Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1
Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. Väljä, monipuolinen ja hieman epäjohdonmukainen pykälä, antaa paljon mahdollisuuksia mutta ei luo kovin vahvoja oikeuksia. 17.5.2017 Sanna Ahola 2
THL:n kuntakysely sosiaalisen kuntoutuksen käytännöistä ja siihen liittyvistä käsityksistä (2016) Sosiaalisen kuntoutuksen pykälän väljyys koetaan hyväksi, koska se mahdollistaa paikallisten lähtökohtien, kohderyhmien, painopistealueiden ja yhteistyöverkostojen huomioimisen sosiaalisen kuntoutuksen toimeenpanossa. Moniammatillisuus, verkostomaisuus, yhteiskehittäminen tärkeitä Kunnissa huolta siitä, toteutuuko lain henki käytännössä (ohjauksen ja lisäresurssien tarve) Työikäisten ihmisten ennaltaehkäisevä palvelu, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukeminen asiakkaan tarpeiden mukaan. Toteutettava lähipalveluna 17.5.2017 Sanna Ahola 3
Valmennus ja tuki suhteessa sosiaaliseen kuntoutukseen Valmennus ja tuki sukua sosiaaliselle kuntoutukselle Vammaisuuteen liittyvät erityistarpeet (esim. kommunikointi) Mahdollistaa sekä tavoitteellisen valmennuksen että pysyvämmän tuen, jolla ei ole suoria kuntoutuksellisia tavoitteita Mahdollistaa sellaistenkin henkilöiden osallistumisen yhteiskuntaan ja itsenäisen suoriutumisen, jotka eivät ole oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun tai eivät hyötyisi siitä. 17.5.2017 Sanna Ahola 4
Tuettu päätöksenteko Valinnanvapauslakiesityksen yhteydessä Säännökset potilas- ja asiakaslakeihin Säännösehdotukset 31.1.2017 17.5.2017 Sanna Ahola 5
Tuettu päätöksenteko, kenellä oikeus? Maakunta voi tehdä päätöksen asiakkaan päätöksenteon tukemisesta, jos asiakkaalla on pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti vaikeuksia muodostaa tai ilmaista sosiaalihuoltoaan koskeva tahtonsa taikka ymmärtää sosiaalihuoltoaan koskevia selvityksiä ja hän ei saa sosiaalihuoltoonsa soveltuvaa ja riittävää tukea muun lainsäädännön nojalla. 17.5.2017 Sanna Ahola 6
Tuettu päätöksenteko, kuka tukee? Maakunta voi asiakasta kuultuaan tehdä päätöksen päätöksenteossa tukevasta henkilöstä, jos asiakas ei tätä vastusta. Päätöksestä on käytävä ilmi, mitä asioita päätöksenteossa tukeminen koskee. Päätöksenteossa tukevan henkilön on oltava tehtäväänsä sopiva. Tehtävään ei saa nimetä henkilöä, joka on palvelus- tai toimeksiantosuhteessa palvelujen järjestäjään tai tuottajaan taikka jolla on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa asiassa, jota tuettu päätöksenteko koskee. Epäselväksi jää, onko kyseessä toimeksiantosuhde, työsuhde vai vapaaehtoistyö. 17.5.2017 Sanna Ahola 7
Tuettu päätöksenteko, tukijan tehtävät Päätöksenteossa tukevan henkilön tehtävänä on selvittää asiakkaalle tämän käytettävissä olevat sosiaalihuollon eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset siten, että asiakas ne riittävästi ymmärtää, sekä auttaa asiakasta tämän tahdon muodostamisessa ja sen ilmaisemisessa niin, että asiakkaan saama sosiaalihuolto vastaa tämän toivomuksia ja yksilöllisiä tarpeita. Päätöksenteossa tukeva henkilö ei tee päätöksiä asiakkaan puolesta. 17.5.2017 Sanna Ahola 8
Minkälaisissa päätöksissä tuettaisiin? Päätöksenteossa tukemista koskevia säännöksiä voitaisiin soveltaa esimerkiksi Merkittävien sosiaalihuoltoa koskevien ratkaisujen tekemiseen, yksilöllisen itsemääräämisoikeussuunnitelman ja muiden suunnitelmien laatimiseen, suostumusten antamiseen, kieltojen tekemiseen sekä tärkeiden päivittäistä hoitoa tai kuntoutusta koskevien ratkaisujen tekemiseen niin, että ne vastaavat asiakkaan tahtoa. 17.5.2017 Sanna Ahola 9