Metsien hiilinielujen

Samankaltaiset tiedostot
maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

muutos *) %-yks. % 2017*)

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

muutos *) %-yks. % 2016

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

*) %-yks. % 2018*)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Ajankohtaista Fingridistä

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

SAS ja R yhteiskäyttö

CAP tilannekatsaus

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Rakentamisen suhdannekatsaus

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Elämää PISA:n varjossa

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

CAP tilannekatsaus

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

AKL:n 44. Autokauppiaspäivät , klo , Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Broilereiden hyvinvointi ja

Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Kvantitatiiviset menetelmät

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Transkriptio:

Metsien iilinielujen vertailutasojärjestelmän vaikutus Euroopan unionin metsäsektorille Laturi Jani, Lintunen Jussi & Uusivuori Jussi Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Taustaa Durbanin ilmastoneuvotteluissa yväksyttiin uudet laskentasäännöt Annex I maiden metsänoidon iilinieluille (FME) Hiilinielu i l = negatiivinen i iilipäästö Uusi laskentamenetelmä perustuu maakotaistenvertailutasojen käyttöön metsien ja puutuotteiden iilinieluille Vertailutasojärjestelmän tarkoitus on kannustaa maita lisäämään iilinielujen määrää. Hiilinieluista jotka ovat suuremmat kuin vertailutaso maat saavat yvityksen kasviuonekaasupäästöissään. Vastaavasti vertailutasoa pienemmät nielut iltlisäävät ät kasviuonekaasupäästöjä. k Kuitenkin iilinieluista saatavaa yvitystä rajoitetaan kattoluvulla, joka on 3,5 % vuoden 1990 kasviuonekaasupäästöistä (ilman LULUCF sektoria) Vertailutasojärjestelmäkausi koskee aikaväliä 013 00 (017)

Vertailutasojärjestelmä j esimerkkinä Suomi Vertailutasojärjestelmä j esimerkkinä Suomi

Vertailutasojärjestelmä j esimerkkinä Suomi Vertailutasojärjestelmä j esimerkkinä Suomi

Vertailutasojärjestelmän t j t l ä mallinnus Yden periodin (013 00) kestävä politiikkaojauskeino iilinieluille Ei sisällä velvoitteita/yvityksiä vuoden 00 jälkeen (tulossa uusia kausia?) Kuitenkin puuston arvo NPV(Q ) määräytyy yliajan tulevien yötyjen perusteella Lyyt ajanjakso joka alkaa pian Ei juurikaan madollisuutta vaikuttaa metsien kasvuun G velvoitekaudella Hiilinieluiin voidaan vaikuttaa vain akkuilla Luonteva mallintaa kaden periodin mallilla Käytettävä ttä ä periodin malli max u ( ) VQ ( ) u() on metsäsektorin tuottama ylijäämä velvoitekaudella V(Q ) puuston nettonykyarvo velvoitekauden jälkeen Velvoitekauden jälkeinen puuston määrä Q Q1G

Malli ilman puutuotteita tt (FME IO ) Maakotainen vertailutaso R IO perustuu ennalta arvioituiin it ii kkiii akkuisiin H ja metsien ti kasvuun G vertailutasokaudella R G H Q Q IO 1 Malli sisältäen FME IO politiikan: max u ( ) V ( Q 1 G ) ( H ) p C Malli sisältäen iältä puutuotteet tt t(fme FOD ) Olemassa olevien puutuotteiden ajoaminen q1 osuus akkuista H jotka käytetään puutuotteisiin R GH H q FOD Q Q H q 1 Malli sisältäen FME FOD politiikan: max u( ) V( Q 1 G ) 1 ( H ) pc 1 1

FOC Markkinatasapaino ilman FME politiikkaa u ( ) V ( Q G ) 1 Arvioidut vertailutasojärjestelmän akkuut H oletetaan olevan markkinatasapaino u( H) V( Q GH) V( Q ) 1 Markkinatasapaino ilman FME politiikkaa 35 V' u' Market equilibrium 30 ( /m3) 5 p1 0 15 00 50 300 350 400 450 500 Harvest (m3)

Markkinatasapaino i FME politiikka FOC u H p ( ) V( Q ) 1 C Jos 1 p 0 p C => FME politiikka pienentää akkuita Markkinatasapaino FME IO politiikka (ilman puutuotteita) tt 35 Market equilibrium V' V' PCO=5 u' 30 p1, PCO=5 ( /m3) 5 p1 0 15 00 50 300 350 400 450 500 Harvest (m3)

Kttlkj Kattolukujen asettaminen Hyötyjä FME politiikasta rajoitetaan kattoluvulla vuoden 1990 päästöistä tä E 90 min ( H ) 1, E 90 puutuotteisiin käytettävän osuuden kasvaessa kattoluvun merkitys pienenee Malli kttl kattoluvullall max u ( ) VQ ( 1 G ) m in H 1, E90 pc FOC 1 ( ) E ( ) V Q ) 1 H u H p 90 ( c 1 ( H ) E90 u( V( Q ) )

Malli kttl kattoluvullall max u ( ) VQ ( 1 G ) m in H 1, E90 pc FOC 1 ( ) E ( ) V Q ) 1 H u H p 90 ( c 1 ( H ) E90 u( V( Q ) ) Koska u( H) V( Q ) Markkinatasapaino (FME IO politiikkap kattoluvulla) 35 V' V' PCO=5 no Cap V' PCO=5 cap= 0.035 u' Market equilibrium 30 p1, PCO=5 no cap ( /m3) 5 p1 p1, PCO=5 cap0.035035 0 15 00 50 300 350 400 450 500 Harvest (m3)

Markkinatasapaino (FME FOD politiikkap kattoluvulla) 35 V' V' PCO=5 no Cap V' PCO=5 cap= 0.035 V' PCO=5 cap= 0.035035 delta=0.4 u' Market equilibrium 30 ( /m3) 5 p1, PCO=5cap0.035 p1 p1, PCO=5 cap0.035 delta=0.4 0 15 00 50 300 350 400 450 500 Harvest (m3) Jotopäätökset(1) t(1) Kattoluku pienentää vertailutasojärjestelmän vaikutusta t akkuisiin kkiii Kattoluvut kumoavat politiikan tavoitteita Puutuotteiden sisällyttäminen iilinieluiin Pienentää kattoluvun vaikutusta Pienentää politiikan vaikutusta akkuisiin

Läteet EU maiden mallinnus Hyväksyttyjen vertailutasodokumenttien tietoja FAO:n ja Metlan tilastoja Reippaita oletuksia EU maiden mallinnus Oletus 1: Arvioidut akkuut H toteuttavat markkinatasapainon i ilman FME politiikkaa Oletus : Muutokset akkuissa H ei vaikuta metsien kasvuun vertailukauden aikana Oletus 3: Metsien iilivaranto kuvaa metsien puustoa maakotaisella vakio kertoimella => Kaikki puusto ja puutuotteet voidaan esittää illidioksidina (CO ekv)

Arvioidut akkuut H verrattuna akkuisiin Results 0 (001 008) Kattoluku suteessa akkuisiin H H 0.035* E90 /H H 0.035* E90 /H Austria 191.30 01 0.1 Latvia 83.3131 008 0.08 Belgium 7.46 1.49 Lituania 45.13 0.30 Bulgaria 43.90 085 0.85 Luxembourg 8.8 16 1.6 Cyprus 0.00 - Malta 0.00 - Czec Republic 16.10 0.43 Neterlands 8.0 7.44 Denmark 17.40 1.1 Poland 66.03 0.59 Estonia 69.80 0.17 Portugal 79.78 0.1 Finland 431.31 0.05 Romania 118.08 0.66 France 48.89 0.33 Slovakia 65.47 0.31 Germany 669.84 0.5 Slovenia 48.41 0.1 Greece 0.40 1.47 Spain 134.55 0.60 Hungary 58.70 0.55 Sweden 511.66 0.04 Ireland 13.9 1.1 UK 100.64.17 Italy 145.53 0.99 European Union 3787.69 0.43

Kalibrointi i max u( ) V ( Q 1 G ) 1 ( H ) pc Maakotainen kokonaisylijäämä jodetaan puun käänteiskysynnästä Kysynnän jouston oletetaan olevan vakio Ei puun vientiä/tuontia Puun inta vertailukaudella ilman FME politiikkaa (a=0.) i P0 H i i 0 i P1 P i 1 i p 0 Suomi 4.71 131 1.31 3.40 095 0.95 Ranska 38.36 1.14 37.34 0.97 Saksa 8.33 1.86 5.0 0.88 Puola 30.8 18 1.8 9.33 095 0.95 Ruotsi 6.30 1.1 5.3 0.96

) Hiilidioksidin inta jolla saavutetaan kattolukua vastaava iilinielu (a=0.) Hiilinielujen kasvu 3500 no cap 3.5% cap a= 0. 3000 500 forest management (MtCO ekv) Carbon sink in 000 1500 1000 500 0 0 5 10 15 0 5 30 35 40 45 50 P CO ekv EU G H EU EU EU 5900Mtco ekv 100 3800Mtco ekv G H Mtco ekv EU E90 46000Mtco ekv

) Hiilinielujen kasvu ja marginaalikustannus /CO ekv t 3500 no cap 3.5% cap a= 0. 600 no cap 3.5% cap Pcarb 3000 500 500 forest management (MtCO ekv) Carbon sink in 000 1500 1000 Emission reduction cost / co ekv 400 300 00 500 100 0 0 5 10 15 0 5 30 35 40 45 50 P CO ekv 0 0 5 10 15 0 5 30 35 40 45 50 EU G H EU EU EU 5900Mtco ekv 100 3800Mtco ekv G H Mtco ekv EU E90 46000Mtco ekv Jotopäätökset() t() Ilman metsänomistajille annettua korvausta tai akkuisiin vaikuttavaa lainsäädäntöä politiikka on epätarkoituksenmukainen Vertailutasojärjestelmän tarkoitus on kannustaa maita lisäämään iilinielujen määrää Kttl Kattoluvut trajoittavat tpolitiikan vaikutusta t akkuisiin kkiii Kattoluvut rajoittavat politiikan puunintaa nostavaa vaikutusta Kattoluvut rajoittavat vertailutasojärjestelmän teokkuutta Kattoluvut väentävät alukkuutta ottaa käyttöön kansallisia kannustimia Puutuotteiden sisällyttäminen vertailutasojärjestelmään pienentää iilidioksidipäästön innan vaikutusta Puumarkkinat oleellinen lli osa vertailutasojärjestelmässä tilt jäj tl ä ä