 Satunnaiset erät 0-435 862,26 435 862,26 0,0 Poistoeron ja varausten muutos 126 463 148 737,36-22 274,36 117,6 Yli-/alijäämä -541 465-767 266,38 225 801,36 141,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 67 2.1.5 Sastamalan oppilaitokset Toiminnallisten tavoitteet Tulosalueen strateginen kehys Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiset keihäänkärjet ovat yhteiskuntavastuu ja yhteinen toimintapa. Sastamalan oppilaitoksissa (Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja Vammalan ammattikoulu) strategian toteutuminen alkaa asiakaslähtöisyydestä ja tavoitteellisesta toiminnasta käytettävissä olevin resurssein. Sastamalan oppilaitosten toiminnassa huomioidaan vahvasti yhteiskuntavastuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat ja heidän huoltajansa sekä työelämä ovat tyytyväisiä toimintaamme. Sastamalan oppilaitosten perustehtävä on selkeä: se antaa tutkinnon perusteiden mukaista opetusta kaikille ja osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Kehitämme toimintaamme palautteen pohjalta yhdessä yhteistyöverkostojemme kanssa. Kannamme vastuuta siitä, että opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti ja siitä, että osaaminen on ammatillisen perusosaamisen vaatimusten mukaista. Kehitämme yhteisiä kuntayhtymän toimintatapoja ja sitoudumme toimimaan niiden mukaisesti. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on määritellyt ydinprosessinsa. Laadunvarmistusta tukee toimintakäsikirja, johon on koottu käytänteet ja laadunvarmistuksen menettelytavat. Laadunhallintasuunnitelman mukaisesti johdon katselmuksessa seurataan tuloksia ja tarvittaessa tavoitteiden poikkeamille laaditaan toimenpidesuunnitelma. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta Sastamalan oppilaitosten vetovoimaisuus on edelliseen vuoteen parantunut. Koulutuksiin hakee nykyisin aiempaa enemmän toisen tutkinnon suorittaneita alan vaihtajia. Oppilaitoksissa opiskelee yhteensä n. 840 opiskelijaa. Nivelvaihetta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen tuetaan tutustumis- ja ammattipäivillä. Tulosalueen merkittävin riski on taloudellinen. Sastamalan oppilaitosten talousarvion toteumaa heikensi Vammalan ammattikoulun alueelta yhtymäkokouksen päätöksellä puretut kaksi rakennusta. Purkukustannukset olivat ennakoitua suuremmat. Pitkällä aikavälillä säästöä saadaan kuitenkin käyttökuluissa. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Tulosalueen toiminta perustuu opiskelijoiden osaamisen saavuttamiseen tutkintojen perusteiden tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2016 keskityimme uuden opetussuunnitelman perusteiden toteuttamiseen. Jatkavien opiskelijoiden kohdalla uusi tutkintorakenne osaamisen tunnustamisineen toivat suurimman muutoksen. Osaamisalojen arviointisuunnitelmat hyväksytettiin ammattiosaamisen näyttöjen toimielimellä. Opintojen suunnitteluun otettiin käyttöön hops-keskustelut. Lisäksi hyödynnettiin ehopsin tarjoamia mahdollisuuksia ohjauksessa. Osana henkilökohtaistamisen käytännettä ohjattiin osaamisaloilla tuen tarpeessa olevia tai keskeyttämisuhan alla olevia opiskelijoita VALMA-koulutukseen. Ohjaus on osoittautunut opiskelijoita motivoivaksi ja keskeyttämisiä vähentäväksi sekä yhteiskuntavastuuta tukevaksi toimintamalliksi. Opintonsa keskeyttäneiden määrä on suuri erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ja maahanmuuttajien VALMA-koulutuksessa. Vähiten keskeyttäneitä oli tekniikan- ja liikenteen alalla. Vuoden 2016 aikana olemme ottaneet erityisesti lähiopetuksessa käyttöön myös ohjaavalle otteelle perustuvia toiminnallisia ja osallistavia opetus-, ohjaus- ja valmennusmenetelmiä kuten tiimi- ja projektioppimisen mallit ja muut yhteistoiminnallisen työskentelyn muodot sekä Nuori Yrittäjyys (NY) ja osuuskuntatoiminta. Sastamalan oppilaitoksissa voi suorittaa ammatilliset opinnot nk. yhdistelmäopintoina Pirkanmaan aikuislukiossa tai Vammalan lukiossa. Ammattilukioinfo yhdistelmäopinnoista pidettiin 18.8.2016. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä on jatkettu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Kivirakennusosastolle hankittiin uusi tasohiomakone yhteistyössä Keikyän Kiven kanssa. Yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on toteutettu ESR-hanketta 3D Invest. Yhteisellä hankerahoituksella hankittiin 3Dmetallitulostin, jonka sijoituspaikkana on Vammalan ammattikoulu. Tulostin palvelee yrityselämän tarpeita ja on osana opetusta. Työelämäyhteistyön tiivistymistä tapahtui erityisesti laajennettujen työssäoppimisjaksojen kautta, joissa mahdollistettiin osaamisen hankkiminen myös työvaltaisesti. Työelämäyhteistyö tulee nousemaan keskeiseksi asiaksi ammatillisen koulutuksen reformin vaatimassa rakenteellisessa muutoksessa. Tapaamme säännöllisesti työelämän edustajia ammattiosaamisen näyttöjen seudullisessa jaostossa. Jaoston tehtävänä on seurata ja tuoda toimielimelle tiedoksi seudullista ennakointitietoa ja työllisyystietoa, tarkastella tutkinnon osittain arviointisuunnitelmia ja antaa niistä lausunto

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 68 toimielimelle sekä seurata toimielimen ammattiosaamisen näytöille asetettujen valvontakohteiden toteutumista seutukunnalla. Jaoston kokoukset pidettiin 16.3.2016 ja 5.10.2016. Sastamalan oppilaitoksissa kodin ja koulun välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Opiskelijan henkilökohtaisten ja yleisten koulutyöhön liittyvien asioiden hoitamisessa käytetään Wilma-sovellusta. Huoltajat kutsutaan tutustumaan nuorten oppimisympäristöihin ja henkilöstöön vuosittain. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille suunnatut illat järjestettiin 15.9.2016 ja 21.9.2016. Toisen vuosikurssin huoltajat olivat kutsuttuina 20.1.2016 ja 6.10.2016. Sastamalan oppilaitosten asuntoloissa Vammalan ammattikoululla ja Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksessa asuu vuosittain n. 150 opiskelijaa. Maksuton asuntola on nuorten koti opiskeluviikkojen aikana, jossa heille on järjestetty monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Asuntolassa asuvien huoltajat tutustutettiin majoitustiloihin ja yhteisiin pelisääntöihin 10.8.2016 ja 11.8.2016. Opiskelijoiden osallisuutta on kannustettu eteenpäin. Opiskelijakuntien aktiivisuus on lisääntynyt. Suurin voimainponnistus on joulukuussa järjestettävät Amistanssit. Tanssit yhdistävät liikunnan ilon tapaetikettiin, pukeutumiseen ja huoliteltuun ulkonäköön. Näissä kaikissa myös opiskelijoiden ammatillinen osaaminen lisääntyy. Sakki ry:n info järjestettiin 5.10.2016. Syksyllä järjestettiin aloittaville ryhmille ryhmäytyspäiviä ryhmänohjaajavetoisesti ennalta suunnittelun konseptin mukaisesti. Tutuksi tulleeseen tapaan Hyvinvointivirtaa -viikkoa vietettiin viikolla 40. Tunnemme vastuumme myös tulevan työväestön toimintakyvystä. Opiskelijoiden työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen on osa koulutusta. Ammattiosaajan työkykypassin suoritti vuoden aikana 131 opiskelijaa. Yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa on monipuolista. Opiskelijoiden osaaminen on lisääntynyt ja syventynyt useissa eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijat toteuttivat Vanhustenviikolla Sastamala-kodilla aistihuoneen ja ovat mukana Ikäpistetoiminta-yhteistyössä SoTeSin ja Pihlajalinnan kanssa. Perhekerho Spesiaaleille järjestettiin myös toimintaa. Vexve Areenalla pidetty Yön konsertti ja Sastamalan kaupungille tarjottu koulutus mahdollistivat opiskelijoiden viittomakielen harjoittelun käytännössä. Lisäksi on oltu mukana Kirjaset - päivillä sekä osallistuttu vanhusten ulkoilutapahtumiin. Opiskelijaryhmät ovat järjestäneet erilaisia tilaisuuksia, hyvinvointitapahtumia ja juhlia ruokailuineen eri järjestöille, yrityksille, organisaatioille ja yksityishenkilöille. Valtakunnallista TeknologiaTiistaita vietettiin 29.11.2016 Vammalan ammattikoululla. Päivä järjestettiin yhteistyössä alueen kone- ja metallialan yritysten kanssa. Päivään osallistui yhteensä 300 perusopetuksen nuorta. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueen henkilöstö on ollut useiden vuosien ajan varsin pysyvää. Suurin osa henkilöstöstä on vakinaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstön vaihtuvuus tapahtuu pääasiassa eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Arvioidaan, että vuoden 2017 aikana henkilöstöä ei eläköidy. Opintovapaalla oleva henkilö palannee työhön huhtikuussa ja hoitovapaalla oleva henkilö palannee elokuussa, jolloin määräaikaisesti tehtäviä tehneiden henkilöiden työsuhteet päättyvät. Määräaikaiset virkasuhteet perustuvat kelpoisuuden puuttumiseen. Opetushenkilöstöstä kolmelle arvioidaan olevan osa-aikaista hanketyötä. Uusia työtehtäviä ei ole tiedossa vuodelle 2017. Tulosalueen ydintehtävänä on opetus. Opetushenkilöstö on osallistunut aktiivisesti erilaisiin hankkeissa tuotettuihin koulutuksiin. Erityisesti opetuksen toteuttamista tukevissa JOPO (joustavat opintopolut) ja YPO (yksilölliset opintopolut) - hankkeissa on kehitetty opetusta. Henkilöstö on saanut koulutusta Primus-järjestelmän käyttöön sekä perehdytystä opetuksen prosesseihin. Tämän lisäksi henkilöstö on kouluttanut aikuiskoulutuksen tarjoamissa koulutuksissa. Muissa yhteisissä tilaisuuksissa on saatu tietoa taloudesta, tukipalvelutoiminnasta sekä Office 365 sovelluksen käytöstä. Perehdyttäminen toteutetaan vuosittain tulosalueen vuosikellon mukaisesti. Perehdyttämisestä vastaa lähiesimies. Kesäkuussa tulosalueen johtoryhmässä käsitellään yleisellä tasolla kehityskeskusteluissa esiin nousseita kehittämiskohteita ja mietitään toimenpidesuunnitelma. Muutokset haastavat tulosalueen koko henkilöstöä. Ammatillista koulutusta koskevat valtiovallan päätökset vaikuttavat tulosalueen talouteen ja opettajuuteen. Tilanne vaikuttaa henkilöstön työssäjaksamiseen. Tiedottamisen parantaminen ja vuorovaikutteiset keskustelut ovat tulevan vuoden johtamisen keskiössä. Uudet haasteet reformin myötä ohjaavat työtämme myös tulevana vuonna. Tulosalueena otamme tämän haasteen vastaan etsien uusia tapoja toteuttaa työtämme. Anna-Leena Kivipuro rehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 69 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi MaRaTa SoTeLi Kulttuuri Valma KAIKKI Opiskelijoita 365 84 280 125 0 854 Näistä erityisopiskelijoita 54 32 18 2 0 106 TOTEUTUMA Opiskelijoita 321 87 292 113 46 858 Näistä erityisopiskelijoita 39 34 26 3 0 102 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 365 84 280 125 854 eronnut 28 9 25 10 72 keskeyttämisaste 7,7 10,7 8,9 8,0 8,4 TOTEUTUMA opiskelijoita 321 87 292 113 812 eronnut 25 10 40 10 85 keskeyttämisaste 7,8 11,5 13,7 8,9 10,5 Läpäisymittari aloittaneet 101 48 119 45 313 valmistuneet 76 35 92 28 231 läpäisyaste 75,2 72,9 77,3 62,2 73,8 TOTEUTUMA aloittaneet 101 48 119 45 313 valmistuneet 78 29 85 31 223 läpäisyaste 77,2 60,4 71,4 68,9 71,2 Työkykypassit, suoritetut 122 28 42 20 0 212 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 77 25 28 1 0 131 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 23 8 14 6 0 51 kelpoisia 20 8 13 3 0 44 kelpoisuusaste 87,0 100,0 92,9 50,0 0,0 86,3 TOTEUTUMA opettajien lkm 20 9 15 6 0 50 kelpoisia 20 9 13 3 0 45 kelpoisuusaste 100,0 100,0 86,7 50,0 0,0 90,0 Kehittämismittari koul.menot 2 800 1 400 1 600 800 0 6 600 henk.menot 1 208 808 442 358 930 852 375 328 0 2 957 346 keh.mittari 0,23 0,32 0,17 0,21 0,0 0,22 TOTEUTUMA koul.menot 14 515 23 375 13 566 8 670 1 985 62 110 henk.menot 1 624 320 509 679 1 292 752 557 241 177 704 4 161 696 keh.mittari 0,89 4,59 1,05 1,56 1,12 1,49 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 8 430 10 847 9 047 8 691 0 8 908 Käyttömenot/opisk. 8 214 10 664 7 920 7 436 0 8 245 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 9 726 10 746 8 540 10 171 8 363 9 412 Käyttömenot/opisk. 9 522 10 173 7 375 8 542 6 944 8 592

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 70 Talous Sastamalan oppilaitokset TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 8 442 396 9 014 095,45-571 699,45 106,8 Valmistevarastojen muutos 80 000 148 901,55-68 901,55 186,1 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -7 393 027-7 799 037,47 406 010,47 105,5 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 1 129 369 1 363 959,53-234 590,53 120,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0-673,46 673,46 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -1 054 332-1 057 736,35 3 404,35 100,3 Vyörytyserät -500 882-346 945,46-153 936,64 69,3 Poistoeron ja varausten muutos 100 451 137 484,81-37 033,81 136,9 Yli-/alijäämä -325 394 96 089,07-421 483,17-29,5

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 71 2.1.6 Mäntän seudun koulutuskeskus Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen kehys Mäntän seudun koulutuskeskus (MSKK) toimi oman toiminta-alueensa (Mänttä-Vilppula, Keuruu, Juupajoki, Multia ja Ruovesi) suurimpana ja merkittävämpänä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Peruskoulusta pääsevistä nuorista Mänttä-Vilppulassa hakeutui ammatilliseen koulutukseen myös vuonna 2016 huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisesti yleensä. MSKK tunnetaan valtakunnallisesti verkko-opetuksen kehittäjänä ja toteuttajana. Vuoden 2016 opiskelijoista runsaat sata opiskelijaa suoritti tutkintoaan pääasiassa verkkototeutuksena. Lentokonealan koulutuksessa MSKK:lla on Trafin myöntämä koulutuslupa toimia PART-147 huoltohenkilöstön koulutuksen järjestäjänä. MSKK tarjosi koulutusta myös Vilppulan vankilassa erityisopetuksen neljään eri tutkintoon. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet MSKK saavutti tavoitteensa toimia edelleen alueensa merkittävämpänä toisen asteen koulutuksen toteuttajana. Ammatillisen koulutuksen rinnalla oppilaitos aloitti vuonna 2016 lukion verkkokurssien järjestäjänä kaksoistutkintoa opiskeleville Pirkanmaan aikuislukion opiskelijoille. Lentoteknisen huoltohenkilöstön koulutuksessa yhteistyö Pirkanmaalla toimivien korkeakoulujen kanssa jatkui. Oppilaitoksen toiminta-alueella peruskoulunsa päättävien ikäluokat ovat vuosia olleet laskusuunnassa ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena. Koulutukseen hakeutuvan ikäluokan laskuun on varauduttu kehittämällä verkko-opetusta, joka mahdollistaa opiskelijoiden rekrytoimisen laajemmalta alueelta. Koulutuksen rahoituksen pienenemiseen on varauduttu toimintaa sopeuttamalla ja pedagogisella muutoksilla mm. opetusryhmiä yhdistämällä. Yhteiskuntavastuuta MSKK:n toiminnassa on toteutettu mm. aloittamalla Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus maahanmuuttajille (Valma). Jämsän vastaanottokeskuksen maahanmuuttajille on järjestetty myös siivousalan koulutusta. Järjestämällä maahanmuuttajille Valma-koulutusta tavoitellaan tulevaisuudessa myös lisää potentiaalisia koulutukseen hakeutujia MSKK:n toiminta-alueelle. MSKK:n Vilppulan vankilassa järjestämä koulutus on myös mitä suuremmissa määrin yhteiskuntavastuun kantamista. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena talousarviovuodelle 2016 MSKK:lla oli uuden lentokonealan koulutustilan käyttöön saaminen kesällä 2016 ennen edellisen koulutustilan vuokrasopimuksen päättymistä. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hienosti ja uusi vartavasten lentokonealan koulutukseen suunniteltu oppimisympäristö voitiin ottaa käyttöön elokuun alusta 2016. Pääasiassa opiskelijatyönä toteutetut muutokset parturien ja kosmetologien koulutustiloihin mahdollistaa entistä laadukkaamman oppimisympäristön koulutuksen järjestämiseen, myös näihin uudistettuihin tiloihin päästiin muuttamaan lukuvuoden alkaessa elokuussa 2016. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma MSKK:ssa vuonna 2016 vapautunut siivoojan tehtävä, sekä osa-aikaisen suurtalouskokin tehtävä jätettiin säästösyistä täyttämättä. Uudet opettajat on palkattu tuntiopettajaksi, ei päätoimiseksi tuntiopettajaksi. Tällöin päätoimisuus tai sivutoimisuus määräytyy kunakin lukuvuonna opettajalle tarjottavana olevien opetustuntien määrästä. Opettajia palkattaessa on kiinnitetty huomiota some-taitojen lisäksi myös verkko-opetustaitoihin. Henkilöstöresurssit ovat sidoksissa ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen, siksi tulosalueella on vuoden 2016 aikana jouduttu lomauttamaan opettaja sekä osa-aikaistamaan opettajan virka. Tulosalueen henkilöstöä on koulutettu some-taitoihin, erityisesti Office 365 käyttöönottoon. Uuden henkilön perehdyttämisessä on käytetty tulosalueen perehdyttämisohjeistusta. Työterveyshuolto on vuoden 2016 aikana tehnyt kolmen koulutusalan opetustiloihin työpaikkakäynnit ja todennut koulutustilat hyvin toimiviksi sekä opetushenkilöstön että opiskelijoiden kannalta. Tulosalue edistää kuntayhtymän sisäistä verkostoitumista osallistumalla aktiivisesti kuntayhtymän yhteisiin työryhmiin. Arto Pylvänäinen rehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 72 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi Leko MaRaTa SoTeLi YhLiHa LuTi Valma KAIKKI Opiskelijoita 201 55 63 116 120 33 18 606 Näistä erityisopiskelijoita 56 0 23 15 9 2 1 106 TOTEUTUMA Opiskelijoita 204 63 72 99 145 29 47 659 Näistä erityisopiskelijoita 50 1 21 14 7 0 1 94 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 201 55 63 116 120 33 588 eronnut 43 3 12 11 18 5 92 keskeyttämisaste 21,4 5,5 19,0 9,5 15,0 15,2 15,6 TOTEUTUMA opiskelijoita 204 63 72 99 145 29 612 eronnut 49 1 22 16 17 6 111 keskeyttämisaste 24,0 1,6 30,6 16,1 11,7 21,0 18,1 Läpäisymittari aloittaneet 113 35 35 45 59 19 306 valmistuneet 60 50 18 33 35 12 208 läpäisyaste 53,1 142,9 51,4 73,3 59,3 63,2 68,0 TOTEUTUMA aloittaneet 113 35 35 45 59 19 306 valmistuneet 61 32 11 30 36 10 180 läpäisyaste 54,0 91,4 31,4 66,7 61,0 52,6 58,8 Työkykypassit, suoritetut 12 0 10 22 10 0 0 54 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 6 0 0 4 2 0 0 12 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 10 7 4 8 5 3 1 38 kelpoisia 9 4 4 7 5 2 1 32 kelpoisuusaste 90,0 57,1 100,0 87,5 100,0 66,7 100,0 84,2 TOTEUTUMA opettajien lkm 13 3 5 7 5 3 0 36 kelpoisia 11 2 5 7 5 3 0 33 kelpoisuusaste 84,6 66,7 100,0 100,0 100,0 100,0 0,0 91,6 Kehittämismittari koul.menot 2 000 2 000 1 000 2 000 1 000 600 300 8 900 henk.menot 848 698 259 250 270 545 512 250 365 733 128 920 49 590 2 434 986 keh.mittari 0,24 0,77 0,37 0,39 0,27 0,47 0,60 0,37 TOTEUTUMA koul.menot 6 823 6 012 6 418 3 996 9 562 771 557 34 139 henk.menot 1 126 481 333 695 387 693 611 756 506 749 178 930 86 910 3 232 214 keh.mittari 0,61 1,80 1,66 0,65 1,89 0,43 0,64 1,06 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 9 971 13 712 10 306 8 555 6 962 7 086 5 030 9 175 Käyttömenot/opisk. 8 906 10 880 9 243 8 998 7 167 8 223 6 756 8 693 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 089 13 999 10 152 8 641 7 231 7 354 8 407 9 386 Käyttömenot/opisk. 9 517 9 158 8 983 9 918 5 686 7 671 4 717 8 219

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 73 Talous Mäntän seudun koulutuskeskus TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 5 800 119 6 457 240,55-657 121,55 111,3 Valmistevarastojen muutos 0 7 284,63-7 284,63 0,0 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -5 110 153-5 317 739,80 207 586,80 104,1 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 689 966 1 146 785,38-456 819,38 166,2 Rahoitustuotot ja -kulut 0-825,05 825,05 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -383 345-718 170,94 334 825,94 187,3 Vyörytyserät -356 745-284 867,66-71 877,45 79,9 Poistoeron ja varausten muutos 35 709 40 563,18-4 854,18 113,6 Yli-/alijäämä -14 415 183 484,91-197 900,02-1 272,9

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 74 2.1.7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen kehys Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on ammatillinen monialainen oppilaitos, jonka opiskelijamäärä oli vuoden 2016 talousarvion tavoitteen mukainen eli 485,5 opiskelijaa. Huittisten yksikössä voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon (merkonomi) ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (datanomi). Kokemäen yksikössä voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon (eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä), puutarhatalouden perustutkinnon (puutarhuri) ja talotekniikan perustutkinnon (putkiasentaja). Toimintaympäristössämme tapahtui ja jatkuu edelleen 16-18 -vuotiaiden ikäluokan pienenemistä, ja se on luonut merkittävän haasteen tulosalueen toiminnalle sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden rekrytoinnissa. Riittävän opiskelijamäärän turvaaminen on ollut kuitenkin ehdoton edellytys talouden näkökulmasta. Samanaikaisesti koulutuksen on tullut olla alueellisesti saavutettavissa ja vastata työelämän ja yksilöiden osaamistarpeita. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuneet leikkaukset ovat tuoneet haasteita tulosalueelle ja mietintää, mitkä ovat oppilaitoksen ydintehtäviä. Valtionosuuksien leikkaukset ovat vaikeuttaneet myös kiinteistöjen peruskorjauksia ja suunniteltujen investointien toteuttamista sekä mahdollisia laitehankintoja. Rahoitusjärjestelmän muutoksen lisäksi tulosalueen riskikartoituksessa keskeisimmiksi riskeiksi nousivat tiettyjen koulutusalojen vetovoiman puute. Alueen peruskoulujen kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä Avoimet Ovet -päivien muodossa. Lisäksi yläkouluissa on käyty laajalla alueella esittelemässä koulutustarjontaa oppitunneilla ja vanhempainilloissa. Tämän seurauksena oppilaitoksessa opiskeli vuonna 2016 opiskelijoita 50:stä eri kotikunnasta. Osallistumistarve erilaisiin messutapahtumiin tehtiin alakohtaisesti, messutapahtumia oli sekä Satakunnan että Pirkanmaan alueella. Kotisivujen ulkoasua ja sisältöä kehitettiin. Sosiaalisen median osuus markkinoinnissa on selkeästi lisääntynyt. Sen sijaan lehtimainontaa jouduttiin selkeästi vähentämään tiukentuneen taloustilanteen johdosta, lähinnä oppilaitos osallistui kuntayhtymän yhteisiin mainoksiin. Henkilöstöön liittyvien uhkien ja riskien kannalta on keskitytty ennaltaehkäisyyn ja koulutukseen toimia erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Henkilöstölle järjestettiin alkusammutusharjoitukset ja jokaisella henkilökunnan jäsenellä on voimassa oleva EA1-koulutus sekä Kokemäellä kaikilla myös työturvallisuuskorttikoulutus. Tulosalueella on käytetty aktiivisesti myös koulutuksen järjestäjän tarjoamia Smartum-seteleitä. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset tulevat vaikuttamaan voimakkaasti oppilaitoksen talouteen, oppimisympäristöjen tulisi kuitenkin olla asianmukaisessa ja nykyaikaisessa kunnossa sekä opetuksen vetovoimaista. Oppilaitos on jo useita vuosia odottanut erityisesti pieneläinopetuksen tilojen nykyaikaistamista. Kokemäen kaupunki aloitti jäsenkuntaneuvottelut koulutuskuntayhtymän kanssa ja on päättänyt liittyä jäsenkunnaksi vuoden 2017 alussa. Tämä tulee mahdollistamaan pieneläintilojen ja mahdollisesti joidenkin muiden opetustilojen peruskorjaukset ajanmukaisiksi. Opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut positiivisesti asiakaslähtöisyyteen. Opiskeluajat ovat lyhentyneet ja osaamisen tunnustaminen on tehty täysimääräisenä. Jotta näin on voitu toimia, on riittävä opiskelijan tuki vaatinut myös opetuksen tukitoiminnalta tehokkuutta. Huittisten yksikössä Oppipaja-toiminta ja Oljenkorren toiminta Kokemäen yksikössä sekä tiivis tukitiimien työskentely ovat omalta osaltaan tukeneet tätä. Vuoden 2016 aikana koulutuskuntayhtymässä luotiin yhteisiä toimintamalleja ja toimintasääntöjä tavoitteena yhtenäistää käytänteitä eri tulosalueilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen vie kuitenkin aikaa erilaisia oppilaitoksia yhdistettäessä. Vuonna 2016 toteutetun tukipalvelujen organisaatioselvityksen yksi tavoite oli selkeyttää eri henkilöstöryhmien tehtäväkuvia ja johtamismalleja. 1.1.2017 alkaen voimaan tuleva organisaatiorakenne tulee selkeyttämään Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston tulosalueella esimiestehtävien rooleja sekä yhtenäistää käytäntöjä muiden tulosalueiden kanssa. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Vuoden 2016 aikana eläköityivät Kokemäellä rakennusopetuksen lehtori ja Huittisissa datanomiopetuksen tuntiopettaja. Näitä virkoja ei täytetty, vaan datanomiopetustunnit jaettiin muille opettajille ja rakennusopetus hoidettiin hyödyntämällä toisen tulosalueen opettajaa. Eläköitymisten myötä on pyritty jakamaan tehtäviä uudelleen. Tukipalvelujen puolella eläköityi asuntolanhoitaja, joka oli viime vuodet hoitanut myös vapaa-ajanohjaajan tehtäviä. Hänen tilalleen palkattiin

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 75 asuntolanohjaaja ja vapaa-ajanohjaajan tehtävä jäi täyttämättä. Samoin tukipalvelujen puolella vakinaistettiin koiraopetuksen työnohjaaja. Karimaan puutarhalla työskenteli määräaikaisia puutarhureita ja heidän työnsä oli selkeästi kasvukauteen rajoittuvaa. Henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta keskeisiä osa-alueita olivat opetushenkilöstöllä opetussuunnitelmien kehittäminen (mm. osaamisperusteisuus ja arviointi), verkko-opetuksen kehittäminen ja koko henkilöstöllä tietoteknisten taitojen kehittäminen Office 365:n myötä ja oman ammatillisen osaamisen päivittäminen. Lisäksi osallistuttiin kuntayhtymän yhteisiin hankkeisiin ja koulutustilaisuuksiin. Marja Syrilä vt. rehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 76 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi YhLiHa LuTi LuVa KAIKKI Opiskelijoita 40 138 71 235 485 Näistä erityisopiskelijoita 12 21 12 31 76 TOTEUTUMA Opiskelijoita 49 142 64 231 485 Näistä erityisopiskelijoita 7 17 15 31 70 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 40 138 71 235 485 eronnut 2 15 7 22 46 keskeyttämisaste 5,0 10,8 9,9 9,3 9,5 TOTEUTUMA opiskelijoita 49 142 64 231 485 eronnut 4 17 7 14 42 keskeyttämisaste 8,2 12,0 11,0 6,1 8,7 Läpäisymittari aloittaneet 15 76 23 111 225 valmistuneet 12 49 15 85 161 läpäisyaste 80,0 64,5 65,2 76,6 71,6 TOTEUTUMA aloittaneet 15 76 23 111 225 valmistuneet 11 42 16 69 138 läpäisyaste 73,3 55,3 69,6 62,2 61,3 Työkykypassit, suoritetut 12 14 10 30 66 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 10 14 8 29 61 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 3 9 6 14 32 kelpoisia 3 9 6 14 32 kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 TOTEUTUMA opettajien lkm 3 9 4 14 30 kelpoisia 3 9 4 13 29 kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 92,9 96,7 Kehittämismittari koul.menot 3 000 3 000 1 500 8 000 15 500 henk.menot 246 381 594 398 370 004 1 310 351 2 521 134 keh.mittari 1,22 0,50 0,41 0,61 0,61 TOTEUTUMA koul.menot 5 434 25 452 14 229 20 074 65 190 henk.menot 228 187 709 934 395 017 1 272 927 2 606 065 keh.mittari 2,38 3,59 3,60 1,58 2,50 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 041 7 174 7 574 13 175 10 384 Käyttömenot/opisk. 11 074 6 870 7 981 11 327 9 546 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 060 7 470 8 136 12 582 10 248 Käyttömenot/opisk. 9 157 7 064 8 341 10 970 9 299

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 77 Talous Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 5 514 722 5 484 014,37 30 707,63 99,4 Toimintakulut -4 994 911-4 827 023,34-167 887,66 96,6 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 519 811 656 991,03-137 180,03 126,4 Rahoitustuotot ja -kulut 0 1 284,57-1 284,57 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -221 246-217 612,31-3 633,69 98,4 Vyörytyserät -285 455-210 418,03-75 036,93 73,7 Poistoeron ja varausten muutos 11 345 11 345,76-0,76 100,0 Yli-/alijäämä 24 455 241 591,02-217 135,98 987,9

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 78 2.1.8 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Toiminnalliset tavoitteet Toimintavuonna aikuiskoulutuksen yhtenä painopisteenä oli kehittää yhteistä toimintakulttuuria aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston tulosalueelle. Länsi-Pirkanmaan ja Sastamalan koulutuskuntayhtymien toimintojen yhdistäminen on antanut aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluja tuottaville tulosyksiköille entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa niille määriteltyjä tehtäviä. Fuusion myötä aikuiskoulutuksella saatiin entistä paremmin vastattua elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen erilaisiin koulutustarpeisiin ja siten olla turvaamassa alueellisen työvoiman saatavuutta ja osaamisen pysyvyyttä sekä pienyritystoiminnan jatkuvuutta. Keskityimme osaavan työvoiman varmistamiseen, aikuiskoulutuksen laatuun sekä uusien koulutusohjelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aikuiskoulutus tarjosi opiskelumahdollisuuksia työelämässä oleville osaamistason kohottamiseksi, muutostilanteisiin toimenkuvien ja yritysten toimintatapojen muuttuessa sekä mahdollisuuksia ammatin vaihtoon. Toiminta- ja työtehtäviemme kehittäminen onnistui ja saimme toimintamme myös taloudellisesti kannattavaksi. Aikuiskoulutus järjesti ammatillista koulutusta ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä Ylä-, Luoteis- ja Lounais- Pirkanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa sekä toimi myös valtakunnallisena koulutus- ja asiantuntijapalveluiden tuottajana. Koulutuskuntayhtymän vaikutusalue ulottuu erittäin laajalle ja järjestettävillä koulutuksilla ja asiantuntijapalveluilla parannettiin työelämässä tarvittavaa osaamista ja turvattiin osaavan työvoiman saatavuutta. Työvoimahallinnon jo vuonna 2013 käyttöön otetut uudistukset syrjäytymisen ehkäisyssä näkyivät myös aikuiskouluttamisen arjessa. Nuorisotakuu-järjestelmä antoi mahdollisuuksia ohjata entistä tehokkaammin nuoret työ- ja koulutuspoluille. Vuosina 2013-2016 toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma puolestaan tähtää omalla erillisrahoituksellaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien ammatilliseen kouluttamiseen. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on yli 60 näyttöjen järjestämissopimusta ja tavoitteena on tuotteistaa näistä koulutusohjelmia, jotka voidaan toteuttaa Sastamalan koulutuskuntayhtymän opetushenkilöstön tuottamina. Yrityskohtaisten koulutusten määrä kasvoi ja ne toteutettiin yhdessä Aiko Academy Oy:n kanssa. Suurimmat lisäykset tulivat yrityskoulutuksissa sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksista. Tutkintotavoitteisten koulutusten osalta merkittävimmät olivat lähiesimiestyön ja lentokoneasentajan ammattitutkintokoulutuksen alkaminen. Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutuksia alkoi useampi. Toimintavuosi oli haasteellinen, sillä muutokset yritysten toiminnassa vaikuttivat aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Useilla toimialoilla taloudellinen taantuma näkyi vielä selvästi lomautuksina ja irtisanomisina. Aikuiskoulutuspalvelujen tarjonta muuttuikin entistä työelämälähtöisemmäksi ja aikuiskoulutusosaston toiminta keskittyikin erityisesti rakennemuutoksista johtuvien koulutuspalvelujen tuottamiseen yhdessä Aiko Academyn kanssa. Sastamalan, Länsi-Pirkanmaan ja Satakunnan alueella toteutettiin useampi yhteishankintakoulutus, mukana niin Rekry- kuin TäsmäKoulutuksia. Täsmä- ja Rekry-koulutukset toteutettiin yhdessä Aiko Academyn kanssa. Haasteena kuitenkin oli työvoimapoliittisen (yhteishankintakoulutukset) koulutuksen siirtyminen lähes kokonaisuudessaan Pirkanmaalla Tampereelle ja Satakunnassa Poriin. Toimintatapamme on joustava ja toteutimme koulutuksia ja kehittämishankkeita asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa toteutimme ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutuksia sekä ammattitaitoa kehittäviä että syventäviä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Koulutustiloja aikuiskoulutusosastolla oli Parkanossa, Eurassa (vuokratila), Huittisissa, Kokemäellä, Mänttä-Vilppulassa, Porissa (vuokratila) ja Sastamalassa. Aikuiskoulutusosastolla on laaja ja toimiva yhteistyöverkosto, joka ohjaa ja kehittää aikuiskoulutusosaston koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Verkostossa on mukana yritysten, koulutuksen järjestäjien ja muiden elinkeinoelämässä mukana olevien tahojen edustajia. Toimintavuoden aikana rakennettiin koulutuspalvelumallia erityisesti pienyrityksille. Toiminnan tuloksena aikuiskoulutuksen palvelutarjontaa kehitettiin vastaamaan paremmin pienyritysten tarpeita ja lisättiin koulutustarpeiden ennakointivalmiutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on lähiesimiehen koulutusohjelma. Lisäksi opintojen suorittamista verkkoympäristössä kehitettiin niin, että yhä useampi opiskelija voi suorittaa opintojaan verkkoympäristössä. Sähköisen markkinoinnin koulutusohjelma (markkinointiviestinnän ammattitutkinto) toteutettiin kokonaisuudessaan niin, että siihen pystyi osallistumaan verkon välityksellä. Osa aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston palveluista toteutetaan Voimarinteellä. Voimarinteellä olevat tilat ovat toimivat ja antavat henkilöstöllemme paremmat lähtökohdat tuottaa hyvää asiakaspalvelua. Hoikan Helmen tilat ovat Aiko Academyn hallinnassa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 79 Laadun ja tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutus toteutti yhdessä Aiko Academyn kanssa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää, jonka tavoitteena on palvella seutukunnan yrityselämää, työntekijöitä ja työnhakijoita. Työkyvyn kokonaisvaltainen ylläpitäminen ja työurien pidentäminen ovat olleet yhtenä suurena painopisteenä kehittämistyössämme. Tässä kehittämistyössä ammatillisella osaamisella on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitämisessä. Olemme joustavia ja asiakkaan tarpeen huomioivia. Oppimisympäristömme ja -ohjelmamme soveltuvat entistä paremmin myös ohjattuun etäopiskeluun. Tästä hyvänä esimerkkinä liikuteltava oppimisympäristömme (Pyry-bussi) on ollut vilkkaassa käytössä. Liikuteltavalla oppimisympäristöllä voidaan madaltaa kynnystä opinpolulle siirtymisessä. Tilassa voi vahvistaa omia atk-taitoja tai ottaa haltuun uusia suunnitteluohjelmia, kuten Solidworks ja AutoCad. Tila on myös hyvin luonteva paikka tavata asiakkaita. Parhaimmillaan aikuiskoulutuksemme on kytkeytynyt tiiviiksi osaksi yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. Tällöin koulutuspalveluilla ei vain reagoida osaamistarpeisiin, vaan myös kehitetään yritysten ja työpaikkojen toimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi mainita Sastamalassa toimivan Rigawoods Oy:n ja Satagroup Oy:n kanssa tehtävän yhteistyön. Vuoden aikana yrityksessä on järjestetty yhteishankinta- ja oppisopimuskoulutusta sekä muuta ammattitaitoa lisäävää koulutusta. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamiseen liittyvien työkalujen kehitystyö jatkui edelleen koko toimintavuoden. Aikuiskoulutusosasto uudisti henkilökohtaistamisasiakirjoja helpommin käsiteltävään muotoon. Henkilökohtaistamisohjausta kehitettiin yksilölähtöisemmäksi ja kouluttajille ja asiantuntijoille varattiin myös resursseja toteutukseen. Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Määrätavoitteet TA 2016 Toteutuma Oppisopimuskoulutus (oppisopimusopiskelijat) Ammatillinen peruskoulutus 250 270 Ammatillinen tutkintotavoitteinen lisäkoulutus 238 297,5 Muu ammatillinen lisäkoulutus 35 4,5 Ammatillinen lisäkoulutus (opiskelijatyövuodet) VOS omaehtoinen 140 192,0 VOS henkilöstök. 11 1,2 Maksullinen palvelutoiminta 0 4,6 Laatutavoitteet Suoritetut tutkinnot/lkm Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus 80 106 Ammatillinen tutkintotavoitteinen lk 50 147 Ammatillinen lisäkoulutus Omaehtoinen tutkintotavoitteinen (VOS) 80 47 Suoritetut tutkinnon osat/lkm Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus 170 543 Ammatillinen tutkintotavoitteinen lk 200 475 Ammatillinen lisäkoulutus Omaehtoinen tutkintotavoitteinen (VOS) 71 18 Maksullinen palvelutoiminta

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 80 Tavoitteeksi asetetut opiskelijamäärätavoitteet saavutettiin erittäin hyvin oppisopimuskoulutuksessa ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tähän vaikutti erityisesti onnistunut markkinointi, joka oli suunnattu seutukuntamme yrityksiin. Ilpo Moisio aikuiskoulutusjohtaja Talous Oppisopimuskoulutus ja aikuiskoulutus TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 3 979 994 4 476 200,24-496 206,24 112,5 Toimintakulut -3 751 810-3 886 039,46 134 229,46 103,6 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 228 184 590 160,78-361 976,78 258,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0-2 784,18 2 784,18 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -19 096-54 756,67 35 660,67 286,7 Vyörytyserät -206 323-161 632,14-44 691,34 78,3 Satunnaiset erät 0-14 369,08 14 369,08 0,0 Poistoeron ja varausten muutos 631 5 142,24-4 511,24 814,9 Yli-/alijäämä 3 396 361 760,95-358 365,43 10 654,1

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 81 2.1.9 Kuntayhtymän hallintopalvelut Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen kehys Yhtenä keskeisimmistä haasteista hallintopalveluilla on ollut tulosalueen henkilöstön suhteellinen vähyys sekä tehdyt ja edessä olevat mahdolliset fuusiot ja niiden myötä tuleva lisätyö perustyön päälle. Fuusioiden myötä hallintopalveluhenkilöstön tehtävänkuvat myös tyypillisesti laajenevat ja tehtävät määrällisesti kasvavat. Vuonna 2016 suurin yksittäinen toimenpide oli organisaatiomuutoksen työstäminen. Organisaatiomuutos on yksi lisäaskel kohti yhtenäisempää Saskyä. Ison työmäärän vuonna 2016 vaati myös henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen 1.1.2017 alkaen ja tietohallintopalveluiden siirtymisen valmistelu 1.7.2017 alkaen Saskyn omaksi työksi SaTu Oy:stä. Myös Ruoveden lukion toiminnan siirtyminen osaksi Saskyä 1.8.2016 alkaen vaati ison työpanoksen vuoden 2016 aikana hallintopalveluiden henkilöstöltä. Saskyn ja Tampereen palvelualan ammattioppilaitostoiminnan fuusioitumisen valmistelu sekä fuusion varmistuttua fuusion käytännön toteuttamisen työstäminen olivat hallintopalveluiden henkilöstöltä merkittäviä ponnistuksia vuoden 2016 aikana. Näiden lisäksi tulosalueella jatkettiin vuonna 2016 hallinnon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon sekä IT-toimintojen käytänteiden ja ohjelmistojen osalta yhtenäisten toimintatapojen kehittämistä. Yhtenäisten toimintatapojen kehittämistyöhön ei kuitenkaan edellä mainituista isoista muutoskokonaisuuksista johtuen pysytty laittamaan sellaista panosta kuin olisi ollut toivottavaa ja tarpeen. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kuntayhtymän hallintopalveluissa pyritään yhteiskuntavastuuseen tuottamalla kuntayhtymän yhteiset hallintopalvelut mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuonna 2016 tätä haastoi yhä hallintopalveluhenkilöstö suhteellisen vähäinen määrä ja merkittävien muutosten työstäminen. Valitettavasti näiden muutosten työstäminen vei perustehtävien rinnalla niin merkittävän osan, että tavoitteena ollutta henkilöstöhallinnon, asianhallinnan ja hankintojen kuntayhtymätasoisten yhteisten toimintatapojen määrittelyä, ohjeistamista ja jalkauttamista ei pystytty tekemään läheskään siinä määrin, mitä oli tavoitteena. Henkilöstöhallinnon saralla saatiin työstettyä muutamia uusia kuntayhtymätasoisia ohjeita ja kuntayhtymän hankintaohje saatiin työnalle. Hankintaohjeistusten työstämistä jatkaa 1.1.2017 aloittanut hankinta-asiantuntija. Sisäistä tiedotusta pyrittiin vuonna 2016 parantamaan mm. intraa hyödyntämällä ja henkilöstöinfoja pitämällä. Yhtenä sisäisenä tiedotus- ja keskustelufoorumina myös hyvän alun vuonna 2016 sai talouspäällikön vetämä taloushallintohenkilöstön verkosto. Tukipalvelukokonisuuden tarkastelu eteni vuoden 2016 aikana ja yhtymäkokous hyväksyi tehdyn työn pohjalta Saskylle uuden organisaation 1.1.2017 alkaen. Organisaatiomuutosta työstettiin sitä varten perustetussa päätyöryhmässä sekä alatyöryhmässä, joihin osallistui laajalti henkilöstöä. Muutosta käsiteltiin lisäksi mm. johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa, työsuojelutoimikunnassa sekä yhtymähallituksessa. Organisaatiomuutosta lähdettiin työstämään tavoitteena sisäisen palvelurakenteen ja tehtävänkuvien selkeyttäminen, SaTu Oy:stä siirtyvien tehtävien hoidon järjestäminen omana työnä, päällekkäisen työnteon välttäminen, sisäisten verkostojen rakentaminen, sujuvampien, yhdenmukaisempien ja parempien palveluiden aikaansaaminen sekä toiminnan tehokkuus. Muutos vaati niin hallintopalveluiden kuin muultakin kuntayhtymän henkilöstöltä suuren ponnistuksen. Työ tehtiin hyvin ja tehokkaasti ja aikaansaatiin uusi rakenne, mikä vastaa paremmin yhtenäisen kuntayhtymän rakentamisen tarpeita. Tulosalueen henkilöstö Vuonna 2016 hallintopalveluiden henkilöstössä ei määrällisesti eikä rakenteellisesti tapahtunut merkittäviä muutoksia. Organisaatiouudistuksen myötä vuonna 2016 tulosalueen henkilöstöön suunniteltiin muutosta vastaamaan paremmin tulosalueella tuotettavien palveluiden toteuttamista. Kuitenkin vuonna 2016 ei muutosta henkilöstöön vielä tullut, sillä uusi organisaatio aloitti toimintansa vasta 1.1.2017. Hallintopalveluiden henkilöstö oli yhä vuonna 2016 toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa tehtävien luonteen ja jatkuvuuden vuoksi. Näin tämän tulee olla toki myös jatkossa. Henkilöstön vähyydestä johtuen tulosalueella mm. sijaisjärjestelyjen hoitaminen vuonna 2016 oli yhä haasteellista. Työn vaativuus ja suuri työmäärä kuormitti hallintopalveluiden henkilöstöä ja siten haastoi työssä jaksamista vuonna 2016 merkittävästi.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 82 Vuonna 2016 henkilöstön kehittämisen saralla toimenpiteitä pystyttiin tekemään vain pienimuotoisesti suuren työmäärän vuoksi. Henkilöstön kehittämistä tehtiin vuonna 2016 pääasiassa osallistumalla eri substanssialojen seminaareihin ja verkostotapaamisiin. Hallintopalveluiden henkilöstön välinen hyvä vuorovaikutus edisti vuonna 2016:kin tehtävien hoitamista, tiedon jakamista ja osaltaan työssä jaksamista. Marianne Kukko hallintojohtaja Talous Kuntayhtymän hallinto TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 127 000 131 337,15-4 337,15 103,4 Toimintakulut -1 309 820-1 204 644,53-105 175,47 92,0 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -1 182 820-1 073 307,38-109 512,62 90,7 Rahoitustuotot ja -kulut -150 200-123 286,32-26 913,68 82,1 Poistot ja arvonalentumiset 0-30 853,56 30 853,56 0,0 Vyörytyserät 1 109 820 1 104 160,94 5 659,06 99,5 Poistoeron ja varausten muutos 0 320 000,00-320 000,00 0,0 Yli-/alijäämä -223 200 196 713,68-419 913,68-88,1

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 83 2.1.10 Kehittämistoiminnat Toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen kehys Hanketoiminnassa keskityttiin kuntayhtymän perustehtävää, strategisia tavoitteita ja päämääriä toteuttaviin ja tukeviin sekä innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla lisättiin yhteistyötä ja kehitettiin työelämälähtöistä koulutusta seudullisen kehittämisen näkökulmasta. Hankkeiden osalta keskityttiin johtoryhmän linjaamiin strategisesti tärkeimpiin kehittämisalueisiin. Tiimien (TVT, KV ja markkinointi) toiminnalla vahvistettiin kuntayhtymän osaamista ja lisättiin osaltaan Saskyn houkuttelevuutta. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kehittämishankkeet EAKR-hankkeista käynnissä olivat 3D-tulostuksen osaamiskeskittymän kehittämiseen tähtäävät 3D Boosti- ja 3D Invest - hankkeet, joissa kumppaneina ovat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY). Yritykset osallistuivat aktiivisesti hankkeeseen. ESR-rahoituksella käynnissä olivat hankkeet Yksilöllisyyttä opintopoluille ja yritysten henkilöstökoulutukseen liittyvä Suunta-hanke. ELY-keskus rahoitti alueellista Voimaa Pirkanmaan matkailuun -hanketta. Kaikki hankkeet etenivät suunnitelmiensa mukaisesti ja jatkuvat vielä vuodelle 2017. Kansallisella (OPH, OKM) rahoituksella toteutettiin opetuksen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Hankkeiden pääpainopiste oli digitaalisen osaamisen kehittämisessä ja opiskelijoiden joustavaan opintojen etenemiseen sekä opintopolkujen yksilöllisyyteen liittyvissä hankkeissa. Laadunhallinta ja toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmää kehitettiin toiminnan ja tulosten arvioinnin osalta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen pohjalta. Vuonna 2016 jatkettiin henkilöstön perehdyttämistä toimintajärjestelmään ja laadunhallintaan. Opiskelijapalautteiden keräystä systematisoitiin. Osaamisen johtamista osana laadunhallintaa kehitettiin laatustrategian toimeenpanon tuella (rahoittaja Opetushallitus). Strategisten päämäärien toteutumista arvioitiin tasapainotetun mittariston (BSC) avulla johdon katselmuksissa. Sasky jatkoi toimintansa itsearviointeja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan kriteeristön mukaisesti siten, että koko toiminta tulee arvioiduksi kolmen vuoden aikana. Vuonna 2019 tehdään koko toiminnan arviointi. Toiminnan todettiin arvioiduilta osin olevan pääosin tasolla kehittyvä asteikolla puuttuva alkava kehittyvä edistynyt. Tulosten perusteella päätettiin kehittämiskohteet ja parantamistoimenpiteet. Parantamistoimenpiteiden edistymistä seurataan johdon katselmuksissa. Prosessinomistajat kehittävät yhdessä ryhmänsä kanssa toimintatapoja. IT-koordinointi ja TVT TVT-strategiatyö jatkui kevään 2016 aikana toimintasuunnitelman mukaisesti ja teemoina olivat henkilöstökoulutus, digiosaamisen kartoituksen toteuttaminen, langattoman verkon kehitystyö ja toiminnan itsearviointi sekä uuden strategiatyön suunnittelu. Muina tärkeinä kehittämiskohteina olivat Office365- ja Moodlen kehitystyö sekä näihin liittyvien integraatioiden toteutus. IT-koordinaattorit olivat mukana intranetin siirtotyössä ja siirtotyö valmistui 2016 vuoden alusta. Kehitystyö Office 365 - palveluissa jatkui Satu Oy:n hallinnon ja opetuksen verkkojen yhdistämisellä, hallinnon sähköpostien siirtotyöllä ja käyttäjähallinnon siirtotyöllä pilvipalveluun. TVT-ryhmän jäsenet osallistuivat henkilöstökoulutuksen toteutuksiin, pedagogisiin pilotointeihin ja toimivat mukana ohjelmisto- ja laitehankinnoissa sekä oppimisympäristöjen kehitystyössä. Vuoden 2015 lopussa valmistelluista Opetus- ja kulttuuriministeriön avustushauista myönnettiin rahoitus Parasta360- ja Tasa-arvoinen oppiminen 24/7 -hankkeille. Rahoitukset ovat kohdennettuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen digitaalisilla ratkaisuilla. Vuoden aikana tehtiin lisäksi yhteistyötä kuudessa Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitushaussa, joista ammatillisen opetushenkilöstön koulutukseen suunnattu Muuttuva

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 84 pedagogiikka, pedagogisen tuen kehittämiseen tarkoitettu Digitutor -hanke ja reformin haasteisiin suunnattu TEKNO24/7 saivat rahoituksen. Lisäksi osallistuttiin Cimon rahoittamaan Erasmus + -kontaktiseminaariin, jonka tarkoituksena oli tvt - aiheisen kansainvälisen hankkeen suunnittelu. Kuntayhtymän markkinointi Kuntayhtymän markkinointia koordinoi asiantuntijaryhmä, joka kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Keskeisimmät markkinointitoimenpiteet liittyivät näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Yhteishaun aikaan ostettiin videoille maksullista näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissa. Vuoden aikana tehtiin uusia videoita, kaksi koulutusalojen esittelyvideota ja yksi Saskyn yhteinen esittelyvideo. Videot ladattiin Saskyn YouTube-kanavalle. Touko- ja kesäkuussa panostettiin mainontaan Tampereen alueella, erilaisin digimainoksin sekä kauppakeskusten äänimainoksin. Esitteitä ja lehti-ilmoituksia varten valokuvaaja kävi kuvaamassa jokaisella tulosalueella. Studia-messuilla Helsingissä oltiin mukana ensimmäistä kertaa koko Saskyn yhteisellä osastolla. Sasky oli näkyvästi esillä valtakunnallisissa Ammatillinen koulutus liikkeessä- sekä TeknologiaTiistai-tapahtumissa. Intrassa ylläpidettiin markkinoinnin vuosikelloa, johon päivitettiin vuoden markkinointiviestinnän toimenpiteet. Kansainvälisyys Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta toteutettiin ja kehitettiin Erasmus + -ohjelman, kumppanuushankkeiden ja liikkuvuushankkeiden rahoituksella. Kaikkiaan jaksoille osallistui lähes sata opiskelijaa. Noin puolet kv-jaksoille lähteneestä henkilöstöstä käytti hankerahoitusta. Saapuneiden osalta uusi, positiivinen ilmiö oli asiantuntijaliikkuvuuden kasvu ja erityisesti sen jakautuminen entistä tasaisemmin Saskyn eri oppilaitoksiin. Kaikkiaan Saskyssa vieraili eri maista viisi asiantuntijaryhmää. Venäjä-verkostossa Sasky järjesti asiantuntijavierailun Pietariin verkoston oppilaitoksiin ja vahvisti näin yhteistyötään Pietarin Sokos hotellien kanssa. Kansainvälistä liikkuvuutta edistettiin myös omia prosesseja kehittämällä, esimerkiksi YPO-hankkeessa tehtiin kansainvälisen opintopolun kuvaus ja tuotettiin kansainvälisen osaamisen postereita. 4 Es -kumppanuushankkeessa (2015-2016) järjestettiin yhteensä kolme workshopia, joista yksi Saskyssa. Sasky järjesti OPH:n rahoituksella Ikaalisten Kylpylässä Ammatillisen koulutuksen KansainväliSYYSpäivät. Osallistujamäärä oli kaikkiaan 130 henkeä ja palaute päivien järjestelyistä oli erittäin positiivinen. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Henkilöstön rakenne, rekrytointi ja urakehitys Kehittämistoimintojen vakinainen henkilöstö toimi hankkeissa, asiantuntijatiimeissä (TVT, KV ja markkinointi) sekä laadunhallinnassa. Kehittämishankkeisiin rekrytoitiin tarpeen mukaan henkilöstöä määräaikaisiin tehtäviin joko yhtymän omasta henkilöstöstä tai avoimella haulla. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet pohjautuivat kehityskeskusteluihin ja syksyllä 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksiin. Henkilöstöä kannustettiin kehittämään osaamistaan kunkin tehtävänkuvan ja asiantuntijuuden osalta. Henkilöstöjohtamisen yleinen kehittäminen Kehittämistoimintojen asiantuntijatiimien ja hankkeiden tavoitteena on keskeisesti edistää kuntayhtymän sisäistä verkostoitumista ja saada näin osaaminen ja asiantuntemus hyödynnettyä yhteisesti kaikilla yhtymän tulosalueilla. Ritva Lahtinen vs. kehittämisjohtaja

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 85 Talous Kehittämistoiminnat TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 530 615 472 828,39 57 786,61 89,1 Toimintakulut -1 254 049-1 020 602,81-233 446,19 81,4 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -723 434-547 774,42-175 659,58 75,7 Rahoitustuotot ja -kulut 0-55,60 55,60 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 Vyörytyserät 545 342 409 576,70 135 765,30 75,1 Satunnaiset erät 0-14 369,09 14 369,09 0,0 Poistoeron ja varausten muutos 0 0,00 0,00 0,0 Yli-/alijäämä -178 092-152 622,41-25 469,59 85,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 86 2.1.11 Kuntayhtymän talous yhteensä Talous Talous yhteensä TA 2016 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 38 718 260 39 966 440,24-1 248 180,24 103,2 Valmistevarastojen muutos 131 150 159 139,56-27 989,56 121,3 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -37 833 524-36 571 842,12-1 261 681,88 96,7 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 1 015 886 3 553 737,68-2 537 851,68 349,8 Rahoitustuotot ja -kulut -150 200-125 379,51-24 820,49 83,5 Poistot ja arvonalentumiset -2 594 237-3 528 123,09 933 886,09 136,0 Satunnaiset erät 0-478 969,52 478 969,52 0,0 Poistoeron ja varausten muutos 274 599 663 273,35-388 674,35 241,5 Yli-/alijäämä -1 453 952 84 538,91-1 538 490,91-5,8

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 87 2.1.12 Käyttötalousosan toteutuminen yhtymähallituksen tasolla Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -135 180-95 866,60-39 313,40 70,9 Toimintakate/-jäämä -135 180-95 866,60-39 313,40 70,9 Kuntayhtymäjohto TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 425 998,77-425 998,77 0,0 Toimintakulut -282 536-403 577,97 121 041,97 142,8 Toimintakate/-jäämä -282 536 22 420,80-304 956,80-7,9 KUNTAYHTYMÄN JOHTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 425 998,77-425 998,77 0,0 Toimintakulut -417 716-499 444,57 81 728,57 119,6 Toimintakate/-jäämä -417 716-73 445,80-344 270,20 17,6 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/ylsi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 4,20-4,20 0,0 Toimintakulut -129 116-78 434,75-50 681,25 60,7 Toimintakate/-jäämä -129 116-78 430,55-50 685,45 60,7 Aikiuislukio/Ylsi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 85 000 96 356,00-11 356,00 113,4 Toimintakulut -189 231-133 864,12-55 366,88 70,7 Toimintakate/-jäämä -104 231-37 508,12-66 722,88 36,0 Ruoveden lukio/ylsi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 011 638 471 254,22 540 383,78 46,6 Toimintakulut -1 011 638-420 465,24-591 172,76 41,6 Toimintakate/-jäämä 0 50 788,98-50 788,98 0,0 Taiteen perusopetus/ylsi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 761 400 754 648,89 6 751,11 99,1 Toimintakulut -750 810-720 669,70-30 140,30 96,0 Toimintakate/-jäämä 10 590 33 979,19-23 389,19 320,9 Vapaa sivistystyö/ylsi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 095 711 1 020 561,41 75 149,59 93,1 Toimintakulut -1 002 162-974 629,83-27 532,17 97,3 Toimintakate/-jäämä 93 549 45 931,58 47 617,42 49,1 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 953 749 2 342 824,72 610 924,28 79,3 Toimintakulut -3 082 957-2 328 063,64-754 893,36 75,5 Toimintakate/-jäämä -129 208 14 761,08-143 969,08-11,4

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 88 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 31 000 182 340,64-151 340,64 588,2 Toimintakulut -557 923-596 914,72 38 991,72 107,0 Toimintakate/-jäämä -526 923-414 574,08-112 348,92 78,7 Tekniikan ja liikenteen ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 565 904 2 700 368,70-134 464,70 105,2 Valmistevarastojen muutos 51 150 2 953,38 48 196,62 5,8 Toimintakulut -2 338 066-2 030 602,93-307 463,07 86,8 Toimintakate/-jäämä 278 988 672 719,15-393 731,15 241,1 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 449 871 411 902,74 37 968,26 91,6 Toimintakulut -368 644-281 857,52-86 786,48 76,5 Toimintakate/-jäämä 81 227 130 045,22-48 818,22 160,1 Luonnonvara- ja ympäristöala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 376 990 2 348 258,97 28 731,03 98,8 Toimintakulut -1 910 015-1 770 928,74-139 086,26 92,7 Toimintakate/-jäämä 466 975 577 330,23-110 355,23 123,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 304 948 300 958,89 3 989,11 98,7 Toimintakulut -230 698-153 615,81-77 082,19 66,6 Toimintakate/-jäämä 74 250 147 343,08-73 093,08 198,4 Kulttuuriala/LUPI TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 4 261 973 3 759 787,33 502 185,67 88,2 Toimintakulut -3 682 209-3 524 869,38-157 339,62 95,7 Toimintakate/-jäämä 579 764 234 917,95 344 846,05 40,5 Yhteisk.tiet., liik. ja hallinnon ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 812 785 719 067,89 93 717,11 88,5 Toimintakulut -807 065-737 592,64-69 472,36 91,4 Toimintakate/-jäämä 5 720-18 524,75 24 244,75-323,9 Luonnontieteiden ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 409 768 330 113,52 79 654,48 80,6 Toimintakulut -404 266-316 681,77-87 584,23 78,3 Toimintakate/-jäämä 5 502 13 431,75-7 929,75 244,1 Valma/LUPI TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 13 929 304 381,32-290 452,32 2185,2 Toimintakulut -16 341-143 529,74 127 188,74 878,3 Toimintakate/-jäämä -2 412 160 851,58-163 263,58-6668,8

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 89 Tukipalvelutoiminnot/LUPI TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 142 497 104 720,60 37 776,40 73,5 Toimintakulut -203 854-132 653,25-71 200,75 65,1 Toimintakate/-jäämä -61 357-27 932,65-33 424,35 45,5 LUOTEIS-PIRKANMAAN OPPILAITOKSET TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 11 369 665 11 161 900,60 207 764,40 98,2 Valmistevaraston muutos 51 150 2 953,38 48 196,62 5,8 Toimintakulut -10 519 081-9 689 246,50-829 834,50 92,1 Toimintakate/-jäämä 901 734 1 475 607,48-573 873,48 163,6 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 62 000 38 682,06 23 317,94 62,4 Toimintakulut -875 267-892 472,22 17 205,22 102,0 Toimintakate/-jäämä -813 267-853 790,16 40 523,16 105,0 Tekniikan ja liikenteen ala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 3 182 141 3 270 826,99-88 685,99 102,8 Valmistevaraston muutos 80 000 148 901,55-68 901,55 186,1 Toimintakulut -1 860 589-1 902 982,16 42 393,16 102,3 Toimintakate/-jäämä 1 401 552 1 516 746,38-115 194,38 108,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 818 739 789 347,51 29 391,49 96,4 Toimintakulut -548 182-521 300,00-26 882,00 95,1 Toimintakate/-jäämä 270 557 268 047,51 2 509,49 99,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 914 624 914 696,49-72,49 100,0 Toimintakulut -487 584-485 220,74-2 363,26 99,5 Toimintakate/-jäämä 427 040 429 475,75-2 435,75 100,6 Valma/VAK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 375 384,72-375 384,72 0,0 Toimintakulut 0-117 768,13 117 768,13 0,0 Toimintakate/-jäämä 0 257 616,59-257 616,59 0,0 Tukipalvelutoiminnot/VAK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 357 293 391 829,46-34 536,46 109,7 Toimintakulut -1 101 822-1 327 634,32 225 812,32 120,5 Toimintakate/-jäämä -744 529-935 804,86 191 275,86 125,7 VAMMALAN AMMATTIKOULU TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 5 334 797 5 780 767,23-445 970,23 108,4 Valmistevaraston muutos 80 000 148 901,55-68 901,55 186,1 Toimintakulut -4 873 444-5 247 377,57 373 933,57 107,7 Toimintakate/-jäämä 541 353 682 291,21-140 938,21 126,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 90 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 15 241,78-15 241,78 0,0 Toimintakulut -262 455-282 954,27 20 499,27 107,8 Toimintakate/-jäämä -262 455-267 712,49 5 257,49 102,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 249 874 305 203,45-55 329,45 122,1 Toimintakulut -190 807-167 661,40-23 145,60 87,9 Toimintakate/-jäämä 59 067 137 542,05-78 475,05 232,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 592 733 1 544 585,45 48 147,55 97,0 Toimintakulut -727 468-767 137,53 39 669,53 105,5 Toimintakate/-jäämä 865 265 777 447,92 87 817,08 89,9 Tekniikan ja liikenteen ala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 74 017,59-74 017,59 0,0 Toimintakulut 0-30 533,34 30 533,34 0,0 Toimintakate/-jäämä 0 43 484,25-43 484,25 0,0 Tukipalvelutoiminnot/KOSOL TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 120 459 125 077,51-4 618,51 103,8 Toimintakulut -444 763-404 255,57-40 507,43 90,9 Toimintakate/-jäämä -324 304-279 178,06-45 125,94 86,1 KARKUN KOTITALOUS- JA SOS.ALAN OPPILAITOS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 963 066 2 064 125,78-101 059,78 105,1 Toimintakulut -1 625 493-1 652 542,11 27 049,11 101,7 Toimintakate/-jäämä 337 573 411 583,67-74 010,67 121,9 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/tkto TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 7 353,61-7 353,61 0,0 Toimintakulut -248 460-222 882,41-25 577,59 89,7 Toimintakate/-jäämä -248 460-215 528,80-32 931,20 86,7 Kulttuuriala/TKTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 106 333 1 120 006,83-13 673,83 101,2 Toimintakulut -445 228-487 809,78 42 581,78 109,6 Toimintakate/-jäämä 661 105 632 197,05 28 907,95 95,6 Tukipalvelutoiminnot/TKTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 38 200 41 842,00-3 642,00 109,5 Toimintakulut -200 402-188 425,60-11 976,40 94,0 Toimintakate/-jäämä -162 202-146 583,60-15 618,40 90,4

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 91 TYRVÄÄN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 144 533 1 169 202,44-24 669,44 102,2 Toimintakulut -894 090-899 117,79 5 027,79 100,6 Toimintakate/-jäämä 250 443 270 084,65-19 641,65 107,8 SASTAMALAN OPPILAITOKSET TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 8 442 396 9 014 095,45-571 699,45 106,8 Valmistevaraston muutos 80 000 148 901,55-68 901,55 186,1 Toimintakulut -7 393 027-7 799 037,47 406 010,47 105,5 Toimintakate/-jäämä 1 129 369 1 363 959,53-234 590,53 120,8 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 21 898,93-21 898,93 0,0 Toimintakulut -762 257-694 765,34-67 491,66 91,1 Toimintakate/-jäämä -762 257-672 866,41-89 390,59 88,3 Tekniikan ja liikenteen ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 013 564 2 088 495,58-74 931,58 103,7 Valmistevarastojen muutos 0 7 284,63-7 284,63 0,0 Toimintakulut -1 028 434-1 230 200,44 201 766,44 119,6 Toimintakate/-jäämä 985 130 865 579,77 119 550,23 87,9 Tekniikan ja liikenteen ala/leko/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 770 043 879 793,00-109 750,00 114,3 Toimintakulut -396 025-471 177,51 75 152,51 119,0 Toimintakate/-jäämä 374 018 408 615,49-34 597,49 109,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 674 899 770 691,12-95 792,12 114,2 Toimintakulut -369 803-415 408,31 45 605,31 112,3 Toimintakate/-jäämä 305 096 355 282,81-50 186,81 116,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 046 287 902 925,88 143 361,12 86,3 Toimintakulut -645 750-652 668,10 6 918,10 101,1 Toimintakate/-jäämä 400 537 250 257,78 150 279,22 62,5 Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 833 181 1 029 629,76-196 448,76 123,6 Toimintakulut -405 213-431 516,16 26 303,16 106,5 Toimintakate/-jäämä 427 968 598 113,60-170 145,60 139,8 Luonnontieteiden ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 233 842 207 213,99 26 628,01 88,6 Toimintakulut -145 950-165 123,17 19 173,17 113,1 Toimintakate/-jäämä 87 892 42 090,82 45 801,18 47,9

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 92 Valma/MSKK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 90 539 392 561,66-302 022,66 433,6 Toimintakulut -53 190-53 698,15 508,15 101,0 Toimintakate/-jäämä 37 349 338 863,51-301 514,51 907,3 Tukipalvelutoiminnot/MSKK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 137 764 164 030,63-26 266,63 119,1 Toimintakulut -1 303 531-1 203 182,62-100 348,38 92,3 Toimintakate/-jäämä -1 165 767-1 039 151,99-126 615,01 89,1 MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 5 800 119 6 457 240,55-657 121,55 111,3 Valmistevarastojen muutos 0 7 284,63-7 284,63 0,0 Toimintakulut -5 110 153-5 317 739,80 207 586,80 104,1 Toimintakate/-jäämä 689 966 1 146 785,38-456 819,38 166,2 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 10 000 370,99 9 629,01 3,7 Toimintakulut -122 950-154 762,60 31 812,60 125,9 Toimintakate/-jäämä -112 950-154 391,61 41 441,61 136,7 Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 992 919 1 046 467,59-53 548,59 105,4 Toimintakulut -693 998-817 534,27 123 536,27 117,8 Toimintakate/-jäämä 298 921 228 933,32 69 987,68 76,6 Luonnontieteiden ala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 535 454 509 997,77 25 456,23 95,2 Toimintakulut -433 104-446 833,12 13 729,12 103,2 Toimintakate/-jäämä 102 350 63 164,65 39 185,35 61,7 Luonnonvara- ja ympäristöala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 3 259 737 3 193 965,56 65 771,44 98,0 Toimintakulut -2 839 373-2 551 010,25-288 362,75 89,8 Toimintakate/-jäämä 420 364 642 955,31-222 591,31 153,0 Tekniikan ja liikenteen ala/haoy TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 395 427 481 067,26-85 640,26 121,7 Toimintakulut -372 431-366 466,00-5 965,00 98,4 Toimintakate/-jäämä 22 996 114 601,26-91 605,26 498,4 Tukipalvelutoiminnot/HAYO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 321 185 252 145,20 69 039,80 78,5 Toimintakulut -533 055-490 417,10-42 637,90 92,0 Toimintakate/-jäämä -211 870-238 271,90 26 401,90 112,5

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 93 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 5 514 722 5 484 014,37 30 707,63 99,4 Toimintakulut -4 994 911-4 827 023,34-167 887,66 96,6 Toimintakate/-jäämä 519 811 656 991,03-137 180,03 126,4 Oppisopimuskoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 507 161 2 813 131,60-305 970,60 112,2 Toimintakulut -2 320 480-2 261 691,83-58 788,17 97,5 Toimintakate/-jäämä 186 681 551 439,77-364 758,77 295,4 Lisäkoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 383 833 1 475 678,87-91 845,87 106,6 Toimintakulut -1 374 381-1 448 501,59 74 120,59 105,4 Toimintakate/-jäämä 9 452 27 177,28-17 725,28 287,5 Maksullinen palvelutoiminta/aikuiskoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 89 000 187 389,77-98 389,77 210,6 Toimintakulut -56 949-175 846,04 118 897,04 308,8 Toimintakate/-jäämä 32 051 11 543,73 20 507,27 36,0 AIKUISKOULUTUS JA OPPISOPIMUSKOULUTUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 3 979 994 4 476 200,24-496 206,24 112,5 Toimintakulut -3 751 810-3 886 039,46 134 229,46 103,6 Toimintakate/-jäämä 228 184 590 160,78-361 976,78 258,6 Hallintopalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 127 000 114 817,43 12 182,57 90,4 Toimintakulut -872 610-793 819,49-78 790,51 91,0 Toimintakate/-jäämä -745 610-679 002,06-66 607,94 91,1 Taloushallintopalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 16 519,72-16 519,72 0,0 Toimintakulut -353 620-331 452,08-22 167,92 93,7 Toimintakate/-jäämä -353 620-314 932,36-38 687,64 89,1 Kiinteistönhallintapalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -83 590-79 372,96-4 217,04 95,0 Toimintakate/-jäämä -83 590-79 372,96-4 217,04 95,0 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 127 000 131 337,15-4 337,15 103,4 Toimintakulut -1 309 820-1 204 644,53-105 175,47 92,0 Toimintakate/-jäämä -1 182 820-1 073 307,38-109 512,62 90,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 94 Kuntayhtymän kehittämistoiminnat TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -105 587-71 674,15-33 912,85 67,9 Toimintakate/-jäämä -105 587-71 674,15-33 912,85 67,9 Kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 530 615 472 828,39 57 786,61 89,1 Toimintakulut -1 148 462-948 928,66-199 533,34 82,6 Toimintakate/-jäämä -617 847-476 100,27-141 746,73 77,1 KEHITTÄMISTOIMINNAT TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 530 615 472 828,39 57 786,61 89,1 Toimintakulut -1 254 049-1 020 602,81-233 446,19 81,4 Toimintakate/-jäämä -723 434-547 774,42-175 659,58 75,7 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 38 718 260 39 966 440,24-1 248 180,24 103,2 Valmistevarastojen muutos 131 150 159 139,56-27 989,56 121,3 Toimintakulut -37 833 524-36 571 842,12-1 261 681,88 96,7 Toimintakate/-jäämä 1 015 886 3 553 737,68-2 537 851,68 349,8

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 95 Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMAN TOTEUTUMA Talousarvio Talosarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama Ulkoinen/sisäinen alkuperäinen muutokset lopullinen 1.1.-31.12.2016 summa Toimintatuotot Myyntituotot 34 583 790 34 583 790 35 285 248,66 701 458,66 Maksutuotot 343 241 343 241 414 418,42 71 177,42 Tuet ja avustukset 3 284 748 37 000 3 321 748 3 575 837,38 254 089,38 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 464 481 464 481 549 211,17 84 730,17 Muut toimintatuotot 5 000 5 000 141 724,61 136 724,61 Toimintatuotot yhteensä 38 681 260 37 000 38 718 260 39 966 440,24 1 248 180,24 Valmistevarastojen muutos 131 150 131 150 159 139,56 27 989,56 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 0,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -18 480 924-18 480 924-18 238 724,05 242 199,95 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 850 390-3 850 390-3 936 493,97-86 103,97 Muut henkilösivukulut -1 092 260-1 092 260-1 135 792,37-43 532,37 Palvelujen ostot -7 317 712-110 000-7 427 712-6 711 099,22 716 612,78 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 865 679-4 865 679-4 810 185,51 55 493,49 Avustukset -84 150-84 150-94 089,41-9 939,41 Muut toimintakulut Vuokrakulut -1 419 002-1 419 002-1 115 961,32 303 040,68 Muut toimintakulut -613 407-613 407-529 496,27 83 910,73 Toimintakulut yhteensä -37 723 524-110 000-37 833 524-36 571 842,12 1 261 681,88 Toimintakate 1 088 886-73 000 1 015 886 3 553 737,68 2 537 851,68 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 000 6 000 30,67-5 969,33 Muut rahoitustuotot 2 500 2 500 10 744,08 8 244,08 Korkokulut -155 000-155 000-129 080,75 25 919,25 Muut rahoituskulut -3 700-3 700-7 073,51-3 373,51 Vuosikate 938 686-73 000 865 686 3 428 358,17 2 562 672,17 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 594 237-2 594 237-2 563 634,71 30 602,29 Pys. Vast. arvonalentumiset 0 0-964 488,38-964 488,38 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut 0 0-478 969,52-478 969,52 Tilikauden tulos -1 655 551-73 000-1 728 551-578 734,44 1 149 816,56 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 274 599 274 599 343 273,35 68 674,35 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 320 000,00 320 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 380 952-73 000-1 453 952 84 538,91 1 538 490,91

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 96 Investointiosan toteutuminen KUNTAYHTYMÄN JOHTO Omaisuuden myynti Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Etelä-Satakunnan Puhelin Oy osakkeet en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot Tulot 0 0 0 1 236,18 1 236,18 0,0 Nettomeno 0 0 0-1 236,18-1 236,18 0,0 LUOTEIS-PIRKANMAAN OPPILAITOKSET Autokatos muurausoppimisympäristöllä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Iisakki en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 30 000 0 30 000 31 689,80 1 689,80 105,6 Tulot Nettomeno 30 000 0 30 000 31 689,80 1 689,80 105,6 Sähkökeskusmuutos Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Osara en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 30 000 0 30 000 18 109,20-11 890,80 60,4 Tulot Nettomeno 30 000 0 30 000 18 109,20-11 890,80 60,4 Lämmitysverkoston laajennus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma tallit, Osara en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 70 000 0 70 000 0,00-70 000,00 0,0 Tulot Nettomeno 70 000 0 70 000 0,00-70 000,00 0,0 Sekoittava pata Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma suurkeittiö, Iisakki en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 15 000-3 000 12 000 11 496,85-503,15 95,8 Tulot Nettomeno 15 000-3 000 12 000 11 496,85-503,15 95,8 Hoitolaboratorio oppimisympäristö Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Soteala, Iisakki en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 20 000 0 20 000 14 447,20-5 552,80 72,2 Tulot Nettomeno 20 000 0 20 000 14 447,20-5 552,80 72,2 CNC-sorvi Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Asesepäntyö, Ikata en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 45 000 0 45 000 39 819,88-5 180,12 88,5 Tulot Nettomeno 45 000 0 45 000 39 819,88-5 180,12 88,5 Purunpoistojärjestelmä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kielisoitinrakennus, Ikata en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 35 000 0 35 000 38 100,00 3 100,00 108,9 Tulot Nettomeno 35 000 0 35 000 38 100,00 3 100,00 108,9 Omaisuuden myynti Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Parkanon Teollisuustalo Oy en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot Tulot 0 0 0 337 500,00 337 500,00 0,0 Nettomeno 0 0 0-337 500,00-337 500,00 0,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 97 Länsi-Maidon osuusmaksut Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Osara en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 0 0 0-6 230,00-6 230,00 0,0 Tulot Nettomeno 0 0 0-6 230,00-6 230,00 0,0 VAMMALAN AMMATTIKOULU Kuulutusjärjestelmä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 40 000 0 40 000 38 520,00-1 480,00 96,3 Tulot Nettomeno 40 000 0 40 000 38 520,00-1 480,00 96,3 Yhdistelmäuuni Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma suurkeittiö en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 22 000-22 000 0 0,00 0,00 0,0 Tulot Nettomeno 22 000-22 000 0 0,00 0,00 0,0 Tasohiomakone Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma kiviosasto en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 0 47 500 47 500 50 369,25 2 869,25 106,0 Tulot Nettomeno 0 47 500 47 500 50 369,25 2 869,25 106,0 Keittiön kylmäkalusteet Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma suurkeittiö en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 0 35 000 35 000 34 285,18-714,82 98,0 Tulot Nettomeno 0 35 000 35 000 34 285,18-714,82 98,0 MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS Leko-hallin Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma rakentaminen en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 1 189 436,39 1 800 000-25 000 1 775 000 1 552 692,33-222 307,67 87,5 Tulot Nettomeno 1 189 436,39 1 800 000-25 000 1 775 000 1 552 692,33-222 307,67 87,5 Kauppaoppilaitoksen Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma muutostyö en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 50 000 0 50 000 49 967,86-32,14 99,9 Tulot Nettomeno 50 000 0 50 000 49 967,86-32,14 99,9 Työstökeskus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma kone- ja metalliala en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 35 000 0 35 000 34 800,00-200,00 99,4 Tulot Nettomeno 35 000 0 35 000 34 800,00-200,00 99,4 Leko-hallin Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma kalustohankinnat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 35 000 0 35 000 34 913,16-86,84 99,8 Tulot Nettomeno 35 000 0 35 000 34 913,16-86,84 99,8

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 98 Omaisuuden myynti Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Ferrum oppimisympäristön koneet en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot Tulot 0 0 0 11 925,19 11 925,19 0,0 Nettomeno 0 0 0-11 925,19-11 925,19 0,0 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTO Kasvihuoneen kate Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Luva en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 0 25 000 25 000 25 000,00 0,00 100,0 Tulot Nettomeno 0 25 000 25 000 25 000,00 0,00 100,0 LVI-opetuksen IV-laitteisto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma LVI-ala en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 20 000 0 20 000 0,00-20 000,00 0,0 Tulot Nettomeno 20 000 0 20 000 0,00-20 000,00 0,0 Videoneuvottelulaitteisto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 0 20 000 20 000 19 588,00-412,00 97,9 Tulot Nettomeno 0 20 000 20 000 19 588,00-412,00 97,9 KEHITTÄMISTOIMINNOT 3D-Invest Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma hanke en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2016 % TA:sta Menot 250 000 0 250 000 173 690,00-76 310,00 69,5 Tulot 125 000 0 125 000 107 687,80-17 312,20 86,2 Nettomeno 125 000 0 125 000 66 002,20-58 997,80 52,8 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ Yhteensä rakentaminen Menot 2 020 000 0 2 020 000 1 715 979,19-304 020,81 84,9 Tulot 0 0 0 13 079,02 13 079,02 0,0 Nettomeno 2 020 000 0 2 020 000 1 702 900,17-317 099,83 84,3 Yhteensä kalusto-, laite- ja muut hankinnat Menot 477 000 77 500 554 500 445 279,52-109 220,48 80,3 Tulot 125 000 0 125 000 445 270,15 320 270,15 356,2 Nettomeno 352 000 77 500 429 500 9,37-429 490,63 0,0 Kaikki yhteensä Menot 2 497 000 77 500 2 574 500 2 161 258,71-413 241,29 83,9 Tulot 125 000 0 125 000 458 349,17 333 349,17 366,7 Nettomeno 2 372 000 77 500 2 449 500 1 702 909,54-746 590,46 69,5

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 99 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Talousarvio Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama alkuperäinen muutokset lopullinen 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 938 686-73 000 865 686 3 428 358,17 2 562 672,17 Satunnaiset erät -478 969,52-478 969,52 Tulorahoituksen korjauserät 372 132,89 372 132,89 Toiminnan rahavirta 938 686-73 000 865 686 3 321 521,54 2 455 835,54 Investointien rahavirta Investointimenot -2 497 000-77 500-2 574 500-2 161 258,71 413 241,29 Rahoitusosuudet investointimenoihin 125 000 0 125 000 107 687,80-17 312,20 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 350 661,37 350 661,37 Investointien myyntivoitot/-tappiot 106 836,63 106 836,63 Investointien rahavirta -2 372 000-77 500-2 449 500-1 596 072,91 853 427,09 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 433 314-150 500-1 583 814 1 725 448,63 3 309 262,63 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys 0 0-7 528,95-7 528,95 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys -640 000-640 000-637 014,00 2 986,00 Velkojen muutokset -27 400-27 400 0,00 27 400,00 Oman pääoman muutokset 0 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 54 207,27 54 207,27 Vaihto-omaisuuden muutos -161 558,63-161 558,63 Saamisten muutos -1 184 513,94-1 184 513,94 Korottomien velkojen muutos -1 114 982,43-1 114 982,43 Rahoituksen rahavirta -667 400 0-667 400-3 051 390,68-2 383 990,68 Rahavarojen muutos -2 100 714-150 500-2 251 214-1 325 942,05 925 271,95 Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12. 2 899 286 7 496 916,83 Kassavarat 1.1. 5 000 000 8 822 858,88

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 100 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sito- Määrärahat Tuloarviot Toimintakate vuus Talousarvio Toteutunut Poikkeama Talousarvio Toteutunut Poikkeama Talousarvio Toteutunut Poikkeama N Menot Muutos Muutoksen Menot Tulot Muutos Muutoksen Tulot Kate/jäämä Muutos Muutoksen Kate/jäämä B jälkeen jälkeen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA 37 723 524 110 000 37 833 524 36 571 842,12 1 261 681,88 38 812 410 37 000 38 849 410 40 125 579,80 1 276 169,80 1 088 886-73 000 1 015 886 3 553 737,68 2 537 851,68 Kuntayhtymän johto N 417 716 417 716 499 444,57-81 728,57 425 998,77 425 998,77-417 716-417 716-73 445,80-344 270,20 Yleissivistävä koulutus N 3 082 957 3 082 957 2 328 063,64 754 893,36 2 953 749 2 953 749 2 342 824,72-610 924,28-129 208-129 208 14 761,08-143 969,08 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset N 10 519 081 10 519 081 9 689 246,50 829 834,50 11 420 815 11 420 815 11 164 853,98-255 961,02 901 734 901 734 1 475 607,48-573 873,48 Sastamalan oppilaitokset N 7 393 027 7 393 027 7 799 037,47-406 010,47 8 522 396 8 522 396 9 162 997,00 640 601,00 1 129 369 1 129 369 1 363 959,53-234 590,53 Mäntän seudun koulutuskeskus N 5 110 153 5 110 153 5 317 739,80-207 586,80 5 800 119 5 800 119 6 464 525,18 664 406,18 689 966 689 966 1 146 785,38-456 819,38 Huittisten ammatti- ja yritt.opisto N 4 994 911 4 994 911 4 827 023,34 167 887,66 5 514 722 5 514 722 5 484 014,37-30 707,63 519 811 519 811 656 991,03-137 180,03 Aikuis- ja oppisopimuskoulutus N 3 751 810 3 751 810 3 886 039,46-134 229,46 3 979 994 3 979 994 4 476 200,24 496 206,24 228 184 228 184 590 160,78-361 976,78 Kuntayhtymän hallinto N 1 199 820 110 000 1 309 820 1 204 644,53 105 175,47 90 000 37 000 127 000 131 337,15 4 337,15-1 109 820-73 000-1 182 820-1 073 307,38-109 512,62 Kehittämistoiminnat N 1 254 049 1 254 049 1 020 602,81 233 446,19 530 615 530 615 472 828,39-57 786,61-723 434-723 434-547 774,42-175 659,58 TULOSLASKELMAOSA 158 700 158 700 615 123,78-456 423,78 8 500 8 500 10 774,75 2 274,75 Korkotuotot B 6 000 6 000 30,67-5 969,33 Muut rahoitustuotot B 2 500 2 500 10 744,08 8 244,08 Korkokulut B 155 000 155 000 129 080,75 25 919,25 Muut rahoituskulut B 3 700 3 700 7 073,51-3 373,51 Satunnaiset erät B 478 969,52-478 969,52 INVESTOINTIOSA 2 497 000 77 500 2 574 500 2 161 258,71 413 241,29 125 000 125 000 458 349,17 333 349,17-2 372 000-77 500-2 449 500-1 702 909,54 746 590,46 Rakentaminen N 2 020 000 2 020 000 1 715 979,19 304 020,81 13 079,02 13 079,02-2 020 000-2 020 000-1 702 900,17-317 099,83 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat N 477 000 77 500 554 500 445 279,52 109 220,48 125 000 125 000 445 270,15 320 270,15-352 000-77 500-429 500-9,37-429 490,63 ** Satunnaisena eränä kirjattu mtappio 478 969,52 478 969,52 RAHOITUSOSA 667 400 0 667 400 3 051 390,68-2 383 990,68 2 100 714 150 500 2 251 214 1 325 942,05-925 271,95 Antolainasaamisten lisäys B 7 528,95-7 528,95 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen lyhennys B 640 000 640 000 637 014,00 2 986,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos B 27 400 27 400 27 400,00 Oman pääoman muutokset B Muut maksuvalmiuden muutokset 2 406 847,73-2 406 847,73 Vaikutus maksuvalmiuteen 2 100 714 150 500 2 251 214 1 325 942,05-925 271,95 KAIKKI YHTEENSÄ 41 046 624 187 500 41 234 124 42 399 615-1 165 491 41 046 624 187 500 41 234 124 42 399 615 1 165 491 N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 101 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toimintatuotot Myyntituotot 35 206 279,86 36 033 172,72 Maksutuotot 409 248,40 418 663,63 Tuet ja avustukset 3 575 837,38 3 777 056,93 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 549 211,17 601 871,57 Muut toimintatuotot 141 724,61 39 882 301,42 117 284,64 40 948 049,49 Valmistevarastojen muutos 159 139,56 33 674,80 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -18 238 724,05-18 613 031,90 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 936 493,97-4 065 202,56 Muut henkilösivukulut -1 135 792,37-996 574,30 Palvelujen ostot -6 633 245,61-6 925 180,42 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 803 900,30-5 064 532,37 Avustukset -94 089,41-107 673,58 Muut toimintakulut Vuokrakulut -1 115 961,32-1 193 402,13 Muut toimintakulut -529 496,27-36 487 703,30-629 743,14-37 595 340,40 Toimintakate 3 553 737,68 3 386 383,89 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 30,67 186,94 Muut rahoitustuotot 10 744,08 11 858,72 Korkokulut -129 080,75-153 044,09 Muut rahoituskulut -7 073,51-125 379,51-13 540,07-154 538,50 Vuosikate 3 428 358,17 3 231 845,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 563 634,71-2 619 401,06 Pys. Vast. arvonalentumiset -964 488,38-1 682,00 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut -478 969,52 0,00 Tilikauden tulos -578 734,44 610 762,33 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 343 273,35 293 412,65 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 320 000,00-600 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 84 538,91 304 174,98

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 102 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 428 358,17 3 231 845,39 Satunnaiset erät -478 969,52 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 372 132,89 3 321 521,54-69 604,55 3 162 240,84 Investointien rahavirta Investointimenot -2 161 258,71-1 947 488,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin 107 687,80 31 776,24 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 350 661,37 58 121,26 Investointien myyntivoitot/-tappiot 106 836,63-1 596 072,91 69 604,55-1 787 986,26 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 725 448,63 1 374 254,58 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -7 528,95 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -637 014,00-637 014,00 Oman pääoman muutokset 0,00 2 035 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 54 207,27-48 659,29 Vaihto-omaisuuden muutos -161 558,63 226 332,16 Saamisten muutos -1 184 513,94 6 468 672,84 Korottomien velkojen muutos -1 114 982,43-2 406 847,73-1 590 304,91 5 056 040,80 Rahoituksen rahavirta -3 051 390,68 6 454 026,80 Rahavarojen muutos -1 325 942,05 7 828 281,38 Rahavarojen muutos -1 325 942,05 7 828 281,38 Kassavarat 31.12. 7 496 916,83 8 822 858,88 Kassavarat 1.1. 8 822 858,88 994 577,50

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 103 Tase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 2 798,00 0,00 2 798,00 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 618 067,85 636 686,25 1. Kiinteistöjen liittymismaksut 352 600,41 352 600,41 2. Rakennukset 32 268 145,70 32 292 143,86 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 433 280,74 1 429 616,32 4. Koneet ja kalusto 1 243 185,74 1 598 632,99 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 35 964,80 1 150 655,15 III Sijoitukset 35 951 245,24 37 460 334,98 1. Osakkeet ja osuudet 1 087 775,47 1 880 070,80 4. Muut saamiset 19 098,95 11 570,00 1 106 874,42 1 891 640,80 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 37 058 119,66 39 354 773,78 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 50 044,11 50 745,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 50 044,11 50 745,03 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 9 614,07 8 145,00 2. Keskeneräiset tuotteet 1 014 143,71 855 004,15 3. Valmiit tuotteet 0,00 0,00 4. Muu vaihto-omaisuus 43 450,00 42 500,00 5. Ennakkomaksut 0,00 0,00 1 067 207,78 905 649,15 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 1 213 854,11 665 797,00 2. Lainasaamiset 977,98 0,00 3. Muut saamiset 466 766,53 322 065,19 4. Siirtosaamiset 809 411,55 318 634,04 2 491 010,17 1 306 496,23 IV Rahat ja pankkisaamiset 7 496 916,83 8 822 858,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 11 055 134,78 11 035 004,26 VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 163 298,55 50 440 523,07

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 104 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 23 353 826,70 23 353 826,70 III Muut omat rahastot 135 239,50 135 239,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 095 294,55 6 791 119,57 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 84 538,91 304 174,98 30 668 899,66 30 584 360,75 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 5 494 460,76 5 837 734,11 2. Vapaaehtoiset varaukset 1 380 000,00 1 700 000,00 6 874 460,76 7 537 734,11 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 50 044,11 50 745,03 3. Muiden toimeksiantojen pääomat 108 713,56 54 506,29 158 757,67 105 251,32 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 428 881,00 5 065 895,00 5. Saadut ennakot 0,00 10 000,00 7. Muut velat 44 524,22 80 327,50 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 637 014,00 637 014,00 5. Saadut ennakot 84 653,93 141 810,26 6. Ostovelat 1 896 552,50 2 385 411,72 7. Muut velat 449 704,22 464 275,72 8. Siirtovelat 2 919 850,59 3 428 442,69 10 461 180,46 12 213 176,89 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 163 298,55 50 440 523,07

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 105 Konsernin tuloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toimintatuotot 40 156 563,21 41 199 530,14 * Toimintakulut -36 644 912,29-37 759 081,48 Osuus osakkusyht. Voitosta/tappiosta 67 116,51 21 981,48 Toimintakate 3 578 767,43 3 462 430,14 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 30,67 186,94 Muut rahoitustuotot 10 783,86 11 921,50 Korkokulut -129 041,41-153 044,09 Muut rahoituskulut -7 073,51-125 300,39-13 540,07-154 475,72 Vuosikate 3 453 467,04 3 307 954,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 563 634,71-2 658 945,03 Omistuksen eliminointierot 0,00 0,00 Pys. Vast. arvonalentumiset -964 488,38-1 682,00 Satunnaiset erät -36 787,05 0,00 Tilikauden tulos -111 443,10 647 327,39 Tilinpäätössiirrot 0,00 0,00 Tilikauden verot -4 888,80-1 999,92 Laskennalliset verot 4 865,56-10 411,58 Vähemmistöosuudet 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -111 466,34 634 915,89 * Konsernituloslaskelmassa valmistevaraston muutos ja valmistus omaan käyttöön on vähennetty toimintakuluista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 106 Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 453 467,04 3 307 954,42 Satunnaiset erät -36 787,05 0,00 Tilikauden verot -23,24-1 999,92 ** Tulorahoituksen korjauserät -137 166,09 3 279 490,66-91 586,03 3 214 368,47 Investointien rahavirta Investointimenot -2 161 258,71-1 701 988,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin 107 687,80 31 776,24 * Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 436 238,05-1 617 332,86 127 725,81-1 542 486,26 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 662 157,80 1 671 882,21 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -7 528,95 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -637 014,00-637 014,00 Oman pääoman muutokset 0,00 2 035 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 54 207,27-48 659,29 Vaihto-omaisuuden muutos -161 558,63 226 332,16 Saamisten muutos -1 061 510,42 6 338 812,65 Korottomien velkojen muutos -1 189 738,38-2 358 600,16-1 511 604,70 5 004 880,82 Rahoituksen rahavirta -3 003 143,11 6 402 866,82 Rahavarojen muutos -1 340 985,31 8 074 749,03 Rahavarojen muutos -1 340 985,31 8 074 749,03 Kassavarat 31.12. 7 756 809,29 9 097 794,60 Kassavarat 1.1. 9 097 794,60 1 023 045,57 Parkanon Teollisuustalon osakkeet myyty vuonna 2016. * Rahoituslaskelmassa on oikaistu Parkanon Teollisuustalon myynnistä aiheutuva väheneminen pysyvien vastaavien luovutuksiin rahavarat 21 259,95, saamisten 105,15 muutos oikaisee rahoituslaskelman Saamisten muutosta, velka 412,71 oikaisee korottomien velkojen muutosta. ** Tulorahoituksen korjauserässä Parkanon teollisuustalon myynnistä johtuva edellisten tilikausien oikaisu 442 182,47 (Teollisuustalon v 2015 poisto-oikaisujen 435 147,88 ja tappion vaikutus 7 034,59 sekä Kuntomäen v 2015 tp tuloksen muutoksesta 17,98)

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 107 Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 2 798,00 0,00 2 798,00 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 618 067,85 636 686,25 1. Kiinteistöjen liittymismaksut 352 600,41 352 600,41 2. Rakennukset 32 268 145,70 32 604 072,62 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 433 280,74 1 429 616,32 4. Koneet ja kalusto 1 243 185,74 1 608 297,61 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 35 964,80 1 150 655,15 III Sijoitukset 35 951 245,24 37 781 928,36 1. Osakkeet ja osuudet 823 808,57 764 259,15 4. Muut saamiset 19 098,95 11 570,00 842 907,52 775 829,15 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 36 794 152,76 38 560 555,51 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 50 044,11 50 745,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 50 044,11 50 745,03 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 9 614,07 8 145,00 2. Keskeneräiset tuotteet 1 014 143,71 855 004,15 3. Valmiit tuotteet 0,00 0,00 4. Muu vaihto-omaisuus 43 450,00 42 500,00 5. Ennakkomaksut 0,00 0,00 1 067 207,78 905 649,15 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 1 194 155,64 783 628,10 2. Lainasaamiset 977,98 0,00 3. Muut saamiset 484 394,42 331 390,55 4. Siirtosaamiset 818 233,80 321 337,92 2 497 761,84 1 436 356,57 IV Rahat ja pankkisaamiset 7 756 809,29 9 097 794,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 11 321 778,91 11 439 800,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 165 975,78 50 051 100,86

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 108 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 23 353 826,70 23 353 826,70 III Muut omat rahastot 135 239,50 135 239,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 14 154 013,42 13 519 097,53 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -111 466,34 634 915,89 37 531 613,28 37 643 079,62 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 50 044,11 50 745,03 3. Muiden toimeksiantojen pääomat 108 713,56 54 506,29 158 757,67 105 251,32 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 428 881,00 5 065 895,00 5. Saadut ennakot 0,00 10 000,00 7. Muut velat 44 524,22 80 327,50 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 637 014,00 637 014,00 5. Saadut ennakot 84 653,93 141 810,26 6. Ostovelat 1 910 015,31 2 454 993,66 7. Muut velat 450 412,45 473 840,06 8. Siirtovelat 2 920 103,92 3 428 477,86 Laskennallinen verovelka 0,00 10 411,58 10 475 604,83 12 302 769,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 165 975,78 50 051 100,86 Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero siirretty omaan pääomaan

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 109 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIITE NRO 1 TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen juoksevan keskihinnan -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konserni tilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös on yhdistelty pariarvomenetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätös sisältää tytäryhteisö Aiko Academy Oy:n tiedot ja osakkuusyhteisö Kiinteistö Oy Kuntomäen tiedot. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset että velat on vähennetty. Sisäisiä katteita ei ole. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoerot on merkitty vapaaseen omaan pääomaan. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuuksia ei ole.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 110 Suunnitelmapoistojen oikaisu Parkanon Teollisuustalon rakennusten poistoja on oikaistu aiemmissa konsernitilinpäätöksissä. Parkanon teollisuustalon osakkeiden myyntiin liittyvät edelliseen tilikauteen liittyvät poisto-oikaisut on oikaistu satunnaisia eriä vastaan. Satunnaiset erät sisälsivät myyntitappion, joka tuli Saskylle, kun se myi Parkanon Teollisuustalon osakkeet vuonna 2016. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätöksen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Sastamalan koulutuskuntayhtymä on myynyt 100 prosenttisesti omistamansa Parkanon Teollisuustalo Oy:n Parkanon kaupungille vuoden 2016 aikana. Vertailuvuoden tiedoissa Parkanon Teollisuustalo Oy on yhdisteltynä. Saskyn konsernin kannalta Satunnaisiin eriin merkitty Käyttöomaisuuden myyntitappio pieneni Parkanon Teollisuustalo Oy:n edellisten tilikausien poisto-oikaisujen ja edellisen tilikauden tappion verran eli yhteensä 442 182,47. Myös Investointien luovutustulosta vähennettiin Parkanon teollisuustalo Oy:n rahavarat 21 259,95. Parkanon teollisuustalo Oy:n osakkeiden myyntiajankohta oli 30.11.2016. (Konsernitase laadittiin niin kuin myynti olisi tapahtunut 1.1.2016 johtuen siitä, että Parkanon Teollisuustalo Oy oli epäolennainen koulutuskuntayhtymän konsernin kannalta, koska eliminointien jälkeen osakeyhtiöstä ei jäänyt konserniin juurikaan tulosvaikutusta.)

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 111 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LIITE NRO 6 KONSERNIN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot tulolajeittain 2016 % 2015 Yksikköhintarahoitus 34 880 186,58 86,7 35 675 217,77 Muut myyntituotot 2 822 940,87 7,0 2 863 111,84 Maksutuotot 499 321,27 1,2 497 891,98 Muut tuet ja avustukset 1 235 712,38 3,1 1 429 604,93 Vuokratuotot 552 562,07 1,4 616 388,98 Muut toimintatuotot 165 840,04 0,4 117 314,64 Osuus osakkuusyht. Voitosta 67 116,51 0,2 21 981,48 Yhteensä 40 223 679,72 100,0 41 221 511,62 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot tulolajeittain 2016 % 2015 Yksikköhintarahoitus 34 880 186,58 87,5 35 675 217,77 Muut myyntituotot 2 666 218,28 6,7 2 705 406,95 Maksutuotot 409 248,40 1,0 418 663,63 Muut tuet ja avustukset 1 235 712,38 3,1 1 429 604,93 Vuokratuotot 549 211,17 1,4 601 871,57 Muut toimintatuotot 141 724,61 0,4 117 284,64 Yhteensä 39 882 301,42 100,0 40 948 049,49

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 112 Toimintatuotot tulosalueittain 2016 % Kuntayhtymän johto 425 998,77 1,1 Yleissivistävä koulutus 2 342 824,72 5,9 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset 11 138 228,57 27,9 Sastamalan oppilaitokset 8 981 084,93 22,5 Mäntän seudun koulutuskeskus 6 439 482,25 16,1 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 5 475 085,42 13,7 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus 4 475 431,22 11,2 Kuntayhtymän hallinto 131 337,15 0,3 Kehittämistoiminnat 472 828,39 1,2 Yhteensä 39 882 301,42 100,0 0,3 % 1,2 % 1,1 % Kuntayhtymän johto 11,2 % 5,9 % Yleissivistävä koulutus 13,7 % 27,9 % Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset 16,1 % Mäntän seudun koulutuskeskus 22,5 % Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallinto Kehittämistoiminnat

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 113 LIITE NRO 11 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaa on muutettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaiseksi 1.1.2013 alkaen. Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5-10 Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmisto tasapoisto 2-4 Muut tasapoisto 2-4 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Kiinteistöjen liittymismaksut ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset tasapoisto 25-40 *) Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset tasapoisto 20-30 Liikuntahallit tasapoisto 25-35 **) Talousrakennukset Varastorakennukset, kiviset tasapoisto 10-40 Varastorakennukset, puiset tasapoisto 10-30 Asuin- ja asuntolarakennukset Asuntolarakennukset, kiviset tasapoisto 30-40 Asuntolarakennukset, puiset tasapoisto 30-40 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot tasapoisto 15-20 Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15-20 Viemäriverkko tasapoisto 30-40 Kaukolämpöverkko tasapoisto 20-30 Sähköjohdot, muutoasemat, ulkovalaistuslaitteet tasapoisto 15-20 Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 20-30 Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto 15-20 Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet tasapoisto 10-20 Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 15-20 Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10-15 Koneet ja kalusto Paketti- ja henkilöautot tasapoisto 4-7 Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5-10 Muut raskaat koneet tasapoisto 10-15 Muut kevyet koneet tasapoisto 5-10 Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet tasapoisto 5-15 Atk-laitteet tasapoisto 3-5 Muut koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3-5 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto käytön mukainen Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa *) Kivisten hallintorakennusten taloudellinen käyttöikä on vähintään 25 vuotta **) Liikuntarakennusten taloudellinen käyttöikä on vähintään 25 vuotta Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 114 LIITE NRO 9 PALVELUJEN OSTOJEN ERITTELY Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 Asiakaspalvelujen ostot 0,00 0,00 Muiden palvelujen ostot 6 633 245,61 6 925 180,42 Palvelujen ostot yhteensä 6 633 245,61 6 925 180,42 LIITE NRO 12 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä Erittely vapaaehtoisten varausten muutoksista 2016 2015 2016 2015 lisäykset 0,00 0,00-800 000,00-600 000,00 vähennykset 0,00 0,00 1 120 000,00 0,00 Varausten muutos yhteensä 0,00 0,00 320 000,00-600 000,00 Vuoden 2016 investoinvaraus kohdistetaan: Uudisrak. suunnittelu ja rakentaminen IKOL -325 000,00 Pieneläntilojen rakentaminen HAYO -260 000,00 Päärakennusen alakerran saneeraus VAK -215 000,00 YHTEENSÄ -800 000,00 Konsernissa vapaaehtoiset varaukset esitetään omassa pääomassa LIITE NRO 13 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSVOITOT JA -TAPPIOT Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä Muut toimintatuotot 2016 2015 2016 2015 Extruder 5 000,00 5 000,00 REP-ruiskuvalukone 65 000,00 65 000,00 Reometri ja vetokone 9 000,00 9 000,00 Lautakuivain 500,00 500,00 Okama & Howa VTM-100 pystysorvi 3 101,82 3 101,82 Okama & Howa 2SP/CNC-avarruskone WHQ 105 7 872,99 7 872,99 Etelä-Satakunnan puhelinosakkeet 16 361,82 16 361,82 Luovutusvoitot yhteensä 106 836,63 69 675,53 106 836,63 69 675,53 Muut toimintakulut 0,00 0,00 Luovutustappiot yhteensä 0,00 70,98 0,00 70,98

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 115 LIITE NRO 14 SATUNNAISTEN TUOTTOJEN JA KULUJEN ERITTELY Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä Satunnaiset tuotot 2016 2015 2016 2015 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Parkanon Teollisuustalo Oy:n myynnistä johtunut käyttöomaisuuden luovutustappio 478 969,52 478 969,52 Parkanon Teollisuustalo edellisen vuoden: >poisto-oikaisut -435 147,88 >tappio -7 034,59 Satunnaiset kulut yhteensä 36 787,05 0,00 478 969,52 0,00 LIITE NRO 16 ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä Vapaaehtoiseen investointivaraukseen 2016 2015 2016 2015 liittyvä poistoeron muutos lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 vähennykset 0,00 0,00 343 273,35 293 412,65 Poistoeron muutokset yhteensä 0,00 0,00 343 273,35 293 412,65 Konsernissa poistoeron muutokset esitetään omassa pääomassa

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 116 Tasetta koskevat liitetiedot 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot LIITE NRO 19 TIEDOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TASE-ERÄKOHTAISESTI Aineettomat hyödykkeet Aineet- Muut pit- Kesken- Yhteensä tomat kävaikuttei- eräiset oikeudet set menot hankkeet Poistamaton hankintameno 1.1. 0,00 2 798,00 0,00 2 798,00 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00-2 798,00 0,00-2 798,00 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesi Rakennukset Kiinteät Koneet ja Muut ain. Kesken- Yhteensä Alueet rakenteet kalusto hyödyk. eräiset ja laitteet hankkeet Poistamaton hankintameno 1.1. 989 286,66 32 292 143,86 1 429 616,32 1 598 632,99 0,00 1 150 655,15 37 460 334,98 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 1 596 300,84 154 014,38 374 233,69 0,00 42 939,80 2 167 488,71 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00-100 712,80 0,00-6 975,00-107 687,80 Vähennykset tilikauden aikana -18 618,40-13 021,97 0,00-11 925,19 0,00 0,00-43 565,56 Siirrot erien välillä 0,00 1 150 655,15 0,00 0,00 0,00-1 150 655,15 0,00 Tilikauden poisto 0,00-1 793 443,80-150 349,96-617 042,95 0,00 0,00-2 560 836,71 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00-964 488,38 0,00 0,00 0,00 0,00-964 488,38 Poistamaton hankintameno 31.12. 970 668,26 32 268 145,70 1 433 280,74 1 243 185,74 0,00 35 964,80 35 951 245,24 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpito 31.12. 0,00 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet Kunta- Muut Muut Yhteensä konserni- yhtymä- osakkeet saamiset yhtiöt osuudet ja osuudet Hankintameno 1.1. 1 880 070,80 0,00 0,00 11 570,00 1 891 640,80 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 7 528,95 7 528,95 Vähennykset -786 065,33 0,00 0,00 0,00-786 065,33 Arvon alennus -6 230,00 0,00 0,00 0,00-6 230,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 1 087 775,47 0,00 0,00 19 098,95 1 106 874,42 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 117 LIITTEET NRO 20 JA 22 ERITTELY OMISTUKSISTA TYTÄRYHTEISÖISSÄ SEKÄ OSAKKUUS- JA OMISTUSOIKEUSYHTEISÖISTÄ Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 2016 2015 Nimi Kotipaikka Kunta- Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Konsernin osuus (1000 ) yhtymän omistus- omasta vieraasta tilikauden omasta vieraasta tilikauden omistus- osuus pääomasta pääomasta voitosta/ pääomasta pääomasta voitosta/ osuus tappiosta tappiosta Tytäryhteisöt * Parkanon Teollisuustalo Oy Parkano 100 % 100 % 0 0 0 778 0-7 Aiko Academy Oy Sastamala 100 % 100 % 252 78-42 294 194 49 Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäki Sastamala 33,33 % 33,33 % 632 22 67 564 31 22 Yhdistelemättömät Muut omistusyhteysyhteisöt Tasearvo Tasearvo Sastamalan Tukipalvelu Oy Sastamala 7,09 % 7,09 % 18 18 * Parkanon Teollisuustalo Oy:n osakkeet myyty 30.11.2016 LIITE NRO 23 SAAMISTEN ERITTELY Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset omilta tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 62 471,18 0,00 103 711,54 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 62 471,18 0,00 103 711,54 Saamiset jäsenkunnilta ja niiden liikelaitoksilta ja tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 82 287,71 0,00 130 809,25 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 120,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 189 320,98 0,00 12 115,28 Yhteensä 0,00 271 728,69 0,00 142 924,53 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Saskyn jäsenkunnat ovat jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 24 429,06 0,00 16 475,89 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 176 602,85 0,00 71 776,24 Yhteensä 0,00 201 031,91 0,00 88 252,13 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 3 834,96 0,00 6 790,43 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 293,36 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 4 128,32 0,00 6 790,43 Saamiset yhteensä 0,00 539 360,10 0,00 341 678,63

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 118 OLENNAISET ERÄT Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamisiin sisältyvät Saamiset valtiolta Myyntisaamiset muilta/yksikköhintar. 766 449,00 Muut myyntisaamiset valtiolta 12 400,00 Yhteensä 0,00 778 849,00 0,00 0,00 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Muihin saamisiin sisältyvät Saamiset valtiolta Verohallinto/ALV-saaminen 445 620,85 298 398,64 Yhteensä 0,00 445 620,85 0,00 298 398,64 LIITE 24 SIIRTOSAAMISIIN SISÄILTYVÄT OLENNAISET ERÄT Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Muut siirtosaamiset Projektien hanketuet 125 068,19 47 694,00 125 068,19 47 694,00 Kelan korvaus työterveyshuolto 110 800,53 98 450,00 110 800,53 98 450,00 Kelan korvauksia 6 954,04 17 371,15 6 954,04 17 371,15 Muut ennakkomenot 19 646,95 0,00 19 646,95 0,00 Vakuutusmaksusaamisia 55 534,54 13 776,32 55 534,54 13 776,32 Liikuntasetelijaksotuksia 3 550,00 10 600,00 3 550,00 10 600,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 321 554,25 187 891,47 321 554,25 187 891,47

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 119 4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot LIITE 25 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Peruspääoma 23 353 826,70 23 353 826,70 23 353 826,70 23 353 826,70 Muut omat rahastot 135 239,50 135 239,50 135 239,50 135 239,50 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 14 154 013,42 13 519 097,53 7 095 294,55 6 791 119,57 Alijäämän kattaminen 0,00 0,00 0,00 Ed.vuoden korjaukset 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 14 154 013,42 13 519 097,53 7 095 294,55 6 791 119,57 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä -111 466,34 634 915,89 84 538,91 304 174,98 Oma pääoma yhteensä 37 531 613,28 37 643 079,62 30 668 899,66 30 584 360,75 Jäsenkunta PerusPO 31.12 %-osuus Huittinen 842 686,35 3,61 Hämeenkyrö 1 570 281,29 6,72 Ikaalinen 3 492 353,69 14,95 Juupajoki 257 700,14 1,10 Keuruu 662 601,66 2,84 Kihniö 395 389,16 1,69 Multia 93 479,08 0,40 Mänttä-Vilppula 4 133 522,36 17,70 Nokia 356 045,30 1,52 Parkano 1 698 068,66 7,27 Punkalaidun 382 541,61 1,64 Ruovesi 292 809,44 1,25 Sastamala 9 176 347,96 39,29 Kokemäki YHTEENSÄ 23 353 826,70 100,00 LIITE 27 ERITTELY PITKÄAIKAISEEN VIERAASEEN PÄÄOMAAN KUULUVISTA VELOISTA (OSAT JOTKA ERÄÄTYVÄT 1.1.2022 TAI SEN JÄLKEEN) Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 250 033,00 2 718 363,00 2 250 033,00 2 718 363,00 Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 250 033,00 2 718 363,00 2 250 033,00 2 718 363,00

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 120 LIITE 30 ERITTELY VIERAASTA PÄÄOMASTA Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat omille tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 3 538,99 0,00 1 601,00 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 3 538,99 0,00 1 601,00 Velat jäsenkunnille ja niiden liikelaitoksille ja tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 213 064,37 0,00 212 377,52 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 68 990,32 0,00 28 180,10 Yhteensä 0,00 282 054,69 0,00 240 557,62 Velat kuntayhtymille, joissa Sasky on jäsenenä Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 47 392,26 0,00 65 875,93 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 47 392,26 0,00 65 875,93 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut velat 0,00 2 282,48 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 2 282,48 0,00 0,00 Vieras pääoma yhteensä 0,00 335 268,42 0,00 308 034,55 LIITE 31 SEKKITILILIMIITTI Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 500 000,00 500 000,00 siitä käyttämättä oleva määrä 500 000,00 500 000,00

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 121 LIITE 32 MUIDEN VELKOJEN ERITTELY (OLENNAISET) Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Liittymismaksut 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut velat Muut velat muille 27 316,20 27 407,40 27 316,20 27 407,40 EP- ja sotuvelat 423 096,25 436 868,32 422 388,02 436 868,32 LIITE 33 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Lyhytaikaiset siirtovelat Opetushallitus yksikköhintarahoitus 237 882,00 237 882,00 Opetushallitus avustusennakot 379 625,40 574 879,75 379 625,40 574 879,75 Korkojaksotukset 38 245,73 57 023,01 38 245,73 57 023,01 Lomapalkkavelka hlösivukuluineen 1 919 513,14 1 983 972,48 1 919 513,14 1 983 972,48 Vakuutusmaksujen loppuerät 5 992,35 0,00 5 992,35 0,00 Taloudellisen tuen maksu 9 170,86 9 935,85 9 170,86 9 935,85 Eläkevakuutusmaksujen tilitykset 424 295,36 420 320,71 424 295,36 420 320,71 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2 776 842,84 3 284 013,80 2 776 842,84 3 284 013,80

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 122 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitteet LIITE 38 VUOKRA- JA LEASINGVASTUUT Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä 698 242,03 698 242,03 698 242,03 698 242,03 josta seuraavalla tilikaudella maksettavat 509 973,68 509 973,68 509 973,68 509 973,68 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 184 401,43 172 296,35 181 457,83 172 296,35 Myöhemmin maksettavat 204 117,14 231 490,68 192 342,93 231 490,68 Yhteensä, sis alv 1 086 760,60 1 102 029,06 1 072 042,79 1 102 029,06 Leasing-sopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita LIITE 39 VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA JA MUUT ANNETUT VASTUUSITOUMUKSET Konserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2016 2015 2016 2015 Vastatakaus Tampereen kaupungille 1 260 000,00 1 260 000,00 1 260 000,00 1 260 000,00 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n puolesta osakeomistuksen mukaisessa enintään 1 260 000,- Vakuudet yhteensä 1 260 000,00 1 260 000,00 1 260 000,00 1 260 000,00

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 123 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot LIITE 42 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2016 2016 2015 Opetushenkilöstö, vakituinen 242 245 Opetushenkilöstö, määräaikainen 37 41 Muu henkilöstö, vakituinen 142 145 Muu henkilöstö, määräaikainen 23 25 Yhteensä 444 456 Sivutoiminen henkilöstö 119 138 Kaikki yhteensä 563 594 LIITE 44 LUOTTAMUSHENKILÖN PALKKIOISTA PERITYT JA PUOLUEELLE TAI PUOLUEYHDISTYKSELLE TILITETYT LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT 2016 2015 Kokookus Sastamala 60,00 174,00 SDP Mänttä-Vilppula 562,50 775,75 Keskusta Punkalaidun 31,50 54,00 SDP Juupajoki 30,00 23,50 Keskusta Sastamala 557,50 572,50 SDP Sastamala 439,00 508,00 Vihreät Sastamala 316,50 316,50 Perussuomalaiset Sastamala 30,00 30,00 Vasemmistoliitto Pirkanmaa 567,50 480,00 Perussuomalaiset Punkalaidun 115,00 171,00 Kokoomus Juupajoki 270,00 307,50 SDP Ikaalinen 460,00 560,00 Perussuomalaiset Hämeenkyrö 145,00 100,00 Kokoomus Punkalaidun 25,00 10,00 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 3 609,50 4 082,75

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 124 LIITE 45 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2016 2015 Tilintarkastuspalkkiot 13 592,88 19 530,00 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 1 562,40 Tarkastuslautakunnan avustaminen 3 372,80 3 147,74 Muut palkkiot 682,00 3 432,68 Palkkiot yhteensä 17 647,68 27 672,82 LIITE 46 SELVITYS KUNTAYHTYMÄN JA SEN INTRESSI- TAHOJEN VÄLISISTÄ LIIKETOIMISTA Kuntayhtymän johtajan kanssa on 1.1.2016 alkaen solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu 12 kuukauden palkan (116.560,44 ) suuruisesta erokorvauksesta

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 125 5 PROJEKTIT JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET PROJEKTIT Nimi Rahoittaja Kokonaiskustannusarvio Rahoitus % Voimassaolo Yhteyshenkilö ESR-yhteistyöhankkeet/ osatoteutukset Suunta mikro- ja pk-yritysten osaamisen ja innovointikyvyn uudistaminen Pirkanmaalla ELY 285 535 55,9 % 31.3.2017 Marita Laakso Yksilöllisyyttä opintopoluille ELY 127 881 80 % 31.5.2018 Mari Järvenpää Voimaa Pirkanmaan matkailuun ELY 325 640 80 % 31.12.2017 Anne Spårman- Sievola Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit (EAKR) 3D Boosti 733 000 60 % 30.6.2017 Marianne Kukko 3D Invest 1 568 000 50 % 30.6.2017 Marianne Kukko MUUT KEHITTÄMISAVUSTUKSET JA MÄÄRÄRAHAT Avustuksen kohde/hankkeen nimi Myönnetty määräraha Voimassaolo Yhteyshenkilö Opetushallituksen myöntämät avustukset ja määrärahat Valtionavustus Yhdessä 15 500 21.5.2015 31.12.2016 Kirsi Nikali-Rauva Valtionavustus Joustavat opintopolut 31 620 8.6.2015 31.12.2016 Mari Järvenpää Valtionavustus e-oppimiskulttuuria kaikille 28 171 1.8.2015 31.12.2016 Maria Lanteri Valtionavustus VETO 30 000 8.6.2015 31.12.2016 Rinna Korhonen