38 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos

40 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat: Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkintoon (1) johtavat koulutusohjelmat: Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot Elokuvataiteen koulutusohjelma (TaK ja TaM): Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelma (TaK ja TaM): Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija elokuvataiteen, lavastustaiteen ja pukusuunnittelun taiteen ja tutkimuksen prosesseihin ja käytäntöihin sekä vaikuttaa edustamiensa taiteenalojen uudistumiseen. Opetus ja tutkimus perustuvat taiteelliseen ja pedagogiseen traditioon, sen luovaan siirtämiseen ja uusien ilmaisu muotojen kehittämiseen. Taiteellisen tutkimuksen olennaisena osana nähdään tekijälähtöisyys. Tieto-, taito-, taideja teoriaopintoja sovelletaan käytäntöön harjoitustuotannoissa ja produktioissa, jotka ovat opetuksen keskeisiä muotoja. Tavoitteena on tarjota koulutusta, joka antaa opiskelijalle mahdollisuudet työskennellä taiteenalansa toimijana ja vaikuttajana. Sivuaineet Laitoksen tarjoamat sivuainekokonaisuudet Elokuvan historian sivuaine 24 op Elokuvataiteen räätälöity sivuaine Lavastustaiteen räätälöity sivuaine Pukusuunnittelun räätälöity sivuaine Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos tarjoaa sivuaineopintoja muiden koulutusohjelmien ja muiden yliopistojen opiskelijoille. Laitoksella on mahdollista suorittaa Elokuvan historian sivuaine (24 op) tai opiskelijan henkilökohtaisten osaamistarpeiden pohjalta räätälöity elokuvataiteen, lavastustaiteen tai pukusuunnittelun sivuaine. Kts. lisätietoa sivulta 101. Opiskelu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehdot ovat selkeästi eri oppiaineita. Ne vertautuvat traditioiltaan, toimintansa volyymilta ja erikoislaadultaan koulutusohjelmiin. Laitoksen opetuksen olennaisena pohjana on erilaisten osaamisalueiden laaja ja syvällinen yhteistyö ja osaamisen laajentaminen oman taiteenalan erityisosaamisen ulkopuolelle. Opetus perustuu monialaiseen yhteisopetukseen eri koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen, Aalto TAIKin laitosten ja muiden yliopistojen kanssa. ELO tarjoaa yhdessä Mediakeskus LUME:n kanssa hyvät puitteet opiskella perustutkintoja (kolmivuotiset kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot ja kaksivuotiset maisterin tutkintoon johtavat opinnot) ja jatko-opintoja sekä tutkia ja tehdä taiteellista työtä. Harjoittelu, festivaali- ja kilpailuosallistumiset, kansainväliset opinnot ja tiivis yhteistyö sekä muun yliopistomaailman että elinkeinoelämän ja muun kulttuurituotannon kanssa luovat vahvan pohjan työelämään siirtymiselle. Opetusjärjestelyt Olennainen osa Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opetusta ovat eri suuntautumisvaihtoehtojen yhdessä järjestämät kurssit. Lisäksi yhteisopetusta järjestetään Aalto TAIKin muiden laitosten ja muiden korkeakoulujen, kuten Teatterikorkeakoulun (TeaK), Sibelius-Akatemian (Siba), Arcadan ja Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksen (Näty) kanssa. Yhteisopetus toteutuu myös mm. tuotannoissa. Yhteiset opinnot luovat yhteistyöperustan tuleville ammattilaisille ja asiantuntijoille jo koulutuksen aikana. Kandidaatin tutkintoon kuuluvan yhteisopetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija omaan oppimisympäristöönsä, sen ajatukselliseen, toiminnalliseen ja yhteisölliseen toimintatapaan. Maisterin tutkinnon yhteiset opinnot kehittävät ammatillisia ja tutkimuksellisia valmiuksia ja luovat mahdollisuuden solmia toimivia työelämäsuhteita jo opiskeluaikana. 41 Seminaarit, festivaalit, workshopit ja osallistuminen vaihto-ohjelmiin ELOn koulutuksen alasta johtuva perustaltaan kansainvälinen luonne edellyttää erilaisia kansainvälisyyden muotoja: osallistumista kansainvälisille festivaaleille, kansainvälisten luennoitsijoiden laitoksella järjestettäviin workshopeihin, erillisiin kansainvälisiin ja laitoksen omiin yhteisiin elokuvaprojekteihin ja tuotantoihin, laitoksen ja muiden yliopistojen yhdessä järjestämiin kansainvälisiin projekteihin ja seminaareihin, tutkimusprojekteihin ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Laitoksella vierailee kansainvälisiä luennoitsijoita ja taiteenalansa muita asiantuntijoita. Suuntautumisvaihtoehdosta riippuen opiskelijavaihto ja kansainväliset perustutkintoopiskelijat muodostavat luontevan osan oppimisympäristöä. Palaute ELOssa opetuksen arviointiin ja palautteeseen käytetään sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviointiin ja osaamisen ohjaamiseen on käytössä erilaisia, oppimisen kontekstiin kehitettyjä arviointimuotoja. Opiskelijan oppiminen monialaisessa yhteisopetuksessa ja taiteellisissa ryhmäprosesseissa vaatii toiminnallisesti ja sisällöllisesti uusien arviointimuotojen kehittämistä perinteisten arviointipalautteiden rinnalle. Tuotannot ja opintojaksot päättyvät yhteiseen arviointiin, johon osallistuu tarvittaessa myös ulkopuolisia arvioitsijoita ja esimerkiksi harjoituselokuvissa ja teatteriproduktioissa koko työryhmä. Palaute on usein kahdensuuntaista. Palautteessa arvioidaan sekä opiskelijan suoriutumista ja osallistumista kurssilla, että kurssin kokonaisuutta opiskelijan näkökulmasta. Luonteva ja tärkeä palautteen muoto opiskelijoiden tiimityöskentelyssä on myös vertaispalaute. Muita arviointimuotoja ovat muuan muassa HOPS-keskustelut omaopettajan kanssa ja keskustelevat esim.

42 presentaatioihin perustuvat kurssikohtaiset ryhmä- ja/tai henkilökohtaiset palautteet. Suuntautumisvaihtoehdoissa järjestetään myös säännöllisesti kokoontumisia, joissa opiskelijat voivat antaa kursseihin ja opetusjärjestelyihin liittyvää palautetta ja tuoda esiin kehittämisehdotuksia. Opetuksen palaute- ja arviointikeskustelut (suulliset, kirjalliset tai muutoin dokumentoidut) on määritelty osaksi opetuksen vuorovaikutusprosessia ja opetuksen kehittämistä. Saatu palaute otetaan huomioon opetussuunnittelussa ja kurssisisältöjä kehitetään palautteen perusteella. Elokuvataiteen koulutusohjelma Elokuvataiteen koulutusohjelma muodostuu elokuvakoulujen kansainvälisen käytännön mukaisesti erillisistä suuntautumisvaihtoehdoista, joilta valmistuvat opiskelijat työskentelevät elokuvien ja muun audiovisuaalisen tuotannon taiteellisina tai tuotannollisina vastuuhenkilöinä. Elokuvataiteen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat dokumentaarinen elokuva, elokuvaleikkaus, elokuvaja televisiokäsikirjoitus, elokuvaja televisiotuotanto, elokuvaohjaus, elokuvaus sekä elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu. Suuntautumisvaihtoehtojen jako noudattaa elokuva-alan eriytyneitä toimenkuvia, jotka ovat erikoistuneet pitkälle kyetäkseen toimimaan tehokkaassa yhteistyössä elokuvien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunkin suuntautumisvaihtoehdon vuosisatainen traditio luo pohjan suuntautumisvaihtoehdon taiteen, toiminnan ja teorian kehitykselle. Tulevaisuusskenaariot ja kompetenssit Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista oman alueensa vahvoja ammattilaisia, jotka kykenevät toimimaan myös alansa soveltavissa tehtävissä. Elokuvan ja television rahoitusmallit, tuotantotavat ja levitysväylät ovat muuttuneet ja moninaistuneet. Tuotannot ovat sirpaloituneet ja erilaisia tuotantomuotoja on paljon. Klassisesti rahoitettujen pitkien elokuvien rinnalla on monenlaisia tuotantoja nollabudjettielokuvista suuriin kansainvälisiin yhteistuotantoihin ja usean median kautta toteutettaviin produktioihin. Tuotannot ovat sarjallistuneet ja toisinnettavan peruskonseptin rakentaminen omasta ideasta on tarvittava taito. Tarve kertoa tarinoita ei kuitenkaan ole vähenemässä. Elokuva- ja televisiotuotantojen tarve on jopa lisääntynyt, kun tilaajat ovat lisääntyneet mm. maksukanavien ja muiden uusien levityskanavien myötä. Oppimistavoitteiden kannalta tärkeää on taata opiskelijalle edelleen hyvät oman ammattialan taidot ja erityisesti puitteet etsiä ja harjoitella omaa taiteellista näkemystä ja identiteettiä. Elokuvataiteen opiskelijoiden tulee ymmärtää elokuvakerronnan ja ilmaisun keinoja ja kyetä myös uudistamaan niitä ja luomaan uudenlaisia käytäntöjä. Alalla toimiminen tulee vaatimaan yhä enemmän kykyä työskennellä erityyppisten produktioiden kanssa ja soveltaa taitoja eri muotoihin kohderyhmän, levityskanavan tai tuotannon muodon perusteella. Erikoistumismahdollisuudet, erilaisten sovellusalojen opettaminen ja tutkimuksellisen ajattelutavan mukaan ottaminen alusta alkaen ovat keinoja taata opiskelijoiden kyky toimia monimuotoisella kentällä. Teknologian kehittyminen asettaa elokuvaja tv-ilmaisulle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Elokuvataiteen koulutusohjelman tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla alan teknologisia uudistuksia. Tämä tehdään tutkimuksellisesta lähtökohdasta. Ala on kansainvälistä ja kansainvälisen toimintakentän tunteminen ja kansainvälinen verkottuminen on opiskelijoille tärkeää. Opintoihin sisällytetään tämän takia pakollisina festivaali-, elokuvamarketti- ja seminaarivierailuja, ulkomaisten ammattilaisten vierailuja ja erikoiskursseja. Laitoksen järjestämä kansainvälinen Illumention Master Class - pyrkii vakiinnuttamaan kansainvälisen työskentelyn osaksi lukuvuoden opetusta. Taiteen kandidaatin tutkinto (TaK) Elokuvataiteen koulutusohjelman kandidaatin opinnot koostuvat korkeakoulun yhteisistä kieli-, viestintä-, taideja teoriaopinnoista (40 op) sekä ensimmäisenä vuonna opetettavista elokuvataiteen perusopinnoista (45 op). Toisena opiskeluvuonna keskitytään suuntautumisvaihtoehtokohtaisiin aineopintoihin, joista suuri osa järjestetään useamman suuntautumisvaihtoehdon tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Opetus pohjautuu kurssien yhteydessä tehtäviin elokuvaharjoitteisiin, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ammattialuettaan. Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu BA-elokuvatuotanto, jossa opiskelija toimii oman suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti taiteellisesti vastaavana elokuvatyöryhmän jäsenenä. BA-elokuvassa opiskelija toteuttaa oppimiaan taitoja ja taiteellista näkemystään lyhyen muodon elokuvassa. BA-elokuva toteutetaan toisen ja kolmannen opiskeluvuoden aikana. Elokuvataiteen perusopinnot perehdyttävät opiskelijan ensimmäisenä opiskeluvuonna elokuvakerrontaan ja ilmaisuun. Opiskelijat harjoittelevat kurssikokonaisuuksien kautta välineen ilmaisumahdollisuuksia ja omaa ammattikuvaansa ja perehtyvät elokuvan historiaan ja analyysiin. Elokuvataiteen koulutusohjelman tutkinnon (TaK) rakenne 180 op Kokonaisuus Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Aineopinnot (suuntautumisvaihtoehtokohtaiset) Valinnaiset opinnot tai Elokuvakerronta ja ilmaisu Kokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot elokuvan kerronnan ja -ilmaisun keinoista ja käy läpi koko elokuvaprosessin eri näkökulmista havainnoista ja ideasta elokuvaharjoitteeseen. Opiskelija osaa havainnoida ympäristöään, kehitellä havaintojen ja taustatyön perusteella elokuvallisia ideoita sekä työstää näitä ideoita ryhmässä. Opiskelija kykenee tiivistämään ideansa ja ymmärtää, miten ideasta rakennetaan käsikirjoitus. Opiskelija oppii, miten idea voidaan ilmaista elokuvakerronnan kautta ja mistä elementeistä elokuvan kieli koostuu. Opiskelija harjoittelee elokuvan ilmaisun keinoja lyhyessä elokuvaharjoitteessa. Elokuva-analyysi 5 op Kokonaisuudessa tarkastellaan elokuvaa dramaturgisesta näkökulmasta ja esitellään erilaisia tarinallisia rakenteita ja genretyyppejä. Opiskelija oppii elokuvadrama- Laajuus 45 op 75 op 43

44 Elokuvataiteen perusopinnot Elokuvataiteen perusopinnot 45 op turgisen peruskäsitteistön ja osaa analysoida erityyppisiä elokuvia (fiktio ja dokumentti). Kokonaisuudessa käydään läpi erikseen lyhytelokuvakerronnan estetiikkaa ja kerronnallisia ominaispiirteitä. Opiskelija oppivat analysoimaan ja purkamaan elokuvan lyhyttä muotoa itsenäisenä kerrontamuotona. Opiskelija perehtyy elokuvantuotannon eri tuotantovaiheisiin (ennakkosuunnittelu ja -valmistelu, kuvaukset, jälkituotanto) ja tuntee elokuvan työryhmän eri jäsenten ammattikuvat ja vastuualueet. Opiskelija osaa purkaa käsikirjoituksen tuotantosuunnitelmaksi ja aikatauluttaa tuotannon. Hän osaa laatia tuotantoa varten tarvittavaa suunnittelumateriaalia ja tietää, mitä huomioida tuotantoa suunnitellessa ja toteuttaessa. Opiskelija perehtyy ELOn tuotanto-olosuhteisiin. Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Kokonaisuuden tavoitteena on kohtauksen aiheen ja dramaturgisen rakenteen hahmottaminen. Lisäksi tutustutaan dokumentaarisiin ja fiktiivisiin elokuvan henkilöihin sekä kuvallisiin ja äänellisiin kerrontakeinoihin. Harjoituksen keskeinen sisältö on kommunikointi työryhmän eri ammattiryhmien välillä elokuvan tuotantoprosessin eri vaiheissa. Opiskelija harjoittelee toimimaan oman ammattialueensa taiteellisena vastuullisena opettajatyöryhmän avustuksella. Elokuvan historia 9 op Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää elokuvan historian merkityksen elokuvailmaisussa. Opinnot tukevat opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun kehittymistä. Tavoitteena on rakentaa elokuvan kielen ymmärryksen kautta omakohtainen maailmankuva, jonka perustana on elokuvan parhaiden tekijöiden dramaturgiset ja kuvakerrontaa rikastuttavat oivallukset. Taiteen maisterin tutkinto (TaM) Taiteen maisterin opinnoissa lujitetaan opiskelijan taiteellisia ja ammatillisia valmiuksia ja opastetaan löytämään tutkimuksellinen näkökulma omaan erityisalueeseen. Seminaarien ja erityiskurssien lisäksi elokuvataiteen maisteriopiskelija voi jatkaa ammatillisten valmiuksiensa kehittämistä omalla alueellaan korkeakoulun ulkopuolisissa elokuvaja televisiotuotannoissa. Elokuvataiteen koulutusohjelman tutkinnon (TaM) rakenne 1 Kokonaisuus Tutkimukselliset opinnot Syventävät opinnot Dokumentaarisen elokuvan suuntautumisvaihtoehto Dokumentaarisen elokuvan linjan opetus antaa laajan pohjan dokumentaarisen elokuvailmaisun luovalle ja itsenäiselle hallitsemiselle. Opiskelijat oppivat hallitsemaan ohjaajan roolissa dokumentaarisen elokuvan eri työvaiheet suunnittelun, käsikirjoituksen, kuvauksen, äänityksen ja äänisuunnittelun sekä leikkauksen ja tuotannon tehden yhteistyötä muiden linjojen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat suuntautuvat sivuaineena ainakin yhteen osaston muun suuntautumisvaihtoehdon ammatillisista opinnoista (kuvaus, äänitys, leikkaus, tuotanto) välineensä hallitsemiseksi. Soveltavina ammattialueina opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä tilauselokuvan, televisiodokumentaarien, uuden median tai muiden soveltavien ammattialueiden hallitsemiseen sekä hyödyntää muiden alojen sivuainekokonaisuuksia opintojensa tukena. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan, sekä laajasti nykydokumentaarin uusiin muotoihin. Harjoitteiden ja harjoituselokuvien (BA-elokuva ja MA-elokuva) tuotannoissa he oppivat ohjaamis- ja elokuvatuotannon prosessin hallintaa. Elokuvien analysointi, oman välineen ehtojen pohtiminen, kirjoittaminen ja ajattelu ovat tärkeitä opetusmuotoja käytännön tekemisen tukena. Muiden taiteiden, kokeellisen ja fiktiivisen elokuvan tuntemus sekä perehtyminen Laajuus 60 op 35 op uuden median, kuvataiteen ja muun median kentällä tapahtuvaan dokumentaariseen ilmaisuun on tärkeää. Opiskelijoiden kykyä havainnoida ja tulkita todellisuutta, valmiutta ihmisten kohtaamiseen, kriittistä ajattelukykyä, kokeilunhalua sekä kykyä ryhmätyöskentelyyn kehitetään kurssien, työpajojen, harjoitustehtävien sekä harjoituselokuvatuotantojen puitteissa. Dokumentaarisen elokuvan kandidaatit ja maisterit työllistyvät itsenäisinä dokumentaarisen elokuvan ohjaajina, elokuvaalan muissa ammattitehtävissä, elokuvaalan rahoitusjärjestelmän toimijoina, elokuvan opettajina, festivaalijärjestäjinä, elokuvatoimittajina, sekä erilaisissa muissa soveltavissa ammateissa kuten uuden median alueella, toimittajina tai muina median tai television ammattilaisina. Dokumentaarinen elokuva (TaK) Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa näkemyksellisiä dokumentaarisen elokuvan ohjaajia. Tekijänä kehittymisen ohessa elokuvanteon eri vaiheiden sekä elokuvan teknisten ja tuotannollisten ulottuvuuksien hallinta on keskeistä. Kandidaatin tutkinto tarjoaa sekä dokumentaarisen elokuvan traditioon, historiaan ja teorian perehdyttäviä opintokokonaisuuksia että erilaisten metodien ja tyylien kokeilemiseen rohkaisevia työpajoja. Tutkintoon kuuluu lyhyt dokumentaarinen lopputyöelokuva, jonka käsikirjoittamisesta ja ohjaamisesta 45

46 Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Dokumentaarisen elokuvan aineopinnot Valinnaiset tai 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Teoria ja estetiikka 8 op Dokumentaarisen elokuvan ohjaamiseen valmentavat opinnot 17 op Lajityyppiopinnot vähintään 16 op Harjoitustuotannot 24 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Dokumentaarisen elokuvan historia I 2 op Tekijän teoriaa: Essee ja luova kirjoittaminen 4 op Dokumentaarisen elokuvan teorian ja estetiikan perusteet 2 op Käsikirjoitus ja suunnittelu 4 op Leikkauksen perusteet ja tekniikka 4 op Kuvaaminen Äänittäminen ja äänisuunnittelu Musiikin muoto ja dramaturgia Havainnoiva ja vuorovaikutteinen dokumentaari 4 op Essee-elokuva 2 op Historia ja muisti I: 6 op Dokumentaarisen elokuvan hybridit muodot 4 op Poliittinen ja yhteiskunnallinen dokumentaari 4 op BA-elokuva 24 op Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Esimerkiksi: Työharjoittelu 4 op Ohjaaja-ateljee 6 op Tilauselokuva 6 op Opintokokonaisuuksia voi suorittaa HOPS:in mukaisesti myös muilla linjoilla, osastoilla tai muissa korkeakouluissa. opiskelija vastaa. Elokuva toteutetaan yhteisyössä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetusta tarjotaan työpajamuotoisena sekä luentokursseina. Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä esim. havainnoivaan tai vuorovaikutteiseen metodiin, essee-elokuviin, arkisto- ja kompilaatioelokuvien lajityyppiin, hybridien dokumentaaristen elokuvien kirjoon sekä yhteiskunnallisen dokumentaarin näkökulmiin. Harjoituselokuvan käsikirjoitus- ja ohjaamisprosessi integroidaan muihin opintokokonaisuuksiin henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Tavoitteena on opiskelijan valmius ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtaviin opintoihin ja jatkuva oppiminen. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Dokumentaarisen elokuvan aineopinnot 75 op Teoria ja estetiikka 8 op Opiskelija perehtyy elokuvataiteen, erityisesti dokumentaarisen elokuvan historiaan ja keskeiseen teoreettiseen ja esteettiseen ajatteluun kirjoittamisen, katseluiden ja luentojen avulla. Tavoitteena on luoda pohja taiteenalueen perinteen ja nykykehityksen ymmärtämiselle. Teoreettinen käsitteenmuodostus nivotaan elimelliseksi osaksi omaa ammattikuvaa ja taiteellista työtä. Dokumentaarisen elokuvan ohjaamiseen valmentavat opinnot 17 op Opintokokonaisuudessa perehdytään dokumentaarisen elokuvan ohjaamisen erityispiirteisiin ja ohjausprosessin eri vaiheisiin yhdessä eri suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetus toteutetaan työpajamuotoisina ohjausharjoituksina yksin tai yhdessä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetus tukee valmistautumista harjoituselokuvatuotantoon. Lajityyppiopinnot vähintään 16 op Opiskelija perehtyy dokumentaarisen ilmaisun eri lähestymistapoihin kursseilla ja harjoitteita sisältävissä työpajoissa. Kurssien kautta avautuu näkemys dokumentaaristen lähestymistapojen variaatioista ja opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää näkemystään omasta tekijäidentiteetistään. Harjoitustuotannot 24 op Taiteen kandidaatin lyhyen (20 40 min) dokumentaarisen lopputyöelokuvan (BAelokuva) käsikirjoittaminen ja ohjaaminen on opintojen keskeinen tavoite. Kaikki opetus tähtää harjoituselokuvatuotannon taiteelliseen, tuotannolliseen ja tekniseen hallintaan. Kandidaatin tutkinnon lopputyöelokuvassa opiskelijat voivat kehittää omaa taiteellista ilmaisuaan ja tekijäidentiteettiään. Elokuva toteutetaan yhdessä muiden suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoiden kanssa. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte 10 op Opiskelija pohtii opintojen aikana esiin nousseita keskeisiä dokumentaariseen muotoon ja elokuvan ohjausprosessiin liittyviä taiteellisia kysymyksiä ja kirjoittaa essee-, tutkimus- tai prosessikuvausmuotoisen lopputyön kirjallisen osan ennen taiteen kandidaatiksi valmistumistaan. 47

48 Valinnaiset opinnot ja Opiskelija voi suorittaa suuntautumisvaihtoehdon valinnaisia opintoja, muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja tai sivuaineopintoja HOPS:ssa sovitulla tavalla. Dokumentaarinen elokuva (TaM) Dokumentaarisen elokuvan taiteen maisterin ohjelmassa (TaM) opiskelija syventää omaa tekijäidentiteettiään. Opetus muodostuu erilaisten vaihtuvien teemojen ympärille rakentuvista työpajoista ja luentokokonaisuuksista, joissa integroidaan lopputyöelokuvaprosessin edistäminen lajityypin eri lähestymistapojen ja tyylien, perinteen ja historian, nykydokumentaarin uusien muotojen sekä lajin teorian syventäviin opintoihin. Taiteellinen työ, itsenäinen luova ajattelu sekä teoreettinen pohdinta ovat orgaanisessa yhteydessä toisiinsa. Lopputyöelokuvan ohjaaminen ja siihen liittyvä kirjallinen opinnäytetyö ovat maisteriohjelman opintojen keskeinen runko, prosessi, jota muut opinnot tukevat. Jokaisen maisteriopiskelijan opinnot rakentuvat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää opintojaan sivuainekokonaisuuksilla Taideteollisessa korkeakoulussa tai vaihto-opiskelijana muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa taidekorkeakouluissa ja yliopistoissa. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua myös tekijälähtöiseen tutkimukseen. Tutkimukseen suuntautuvassa opetuksessa korostetaan tekijälähtöisyyttä ja teoreettisen pohdinnan yhteyttä elokuvan tekemisestä nouseviin kysymyksiin. Tutkimukselliset opinnot Maisteriopintojen aikana opiskelijat syventävät näkemystään elokuvataiteen ja erityisesti dokumentaarisen elokuvan estetiikan, historian, teorian ja tekijälähtöisen ajattelun perinteestä ja nykysuuntauksista sekä kehittävät kykyään itsenäisesti tuottaa tätä ajattelua sidoksissa taiteelliseen työskentelyyn. Tavoitteena on kyky kriittiseen, pohtivaan ja uutta luovaan suhteeseen oman lajin perinteeseen, konventioihin ja historiaan. Osa opetuksesta tapahtuu yhdessä yhden tai useamman suuntautumisvaihtoehdon tai korkeakoulun muiden osastojen koulutusohjelmien kanssa. Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot 60 op Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot, yhteensä vähintään Dokumentaarisen elokuvan syventävissä opinnoissa opiskelijat vahvistavat näkemystään dokumentaarisesta ilmaisusta vaihtuvin teemoin järjestettävissä työpajoissa ja luentokokonaisuuksissa, joista osa on linjan omaa opetusta, osa yhteistyökursseja muiden linjojen tai muiden korkeakoulujen kanssa. Ohjausopinnot 15 17 op Ohjausopintojen tavoitteena on syventää opiskelijan omaa taiteellista identiteettiä ja ammatillista osaamista, auttaa opiskelijaa löytämään oma tapansa tehdä elokuvaa tai muutoin toimia elokuvanteon kentällä. Alan käytännöt väh. Opiskelijat perehtyvät pakollisten ja valinnaisten opintojen avulla elokuvan rahoitusjärjestelmiin, tuotantorakenteeseen ja elokuva-alalla toimimisen kannalta välttämättömiin toimintatapoihin. Dokumentaarisen elokuvan maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot 60 op 35 op Tutkimukselliset opinnot Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot, yhteensä vähintään Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Lajityyppi ja rajapinnat Soveltavat ammattialueet Dokumentaarisen elokuvan historia II Dokumentaarisen elokuvan teoria II Tekijälähtöinen tutkimus ja tekijäteoria 4 op Elokuva-analyysi ja esseekirjoittaminen 4 op Elokuva ja ajattelu Tyyli, muoto ja autenttisuuden estetiikka Dokumentaarinen elokuva ja etiikka 2 op Maisteriseminaari Ohjausopinnot 15 17 op Vähintään seuraavista: Ohjaaja-ateljee 6 op MA-harjoituselokuva (lyhyet ohjausharjoitteet) I II 4 8 op Historia ja muisti II 6 8 op Poliittinen ja yhteiskunnallinen dokumentaari Dokumentaarisen elokuvan uusia suuntauksia Näkökulmia dokumentaarin ohjaukseen Lajityyppityöpaja (vaihtuvat teemat) 3 6 op Alan käytännöt väh. Vähintään seuraavista: Elokuvarahoitus Alan käytännöt 2 op Dokumentaarin tuottaminen 2 op Kypsyysnäyte 0 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Vaihtuvia kokonaisuuksia esimerkiksi: Elokuva ja musiikki Elokuva ja muut taiteet 2 op Dokumentaarisen elokuvan leikkauksen syventävä estetiikka Kokeellinen elokuva, videotaide, tilaelokuva 3 6 op Autobiografinen elokuva Työharjoittelu 5 op Elokuvatapahtuman järjestäminen Uusi media ja dokumentaarinen ilmaisu Televisiodokumentaari 4 op Tilauselokuva 6 op Sivuainekokonaisuuksia voi suorittaa myös muissa koulutusohjelmissa, korkeakouluissa tai ELO:n muilla linjoilla. 49

50 Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte sisältää lopputyöelokuvan ohjauksen sekä kirjallisen osuuden, jossa opiskelija pohtii analyyttisesti elokuvanteon prosessia, alan käytäntöihin liittyviä kysymyksiä tai kirjoittaa omasta tekemisestä tai yleisemmin lajin kysymyksenasettelusta nouseviin esteettisiin, filosofisiin, teoreettisiin näkökulmiin liittyvän esseemuotoisen tutkielman. Valinnaiset opinnot ja 35 op Valinnaisten opintojen ja sivuainekokonaisuuden avulla opiskelijat voivat paneutua omaa taiteellista ja ammatillista suuntautumistaan tukeviin opintoihin henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Valinnaisia opintoja ja sivuainekokonaisuuksia voi suorittaa sekä linjan sisäisillä kursseilla että muiden linjojen, koulutusohjelmien kursseilla tai vierailevana opiskelijana kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen opinto-ohjelmissa. Lajityyppi ja rajapinnat Valinnaisissa opintokokonaisuuksissa ja sivuaineopinnoissa opiskelijat voivat laajasti tutkia dokumentaarisen lajin ilmaisun kirjoa ja sen rajapinnoille asettuvien taiteenlajien ilmaisua oman suuntautumisen ja kiinnostuksen ohjaamana. Soveltavien ammattialueiden opinnot Maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille myös mahdollisuus laajentaa ammatillista osaamistaan dokumentaarisen elokuvan ohjaajan näkökulmaa hyödyntävillä soveltavilla ammattialueilla, perehtyen esim. televisioilmaisuun, dokumentaarisen ilmaisun sovelluksiin uuden median alueella, elokuvatapahtumien, esimerkiksi festivaalien, järjestämiseen. Tilauselokuvat ja työharjoittelu mahdollistavat myös erilaisten ammattikäytäntöjen oppimisen. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa käsikirjoittajia, jotka hallitsevat elokuvaja televisiokäsikirjoittamisen taidon, teorian ja tarkoituksen ja jotka kykenevät omalta osaltaan uudistamaan elokuvaa, televisiota ja audiovisuaalista alaa. Opetuksen keskeisenä metodina on käsikirjoitusprosessin käsitteellinen ymmärtäminen ja käytännön harjoittaminen. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittaja on yksi keskeisistä elokuvan tai televisio-ohjelman tekijöistä. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittaminen on erityinen näkemisen, suunnittelun, draaman, kerronnan ja kirjoittamisen laji, muoto ja väline, joka on vahvasti sidoksissa elokuvaja televisiotuotannon, elokuvataiteen ja television eri lajityyppien kehitykseen ja historiaan. Käsikirjoittaminen on monivaiheinen ja yhteistyökykyä vaativa prosessi, jossa käsikirjoituksen toimivuus sekä elokuvan tai televisio-ohjelman oletettu ja tavoiteltu vaikutus katsojaan ovat keskeisessä asemassa. Päämäärätietoinen prosessityöskentely, johon myös muut keskeiset elokuvan suunnittelullisessa, taloudellisessa ja taiteellisessa vastuussa olevat tekijät (tuottaja, rahoittajien edustajat, ohjaaja, elokuvaaja jne.) ottavat useasti osaa, ja välineen tuntemisen vaatimus, tekevät elokuvaja televisiokäsikirjoittamisesta oman erityisen lajinsa. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittajat toimivat pääasiassa fiktioelokuvan ja televisiotuotannon ammateissa yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Käsikirjoittajan toimenkuvaan saattaa yhdistyä pitkän fiktioelokuvan puolella tuottajan tai ohjaajan toimenkuva. Televisiotuotannoissa ammattinimikkeitä ovat muun muassa käsikirjoittaja, script-editor, story-editor ja tuottaja. Erilaisten audiovisuaalisten hankkeiden kehittely ja konsultointitoiminta työllistää alalla toimivia. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittamisen taitoa, teorian tuntemusta ja tutkimusta voidaan soveltaa laajasti erilaisissa konseptuaalisia ja skenaarioiden laatimisen kykyä vaativissa tehtävissä esimerkiksi uuden median ja peliteollisuuden alalla. Käsikirjoittajalta edellytetään muun muassa seuraavia ominaisuuksia: kykyä ja uskallusta havainnoida, kokea, nähdä ja aistia todellisuutta ja näyttää erityinen, kiehtova ja uusi näkökulma havainnoimastaan todellisuudesta; tarinan ja draaman tajua sekä yhtäältä eläytymiskykyä ja toisaalta taitoa ottaa etäisyyttä. Lisäksi käsikirjoittajalta edellytetään kollegiaalisuutta ja kilpailukykyä, henkistä ja fyysistä kestokykyä, tuotteliaisuutta, ryhmätyökykyä ja johtamistaitoa sekä taloudellisia taitoja ja oikeudellista valppautta. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen suuntautumisvaihtoehto (TaK) Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen suuntautumisvaihtoehdossa taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät ammatilliset tiedot ja taidot itsenäiseen, luovaan kirjoitustyöhön. Taiteen kandidaatti kykenee ideoimaan elokuva- tai televisiokäsikirjoituksen, osaa kehitellä ja muotoilla idean konseptiksi sekä kykenee käyttämään luovasti kirjoitta- 51 misen jäsentelemisen työkaluja ja dramaturgisia konventioita työstäessään näkemyksensä toimivaksi käsikirjoitukseksi. Kandidaatilla on ymmärrys käsikirjoituksen erityisestä merkityksestä rahoituksen ja tuotantoprosessin lähtökohtana sekä käsitys elokuvatuotannon eri toimenkuvista ja vastuualueista. Kandidaatti kykenee luovaan ryhmätyöhön. Kandidaatin opintoihin kuuluu käytännön käsikirjoituskurssien lisäksi myös alan teoriaan ja tutkimukseen perehdyttäviä opintoja. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen aineopinnot 75 op Elokuvakäsikirjoittaminen Opintokokonaisuuden tavoitteena on dramaturgisten konventioiden ja käsikirjoitustyökalujen hallinta, käsikirjoitusteorian soveltaminen käytäntöön, palautteen antoja vastaanotto ja kirjoittajan identiteetin muotoutuminen. Tv-käsikirjoittaminen 10 op Tavoitteena on oppia pitkän elokuvan ja tvsarjan käsikirjoitusprosessin vaiheet ja tvsarjoille tyypillisten dramaturgisten konventioiden ja käsikirjoitustyökalujen hallinta.

52 Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Elokuvakäsikirjoittaminen TV-käsikirjoittaminen 10 op Käsikirjoittaminen ja kirjallisuus BA-elokuva Opinnäyte ja seminaari 10 op Sivuaineopinnot Valinnaiset kurssit Työelämän tuntemus Elokuvakäsikirjoittamisen suhde muihin medioihin Muut valinnaiset opinnot P = pakollinen V = valinnainen Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op P Käsikirjoitusharjoitukset (sis havainto) 4 op P Konseptilaboratorio I P Shock Treatment I 9 op P Rewriting I 4 op P Kohtausharjoituksia käsikirjoittajille I 2 op P Elokuvakäsikirjoitusteoria I P TV-draaman lajityypit, historia 2 op P TV-draama workshop 8 op P Adaptaatio I P BA-elokuva P Kypsyysnäyte 0 op P BA-opinnäyte 8 op P Seminaari 2 op Sivuaine ELOssa Opinnot muissa yliopistoissa Kv-opinnot, vaihto Yrittäjyysopinnot V Etydi I V Tekstistä kuviksi I V Hahmon lumo- toiminnan tarkoitus V Sopimus- ja neuvottelutaidon perusteet, alan käytännöt V Käsikirjoittajan toimeentulo ja yrittäjyys. V Kuunnelma 2 op V Pelit, tosi-tv 2op V Ooppera, musiikkiteokset 2 op Muita soveltuvia ja hopsissa sovittuja käsikirjoituksen tai muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja, tai muu vastaavan opettajan kanssa sovittu suoritustapa. Käsikirjoittaminen ja kirjallisuus 10 op Opintokokonaisuuden tavoitteena on ymmärtää henkilöhahmon toiminta ja tarkoitus toisessa kerrontamuodosta, analysoida teoksen rakenne ja siirtää se toiseen kerrontamuotoon. BA-elokuva Tavoitteena on tutustuttaa käsikirjoittaja elokuvan tuotantoon sekä syventää ryhmätyötaitoja ja antaa käsitys käsikirjoituksen ja tuotannon välisestä suhteesta. Opinnäyte ja seminaari 10 op Opittujen taitojen harjoittelu ja tutustuminen alan ammattikäytänteisiin, teoreettinen käsikirjoitusseminaari oman alan tutkimuksen tunnistaminen ja ymmärtäminen ja erilaisiin käsikirjoitusteoreettisiin malleihin perehtyminen Valinnaiset opinnot ja Sivuaineopiskelu muissa yliopistoissa, valinnaisia käsikirjoitusopintoja, kansainvälisiä opintoja tai projekteja. Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus (TaM) Tavoitteena on, että valmistuneella opiskelijalla on valmiudet näkemykselliseen taiteelliseen työhön ja henkilökohtaisen käsikirjoitusmetodin harjoittamiseen. Hänellä on valmiudet alan jatko-opintoihin ja tutkimukselliseen työskentelyyn. Hän kykenee kehittämään, johtamaan ja arvioimaan alan hankkeita taiteelliselta, taloudelliselta ja tuotannolliselta kannalta. Valmistunut maisteri kykenee toimimaan sekä itsenäisenä taiteenharjoittajana että käsikirjoitusryhmien vastuullisena vetäjänä. Hänellä on edellytykset siirtyä toimimaan elokuvaja televisiotuotan- 53 non muissa toimenkuvissa, esimerkiksi tuottajana ja ohjaajana. Hänellä on valmiudet alan yritys- ja kehitystoimintaan sekä työskentelyyn alan yhteiskunnallisissa tehtävissä. Hankitut taiteelliset ja teoreettiset taidot sekä kokemus alan kansainvälisistä tutkimus-, opetus- ja taiteellisista projekteista avaavat elokuvaja tv-käsikirjoittamisen alueen laajemmaksi näkemykseksi kulttuurin, elokuvataiteen, television ja viihdeteollisuuden merkityksestä. Tutkimukselliset opinnot Tutkimukselliset opinnot antavat valmiudet elokuvaja tv-käsikirjoituksen keskeisten teoreettisten kysymysten käsittelyyn liittyen opiskelijan omakohtaiseen taiteelliseen työskentelyyn. Alan teorian asettaminen laajempaan tutkimukselliseen kontekstiin kehittää kykyä arvioida ja muodostaa teoriaa, tuottaa uutta ja soveltavaa tietoa sekä harjoittaa alan tutkimusta. Moduuli A: Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria Moduulin tavoitteena on alan keskeisten teoreettisten kysymysten hahmottaminen; tutkimuksellisen tiedon soveltaminen taiteellisen työskentelyn prosesseissa ja lopputyön teoreettisen osion laatiminen. Moduuli B: Täydentävät teoreettiset ja tutkimukselliset opinnot 10 op Teoreettisen tiedon ja tutkimuksellisen taidon vahvistaminen ja syventäminen. Tradition arvioiminen ja uudistaminen; kokeilevat produktiot ja työpajat. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen syventävät opinnot 60 op Syventävät opinnot tähtäävät opiskelijan metodisen ja prosessiosaamisen taidon

54 Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen syventävät opinnot 35 op 60 op Moduuli A: Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria Moduuli B: Täydentävät teoreettiset ja tutkimukselliset opinnot 10 op Moduuli C: Elokuva- ja tv-käsikirjoitus luovana prosessina10 op Moduuli D: Elokuva- ja tv-kerronnan variaatiot 10 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Moduuli E: Luovan toiminnan tavoitteellinen harjoittaminen Moduuli F: Kansainväliset opinnot; valinnaiset ja P = pakollinen V = valinnainen P Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria II 5 op P Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria III 5 op P Lopputyöseminaari (MA-seminaari) 5 op V Johdatus tutkimukseen tai vastaava muu opinto 5 op V Muita soveltavia teoreettisia ja tutkimuksel lisia opintoja tai projekteja 5 op Valinnaisesti 10 op pakollisia syventäviä opintoja seuraavista kokonaisuuksista: V Käsikirjoituksen kehittely I (konseptointi, esittely, hahmotelmat) 4 10 op: Konseptilaboratio II 2 op Pitching 2 op V Shock Treatment II 2-6 op V Rewriting II III 2-10 op V Adaptaatio II III 2-10 op V Tv-käsikirjoitus workshop 2-10 op V Muu luova kirjallinen toiminta 5 op Valinnaisesti 10 op pakollisia syventäviä opintoja seuraavista kokonaisuuksista: V Master Classes I III 2-5 op V Elokuvakomedia / Yhteiskunnallinen elokuva -workshopit I II 5 10 op V Genreoppi I III 5 10 op V Poeettisen elokuvan dramaturgia 5 op V Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria IV 5 op P Kypsyysnäyte 0 op P Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op P Työssä oppimisen kokonaisuudet I II 5 op V Projektit I II op V Yritys-, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen tai muu soveltava toiminta 5 op P Kansainväliset opinnot I II 5 op V Radical Methods in Screenwriting V Screenwriting Future Functions 2 op V Kehittely- ja asiantuntijatoiminta (Development and Expertise Skills and Services) 5 op V Soveltuvia yliopistollisia sivuaineopinto ja 5 menestykselliseen soveltamiseen siten, että näkemyksellinen taiteellisuus toteutuu laaja-alaisissa ja vaikuttavissa käsikirjoitushankkeissa. Syventävät opinnot antavat opiskelijalle valmiuden siirtyä jatko-opintoihin sekä toimia alalla sitä vahvistaen ja uudistaen. Moduuli C: Elokuva- ja tv-käsikirjoitus luovana prosessina 10 op Erityisosaamisalueen syventäminen ja kokonaisvaltainen, aktiivinen näkemys oman toiminnan merkityksestä ja tarkoituksesta, laajojen ja vaikuttavien taiteellisten kokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä henkilökohtaisen käsikirjoitusmetodin menestyksellinen soveltaminen. Moduuli D: Elokuva- ja tv-kerronnan variaatiot 10 op Perehtyminen erilaisiin taiteellisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin, lajityyppeihin, tuotantotapoihin ja käytäntöihin; näkemyksellisen ja uutta luovan taiteellisen toiminnan harjoittaminen. Maisterin tutkinnon opinnäytetyö 40 op Opinnäyte sisältää sekä taiteellisen että teoreettisen osuuden. Tarkemmat vaatimukset on määritelty korkeakoulun maisterin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset ja 35 op Valinnaiset ja mahdollistavat opiskelijan taiteellisen ja tutkimuksellisen osaamisen kehittämisen, soveltamisen ja laaja-alaisen harjoittamisen. Opiskelija perehtyy niihin taiteen, tieteen ja kulttuurin alueisiin, jotka vahvistavat ja kehittävät hänen erityisosaamistaan. Valinnaiset opinnot tukevat henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Moduuli E: Luovan toiminnan tavoitteellinen harjoittaminen 55 Elokuvan ja television, kulttuurin, taiteen, tieteen ja talouden osa-alueisiin perehtyminen ja niihin liittyvien hankkeiden suunnitteleminen ja toteuttaminen sekä itsenäisesti että yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Moduuli F: Kansainväliset opinnot; valinnaiset ja Taiteellisen ja tutkimuksellisen taidon ja tiedon harjoittaminen ja laajentaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä oman erityisosaamisen ja kiinnostuksen kehittäminen ja soveltaminen. Elokuva- ja televisiotuotannon suuntautumisvaihtoehto Elokuva- ja televisiotuotannon koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hallita projektin johtaminen, elokuvaja televisiotuotantojen ideoiden kehittely tuotteeksi ja tuotteen jakelu. Tuottamiseen sisältyy taito löytää ja kehitellä aiheesta itsensä näköinen teos sekä kyky vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa. Tuottaminen on tekemisen käytäntö, jossa riskit tiedostetaan ja ne pysyvät hallittuina. Keskeiset opetettavat valmiudet ovat tuottamisen perustiedot ja käsitteistö elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen muiden linjojen alalta. Taiteen kandidaatin tutkinnossa pääpaino on tuottamisen perusasioiden oppimisessa ja pohjoismaiseen markkina-alueeseen tutustumisessa. Taiteen maisterin tutkinnossa syvennetään taiteellista ja näkemyksellistä osaamista ja laajennetaan markkina-aluetta Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Taiteen maisteriopinnoissa opiskelijan on mahdollista erikoistua tutkimaan jotain tuotannon erityisaluetta, kuten televisiotuottamista, do-

56 kumentin tuottamista tai kansainvälisiä yhteistuotantoja. Kaiken opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä. Tuottajan tulee hallita tuotannon koko ketju ideasta jaelluksi lopputuotteeksi. Hänen tulee ohjata ja valvoa tuotantoa sen ideoinnissa, kehittelyssä, rahoituksessa, ennakkovalmistelussa, kuvauksissa, jälkituotannossa, markkinoinnissa, levityksessä, myynnissä ja jälkimarkkinoinnissa. Nopeasti kehittyvä digitaalitekniikka asettaa erityisesti jälkituotantovaiheessa uusia haasteita. Televisiossa vastuullisen tuottajan tulee kantaa vastuu myös teoksen sisällöstä ja muodosta. Tuottajan merkitys laadun ylläpitäjänä ja takeena on erityisesti pitkissä sarjoissa oleellinen. Myös muiden medioiden kehittyminen asettaa tuottajat yhä uudestaan tilanteisiin, jossa elokuva ei pelkästään ole lopputuote, vaan voi olla osa isompaa kokonaisuutta. Kandidaatiksi valmistunut tuottaja voi työskennellä ammatillisissa tuotannoissa tai jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen. Maisteriksi valmistunut tuottaja voi työn lisäksi toimia opettajan ja tutkijan tehtävissä tai ryhtyä esimerkiksi yrittäjäksi. Elokuva- ja televisiotuotanto (TaK) Tuotannon linjalta valmistuva taiteen kandidaatti kykenee toimimaan linjatuottajana vaativissa fiktio- ja dokumentaarisen elokuvan tuotannoissa, jotka edellyttävät laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja erityisalojen osaamista. Hän kykenee itsenäisesti tuottamaan elokuvia, jotka rahoitetaan pääasiassa kotimaan rahoituslähteistä. Tutkinnon tavoitteena on oman ammatillisen osaamisen oivaltaminen sekä valmiuksien antaminen oman taiteellisen kiinnostuksen kohteen löytämiseen. Kansainvälisten tuotantojen lisääntyminen asettaa tulevaisuuden tuottajat yhä vaativamman tilanteen eteen. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen edellyttää tuottajalta alan kansainvälisten virtausten seuraamista, ja aitoa kiinnostusta toisia kulttuureja kohtaan. Kansainvälinen toiminta edellyttää tietysti myös kansainvälisen juridiikan, rahoituksen ja muiden alan käytäntöjen tuntemista. Tuottaja on mukana projektin alusta loppuun ja kantaa vastuun. Menestyvä tuottaja on luova ja osaa soveltaa oppiaan eri medioihin ja pystyy täyttämään lopputuotteiden käyttäjien erilaiset laatuodotukset. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuva- ja televisiotuotannon aineopinnot Elokuva- ja televisiotuotannon aineopintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet Sisältö ja jakelu, Tuotannon prosessi, Elokuvaharjoitukset sekä Opinnäyte ja seminaari. Aineopintojen tavoitteena on oppia ymmärtämään nykyaikaista elokuvaja televisiotuotantoa toimintaympäristönä. Sisältö ja jakelu 8 op Opiskelija oppii havainnoimaan sisältötuo- Elokuva- ja televisiotuotannon kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuva- ja televisiotuotannon aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Sisältö ja jakelu 8 op Tuotannon prosessi 9 op Elokuvaharjoitukset 48 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Case study 2 op TV-tuotanto I 2 op Markkinoinnin perusteet 2 op Markkinointi 1 op Festivaalit 1 op Budjetointi I 2 op Rahoitus 1 op Jälkituotantoprosessi 2 op Juridiikka ja neuvottelutaidot 1 op Movie Magic Scheduling 1 op Movie Magic Budgeting 2 op BA-elokuva 24-48 op Muut elokuvaharjoitukset 0-24 op Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Työharjoittelu 0 5 op 57

58 tannon prosessia. Hän ymmärtää eri tyylilajien perusteet ja tuntee elokuvan ja television tuotannon perusteet. Opiskelija osaa suhteuttaa ideansa vallitsevaan toimintaympäristöön. Opiskelija ymmärtää markkinoinnin perusteet ja osaa ottaa markkinoinnin osaksi koko tuotannon ketjua. Tuotannon prosessi 9 op Opiskelija oppii suunnittelemaan elokuvatuotannon aikataulun ja laatimaan sen pohjalta kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Elokuvaharjoitukset 48 op Opiskelija tutustuu käytännön tuotantojen avulla dokumentaarisen ja fiktioelokuvan tuottamiseen. Hän toimii vastuullisena tuottajana valvotussa ympäristössä ja voi harjoituksen avulla kehittää valmiuksiaan toimia tuottajana. Opiskelija ymmärtää koko tuotannon kaaren alkuideasta valmiiksi tuotteeksi. Hän hallitsee jälkituotantoprosessin yleisimmät keinot. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kahden BA-elokuvan tuottamisen. Jos opiskelija tuottaa vain yhden BA elokuvan, on hänen tuotettava lisäksi muita elokuvaharjoituksia. Opiskelija hyväksyttää elokuvaharjoitukset HOPS-suunnitelmassa ennen tuotantojen aloittamista. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tuotannon kandidaatin opinnäyte on vapaamuotoinen kirjallinen tutkielma, joka osoittaa opiskelijan pystyvän toimimaan tuottajana nykyaikaisessa tuotannossa ja ymmärtävän työn taiteellista ja teknistä luonnetta sekä siihen liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Opinnäytteessä opiskelija käsittelee valitsemaansa tuotantoon liittyvää aihetta sopivasti rajatusta näkökulmasta käyttäen asianmukaista kirjallista lähdeaineistoa. Muuten tuotannon kandidaatin opinnäytteeseen sovelletaan korkeakoulun yleisiä opinnäyteohjeita. BA-seminaari sisältyy pakollisena opinnäytteen suoritukseen. Seminaarissa ohjataan opinnäytteen tekemistä sekä käydään läpi elokuva-alan työtä ja opintoja koskevia keskustelua. Valinnaiset opinnot ja Elokuva- ja televisiotuotannon opiskelija voi suorittaa suuntautumisvaihtoehtonsa valinnaisia opintoja ja sivuaineopintoja HOPS:ssa sovittavalla tavalla. Opiskelija voi hyväksyttää kandidaatin tutkintoon työharjoittelua korkeintaan 5 op:n edestä erillistä raporttia vastaan. Elokuva- ja televisiotuotanto (TaM) Tuotannon maisteri kykenee toimimaan vastuullisena tuottajana vaativissa tuotannoissa, jotka edellyttävät laajojen taiteellisten kokonaisuuksien hallintaa, erityisalojen osaamista, uusien työskentelymuotojen kehittämistä, kokeellista tai tutkimuksellista lähestymistapaa. Tutkinnon tavoitteena on oman taiteellisen näkemyksen ja erikoistumisen löytäminen ja syventäminen, ammatillisen osaamisen laajentaminen ja/tai erikoistuminen sekä jatko-opintovalmiuksien antaminen. Maisterivaiheessa tuottajaopiskelija voi erikoistua esimerkiksi dokumenttiin, animaatioon tai käsikirjoituksen kehittämiseen. Hän voi sisällyttää opintoihinsa oman kiinnostuksen mukaisesti muiden linjojen opetusta. Maisteriopinnot jatkavat kandidaattitason opetusta palaamalla tuotannon ydinkysymyksiin tutkivalla asenteella laajentaen ja syventäen aiemmin opittua ammattitaitoa ja tietämystä. Tavoitteena ei ole enää vain ammatillisten valmiuksien saaminen, Elokuva- ja televisiotuotannon maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot MA-seminaari 5 op Muut tutkimukselliset opinnot Elokuva- ja televisiotuotannon syventävät opinnot 35 op 60 op Tuotanto vaan kyky kehittää omaa alaa luovasti ja oma-aloitteisesti. Tuottaja on mukana projektin alusta loppuun ja kantaa vastuun. Valmistuttuaan tuotannon maisteri on mukana luovassa prosessissa ja osaa soveltaa oppiaan eri medioihin sekä pystyy täyttämään lopputuotteiden käyttäjien erilaiset laatuodotukset. Tutkimukselliset opinnot Taiteen maisteriopinnoissa opiskelija tutustuu tutkimukselliseen lähestymistapaan. Opiskelija osallistuu mm. MA seminaareihin ja valitsee erilaisia tutkimuksellisia kursseja ja työpajoja tuotannon ja muiden suuntautumisvaihtoehtojen tarjonnasta. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Tutkimukselliset kurssit ja seminaarit Syventävät työpajat Ideasta elokuvatuotannoksi Dokumentin tuottaminen 2 op TV tuotanto II Markkinointi II 2op Kansainvälinen tuotanto 2- Johtaminen ja ryhmän sosiaalipsykologia 2 op Juridiikka ja neuvottelutaito II Yritystoiminta ja kirjanpito 2 op P Kypsyysnäyte 0 op P Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Työharjoittelu 0-10 op Myyntimarketit 2 op Pitching 2- Käsikirjoituksen rakenne (Writer s Journey ja Aristoteles Hollywoodissa) Kirjoituksen kauneudesta 2 op Elokuva- ja televisiotuotannon syventävät opinnot 60 op Opiskelijan on suoritettava vähintään 20 op tuotannon syventäviä opintoja. Kurssit voi valita oman kiinnostuksen mukaan kunkin alueen opetustarjonnasta. Järjestettävät kurssit ja niiden painopistealueet vaihtelevat vuosittain. Tuotanto Opiskelija laajentaa ja syventää tietämystään sekä tuotannosta että laajemmasta taiteen kentästä ja sen tutkimuksesta. Opiskelija harjaannuttaa käsitteellistä ja kriittistä ajatteluaan. Opiskelija tutustuu yhä enemmän sisältötuotantoon ja osaa kehitellä ja löytää itsensä näköisiä, omaperäisiä aiheita. Opiskelija osaa asettaa oman työnsä yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiin. Opiskelija osaa lukea tekstiä sen omista lähtökohdista käsin, hän osaa hahmottaa lukemansa perusteella rakenteita ja ymmärtää dramaturgiaa. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op MA-opinnäyte voi sisältää taiteellisen osuuden tai se voi olla teoreettinen tutkielma, mutta siihen kuuluu aina kirjallinen osio, joka osoittaa opiskelijan syvällistä perehtyneisyyttä tuotantoon tai sitä sivuaviin aiheisiin. Opinnäytteen suhteen noudate- 59

60 taan Aalto yliopiston taideteollisen korkeakoulun yleisiä ohjeita sekä laitoksen omaa ohjeistusta. Taiteellisena osana voidaan hyväksyä itsenäinen, tuotannollisesti vastuunalainen työsuoritus joko koulussa, yhteistuotantona, tai täysin koulun ulkopuolella tuotetussa elokuvassa tai tv-sarjassa. Opinnäytesuunnitelma hyväksytetään professorilla ennen työn aloittamista. 35 op Opiskelija voi valita oman kiinnostuksensa mukaisia opintoja tuotannon ja muiden suuntautumisvaihtoehtojen tai muiden laitosten kurssitarjonnasta. Opintoja voi painottaa esimerkiksi dokumentaariseen elokuvaan, käsikirjoittamiseen tai animaatioon. Kokonaisuus hyväksytetään HOPSsuunnitelmassa professorilla ennen opintojen aloittamista. Mahdollinen työharjoittelu sijoitetaan valinnaisiin opintoihin. Työharjoittelun maksimimäärä maisterintutkinnossa on 10 op. Elokuvaleikkauksen suuntautumisvaihtoehto Elokuvaleikkauksen suuntautumisvaihtoehto kouluttaa elokuvan jälkituotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen kykeneviä asiantuntijoita ja ajattelijoita, elokuvaleikkaajia. Elokuvaleikkauksen opiskelu luo hyvän pohjan kasvaa itsenäiseksi taiteilijaksi, jolla on valmiudet kehittää elokuvallista ilmaisua tai halutessaan suuntautua elokuvailmaisun tutkimukseen. Suuntautumisvaihtoehdon lähtökohtana on, että opiskelija perehtyy elokuvallisen kerronnan ja muiden kuvallisten kokonaisuuksien hallintaan. Opetuksen pohjana ovat koko elokuvaleikkauksen esteettinen traditio sekä uusimman tekniikan mahdollisuudet. Koulutusalueen päätavoite on elokuvaleikkausta sivuavan teorian siirtäminen käytännön harjoituksiin ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvan, uutta luovan ajattelun tuottaminen. Elokuvaleikkaajan tehtävänä on arvioida käsikirjoituksen toimivuutta ja löytää kuvatusta materiaalista elokuvalle sen lopullinen muoto sekä saada katsojassa aikaan tarkoitettu emotionaalinen vaikutus. Elokuvaleikkaajan tulee olla eläytymiskykyinen ja ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita sekä kerronnan laajempia ja syvempiä merkityksiä. Elokuvaleikkaajalla tulee olla hyvä käsitys elokuvahistoriasta sekä eri lajityyppien ilmaisukeinoista. Hyvä kuvanlukutaito, rytmitaju ja rakenteiden hahmottamiskyky luovat rohkeutta tuottaa uusia ratkaisuja leikkausprosessin aikana. Kommunikaatiotaidot ja yhteistyökyky ovat perusedellytykset ammatissa etenemiselle. Elokuvaleikkaus (TaK ) Elokuvaleikkauksen taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hallita lyhyen elokuvan luova leikkausprosessi sekä fiktiivisen että dokumentaarisen elokuvan alueella. Omintakeinen ja itsenäinen ajattelu edellyttää katsojan kokemusten syntymekanismien ymmärtämistä. Itsetuntemus ja tietoisuus omasta taiteellisesta ominaislaadusta ja työskentelyprosessista ovat edellytys yhteistyölle erilaisten ohjaajien kanssa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelu tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kieli- ja viestintäopintojen Elokuvaleikkauksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuvaleikkauksen aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Fiktioleikkaus 14 op Dokumenttileikkaus 7 op Tekniikka 5 op Tutkimuksellinen ajattelu 19 op Kansainvälisyys 5 op Harjoituselokuvat Opinnäyte ja seminaari 10 op Tekniikan valinnaiset opinnot: Fiktioleikkauksen valinnaiset opinnot: Tutkimuksellisen ajattelun valinnaiset opinnot: Dokumenttileikkauksen valinnaiset opinnot: Muut valinnaiset: Vaihtuvat kurssit Kahvilakurssi Äänileikkaus (BA) 1 op Työharjoittelu 0- Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Fiktioleikkaus kuva ja ääni 2 op Fiktioleikkaus I IV 5-7 op Näyttelijäilmaisu 1 op Ammatti leikkaaja I (fiktio), 1 op Fiktioleikkauksen workshop 2-6 op Animaation perusteet 1-2 op Historia ja muisti I 3-4 op Ammatti leikkaaja II (dokumentti) 1 op Havainnoiva tyyli dokumentaarisessa elokuvassa 1-6 op Essee-elokuva 1-4 op AVID I 1 op AVID II 1 op Efektit ja alkutekstit 1 op Adobe Photoshop 1 op Finalcut 1 op Fiktioelokuvan leikkausanalyysi Dokumenttielokuvan leikkausanalyysi 2 op Kirjatentti I Kirjatentti II 4 op Kirjatentti III 4 op Leikkaajien seminaari I, omat 1 op Leikkaajien seminaari II, analyysit 2 op IDFA 2 op School of Sound Harjoituselokuvat Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Adobe Aftereffects ja harjoitukset 1- DVD/Blu-ray-koosto peruskurssi 1 op Harjoittelija-assisteeraus 1-6 op Mainoksen leikkaaminen 2 op Trailereiden leikkaaminen 2 op Animaatio, jatko 1-8 op Fiktioleikkaus V - VII 3-7 op Musiikin muoto ja dramaturgia Elokuvaleikkauksen historia 1 op Essee ja luova kirjoittaminen Live-musiikki / musiikkivideo 1-2 op Kokeellinen elokuva -workshop 1-6 op Historia ja muisti II 1-6 op 61

62 Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Elokuvaleikkauksen aineopinnot 75 op Fiktioleikkaus 14 op Fiktioelokuvan leikkauskursseilla edetään abstraktien kuvasarjojen rakentamisesta ja dokumentaarisista tilanhahmotusharjoituksista fiktiokerronnan konventioiden perusteisiin. Opiskelija saa yleiskäsityksen erilaisista leikkaustavoista ja oppii leikkauksellisen ajattelun periaatteita analyysien ja pienten harjoitustöiden kautta. Fiktiivisillä perusharjoituksilla opetellaan liikkeessä tapahtuvaa leikkausta ja point of view n käyttöä, useamman henkilön dialogikohtauksien leikkaamista sekä toiminnan ja jännitteen rakentamista. Workshoptyyppisiä kursseja järjestetään myös mainoselokuvan ja trailerin leikkaamisesta. Kotimaisten ja ulkomaisten vierailevien elokuvaleikkaajien case study -päivät tutustuttavat opiskelijan erilaisten leikkaajien lähestymistapoihin. Fiktioleikkaus kuva ja ääni 2 op Fiktioleikkaus I IV 5-7 op Näyttelijäilmaisu 1 op Ammatti leikkaaja I (fiktio) 1 op Fiktioleikkauksen workshop 2-6 op Animaation perusteet 1-2 op Dokumenttileikkaus 7 op Dokumenttielokuvan leikkaamisessa on tärkeintä oivaltaa, että leikkausvaihe on ennen muuta elokuvan kokonaisrakenteen etsimistä. Erityyppisten materiaalien käsittely valmiiksi elokuvaksi vaatii leikkausopiskelijalta sekä kypsyyttä että itsenäisyyttä. Perusharjoituksina toimivat haastattelun käsittelemiseen, seurantamateriaalin leikkaamiseen ja arkistomateriaalin ymmärtämiseen liittyvät luentokurssit ja workshopit. Historia ja muisti I 3-4 op Ammatti leikkaaja II (dokumentti) 1 op Havainnoiva tyyli dokumentaarisessa elokuvassa 1-6 op Essee-elokuva 1-4 op Tekniikka 5 op Opiskelija oppii työskentelemään Avid-laiteympäristöissä ja hallitsemaan filmi-, digitaali- ja videotekniikan perusteet niin, että hän pystyy toimimaan itsenäisesti ja ammattimaisesti leikkausassistenttina isoissakin elokuvatuotannoissa. Työskentely esim. Finalcut, Photoshop, After Effects -ohjelmilla antavat opiskelijalle käsityksen näiden keinojen mahdollisuuksista elokuvan kokonaisuudessa. AVID I 1 op AVID II 1 op Efektit ja alkutekstit 1 op Adobe Photoshop 1 op Finalcut 1 op Tutkimuksellinen ajattelu 19 op Tutkimuksellisen ajattelun lähtökohtana on laajentaa opiskelijan ajattelua omasta ammatillisesta erityisosaamisestaan yleisemmin taidetta koskevien lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Opiskelijat tutustuvat ei-narratologisen muodon erilaisiin mahdollisuuksiin ja oppivat arvioimaan kriittisesti omaa työskentelyään sekä valmentautuvat tarkastelemaan elokuvan tekemistä teoreettisesti. Fiktioelokuvan leikkausanalyysi Dokumenttielokuvan leikkausanalyysi 2 op Kirjatentti I Kirjatentti II 4 op Kirjatentti III 4 op Leikkaajien seminaari I, omat 1 op Leikkaajien seminaari II, analyysit 2 op Kansainvälisyys 5 op Opetuksessa toteutuvien kansainvälisten opintojen lisäksi voidaan HOPS:n mukaisesti suorittaa myös muita kansainvälisiä opintoja. IDFA 2 op School of Sound Harjoituselokuvat Harjoituselokuvissa leikkauksen opiskelija paneutuu psykologisten ja vuorovaikutuksellisten merkitysten esille saamiseen ja opettelee pitämään kerronnan mahdollisimman kiinnostavana. Oppimisen päätavoite on henkilöiden kaarien hahmottaminen sekä sisällöllisten ja tarinallisten aineksien punominen kuvakerronnan konkretian kautta elokuvan kokonaisrakenteeksi ja tunnelmaksi. Ohjaajaopiskelijan vision ymmärtäminen ja sen arvioiminen on tärkeä osa prosessia. Opiskelija kirjoittaa jokaisesta harjoituselokuvasta leikkausprosessin kulkua ja omaa oppimista analysoivan raportin. Valinnaiset opinnot mahdollistavat harjoituselokuvien suorittamisen myös laajempana HOPS:n mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte 10 op Kandidaattitutkinnon opinnäyte on portfolio/teksti, joka on yleisesti elokuvan tekemisen tai erityisesti elokuvaleikkauksen problematiikkaa käsittelevä essee. Tarkemmat vaatimukset on määritelty Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun kandidaatin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset opinnot ja Opiskelija laajentaa omaa osaamistaan HOPS:n mukaisesti valitsemassaan kokonaisuudessa ja valitsee suuntautumisvaih- 63 toehtonsa opintoja, muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja, sivuaineopintoja muissa yliopistoissa tai kansainvälisiä opintoja. Elokuvaleikkauksen opiskelija voi painottaa valinnaisissa opinnoissa elokuvaleikkauksen erityisalueita ja laajentaa osaamistaan näillä alueilla HOPS:n mukaisesti. Fiktioleikkauksen valinnaiset opinnot: Mainoksen leikkaaminen 2 op Trailereiden leikkaaminen 2 op Animaatio, jatko 1-8 op Fiktioleikkaus V - VII 3-7 op Dokumenttileikkauksen valinnaiset opinnot: Live-musiikki / musiikkivideo 1-2 op Kokeellinen elokuva -workshop 1-6 op Historia ja muisti II 1-6 op Tekniikan valinnaiset opinnot: Adobe Aftereffects ja harjoitukset 1- DVD/Blu-ray-koosto peruskurssi 1 op Harjoittelija-assiteeraus (1-6 op) Tutkimuksellisen ajattelun valinnaiset opinnot: Musiikin muoto ja dramaturgia Elokuvaleikkauksen historia 1 op Essee ja luova kirjoittaminen Muut valinnaiset: Vaihtuvat kurssit Kahvilakurssi Äänileikkaus BA 1 op Työharjoittelu 0- Elokuvaleikkaus (TaM) Elokuvaleikkauksen tekniset, ilmaisulliset ja ammatilliset perusteet sekä tutkimuksellisen ajattelun pohja on luotu taiteen kandidaatin tutkinnon aikana. Taiteen

64 Elokuvaleikkauksen maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot Elokuvaleikkauksen syventävät opinnot maisterin tutkinnon tavoitteena on kehittää opiskelijasta katsomisen ja näkemisen asiantuntija sekä tarinankertoja ja taiteilija. Pitkän dokumentin ja pitkän fiktioelokuvan rakenteen ja ilmaisun hallitseminen on opetuksen keskiössä. Tavoitteena on, että opiskelija löytää oman työskentelytapansa ja pystyy suunnittelemaan ajankäyttönsä tarkoituksenmukaisesti leikkausprosessin aikana isossa tuotannossa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) muotoutuu jokaiselle opiskelijalle erikseen hänen suuntautumisensa mukaan. Tarjottavien opetuskokonaisuuksien sijasta opiskelija voi suorittaa myös sivuainekokonaisuuksia muista pääaineista. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa valmiudet jatko-opintoihin. 35 op 60 op MA-seminaari 3-5 op Muut tutkimukselliset opinnot 20-22 op Elokuvaleikkauksen erityisalueet Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Esim. Tiedonhaku Taide- ja teoriaopinnot, erityiskurssit 1-8 op Dramaturgia 2-6 op Assosioiva kuvakerronta II, 4 10 op Äänileikkauksen syventävät opinnot elokuvaleikkaajille 2-6 op Esim. Pitkän elokuvan leikkaus TV-sarjan leikkaus 2- Elokuvaleikkauksen erityisalueet 1- P Kypsyysnäyte 0 op P Maisterin tutkinnon opinnäyte Historia ja muisti II 1-6 op DigiPostProduction 2-12 op Animaatio 2-10 op Kokeellinen elokuva -workshop 1-6 op Työharjoittelu 1-10 op Elokuvan historian Harjoituselokuvat Vaihtuvasisältöiset leikkauksen kurssit 2-10 op Tutkimukselliset opinnot Taiteen maisteriopinnoissa opiskelija tutustuu tutkimukselliseen lähestymistapaan. Opiskelija osallistuu mm. MA seminaareihin ja valitsee erilaisia tutkimuksellisia kursseja ja työpajoja elokuvaleikkauksen ja muiden suuntautumisvaihtoehtojen tarjonnasta. Elokuvaleikkauksen syventävät opinnot 60 op Opiskelijan on suoritettava vähintään 20 op elokuvaleikkauksen syventäviä opintoja. Järjestettävät kurssit ja niiden painopistealueet vaihtelevat vuosittain. Elokuvaleikkauksen erityisalueet Opiskelija laajentaa ja syventää tietämystään sekä elokuvaleikkauksesta että sen tutkimuksesta. Opiskelija harjaannuttaa käsitteellistä ja kriittistä ajatteluaan. Opiskelija pystyy analysoimaan erilaisista lähtökohdista tuotettua tekstiä, hän ymmärtää lukemansa perusteella rakenteita, pystyy näkemään annetun kuvamateriaalin mahdollisuudet ja hallitsee dramaturgiaa. Esimerkiksi pitkän elokuvan leikkauksen opinnoissa opiskelijat saavat käyttöönsä pitkän fiktioelokuvan materiaalit ja leikkaavat siitä valvotusti oman versionsa. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Leikkaajan maisterin tutkinnon opinnäyte voi sisältää taiteellisen osuuden tai se voi olla teoreettinen tutkielma, mutta siihen kuuluu aina kirjallinen osio, joka käsittelee joko yleisesti elokuvan tekemisen tai erityisesti elokuvaleikkauksen problematiikkaa. Opinnäytteen suhteen noudatetaan Aaltoyliopiston taideteollisen korkeakoulun yleisiä ohjeita sekä laitoksen omaa ohjeistusta. Opinnäytesuunnitelma hyväksytetään professorilla ennen työn aloittamista. 35 op Opiskelija voi valita oman kiinnostuksensa mukaisia opintoja elokuvaleikkauksen ja muiden suuntautumisvaihtoehtojen tai muiden laitosten kurssitarjonnasta. Opintoja voi painottaa esimerkiksi dokumentaariseen elokuvaan, digitaaliseen jälkituotantoon, animaatioon tai vaikka kokeelliseen elokuvaan. Kokonaisuus hyväksytetään HOPS -suunnitelmassa professorilla ennen opintojen aloittamista. Mahdollinen työharjoittelu sijoitetaan valinnaisiin opintoihin. Työharjoittelun maksimimäärä maisterintutkinnossa on 10 op. Elokuvaohjauksen suuntautumisvaihtoehto Elokuvaohjauksen suuntautumisvaihtoehto kouluttaa persoonallisen elokuvakerronnan omaavia, elokuvanteon tuotantoprosessin hallitsevia ryhmätyöskentelyyn kykeneviä ohjaajia. Elokuvaohjauksen opiskelu luo 65 hyvän pohjan kasvaa näkemykselliseksi, persoonallisen elokuvallisen kerronnan omaavaksi taiteilijaksi, jolla on rohkeus uudistaa elokuvallista ilmaisua. Ohjauksen suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on, että yhden kohtauksen hallinnan kautta opiskelija kykenee tuottamaan laajempia kerronnallisia kokonaisuuksia. Opetuksen käytännön pohjana on työpajoilla ja kursseilla suoritettavat ohjaustehtävät sekä kahden tai useamman suuntautumisvaihtoehdon yhteiset elokuvaharjoitukset. Ohjauksen suuntautumisvaihtoehdon teoreettiset opinnot koostuvat elokuvahistoriasta, käsikirjoitus- ja elokuva-analyysistä, ohjauksen metodeihin perehtymisen tekijävierailijoiden luentojen myötä sekä elokuvakirjallisuuden tuntemuksesta. Valmistuvalla elokuvaohjaajalla tulee olla kokonaisvaltainen ymmärrys elokuvan valmistusprosessista havainnosta elokuvaksi sekä kyky hahmottaa ja hallita elokuvantekoprosessin eri osa-alueet: käsikirjoituksen analysoinnista ja tuotannon ennakkosuunnitteluun taiteellisten vastaavien aina kuvan ja äänen jälkitöihin. Koulutus pohjautuu ohjauksen työpajoille, elokuvan teorian ja elokuvahistorian opetukselle sekä yhteisille kursseille muiden suuntautumisvaihtoehtojen, näyttelijä-koulutusohjelmien sekä ammattikorkeakoulujen AVohjelmien kanssa. Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan päävastuullisena ohjaajana fiktioelokuvassa, tv:n ja uuden median draamatuotannoissa. Elokuvaohjaus (TaK) Ohjauksen opetus kouluttaa opiskelijan hallitsemaan lyhyen fiktiivisen elokuvan ohjaamisen prosessin ideasta käsikirjoitukseksi ja valmiiksi teokseksi. Kandidaatin tutkinnon opinnot rakentu-

66 Elokuvaohjauksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuvaohjauksen aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Suuntautumisvaihtoehdon historia ja teoriaopinnot 8 op Ammattiopinnot 3 BA-elokuva 24 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4op Väri ja havainto 4op Johdatus kuvan tekemiseen 4op Yhteinen ympäristö 3op Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Elokuvaohjauksen metodit - case study luennot 4 op Elokuvan tuotantoja rahoitusprosessi sekä levitys 2 op Elokuva-analyysi 2 op Pakolliset: Ohjauksen perusteet Kameratyöskentely I 4 op Havainto ja soveltaminen Tarinankerronnan perusteet Tekstistä kuvaksi II 1-2 op Välinehallinta Henkilövalaisu Foley-äänitys 2 op Musiikki ja tehosteet ohjaajan työvälineenä 2 op Henkilöohjaus jälkiäänityksessä 1 op Elokuvaharjoitukset I-IV 4-8 op Televisiokerronta- ja tuotanto Televisiokerronta ja -tuotanto 10 op BA-elokuva 24 op P Kypsyysnäyte 0 op P Opinnäyte 8 op P Opinnäyteseminaari 2 op Valinnaiset: Ohjauksen perusteet Yhden kuvan kohtaus 2 op Näyttelijäntyön työpaja Ohjausharjoitukset 2-6 Tarinankerronan perusteet Käsikirjoitusharjoituksia I (ohjaus BA) Location Scouting Elokuvamusiikki ( siba ) Välinehallinta Elokuvaetydi 2-4 op vat laitoksen yhteisille elokuvakerronnanja tuotannon perusteille, joissa perehdytään elokuvan eri osa-alueiden teoriaan ja käytäntöön. Elokuvan tekemisen työpajoissa ja erikokoisissa elokuvaharjoituksissa ja etydeissä työskennellään yhdessä yhden tai useamman suuntautumisvaihtoehdon kanssa. Ohjauksen omilla kursseilla perehdytään näyttelijänohjaamiseen sekä näyttelijäopiskelijoiden että ammattinäyttelijöiden kanssa. Ohjauksen maisteriopintojen tavoite on syventää opiskelijan teoreettista tietämystä elokuvasta sekä kehittää omaa tekijäidentiteettiä ja valmiuksia hallita pidempikestoista kerrontakokonaisuutta. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuvaohjauksen aineopinnot 75 op Ohjauksen pakolliset aineopinnot muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista: Suuntautumisvaihtoehdon historia ja teoriaopinnot 8 op Opiskelija saa yleiskäsityksen erityyppisten elokuvaprojektien tarvitsemista resursseista ja projektin toteuttamisen vaatimasta ajasta, elokuvan rahoitus- ja levitystavoista sekä markkinoinnista. Opiskelija perehtyy elokuvan tekemisen lähtökoh- 67 tien monimuotoisuuteen ja saa käsityksen siitä mitä mahtuu käsitteiden taide-elokuva-yleisöelokuva välille. Opiskelija perehtyy myös elokuvan lajityyppiluokituksiin ja hahmottaa omaa tekijäidentiteettiään suhteessa elokuvan traditioon ja tekijöihin. Elokuvaohjauksen metodit case study -luennot 4 op Elokuvan tuotantoja rahoitusprosessi sekä levitys 2 op Elokuva-analyysi 2 op Ammattiopinnot 3 Ohjaajaopiskelija osaa käyttää havaintoja elokuvaidean pohjana ja kykenee kehittämään idean elokuvalliseksi tarinaksi ja käsikirjoitukseksi. Opiskelija tuntee näyttelijänohjauksen perusteet ja hahmottaa näyttelijäntyön perusteet, hallitsee visuaalisen suunnittelun perusteet, hahmottaa leikkauksen sekä elokuvaäänen ja musiikin käytön elokuvan taiteellisessa jälkityöprosessissa. Opiskelija hallitsee käsikirjoituksen taiteellisen ja tuotannollisen purku- ja suunnitteluprosessin sekä harjaantuu ryhmätyöhön ja työnjohtamiseen. Elokuvaohjauksen ammattiopinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista. Osan opintopisteistä voi sijoittaa valinnaisiin opintoihin: Ohjauksen perusteet Kokonaisuuden tavoitteina on perehdyttää opiskelija yksittäisen kohtauksen dramaturgisen rakenteen hallitsemiseen ohjaustilanteessa. Opetuksen keskiössä ovat työskentely näyttelijän kanssa, draaman perusteiden ja dramaturgisten käsitteiden ymmärrys sekä niiden hyödyntäminen ohjaustilanteessa. P Kameratyöskentely I 4 op P Havainto ja soveltaminen V Yhden kuvan kohtaus 2 op V Näyttelijäntyön työpaja V Ohjausharjoitukset 2-6

68 Tarinankerronnan perusteet Opiskelija pystyy käyttämään hyväkseen omaa arvo- ja havaintomaailmaansa tarinan lähtökohtana ja kykenee kehittämään havainnon elokuvalliseksi ideaksi. Opiskelija hallitsee käsikirjoitusten rakenteet, osaa analysoida ja purkaa käsikirjoituksen kuvattavaan muotoon sekä pystyy yksin tai yhteistyössä käsikirjoittajan ja tuottajan kanssa tuottamaan lyhyen elokuvan käsikirjoituksen. P Tekstistä kuvaksi II 1-2 op V Käsikirjoitusharjoituksia I (ohjaus BA) V Location Scouting V Elokuvamusiikki (SibA) Välinehallinta Opiskelija tuntee elokuvan kuvaus-, äänitys-, valaisu- ja jälkituotantotekniikat ja välineet sekä kykenee toteuttamaan pienimuotoisia elokuvaharjoituksia. P Henkilövalaisu P Foley-äänitys 2 op P Musiikki ja tehosteet ohjaajan työvälineenä 2 op P Henkilöohjaus jälkiäänityksessä 1 op P Elokuvaharjoitukset I-IV 4-8 op Televisiokerronta- ja tuotanto Opiskelija tuntee tv-tuotannon eri ohjelmatyypit, hallitsee tv-studion tekniikan perusteet ja pystyy toimimaan ohjaajana sekä yksikamera että monikamera tv-tuotannossa. P Televisiokerronta ja -tuotanto 10 op BA-elokuva 24 op Taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyy BA-elokuva, jonka kandidaattivaiheen ohjaajaopiskelija ohjaa. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin elokuvaharjoitukset ja pienimuotoiset elokuvaetydit valmentavat suuremman kokonaisuuden hallitsemiseen. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte 10 op Kirjallinen selvitys ja itsearviointi omasta kehityksestä tai pienimuotoinen tutkielma jostain elokuvan erityisalueesta. Tarkemmat vaatimukset on määritelty Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun kandidaatin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Kokonaisuuteen sisältyy opinnäyteseminaari 2 op. Valinnaiset opinnot ja Elokuvaohjauksen opiskelija voi suorittaa elokuvaohjauksen ammattiopintojen valinnaisia kursseja tai muita valinnaisia ja sivuaineopintoja HOPS:ssa sovittavalla tavalla. Ohjauksen perusteet V Näyttelijäntyön työpaja V Ohjausharjoitukset 2-6 Tarinankerronnan perusteet V Käsikirjoitusharjoituksia I (ohjaus BA) V Location Scouting V Elokuvamusiikki (SibA) Välinehallinta V Elokuvaetydi 2-4 op V Yhden kuvan kohtaus 2 op Elokuvaohjaus (TaM) Taiteen maisterin opinnoissaan ohjauksen opiskelija hahmottaa oman taiteilijapersoonansa ja tekijäluonteensa. Valmistuva maisteri kykenee toimimaan ohjaajana tvtai elokuvatuotannossa ja hän kykenee arvioimaan elokuvaprojektia rakentavasti ja kriittisesti sekä taiteelliselta että tuotantoresurssin osalta. Maisterivaiheessa ohjaajaopiskelija luo kontakteja elokuvakenttään sekä Suomessa että ulkomailla opiskeluprojekteissa, työharjoittelussa ja festivaaleilla. Opiskelijan oma opinto-ohjelma rakennetaan HOPS:n puitteissa. Opinnoissa voi olla vaihtoehtoisia suoritustapoja. Maisteriopintoihin kuuluu teoreettisia ja tutkimuksellisia opintoja, jotka syventävät kandidaattiopinnoissa hankittuja valmiuksia ja avaavat elokuvaohjauksen alueen laajemmaksi näkemykseksi taiteen ja viihteen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että valmistuneella opiskelijalla on valmiudet näkemykselliseen Elokuvaohjauksen maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot Elokuvalohjauksen syventävät opinnot 35 op 60 op Teoreettiset perusopinnot Muut syventävät teoria- ja taideopinnot 5 op Syventävät moduulit Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op taiteelliseen työhön ja hänellä on valmiudet alan jatko-opintojen harjoittamiseen ja tutkimukselliseen työskentelyyn. Tutkimukselliset opinnot Teoreettiset opinnot Muut syventävät teoria- ja taideopinnot 5 op Ohjauksen MA-opiskelija osallistuu HOPS:n mukaisesti ohjauksen suuntautumisvaihtoehdon kursseille, laitoksen seminaareihin ja työpajoihin, valitsee opintojaksoja korkeakoulun muusta tarjonnasta tai osallistuu JOO-opinto-oikeuden turvin Teatterikorkeakoulun Teatteritaiteen laitoksen teoreettisiin opintoihin. Ohjauksen MA-seminaari Laitoksen seminaarit, kurssit, työpajat Korkeakoulun opintotarjonta Ohjauksen erityiskurssit Laitoksen seminaarit, kurssit, työpajat Korkeakoulun opintotarjonta Ryhmädynamiikka ja johtaminen Käsikirjoitusharjoitukset II 4 op Elokuvaohjauksen erityiskurssit 4-8 op / kurssi Televisiokerronta II 8 op MA-harjoituselokuvat I-III 8 op MA-yhteistyökurssit (näyttelijäohjaus) 8 op Tuotanto I-II 4 op Kypsyysnäyte 0 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Ohjauksen kurssitarjonta Laitoksen kurssi- ja seminaaritarjonta JOO-opinnot mm. TeaK Historia ja muisti II 1-6 op DigiPostProduction 2-12 op Animaatio 2-10 op Kokeellinen elokuva -workshop 1-6 op Työharjoittelu 1-10 op Elokuvan historian Harjoituselokuvat Vaihtuvasisältöiset leikkauksen kurssit 2-10 op 69

70 suuntautumisvaihtoehdon kurssitarjonta vaihtelee vuosittain, sillä useimmat erityisaluekurssien toistuvat 2-3 vuoden välein. Opinnäytetyöskentelyä tukevat opinnot ja lopputyöseminaarit sisältyvät teoreettisiin perusopintoihin ja valmistavat opiskelijan laatimaan tutkielman, joka pohjautuu omakohtaiseen näkökulmaan ohjausprosessin metodisiin tai teoreettisiin kysymyksiin. Muut syventävät teoria- ja taideopinnot voidaan suorittaa myös tutkimuksellisena moduulina. Elokuvaohjauksen syventävät opinnot 60 op Syventävät moduulit Elokuvaohjauksen maisteriopintojen syventävät opinnot suoritetaan moduuleina siten, että HOPS:ssa sovitaan 2-4 moduulin suorituksesta. Moduuleissa perehdytään ryhmätyö- ja johtamistaitoihin, syvennetään dramaturgian tuntemista, kehitetään kirjoittamistaitoja ja käsikirjoituksen analyysikykyä, laajennetaan tietämystä elokuvaohjauksen, televisiokerronnan ja tuotannon erityisosa-alueista, lisätään näyttelijätyön tuntemusta ja kehitetään omaan elokuvailmaisua ja kerrontaa. Valittavissa olevat aine- ja/tai syventävät moduulit: Ryhmädynamiikka ja johtaminen Kurssilla perehdytään johtamisen ja ryhmätyön perusteisiin ja teoriaan sekä perehdytään eri ammattien ammattijohtajien sekä johtamista oman taiteilija-ammatin ohessa tehneiden työhistoriaan sekä kokemuksiin johtamisesta, ryhmädynamiikasta sekä johtamisperiaatteista. Ryhmädynamiikan ja johtamisen kurssilla pyritään saamaan monipuolinen kuva johtamisen ja ryhmädynamiikan ongelmista ja ongelmanratkaisusta sekä toimivan ryhmädynamiikan perusteista perustuen eri johtajataustaisten ihmisten kokemuksiin ja havaintoihin. Käsikirjoitusharjoitukset II 4 op Kurssilla pyritään kehittämään kirjoitustaitoa, hyödyntämään dramaturgisia sääntöjä kirjoittamisessa sekä tekstin analysoinnissa. Kurssilla käytetään luovasti hyväkseen dramaturgisia oppeja sekä kirjoitetaan annetun ohjeistuksen mukaisia essee- ja käsikirjoitusharjoituksia. Elokuvaohjauksen erityiskurssit 4-8 op/ kurssi Elokuvaohjauksen erikoiskursseilla paneudutaan rajattuun elokuvaohjauksen sekä elokuvailmaisun alueeseen. Kursseilla ja työpajoissa syvennetään teoreettista tietämystä sekä elokuvasta, että muista elokuvaan vaikuttavista taiteista, tutkitaan ja sovelletaan uutta tietämystä käytännön harjoittein. Televisiokerronta II 8 op Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan n. 20 minuutin mittainen studiossa toteutettava monikameratuotantoinen fiktio- tai musiikkituotanto yhteistyössä näyttelijä- ja tai musiikkiopiskelijoiden kanssa. MA-harjoituselokuva I-III 8 op MA-harjoituselokuva perustuu ohjaajan omaan ideaan, josta joko ohjaaja tai ohjaaja yhdessä käsikirjoittajan kanssa muokkaavat käsikirjoituksen annetun tuotannollisen ohjeistuksen mukaisesti. MA-harjoituselokuvaprosessin tavoitteena on kehittää ohjaajan omaa elokuvallista tyyliä ja kerrontatapaa ohjaajan omasta aihemaailmasta syntyneen teoksen avulla. MA-yhteistyöprojekti 8 op TeaK/Näty Kurssilla synnytetään elokuvaidea joko improvisoinnin avulla tai annetun kirjallisen ohjeistuksen puitteissa. Ideaa ja tarina henkilöhahmoja kehitetään yhdessä näyttelijöiden tai näyttelijöiden ja käsikirjoittajien kanssa. Idean pohjalta kirjoitetaan ja toteutetaan lyhytelokuva. Tuotanto I-II 4 op Kurssilla kehitetään omaa elokuvaideaa havainnosta kohti aihetta, synnytetään elokuvan tarina sekä analysoidaan sen sisältöä ja pyritään saamaan elokuvaidea selkeästi kerrottavaan ja ymmärrettävään muotoon sekä perehdytään elokuvan kustannusrakenteeseen ja harjoitellaan budjetointia MA harjoituselokuvan käsikirjoituksen pohjalta. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Ohjauksen maisterin tutkinnon opinnäytteen tulee olla itsenäinen taiteellinen teos. Aihe sovitaan maisteriseminaarin alussa. Aihe liittyy johonkin maisterin tutkinnon opinnäytteen taiteellisen osuuden tekemisessä esiin nousseeseen teemaan. Tarkemmat vaatimukset on määritelty Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun maisterin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset opinnot ja 35 op Opiskelija erikoistuu kiinnostuksensa mukaan ja valitsee elokuvaohjauksen syventäviä moduuleja tai muita valinnaisia ja sivuaineopintoja. Elokuvauksen suuntautumisvaihtoehto Elokuvauksen suuntautumisvaihtoehdon päämäärä on kouluttaa audiovisuaalisten tuotantojen osa-alueille elokuvaajia; elokuvataiteilijoita, jotka hallitsevat laaja-alaisesti ja näkemyksellisesti oman ammattialansa sekä kykenevät uutta luoden kehittämään elokuvataidetta ja siten myös kansallista kulttuuria. Elokuvaajan työ on korkealle kehittynyttä välineellistä osaamista yhdistyneenä elokuvanteon taiteellisten käytäntöjen tie- 71 tämykseen ja persoonalliseen luovuuteen. Opetuksen keskeinen koulutustavoite on elokuvauksen eri tuotannollisten prosessien teorian ja metodiikan hallinta elokuvanteon käytännössä. Koulutus perehdyttää opiskelijan myös yleisiin eettisiin ja moraalisiin päämääriin taiteen tekemisen kentässä. Keskeisellä sijalla opetuksessa on myös ammattikentällä käytettävän elokuvaustekniikan haltuunotto. Elokuvaajalla tulee olla yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta elokuvanteon monimutkaisissa ryhmätyötilanteissa. Hänen tulee suoriutua tehtävästään kovan suorituspaineen alla laadullisten tavoitteiden siitä kärsimättä. Työskentely monitaiteellisessa tuotantoyhteisössä edellyttää yhteisopetuksellisia tavoitteita. Opetustavoitteissa pyritään yhdistämään kuvaajakoulutukseen esimerkiksi lavastustaiteen ja pukusuunnittelun koulutusohjelmien olennaisimmat elokuvan tekemiseen liittyvät traditiot. Opetuksessa painotetaan erityisesti ennakkosuunnittelua oleellisena ja tärkeänä osana elokuvatuotantoa. Elokuvan ennakkosuunnitteluvaiheessa elokuvaaja tekee laajan tutkimustyön käsikirjoituksen sisällön muokkaamiseksi puhuttelevaksi kuvakieleksi. Sekä ennakkosuunnittelu- että kuvausvaiheen aikana elokuvaaja työskentelee ensisijaisesti yhdessä lavastajan ja ohjaajan kanssa. Elokuvaajan ammattikuva muodostuu seuraavista osaamisprofiileista: tekniikka, työskentelymetodiikka, kuvaussuunnitelmien valmistelu ja kuvauksen toteutuksen hahmottaminen, valaisutilojen synnyttäminen ja niiden säätely elokuvan tarinassa, kerrontaelementtien hallinta, elokuva-analyysi, kuvalliset harjoitukset, tuotannot/teosluonteiset harjoituselokuvat ja maisterin tutkinnon opinnäyte.

72 Elokuvaus (TaK) Elokuvauksen opetus antaa opiskelijalle kokonaiskuvan fiktiivisen sekä dokumentaarisen elokuvan kuvauksen teoriasta ja käytännöstä. Opiskelija hallitsee oman vastuualueensa ryhmänjohtajana sekä työskentelee elokuvaajana luovasti osana elokuvan kokonaisuutta. Opiskelija hallitsee elokuvanteon prosessin, dramaturgisen hahmottamisen sekä kykenee taiteelliseen ja käytännölliseen yhteistyöhön elokuvatuotannon kaikkien osapuolten kanssa. Opetus antaa valmiudet ammattimaiseen työskentelyyn elokuvan kuvaajana. Tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija asettuu elokuvateollisuuden palvelukseen ammattiosaajana ja taiteilijana, joka suoriutuu vaativista näytelmä-, dokumentti ja mainoselokuvien haasteista. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuvauksen aineopinnot 75 op Elokuvauksen aineopinnot perehdyttävät opiskelijan välineelliseen osaamiseen yhdistyneenä taiteellisten käytäntöjen tietämykseen ja persoonalliseen luovuuteen. voidaan suorittaa opiskelijan suuntautumisen mukaisesti laajempina kokonaisuuksina erikseen HOPSissa sovittavalla tavalla. Lisäopintopisteet sijoitetaan valinnaisiin opintoihin. Kuvalliset harjoitukset 28 op Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija kehittää itseyttä ja kehittyy taiteilijana laajentamalla visuaalista horisonttiaan. Opiskelija oppii hallitsemaan kuvilla kertomisen taidon ja opiskelija vahvistaa persoonallista kuvailmaisuaan ja kerrontaelementtien hallintaa. Tekniikka Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy kuvaus- ja jälkityötekniikoihin. Opiskelija hallitsee sekä digitaalisen elokuvauksen että 16 mm:n että 35 mm:n elokuvakameroiden tekniikan ja niiden mahdollisuudet. Opiskelija hallitsee elokuvauksessa käytettävän erikoiskaluston, elokuvalaboratorion ja digitaalisten jälkityöyksiköiden tekniikan ja mahdollisuudet. Metodiikka 12 op Opiskelija hallitsee kuvausprosessin tekniset ja ilmaisulliset vaatimukset sekä ymmärtää ammattimaiset elokuvauskäytännöt ja ammattihistorian. Opiskelija perehtyy kuvaussuunnitelmien valmisteluun sekä ymmärtää kerronnan vaatimukset, metodiikan ja niiden vaatimat työskentelyedellytykset elokuvatuotannon prosessissa. Opiskelijan oma henkilökohtainen ilmaisutyyli selkeytyy ja vahvistuu. Kansainvälisyys 4 op Opiskelija ymmärtää kansainvälisen elokuvan laadullisia haasteita. Opiskelija verkostoituu ulkomaisten opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksellisuus 6 op Opiskelija perehtyy alan tutkimukselliseen Elokuvauksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuvauksen aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvatuotannon prosessi 5 op Elokuvan historia 9 op Kuvalliset harjoitukset 28 op Tekniikka Metodiikka 12op Kansainvälisyys 4op Tutkimuksellisuus 6 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op BA-elokuva dokumentaarinen BA-elokuva fiktio Linjakohtaiset harjoitukset min. 2 op Kameratekniikka ja testaus 4 op Digitaalinen elokuvaus I 3op Laboratoriotekniikka 2 op Esitystekniikka 1 op Henkilövalaisu 2 op Studiovalaisu 2- Värimääritys ja kuva 1 op Kuvaajavierailut 1 op Location scouting Moving master Näytelmäelokuvan purku 1 op Dokumentaarinen kuvaus -case 1 op Tekstistä kuviksi I 1 op Tekstistä kuviksi II 1 op Elokuvauksen metodit I 1op Camerimage 2op Göteborg filmfestival 1op Ulkomainen kuvaajavierailu 1 op Ulkomaiset workshopit Tampere elokuvajuhlat 1 op Elokuvan valaisuanalyysi 1op Kirjatentti: 5 C s of Cinematography 1op Kirjatentti: Practical cinematography 1 op Näytelmäelokuvan purku 1 op KULT-kurssi 2 op Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Voidaan valita seuraavista kursseista. Osa opinnoista voidaan suorittaa myös MA-opinnoissa: Operointityöpaja 1op Elokuvauksen erikoiskalusto (mahd MA) Kuvaustehtävät /Super 8 1op Yövalaisu INT (mahd MA) Yövalaisu EXT (mahd MA) Väri elokuvassa Tyyli elokuvassa /elokuvan esteettinen kokemus 1 op Valkoinen valo -tehtävä 1op Elokuvauksen metodit II-III (mahd MA) Mainoselokuva I Musiikkivideo Visuaalisen suunnittelun välineet: storyboard 1 op Magnum-dolly koulutus 1 op Adobe Photoshop, Adobe Aftereffects Havainnoiva ja vuorovaikutteinen dokumentaari 4op (yhdessä dok. kanssa) Assisteeraus harjoituselokuvissa väh. 2 op 73

74 näkökulmaan kirjatenttien ja analyysikurssien kautta. Opiskelija osaa purkaa elokuvallisia ratkaisuja ja osaa suhteuttaa omaa tekemistään analyysimateriaaliin. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tarkemmat vaatimukset on määritelty Aalto-yliopiston kandidaatin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset opinnot ja Opiskelija vahvistaa omaa suuntautumistaan erikseen HOPS:ssa sovittavalla tavalla. Suositus on, että opiskelijat valitsevat elokuvaksen valinnaisia omia ja -yhteistyökursseja opintojensa tueksi. Elokuvauksen maisterin tutkinnon rakenne 1 Elokuvaus (TaM) Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on tukea opiskelijan oman itseyden ja taiteilijaidentiteetin kehittymistä siten, että hän valmistuttuaan asettuu työelämään ammattiosaajana. Hän suoriutuu pitkän näytelmäelokuvan, vaativan dokumenttielokuvan tai mainoselokuvan kuvauksesta. Tavoitteena on laadun kriittisyys ja alansa asiantuntijuus yhdistettynä persoonalliseen ilmaisuun, jotka antavat vahvan perustan vahvalle osaamiselle. Elokuvauksen opiskelussa pyritään simuloimaan tuotannollisia tilanteita, jotka vallitsevat yleisesti eurooppalaisessa elokuvateollisuudessa. Keskeistä on, että ku- Tutkimukselliset opinnot Elokuvauksen syventävät opinnot 35 op 60 op Metodiikka, tekniikka ja seminaarit Workshopit, tutkimusseminaarit 5 op Syventävät elokuvauksen opinnot Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Studiovalaisu Yövalaisu INT Yövalaisu EXT Moving master Elokuvauksen metodit II-III Tyyli elokuvassa / esteteettinen kokemus 1 op Digitaalinen elokuvaus II-III 4 op Kirjatentti: Masters of light 1 op Elokuvan lajityypit Elokuvakerronnan tutkimuksellinen laboratorio 8-10 op Opinnäyteseminaari (MA) Kuvaajavierailut Film Spring Open -workshop 2-6 op Henkilövalaisu II 2 op Visuaalisen suunnittelun välineet: storyboard 2 op Elokuvauksen erikoiskalusto Gaffer ja grip 1 op Esitystekniikka 1 op Adobe Aftereffects 1 op Musiikkivideo Mainos-elokuva II-III 6 op Tila, valo, väri 4 op Atmosfääriharjoitukset Värimääritys II 2 op Elokuvauksen vaihtuvasisältöiset opintojaksot Assisteeraus harjoituselokuvissa väh. 2 op Kypsyysnäyte 0 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Työharjoittelu Valinnaisia kursseja (ks. BA) vaaja pystyy yhdessä ohjaajan ja lavastajan kanssa synnyttämään tarinaa tukevan persoonallisen kuvallisen kokonaisuuden, joka kommunikoi yleisön kanssa. Kuvauksen opetuksessa korostetaan ennakkosuunnittelun yhteydessä tutkimuksellista paneutumista kulloiseenkin aiheeseen. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa valmiudet jatko-opintoihin. Tutkimukselliset opinnot Metodiikka, tekniikka ja seminaarit Workshopit, tutkimusseminaarit 5 op Syventävät opinnot 60 op Syventävät elokuvauksen opinnot Kokonaisuuden tavoite on syventää opiskelijan kuvausprosessin teknisten ja ilmaisullisten vaatimusten hallintaa. Opiskelijan oma henkilökohtainen ilmaisutyyli selkeytyy ja vahvistuu. Kuvauksen opetuksessa korostetaan ennakkosuunnittelun yhteydessä tutkimuksellista paneutumista kulloiseenkin aiheeseen. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte tehdään elokuvauksen alueelta. Opinnäyte voi olla näytelmäelokuvan, dokumentin tai televisioelokuvan kuvaustyö. Maisterin tutkinnon opinnäytteeseen tulee sisällyttää opinnäyteohjeen mukaiset osiot, kirjallinen osuus ja elokuvaa syventävä oheismateriaali kuten esimerkiksi DVD tai muu vastaava työnäyte. Tarkemmat vaatimukset on määritelty korkeakoulun maisterin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset opinnot ja 35 op Opiskelija erikoistuu itseään kiinnostavaan alueeseen. Mahdollinen työharjoittelu sijoitetaan valinnaisiin opintoihin. Valinnaiset ja neuvotellaan HOPSissa. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehto kouluttaa ammattilaisia ja taiteilijoita toimimaan äänittäjinä ja äänisuunnittelijoina elokuvaja televisiotuotannon kaikilla alueilla. Äänisuunnittelua opetetaan antamalla valmiuksia välineistön hallintaan niin ilmaisullisessa kuin teknisessäkin mielessä. Kaiken aikaa on pidettävä mielessä, että teknologialla on lopulta vain välineen arvo, kaikissa tapauksissa. Jokainen elokuvatuotanto on äänisuunnittelijalle tutkimusmatka projektin yksilölliseen problematiikkaan alkaen välineistön valinnasta kuvauksiin ja päättyen elokuvan äänikokonaisuuden loppumiksaukseen. Elokuvan ominaispiirteiden syvälliseen ymmärtämiseen tarvitaan laajaa elämänkokemusta, sivistystä, uteliaisuutta, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja tekijää ympäröivän todellisuuden aktiivista havainnointia. Opetuksessa asetetaan erityistä painoa sille, että ammattiinsa valmistuva äänisuunnittelija ei ole tekninen tallentaja vaan elokuvantekijä. Äänisuunnittelijan osaamisalueiksi voidaan lukea: äänittäjän ja äänisuunnittelijan taidot kaikilla elokuvaja televisiotuotannon alueilla kuvan ja äänen yhteistoiminnan hahmottaminen ja hallinta äänikokonaisuuksien hallinta 75

76 valmiudet teknisen välineistön hallintaan oman erityisosaamisen suhteuttaminen alan muihin ammattikuviin muiden taiteenalueiden ja yhteiskunnallisen ajattelun tuntemus ja suhteuttaminen oman erikoistumisalueen viitekehykseen aktiivinen toiminta kulttuurin alueella Suuntautumisvaihtoehto toimii yhteistyössä Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian osaston, Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen (VÄS) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu (TaK) Kandidaatin tutkintoon johtavan opetuksen tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia ja taitelijoita, äänittäjiä ja äänisuunnittelijoita toimimaan elokuvaja televisiotuotannon kaikilla osa-alueilla. Taiteen kandidaatin tutkinnon aineopetus jakautuu elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossa kahteen osioon, äänitykseen ja äänisuunnitteluun. Nämä osiot sivuavat ja tukevat toisiaan ja ovat osittain päällekkäisiä koko opiskeluajan. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun aineopinnot 75 op Äänitys 11 op Opinto perehdyttää opiskelijan kenttä- ja studioäänitykseen perusteisiin. Äänisuunnittelu 30 op Opiskelija tutustuu elokuvaäänen analyysiin ja teoriaan sekä äänileikkauksen ja miksauksen perusteisiin. Valinnaisilla kursseilla tarkastellaan lähemmin äänisuunnittelun erityisalueita mm. musiikin käyttöä elokuvissa, dokumentaarisen elokuvan äänisuunnittelua, ääntä televisiokerronnassa tai animaatiossa sekä perehdytään alan kotimaisiin ja kansainvälisiin suuntauksiin seminaarimatkojen ja case study -kurssien kautta. BA-elokuva 24 op Fiktiivisen ja dokumentaarisen elokuvan äänisuunnittelu ja äänitöiden toteutus. Opiskelija toimii oman suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti taiteellisesti vastaavana elokuvatyöryhmän jäsenenä ja toteuttaa oppimiaan taitoja ja taiteellista näkemystään lyhyen muodon elokuvassa. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tarkemmat vaatimukset on määritelty Aalto-yliopiston kandidaatin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset opinnot ja Opiskelija vahvistaa omaa suuntautumistaan erikseen HOPS:ssa sovittavalla taval- Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Äänitys 11 op Äänisuunnittelu 30 op BA-elokuva 24 op Opinnäyte ja seminaari 10 op P = pakollinen V = valinnainen Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op P Studioäänitys (pakollinen I vsk ääniopiskelijoille) P Elokuvaäänen kenttä-äänitys I 3 6 op P Tehosteäänitys kentällä 2 op V Musiikin äänitys I 3 6 op V Teknologiatiedon syventäminen 2 op P Ääni elokuvan dramaturgian välineenä I P Henkilöohjaus jälkiäänityksessä (yhdessä ohjauksen kanssa) 4 op P Foley-äänitys 2 op P Dialogileikkaus 2 op Valinnaisesti kurssitarjonnasta: V Erilainen (elokuva)ääni (joka 2, vuosi) V Musiikki elokuvassa V Elokuvamusiikin työpaja 3 6 op (joka 2. vuosi) V Kokeellinen ääni-ilmaisu (joka 2. vuosi) V Tv-sarjan äänityöt 2 op (joka 2. vuosi) V Ääni monikameratuotannossa, (sisältää Dolby-surround kurssin) 6 op V Dokumentaarisen elokuvan äänisuunnittelu.(yh dessä dokumentaarisen elokuvan kanssa) V Animaatioelokuvan ääni BA-elokuva dokumentaarinen BA-elokuva fiktiivinen Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Työskentely ulkopuolisissa tuotannoissa 2 V Seminaarimatka (useita) 4-10 op V Case-seminaarit I 3-9 op V Monikanavaääni V Miksaus 77

78 la. Opiskelijat valitsevat elokuvaäänityksen valinnaisia omia tai -yhteistyökursseja opintojensa tueksi, muita valinnaisia tai sivuaineopintoja. Valinnaisiin opintoihin voidaan sijoittaa myös työskentely ulkopuolisissa tuotannoissa. Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu (TaM) Maisterin tutkinnossa tavoitteena on syventää opiskelijan valmiuksia erityisesti äänisuunnittelun alueella. Painopiste on erilaisissa äänisuunnittelun ja musiikin erityispiirteitä pohtivissa seminaareissa ja työpajoissa. Opiskelijoita kannustetaan sivuaineopintoihin erityisesti elokuvaleikkauksen ja dokumenttielokuvaohjauksen suuntautumisvaihtoehtojen tarjoamasta opetuksesta ja Sibelius-Akatemian kursseista. Tutkimukselliset opinnot Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun syventävät opinnot 60 op Vaihtoehtoisia seminaareja HOPS:n mukaisesti Syventävät elokuvaänityksen ja äänisuunnttelun opinnot Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op 35 op Valitaan HOPS:n mukaisesti Maisteriopinnoista osa muodostuu työskentelystä ulkopuolisissa tuotannoissa. Opintojensa loppuvaiheissa opiskelija solmii arvokkaita kontakteja alansa ammattikenttään ja löytää myös usein maisterin tutkinnon opinnäytelleen ohjaavan opettajan. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa valmiudet jatko-opintoihin. Tutkimukselliset opinnot Perehtyminen elokuvaäänitykseen ja äänisuunnitteluun tutkimuksellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtoisia seminaareja HOPS:n mukaisesti. Syventävät opinnot 60 op Syventävät elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opinnot Syventyminen elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun erityisalueisiin ja oman il- Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun maisterin tutkinnon rakenne 1 Case seminaarit II 3 9 op Teemaseminaarit 3 6 op Elokuvamusiikkiseminaari 1 Musiikin äänitys II 3 9 op Elokuvaäänen kenttä-äänitys II 3 6 op Opinnäyteseminaari (MA) 3-6 op Seminaarimatka II 3 9 op Ääni elokuvan dramaturgian välineenä II Akustiikka 2 4 op Mainos-/tilauselokuvan ääni, työpaja 6 9 op Radiofonia/kuunnelma työpaja 6 9 op Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun vaihtuvasisältöiset kurssit Syventävät työpajat MA-harjoituselokuvat Kypsyysnäyte 0 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Työskentely ulkopuolisissa tuotannoissa 2 Muut valinnaiset ja/tai maisun kehittäminen. Opintoihin voi sisällyttää mm. elokuvaäänityksen omia tai laitoksen yhteisiä syventäviä työpajoja tai MA-harjoituselokuvia. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte on ensisijaisesti vaativa elokuvan äänisuunnittelu ja päävastuullinen toteutus: pitkä tai puolipitkä näytelmäelokuva tai dokumentti, minisarja televisiolle tai lyhytkin animaatio. Teoreettisen osuuden lähtökohta on pohtiva ja tutkiva. Maisterin tutkinnon opinnäyte toteutetaan mestari-kisälli -työskentelynä: opiskelija valitsee itselleen työtä säännöllisesti konsultoivan ohjaavan opettajan. Maisterin tutkinnon opinnäyte voi perustellusti olla tutkimus äänen alueen aiheesta. Opinnäytteen toteutusta rohkaistaan suunnittelemaan siten, että maisterin tutkinnon opinnäyte on kokonaisuutena sovelias käytettäväksi suuntautumisvaihtoehdon maisteriopetuksessa. Tarkemmat vaatimukset on määritelty korkeakoulun maisterin tutkinnon opinnäyteohjeessa. 35 op Opiskelija erikoistuu itseään kiinnostavaan alueeseen. Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää työskentelyä ulkopuolisissa tuotannoissa. Valinnaiset ja neuvotellaan tarkemmin HOPSissa. Lavastustaiteen koulutusohjelma Tulevaisuusskenaariot ja kompetenssit Lavastustaiteen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat Näyttämölavastus, Elokuva- ja televisiolavastus ja Pukusuunnittelu. Näiden suuntautumisvaihtoehtojen yhtenäiset tavoitteet ja niitä yhdistävä ole- 79 mus liittyy esittävän audiovisuaalisen taiteen kenttään, sen monimuotoisuuteen ja jatkuvaan muutokseen. Lavastajien ja pukusuunnittelijoiden toimenkuvat ja työtehtävät tulevat olemaan entistä monimuotoisempia; mittakaava vaihtelee nollabudjetin töistä suuriin kansainvälisesti rahoitettuihin yhteistuotantoihin. Osaamistavoitteisiin tuleekin liittymään entistä enemmän taito soveltaa osaamistaan uusilla alueilla ja myös kyky muuttaa alaa ja vallitsevia käytäntöjä. Yhteistä on myös kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja nähdä oma toimintansa niiden osana, sekä kyky ja halu raja-aitojen ylittämiseen. Yhteistyötaidot ja muiden tuotantoon osallistuvien alueiden ymmärrys ja tukeminen on pohjana omalle työlle. Näyttämölavastajan on varauduttava toimimaan monenlaisissa työympäristöissä, sillä perinteinen teatterikenttä tulee todennäköisesti muuttumaan. Oleellisinta on kyky ja halu omaksua uusia tietoja, taitoja ja asenteita kuitenkin niin, että säilyttää itsenäisen, kriittisen arvostelukykynsä. Lavastajan on hyvä olla joustava, monipuolinen ja kyetä siirtymään erilaisiin työtehtäviin. Selkeän toimenkuvan murtuessa on tärkeää, että opiskelija oppii hahmottamaan ja jäsentämään toimintakenttäänsä aiempaa laajemmin. Lavastajan tulee tietää, miten esitys tai muu taideteos kokonaisuudessaan tuotetaan. Tulevaisuuden lavastajilla on myös vastuu suomalaisen teatterin kehittämisestä, mikä edellyttää alan historian ja perinteiden tuntemusta. Tulevaisuuden haasteina ja mahdollisuuksina on laitosteatterin tilojen ja toimintakulttuurin mukauttaminen vastaamaan nykyaikaisia teatterikäsityksiä ja yleisön tarpeita, produktioiden tekeminen vakiintuneiden teatteritilojen ulkopuolella, paikkasidonnainen taide, ammattitaidon soveltaminen teatterin ja taiteen ulkopuolisille alueille, teatteritoiminnan uudet funktiot ja

80 Lavastustaiteen koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kokonaisuus Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Perusopinnot Aineopinnot Valinnaiset opinnot tai Perusopinnot lavastustaiteen koulutusohjelmassa Koulutusohjelman syventävät opinnot Laajuus 33-52 op riippuen suuntautumisvaihtoehdosta 68-87 op riippuen suuntautumisvaihtoehdosta Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Havainto ja idean kehittely Valokuvaus ja kuvankäsittely Valokuvaus ja kuvankäsittely Valokuvaus ja kuvankäsittely Pajatyöskentely 1 op Pajatyöskentely 1 op Pajatyöskentely 1 op Skenografinen ammattipiirustus I II 4 op Videokuvauksen perusteet 2 op Sketchup 1 op Digitaalinen mallinnus 1 2 6 op Pienoismallitekniikka Lavastuksen materiaalioppi Lavastemaalaus ja plastiikka 4 op Rakennesuunnittelu Luonnostelutekniikat Skenografinen ammattipiirustus I II 4 op Videokuvauksen perusteet 2 op Sketchup 1 op Digitaalinen mallinnus 1 2 6 op Pienoismallitekniikka Lavastuksen materiaalioppi Lavastemaalaus ja plastiikka 4 op Rakennesuunnittelu Valosuunnittelu Valosuunnittelu Vaatteen suunnittelu 5 op Ompelutyön perusteet 1 op Kaava ja muotoilu 1 2 6 op Vaatetusmateriaalit Pukusuunnittelun esitystekniikka I II 4 op Karaktäärin hahmotus I Karaktäärin hahmotus II Johdatus pukusuunnitteluun 4 op Patinointi ja värjäys Pukusuunnittelu 9 op Maski ja kampaus 1 op Erikoistekniikat Perusopintojen tavoitteena on antaa ammatilliset perusvalmiudet lavastuksen, pukujen ja karaktäärien itsenäiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Lavastustaiteen koulutusohjelman maisterin tutkinnon rakenne 1 100 op mahdollisuus tutkijan uraan. Elokuva- ja TV-lavastajan on kyettävä seuramaan alan kansainvälistä kehittymistä. Elokuva ja televisio ovat välineitä jotka voivat olla lähes reaaliaikaisina maailmalla kaikkien nähtävinä. Lavastajan toimenkuva ja työtehtävät ovat muuttumassa sekä vaatimustasoltaan että käytännöiltään. Perinteisesti lavastajan työ on ollut painottunut suunnitteluvaiheeseen, mutta digitaalisen ja virtuaalisen lavastuksen ja lavastuksellisen efektityön lisääntyminen on muuttamassa lavastajan tehtävää myös jälkikäsittelyn puolelle. Tuotannot ovat lisäämässä myös resursointia konseptoivaan ennakkosuunnitteluun, jonka avulla etsitään erilaisia ideoita ja suuntaviivoja mahdolliselle tulevalle tuotannolle. Lavastajan tehtävät tulevat sisältämään lavastussuunnittelutöitä, tarinoiden, tilojen ja tilaisuuksien konseptoivaa suunnittelua, näyttely-, tapahtuma- ja messusuunnittelua, mainoksia, musiikkivideoita, pelisuunnittelua ja muita töitä jotka edellyttävät osaajaltaan dramaturgista osaamista, visualisointitaitoja ja ymmärrystä siitä miten suunnitelmat voidaan toteuttaa. Pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon tulevaisuus perustuu näkemykseen alasta laajana, monimuotoisena ja muuttuvana. Tällä hetkellä pukusuunnittelijan koulutukseen kuuluu teatterin, elokuvan ja TV:n alueiden perushallinta. Tulevaisuudessa koulutus pyrkii reagoimaan ja luomaan kommunikoivan suhteen muuttuvaan esitystaiteen ja elokuvan kenttään. Tulevaisuus tarjoaa pukusuunnittelijalle yhä laajenevaa toimintakenttää ja edellyttää koulutukselta kykyä hallita monimuotoinen alue. Tämä tulee tarkoittamaan myös lisääntyvää erikoistumisen tarvetta ja mahdollisuutta. Uudet ja muuttuvat esitysmuodot haastavat pukusuunnittelijoita sekä taiteellisesti että käytännön ratkaisujen osalta; tekemisen tavat ja toimintaympäris- 81 töt voivat olla hyvinkin erilaisia 3D-elokuvasta yhteisötaiteeseen ja tekijälähtöisyyteen. Erilaiset teokset tavoitteineen, kohderyhmineen, tuotantomuotoineen ja rahoituskäytäntöineen asettavat monenlaisia haasteita, kuten laitostuotannot, ns. vapaan kentän tuotannot ja apurahakäytännöt, mainostuotannot, pilotointi, korkeakulttuuri, viihde, kertakäyttötaide tai pitkäkestoinen tuotanto. Myös esiintyjyyden käsite on muuttumassa ja laajenemassa: työn kohteena voi olla vammainen esiintyjä tai virtuaalinen hahmo. Teknologian ja materiaalien kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia ja vaatii jatkuvaa kokeilua ja tutkimusta. Elokuva- ja televisiolavastuksen suuntautumisvaihtoehto Elokuva- ja tv-lavastuksen suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset valmiudet lavastussuunnittelutyöhön erilaisissa elokuva-, tv- ja videotuotannoissa. Lavastajan tulee hallita lavastussuunnittelun prosessi ennakkosuunnittelusta ja tekstin visualisoinnista lavastusten toteutuksen johtamiseen. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin lavastussuunnittelutyön vaiheisiin ja elokuvaja televisiotuotantojen taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallisuutta, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia ja perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyö- ja johtamistaitoja sekä valmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn. Elokuva- ja tv-lavastuksen ydinosaamisalueita ovat tarinankerronta tilan ja kuvan avulla, tila- ja kuvaratkaisujen suunnitte-

82 lu ja visualisointi, teknisten toteutusprosessien hallinta, taito ideoida ja hahmottaa visuaalisia kokonaisuuksia, elokuvallinen ajattelu sekä lavastukseen liittyvä tuotannollinen osaaminen. Ammatissa tarvitaan taiteellista näkemyksellisyyttä, perehtyneisyyttä elokuvaja televisiotuotannon koneistoon ja tekniikkaan sekä kykyä ryhmätyöhön ja toimimiseen ryhmän vetäjänä. Lavastajan on myös kyettävä tekstin dramaturgiseen ymmärtämiseen ja ideoiden visualisointiin. Koulutus sisältää yhteisiä perusopintoja näyttämölavastuksen ja elokuvataiteen koulutusohjelman kanssa ja ammatillisia opintoja elokuvan ja media-alan opiskelijoiden kanssa. Harjoitusproduktioissa opiskellaan käytännössä elokuvaja TVtyötä ja syvennetään ryhmätyötaitoja. Taiteen kandidaatti voi työskennellä lavastajana tai apulaislavastajana ammattituotannoissa, tai jatkaa opintojaan maisteriohjelmassa. Taiteen maisteriksi valmistunut voi lavastustyön lisäksi toimia opettajana tai jatkaa opintoja taiteen tohtorin opinnoissa. ETV-lavastajat sijoittuvat suurimmaksi osaksi freelancereiksi erilaisiin elokuvaja TV- sekä videotuotantoihin. Lavastajat soveltavat myös ammattitaitoaan moninaisissa tila- ja kuvasuunnitteluun liittyvissä töissä kuten näyttelysuunnittelu, mainoskuvaus, digitaalinen mallinnus erilaisia käyttöjä varten, konseptoiva kuva-/ tilasuunnittelu, digitaalinen jälkituotanto ja efektityö. ETV-lavastajat voivat myös vierailla teatterilavastajina ja tapahtumasuunnittelijoina. Elokuva- ja televisiolavastus (TaK) Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet Kandidaatintutkinnossa opiskelija harjaantuu vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Opiskelija oppii hahmottamaan roolinsa elokuvaja televisiotuotannon kokonaisuudessa ja arvioimaan suunnitelmiensa taiteellista ja käytännöllistä toteutettavuutta. Taiteen kandidaatti hallitsee elokuvaja tv-lavastuksen kollektiivisen työprosessin eri vaiheet ja pystyy työskentelemään niiden mukaisesti. Omaa suunnittelijailmaisua vahvistetaan lavastustaiteen opintojen ja taideopintojen avulla. Opiskelija hallitsee eri lavastusmenetelmiä ja kykenee niiden avulla kerronnalliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja tuotannon kokonaisvisuaalisen ajatteluun. Perusopinnot 3 Perusopintoihin kuuluvat lavastajantyön opinnot, jotka koostuvat kahdesta osasta: visualisointitaidot ja toteutustaidot. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa ammatilliset perusvalmiudet lavastuksen itsenäiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Lavastajan visualisointitaidot 22 op Tavoitteet: Opiskelija kehittää piirustusmaalaus-, valokuvaus- ja videointitaitojaan voidakseen luonnostella, esitellä ja kehittää ideoitaan yhteistyössä taiteellisen suunnitteluryhmän ja teknisen henkilöstön kanssa. Opiskelija oppii esittelemään suunnitelmansa sellaisessa muodossa, että ne kyetään sen pohjalta toteuttamaan. Opiskelija oppii rakentamaan pienoismallin mittakaavassa ja käyttämään sitä tilasuunnittelun välineenä. Opiskelija oppii tekemään yleisten lavastuskäytäntöjen mukaiset työpiirustukset sekä käsin että tietokoneella piirtäen. Opiskelija oppii käyttämään kameraa, videokameraa ja kuvankäsitte- Elokuva- ja televisiolavastuksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Perusopinnot Aineopinnot Valinnaiset tai 3 87 op Lavastajan visualisointitaidot 22 op Lavastuksen toteutustaidot 11 op Elokuva- ja televisiolavastustaide 10 op Elokuva- ja televisioluonnostelutekniikat 6 op Digitaalinen ja virtuaalinen lavastus 6 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 18 op TV-kerronta ja -tuotanto BA-elokuva 12 op Elokuvan historia 6 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Suositeltavia aineita esim. V Yleiset taideaineet V Skenografian historia V Elokuvahistoria V Pukusuunnittelu V Näyttämölavastus V Elokuvan opinnot V Arkkitehtuurin historia V Animaatio V Tyylihistoria V Elokuvafestivaali V Kv-opinnot tai opiskelijavaihto V Taidehistoria V Havainnointi ja ideankehittely 2 op V Työharjoittelu/produktio P Vieras kieli 6 op P Äidinkieli P Toinen kotimainen kieli P Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op P Informaatiolukutaito 1 op P Tila ja muoto 4 op P Väri ja havainto 4 op P Johdatus kuvan tekemiseen 4 op P Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op P Luonnostelutekniikat P Skenografinen ammattipiirustus I-II 4 op P Videokuvauksen perusteet 2 op P Sketchup 1 op P Digitaalinen mallinnus 1-2 6 op P Pienoismallitekniikat P Valokuvaus ja kuvankäsittely P Pajatyöskentely 1 op P Lavastuksen materiaalioppi P Lavastemaalaus ja plastiikka 4 op P Rakennesuunnittelu P Elokuvalavastus 5 op P Tv-lavastus 5 op P Storyboard P Elokuvan ammattipiirustus P Digitaalinen lavastus/cgi P Virtuaalilavastus 1 P Ryhmädynamiikka 1 op P Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 2-5 op P Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 5-1 P Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 op (etv-lavastuksen opiskelijat suorittavat näistä kursseista opintoja yhteensä 18 op:n edestä) P P P Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot 4-6 op (etv-lavastuksen opiskelijat suorittavat kurssin 6 op:n laajuisena) P TV-kerronta ja -tuotanto P BA-elokuva 12 op P Vapaasti valittavat kurssit elokuvahistorian kurssien tarjonnasta P BA-opinnäyte 6 op P BA-seminaari 4 op (sisältää opetuksen taitto-ohjelman perusteista) 83 P = Pakollinen V = Valinnainen

84 Elokuva- ja televisiolavastuksen kandidaatin opintojen suositeltu suorittamisjärjestys 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1. vuosi 2. vuosi Taide- ja teoriaopinnot Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Laajuus lyohjelmia suunnittelun, tallennuksen ja työohjeistuksen välineenä. Opiskelija oppii digitaalisen mallinnuksen perusteet. Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli 7 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op 8 op Vieras kieli Toinen kotimainen kieli Laajuus 6 op Valinnaiset taideja/tai teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 2 op 6 op valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 4 op Äidinkieli valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 4 op Laajuus yhteensä 18 op Perusopinnot Laajuus Aineopinnot Laajuus Valinnaiset opinnot Laajuus yhteensä Valokuvaus ja kuvankäsittely Skenografinen ammattipiirustus I Pajatyöskentely 1 op Lavastuksen materiaalioppi 3op Sketchup 1 op Skenografinen ammattipiirustus 2 1 op Videokuvauksen peruskurssi 2 op Lavastemaalaus ja plastiikka 4 op Rakennesuunnittelu Digitaalinen mallinnus 1, 3. vuosi Digitaalinen mallinnus 2, Pienoismallitekniikka Luonnostelutekniikat 3op 11 op Elokuvakerronta ja ilmaisu 18 op Elokuvatuotannon prosessi 5 op Elokuvan historia 6 op 1 -Elokuvalavastus 5 op - TV-lavastus 5 op -TV-kerronta ja -tuontanto - Storyboard 9 op Digitaalinen lavastus/ CGI Virtuaalilavastus I Elokuvan ammattipiirustus BA-elokuva 12 op Opinnäyte ja seminaari 10op 40 op - 6 op valinnaisia opintoja 10 op 31 op valinnaisia opintoja 10 op 7 op 51 op 39 op 50 op Lavastuksen toteutustaidot 11 op Tavoitteet: Opiskelijalle muodostuu realistinen käsitys lavasteiden toteutustyöstä ja sen mahdollisuuksista. Opiskelija oppii tuntemaan yleisimmin käytetyt lavasterakenteet, tekniikat ja lavastemateriaalit sekä käyttämään, soveltamaan ja kehittämään niitä luovasti suunnitelmiensa toteuttamiseen. Opiskelija oppii pintakäsittelyn ja fondimaalauksen keskeiset tekniikat ja välineet. Opiskelija kehittää kykyjään löytää uusia toteutusvälineitä ja tekniikoita. Aineopinnot 87 op Aineopintoihin kuuluvat elokuvaja televisiolavastustaiteen opinnot, elokuvaja televisioluonnostelutekniikat, digitaalinen ja virtuaalinen lavastus, elokuvakerronta ja ilmaisu, elokuvatuotannon prosessi, elokuvan analyysi, kohtausharjoitus, tv-kerronta ja tuotanto, BA-elokuva, elokuvan historia sekä opinnäyte ja seminaari. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys elokuvaja TV-lavastajan ammatista, sen erityispiirteistä ja sidoksista muuhun elokuva- tai TV-tuotantoa tekevään työryhmään. Elokuva- ja televisiolavastustaide 10 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy taiteellisiin ja toiminnallisiin lähtökohtiin ja vaatimuksiin elokuvaja TV-lavastustaiteessa. Opiskelija oppii soveltamaan perustaitojaan elokuvalavastuksen ja televisiolavastuksen erilaisten tuotantomallien puitteissa. Opiskelija oppii ymmärtämään näyttelijän toiminnan, kameran ja kuvauksen merkityksen lavastuksen suunnittelussa. Opiskelija perehtyy studiolla ja kuvauspaikoilla tapahtuvan lavastustyön erityispiirteisiin. Opiskelija perehtyy elokuvaja tv-lavastajan työn eri vaiheisiin ja vastuualueisiin. Opiskelija oppii ennakkosuunnittelun, lavastusten toteutuksen, kuvauksen ja jälkikäsittelyn työvaiheet lavastajan näkökulmasta. Opiskelija kykenee toimimaan lavastussuunnittelijana pienimuotoisissa elokuvaja televisiotuotannoissa. Elokuva- ja televisioluonnostelutekniikat 6 op Tavoitteet: Opiskelija oppii suunnitteleman ja luonnostelemaan lavastusta kameran ja kuvauksen näkökulmasta, ja huomioimaan niiden tarpeet lavastuksen suunnittelussa. Elokuvakerronta ja -ilmaisu 18 op Tavoitteet: Kokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot elokuvan kerronnan ja -ilmaisun keinoista ja käy läpi koko elokuvaprosessin eri näkökulmista havainnoista ja ideasta elokuvaharjoitteeseen. Opiskelija osaa havainnoida ympäristöään, kehitellä havaintojen ja taustatyön perusteella elokuvallisia ideoita sekä työstää näitä ideoita ryhmässä. Opiskelija kykenee tiivistämään ideansa ja ymmärtää, miten ideasta rakennetaan käsikirjoitus. Opiskelija oppii, miten idea voidaan ilmaista elokuvakerronnan kautta ja mistä elementeistä elokuvan kieli koostuu. Opiskelija harjoittelee elokuvan ilmaisun keinoja lyhyessä elokuvaharjoitteessa. Tavoitteet: Opiskelija perehtyy elokuvantuotannon eri tuotantovaiheisiin (ennakkosuunnittelu ja -valmistelu, kuvaukset, jälkituotanto) ja tuntee elokuvan työryhmän eri jäsenten ammattikuvat ja vastuualueet. Opiskelija osaa purkaa käsikirjoituksen tuotantosuunnitelmaksi ja aikatauluttaa tuotannon. Hän osaa laatia tuotantoa varten tarvittavaa suunnittelumateriaalia ja tietää, mitä huomioida tuotantoa suunnitellessa ja toteuttaessa. Opiskelija perehtyy ELOn tuotanto-olosuhteisiin. Tavoitteet: Kokonaisuudessa tarkastellaan elokuvaa dramaturgisesta näkökulmasta ja esitellään erilaisia tarinallisia rakenteita ja genretyyppejä. Opiskelija oppii elokuvadramaturgisen peruskäsitteistön ja osaa analysoida erityyppisiä elokuvia (fiktio ja dokumentti). Kokonaisuudessa käydään läpi erikseen lyhytelokuvakerronnan estetiikkaa ja kerronnallisia ominaispiirteitä. Opiskelija oppivat analysoimaan ja purkamaan elokuvan lyhyttä muotoa itsenäisenä kerrontamuotona. Tavoitteet: Kohtausharjoitus on ensisijaisesti tuotannollinen harjoitus, jossa käydään läpi elokuvan koko tuotantoprosessi tekemällä yhden kohtauksen mittainen harjoituselokuva. Harjoituksen keskeinen sisältö on kommunikointi työryhmän eri ammattiryhmien välillä elokuvan tuotantoprosessin eri vaiheissa. Opiskelija harjoit- 85

86 telee toimimaan oman ammattialueensa taiteellisena vastuullisena opettajatyöryhmän avustuksella. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelija käy läpi lavastajantyön prosessin lokaatiossa kuvatussa elokuvassa. Hän hahmottaa, miten lavastuksen ratkaisut ja työrytmi vaikuttavat muiden elokuvatuotannon osa-alueiden työskentelyyn ja osaa havainnollistaa omia ideoitaan ja tulkita muiden antamaa informaatiota. Keskeistä on kommunikoinnin harjoittelu työryhmän eri ammattiryhmien välillä elokuvan tuotantoprosessin eri vaiheissa. Tv-kerronta ja -tuotanto Tavoitteet: Opiskelija tutustuu tv-studioon tuotantoympäristönä, tv-tuotantomalleihin ja erilaisiin tv-ohjelmaformaatteihin sekä lavastajana että tiimin muissa työtehtävissä. Hän hahmottaa tv-kerronnan eri osa-alueiden mahdollisuuksia ja tv-studiotyöskentelyn reunaehtoja lavastussuunnittelulle. BA-elokuva 12 op Tavoitteet: Opintojaksolla opiskelija syventää ja harjoittelee käytännössä aiemmilla jaksoilla hankkimiaan taiteellisia ja tuotannollisia taitojaan. Työryhmä tekee valmiin lyhytelokuvan, jossa keskitytään erityisesti prosessinhallinta- ja suunnittelutaitojen kehittämiseen korkeatasoisen taiteellisen ilmaisun mahdollistajina. Opiskelija tutustuu ELOon tuotantoympäristönä ja oppii perusteita elokuvatuotannon muista ammateista ja syventää näin käsitystään lavastajan työhön liittyvistä näkökulmista. Tavoitteena on antaa yhteinen perusta opiskeluaikana yhteisiä opiskeluproduktioita tekeville elokuvan eri alueiden opiskelijoille. Opiskelija oppii ymmärtämään alan toimintamalleja, työyhteisön rakennetta ja itsenäisen työskentelyn ja tiimityön suhdetta. Harjoitustuotannot antavat opiskelijalle käytännön kokemusta elokuvan ja television taiteellisesta ja tuotannollisesta ryhmätyöstä. Elokuvan historia 6 op Tavoitteet: Elokuvan historia tuo opiskelijalle perspektiiviä elokuvasta omana taidemuotonaan ja rikastuttaa ajattelua elokuvan tyylillisistä ja visuaalisista mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää elokuvan historian merkityksen elokuvailmaisussa. Opinnot tukevat opiskelijan taiteellisen ilmaisun kehittymistä. Tavoitteena on rakentaa elokuvan kielen ymmärryksen kautta omakohtainen maailmankuva, jonka perustana on elokuvan parhaiden tekijöiden dramaturgiset ja kuvakerrontaa rikastuttavat oivallukset. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tavoitteet: Opinnäyte voi olla opiskelijan omien töiden kirjallinen ja kuvin täydennetty tutkielma, tai se voi olla opiskelijaa kiinnostavan aiheen tai teeman pohjalta tehty tutkielma. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa kykyä soveltaa opittua sekä kykyä analysoida omaa työtä. Opinnäyteprosessi kehittää opiskelijan ongelmanratkaisutaitoa sekä perehdyttää taitoon käyttää lähdeaineistoa oman työskentelyn tukena. Opinnäyteseminaari harjaannuttaa esittelemään omaa työtä sen eri vaiheissa ja saamaan sekä antamaan palautetta. Opinnäytteeseen sovelletaan Aalto TAIKin kandidaatin tutkinnon opinnäyteohjetta. Opinnäytetyön yhteydessä voidaan järjestää taitto-ohjelman perusteiden opetusta. Opinnäytetyöhön liittyvä taitto-ohjelman opetus antaa opiskelijalle tukea opinnäytetyön toteuttamiseen. Taitto-ohjelman opiskelu on vapaaehtoista. Valinnaiset opinnot ja/tai Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan henkilökohtaisia pyrkimyksiä ja tavoitteita. Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan kansainvälisiä opintoja joko opiskelijavaihto-ohjelmia hyödyntäen tai osallistumalla kursseille tai työharjoitteluun ulkomailla. Elokuva- ja televisiolavastus (TaM) Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet Tutkinnon keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan omaa suuntautumista elokuvaja televisiolavastajana ja oppia varioimaan omaa lavastussuunnittelua taiteellisen yhteistyön kokonaisuudessa. Opiskelun näkökulma siirtyy osin kollektiivisten tavoitteiden toteuttamisesta yksilöllisten vahvuuksien löytämiseen. Maisterinopinnoissa pyritään kehittämään kykyä luoda vaikuttavia, visuaalisia sekä taiteellisesti ja tuotannollisesti hyödynnettäviä suunnitelmia sekä taitoa syventyä lavastuskerronnan tarkkuuteen ja rikkauteen. Tavoitteena on myös tutkia ja Elokuva- ja televisiolavastuksen maisterin tutkinnon rakenne 1 hyödyntää luovasti omassa lavastussuunnittelussa elokuvan ja television kuvallisia konventioita ja etsiä uusia taiteellisia ja teknisiä mahdollisuuksia. ETV-lavastuksen maisteri kykenee toimimaan lavastussuunnittelijana vaativissa elokuvaja televisiotuotannoissa. Opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua jollekin elokuvaja tv-lavastuksen osa-alueelle, esimerkiksi televisiolavastukseen, digitaaliseen tai virtuaaliseen lavastukseen. Sivuaineopinnot ja/tai erilaiset uuden median opinnot tukevat opintoja. Maisteriopintoihin kuuluu lavastustaiteen käsitteellistä ajattelua kehittäviä tutkimuksellisia ja teoreettisia opintoja. Tutkimukselliseen ajatteluun tutustutaan oman taiteen alueen ammatillisten menetelmien lähtökohdista. Omakohtaista teoreettista näkemystä on mahdollista hahmottaa kirjallisesti ja kuvallisesti toteuttavassa malliprojektissa. Jatko-opintoihin orientoivia tutkimuksellisia ja teoreettisia opintoja on mahdollista opiskella sekä elokuvataiteen että lavastustaiteen koulutusohjelmissa. Koulutusohjelman syventävät opinnot 100 op 60 op Taide-, teoria- ja tutkimusopinnot 14 op Lavastajantyön erityisalueet 16 op Elokuva- ja televisiolavastuksen erityisalueet 30 op Opinnäyte 40 op P = Pakollinen P Tutkimukseen orientoituminen 4 op P MA-seminaari 4 op Valinnaiset taideja/tai teoriaopinnot 6 op Opiskelija valitsee 16 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim.: Projisointitekniikat Näyttelysuunnitteluprojekti 8 op Erikoismateriaalikurssit 4 op Suurtulostekurssi 4 op Sketchup 1 op Opiskelija valitsee 30 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim: Conceptual design 4 op Virtuaalilavastus 2 10 op Production Design Masterclass 6 op Motion Capture 4 op Previz 4 op Syventävä MA-projekti 10-30 op Oma produktio 4-10 op P MA-opinnäyte 40 op 87

88 Suuntautumisvaihtoehdon maisterinopinnot on suunniteltu siten, että ne tarjoavat sivuainemahdollisuuksia myös muiden suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoille. Opintokokonaisuuksien tavoitteet Opiskelijan on suoritettava vähintään 10 op taide- teoria- ja tutkimusopintoja, lavastajantyön erityisalueen opintoja, 30 op elokuvaja televisiolavastuksen erityisalueen opintoja, opinnäyte 40 op ja MA-seminaari sekä valinnaisia ja/tai sivuaineopintoja. Kurssit voi valita oman kiinnostuksen mukaan kunkin alueen opetustarjonnasta. Järjestettävät kurssit ja niiden painopistealueet vaihtelevat vuosittain. Syventävät opinnot 100 op Taide- teoria ja tutkimusopinnot 14 op Tavoitteet: Opiskelija laajentaa ja syventää tietämystään sekä omasta alastaan että laajemmasta elokuvan, television ja taiteen kentästä ja sen tutkimuksesta. Opiskelija harjaannuttaa käsitteellistä ja kriittistä ajatteluaan. Opiskelija tutustuu taiteen tutkimuksen peruskäsitteistöön. Opiskelija osaa asettaa oman työnsä yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiin. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös MA-seminaari. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat voivat osallistua joko lavastustaiteen tai elokuvataiteen MA-seminaariin. Opinnäytettä käsitellään eri vaiheissa seminaarin yhteisissä keskusteluissa. Lavastajantyön erityisalueet 16 op Tavoitteet : Opiskelija kehittää ja harjaannuttaa omia vahvuusalueitaan kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelija laajentaa ja syventää lavastajan ammattitaitoaan valitsemillaan taiteellisilla tai teknisillä erityisaloilla (esimerkiksi projisointitekniikat, suurtulosteet, erikoismateriaalit ). Opiskelija laajentaa työnkuvaansa perinteisten lavastajantehtävien ulkopuolelle (esimerkiksi näyttelysuunnittelu, konserttien ja muiden tapahtumien tilasuunnittelu). Elokuva- ja televisiolavastuksen erityisalueet 30 op Tavoitteet: Opiskelija vahvistaa henkilökohtaista ammattikuvaansa joko syventymällä valitsemaansa erikoisalueeseen tai rikastuttaa tutkintoaan uuden näkökulman avulla. Opiskelija paneutuu joko oman suuntautumisalueensa vahvistamiseen tai hankkii osaamista laveasti skenografian tai elokuvaja televisiolavastuksen eri alueilta. Produktio tai projekti voidaan toteuttaa joko yhteistyössä elokuvataiteen koulutusohjelman tai muiden yhteistyötahojen kanssa tai ne/osa niistä voidaan toteuttaa puhtaana suunnitteluprojektina, jolloin syvennytään omaan taiteelliseen työhön. Opiskelija tutustuu omaan ammattiinsa tutkivasti ja uutta luovasti. Opiskelija hahmottaa oman teoreettisen näkökulmansa lavastustyöhön. Opiskelija oppii kyseenalaistamaan omia ja muiden tekemiä ratkaisuja. Opinnot luovat pohjan mahdolliselle jatko-opiskelulle. Opinnäyte 40 op Tavoitteet: MA-opinnäyte voi sisältää taiteellisen osuuden tai se voi olla teoreettinen tutkielma, mutta siihen kuuluu aina kirjallinen osio, joka osoittaa opiskelijan syvällistä perehtyneisyyttä elokuva- tai televisiolavastukseen tai niitä sivuaviin aiheisiin. Opinnäytteen suhteen noudatetaan Aalto TAIKin yleisiä ohjeita sekä laitoksen omaa ohjeistusta. Opinnäytesuunnitelma hyväksytetään professorilla ennen työn aloittamista. Valinnaiset opinnot ja/tai Tavoitteet: Opiskelija paneutuu joko oman suuntautumisalueensa vahvistamiseen tai hankkii osaamista laveasti skenografian tai elokuvaja televisiolavastuksen eri alueilta. Produktio tai projekti voidaan toteuttaa joko yhteistyössä Elokuvakoulun tai muiden yhteistyötahojen kanssa tai ne/osa niistä voidaan toteuttaa paperiprojektina, jolloin syvennytään vahvasti omaan taiteelliseen työhön. Opintoja on mahdollista valita oman suuntautumisen mukaan, esim. seuraavista aiheista: MA-produktio tai projekti pukusuunnittelu näyttämölavastus arkkitehtuurin historia rakennustaide animaatio tyylihistoria elokuvafestivaalit kv-opinnot Suomessa tai ulkomailla Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää myös BA-opintoja HOPSin mukaan. Näyttämölavastuksen suuntautumisvaihtoehto Näyttämölavastuksen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet vastata elävän esityksen visuaalisesta, tilallisesta ja toiminnallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä ohjaajan sekä muun taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa. Lavastajan tulee tuntea oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Keskeiset opetettavat valmiudet ovat dramaturgisen tekstin lukutaito, tilan hahmottamiskyky, visuaalinen ilmaisutaito, näyttämöllisten tilanteiden ja toiminnan ymmärtäminen, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, teknisen toteutusprosessin hallinta, yleisen taideja teatterihistorian se- 89 kä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Kaiken opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen. Lavastajantyöhön perehdytään pienimuotoisissa harjoitteissa, kuvitteellisissa lavastussuunnitelmissa sekä todellisissa produktioissa. Suuri osa opetuksesta järjestetään yhdessä Teatterikorkeakoulun kanssa. Lisäksi tutustutaan ammattiteattereiden toimintaan vierailujen ja työharjoittelujen avulla. Perinteisen ammatillisen osaamisen ohessa tuetaan opiskelijoiden kiinnostusta kokeilevaan ja tutkivaan lavastustaiteeseen sekä uusien työmuotojen kehittämiseen. Kandidaatiksi valmistunut näyttämölavastaja voi työskennellä ammatillisissa teatterituotannoissa tai jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen. Maisteriksi valmistunut näyttämölavastaja voi teatterityön lisäksi toimia opettajan ja tutkijan tehtävissä tai laajentaa työnkuvaansa sivuaineopintojen avulla esimerkiksi näyttelysuunnitteluun, tila- ja ympäristötaiteeseen sekä erilaisille soveltavan lavastustaiteen alueille. Näyttämölavastus (TaK) Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet Näyttämölavastuksen suuntautumisvaihtoehdosta valmistunut taiteen kandidaatti tuntee keskeiset nykyteatterin toimintatavat ja käytännöt, kykenee luovaan taiteelliseen ideointiin sekä itsenäisesti että taiteellisen suunnitteluryhmän aktiivisena jäsenenä ja osaa kehittää lavastussuun-

90 Näyttämölavastuksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Perusopinnot 36 op Aineopinnot 36 op 84 op Lavastajan visualisointitaidot 22 op Lavastuksen toteutustaidot 14 op Teatterilavastuksen suunnitteluprosessi 16 op Teatterityö 42 op Teoriaopinnot 16 op nitelman teknisesti toteuttamiskelpoiseen muotoon. Kandidaatin tutkinto rakentuu yhteisten pakollisten opintojen (40 op) lisäksi koulutusohjelman tarjoamista perus- ja aineopinnoista. Perusopinnot (36 op) tarjoavat lavastajan ammatilliset valmiudet. Ne jakautuvat visualisointitaitoihin (22 op), Opinnäyte ja seminaari 10 op P = Pakollinen V = Valinnainen P Vieras kieli 6 op P Äidinkieli P Toinen kotimainen kieli P Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op P Informaatiolukutaito 1 op P Tila ja muoto 4 op P Väri ja havainto 4 op P Johdatus kuvan tekemiseen 4 op P Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op P Havainto ja idean kehittely P Pienoismallitekniikka P Valokuvaus ja kuvankäsittely P Skenografinen ammattipiirustus I-II 4 op P Videokuvauksen perusteet 2 op P Sketchup 1 op P Digitaalinen mallinnus 1-2 6 op TeaK P Pajatyöskentely 1 op P Lavastuksen materiaalioppi P Valosuunnittelu P Lavastemaalaus ja plastiikka 4 op P Rakennesuunnittelu P Johdatus lavastajantyöhön 1 op P Tilan hahmotuksen perusteet 1 op TeaK P Tekstistä tilaksi 5 op P Lavastus valosuunnittelussa TeaK P Taiteellinen ennakkosuunnittelu 6 op TeaK P Johdatus teatterityöhön 2 op TeaK P Dramaturgia 1-2 6 op P Johdatus ohjaajan työhön 2 op P Teatterimatka 2 op P Taiteellisen ryhmätyön perusteet 1 op TeaK P Klassikkoproduktio 11 op TeaK P BA-produktio 12 op TeaK P Työharjoittelu 6 op P Taidehistoria 8 op P Teatterihistoria 4 op P Nykyskenografian historia ja teoria 4 op P BA-opinnäyte 6 op P BA-seminaari 4 op Suositeltavia opintojaksoja: V Esitysanalyysi V Luonnostelutekniikat joiden avulla lavastaja kommunikoi ideoitaan sekä toteutustaitoihin (14 op), joissa opitaan lavasteiden valmistustekniikoita. Aineopinnoissa (84 op) keskitytään lavastajan taiteelliseen suunnitteluprosessiin (16 op), teatterityön erityisluonteeseen ja luovaan ryhmätyöhön (42 op) sekä historia- ja teoriaopintoihin (16 op). Opinnäy- te ja BA-seminaari (yhteensä 10 op) kuuluvat aineopintoihin. Kandidaatin tutkintoon sisältyy lisäksi vähintään valinnaisia tai sivuaineopintoja. Perusopinnot 36 op Perusopintoihin kuuluvat lavastajantyön opinnot, jotka koostuvat kahdesta osasta: visualisointitaidot ja toteutustaidot. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa ammatilliset perusvalmiudet lavastuksen itsenäiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Lavastajan visualisointitaidot 22 op Tavoitteet: Opiskelija kehittää piirustusmaalaus-, valokuvaus- ja videointitaitojaan voidakseen luonnostella, esitellä ja kehittää ideoitaan yhteistyössä taiteellisen suunnitteluryhmän ja teknisen henkilöstön kanssa. Opiskelija oppii esittelemään suunnitelmansa sellaisessa muodossa, että ne kyetään sen pohjalta toteuttamaan. Opiskelija oppii rakentamaan pienoismallin mittakaavassa ja käyttämään sitä tilasuunnittelun välineenä. Opiskelija oppii tekemään yleisten lavastuskäytäntöjen mukaiset työpiirustukset sekä käsin että tietokoneella piirtäen. Opiskelija oppii käyttämään kameraa, videokameraa ja kuvankäsittelyohjelmia suunnittelun, tallennuksen ja työohjeistuksen välineenä. Opiskelija oppii digitaalisen mallinnuksen perusteet. Lavastuksen toteutustaidot 14 op Tavoitteet: Opiskelijalle muodostuu realistinen käsitys lavasteiden toteutustyöstä ja sen mahdollisuuksista. Opiskelija oppii tuntemaan yleisimmin käytetyt lavasterakenteet, tekniikat ja lavastemateriaalit sekä käyttämään, soveltamaan ja kehittämään niitä luovasti suunnitelmiensa toteuttamiseen. Opiskelija oppii tuntemaan näyttämövalaisun mahdollisuudet ja ymmärtää sen taiteellisen merkityksen lavastussuunnittelussa. Opiskelija oppii pintakäsittelyn ja fondimaalauksen keskeiset tekniikat ja välineet. Opiskelija kehittää kykyjään löytää uusia toteutusvälineitä ja tekniikoita. Aineopinnot 84 op Aineopintoihin kuuluvat suunnitteluprosessi, teatterityö, historia- ja teoriaopinnot sekä opinnäyte ja seminaari. Opintokokonaisuuden tavoitteena on oppia ymmärtämään lavastajan taiteellista suunnitteluprosessia sekä nykyaikaista teatteria lavastuksen toimintaympäristönä. Suuri osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä Teatterikorkeakoulun kanssa. Teatterilavastuksen suunnitteluprosessi 16 op Tavoitteet: Opiskelija oppii kehittämään näytelmätekstin pohjalta ideoitaan näyttämöllisesti toimivaan ja toteutuskelpoiseen muotoon omalla persoonallisella tavallaan. Opiskelija oppii käyttämään esitystilan jäsennystä ja visuaalista ilmaisua luovasti kerronnan välineenä, merkitysten muodostajana, näyttämöllisen toiminnan osatekijänä sekä esitys-katsojasuhteen rakentajana. Opiskelija oppii ottamaan huomioon ohjauksen toiminnallisia tarpeita suunnittelutyössään. Opiskelija oppii ymmärtämään valaisun ja lavastuksen yhteenkuuluvuuden sekä työskentelemään valosuunnittelijan kanssa tasaveroisessa yhteistyössä. Teatterityö 42 op Tavoitteet: Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan toimivan lavastuksen elävään esitykseen yhdessä Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Opiskelija oppii ajattelemaan lavastusta näyttämötapahtuman osana. Opiskelija tutustuu länsimaisen draamakirjallisuuden traditioon ja nykydraaman keskeisiin 91

92 Näyttämölavastuksen kandidaatin opintojen suositeltu suorittamisjärjestys 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Taide- ja teoriaopinnot Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Laajuus Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli 7 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op 8 op Vieras kieli Toinen kotimainen kieli Laajuus 6 op Valinnaiset taideja/tai teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 2 op 6 op valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 4 op Äidinkieli valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 4 op Laajuus yhteensä 18 op Perusopinnot Laajuus Aineopinnot Laajuus Valinnaiset opinnot Laajuus yhteensä Pajatyöskentely 1 op Havainto ja idean kehittely Pienoismallitekniikka Lavastuksen materiaalioppi Valosuunnittelu Valokuvaus ja kuvankäsittely Skenografinen ammattipiirustus I Sketchup 1 op Videokuvauksen perusteet 2 op Skenografinen ammattipiirustus II 1 op Lavastemaalaus ja plastiikka 4 op Rakennesuunnittelu Digitaalinen mallinnus1 Digitaalinen mallinnus 2 3op 22 op 11 op Johdatus lavastajantyöhön 1 op Johdatus teatterityöhön 2 op Dramaturgia 1 Tilan hahmotuksen perusteet 1 op Tekstistä tilaksi 5 op Taiteellisen ryhmätyön perusteet 1 op Taidehistoria I 4 op Teatterihistoria 4 op Lavastus valosuunnittelussa Taiteellinen ennakkosuunnittelu 6 op Klassikkoproduktio 11 op Dramaturgia 2 3op Teatterimatka 2 op Johdatus ohjaajantyöhön 2 op Taidehistoria 4 op Nykyskenografian historia ja teoria 4 op Työharjoittelu 6 op BA-produktio 12 op Opinnäyte ja seminaari 10op 21 op 31 op op Luonnostelutekniikat valinnaisia opintoja 8 op Esitysanalyysi 6 op 7 op 46 op 50 op 44 op Teoriaopinnot 16 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu pääpiirteissään taidehistoriaan, yleiseen länsimaiseen teatterihistoriaan sekä erityisesti teatteritilojen, näyttämökäytäntöjen ja visuaalisen koneiston toimintaan eri aikakausina. Opiskelijaa oppii tuntemaan ammattinsa perinteitä sekä hahmottamaan lavastustaidetta laajemman historiallisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kontekstin osana. Opiskelija kiinnostuu tutkimaan historiallisia ilmiöitä nykyteatterin perspektiivistä ja käyttämään niitä virikemateriaalina työssään omien taiteellisten tavoitteidensa mukaisesti. Tiedolliset ja teoreettiset sisällöt opetetaan siten, että opiskelija ymmärtää niiden yhteyden käytännön taiteelliseen työhön. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tavoitteet: Näyttämölavastuksen kandidaatin opinnäyte on vapaamuotoinen kirjallinen ja kuvallinen tutkielma, joka osoittaa opiskelijan pystyvän toimimaan lavastajana nykyaikaisen ammattiteatterin Näyttämölavastuksen maisterin tutkinnon rakenne 1 tuotannossa ja ymmärtävän työn taiteellista ja teknistä luonnetta sekä siihen liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Opinnäytteessä opiskelija käsittelee valitsemaansa lavastustaiteeseen liittyvää aihetta sopivasti rajatusta näkökulmasta käyttäen asianmukaista kirjallista lähdeaineistoa. Käsittelyn yhteydessä täytyy tarkastella vähintään yhtä opiskelijan omaa taiteellista työtä, joka esitellään havainnollisen kuva-aineiston avulla. Muuten näyttämölavastuksen kandidaatin opinnäytteeseen sovelletaan Aalto TAIKin yleisiä opinnäyteohjeita. BA-seminaari sisältyy pakollisena opinnäytteen suoritukseen ja sen laajuus on 4 op. Seminaarissa ohjataan opinnäytteen tekemistä sekä käydään lavastajantyötä ja opintoja koskevia keskustelua. Näyttämölavastus (TaM) Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet Näyttämölavastuksen maisteri kykenee toimimaan suunnittelijana vaativissa tuo- Koulutusohjelman syventävät opinnot 100 Tutkimus, teoria, taideaineet 14 op P Tutkimukseen orientoituminen 4 op P Suomalaisen teatterin historia 2 op P Valinnaiset taideja/tai teoriaopinnot 4 op P MA-seminaari 4 op 93 ilmiöihin sekä oppii käyttämään lavastusta tarinankerronnan välineenä. Opiskelija tutustuu teatterin kaikkien ammattiryhmien työnkuvaan, harjaantuu toimimaan taiteellisen suunnitteluryhmän jäsenenä ja oppii ymmärtämään näyttelijäntyön tilallisia, toiminnallisia ja visuaalisia tarpeita. Opiskelija muodostaa käsityksen ohjaajantyön luonteesta ja mahdollisuuksista. Opiskelija oppii tuntemaan esityksen tuotantoprosessin nykyaikaisen ammattiteatterin taiteellisten käytäntöjen mukaisesti. Opiskelija oppii työskentelemään teatterin teknisen henkilökunnan kanssa. Opiskelija tutustuu tämän hetken suomalaiseen ja kansainväliseen teatteriin sekä esitysten katselujen että käytännön työharjoittelun kautta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan analysoida sekä näkemiään esityksiä että teatterin toimintaa. 60 op Lavastajantyön erityisalueet 16 op Teatterityön erityisalueet 30 op Opinnäyte 40 op P = Pakollinen Opiskelija valitsee 16 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim.: Projisointitekniikat: digitaalisen esitysmateriaalin tuottaminen TeaK Esitys ja teknologia 8 op TeaK Kokeilevan lavastustaiteen työpajat 2 10 op Opiskelija valitsee 30 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta esim.: Yhteinen näyttämö 8 (produktiotyöt) TeaK Lasten ja nuorten teatteri 12 op TeaK Tanssi kokonaistaideteoksena TeaK Suuri näyttämö 8 op TeaK Uusi musiikkiteatteri 2 14 op TeaK P MA-opinnäyte 40 op

94 tannoissa, jotka edellyttävät laajojen taiteellisten kokonaisuuksien hallintaa, erityisalojen osaamista, uusien työskentelymuotojen kehittämistä, kokeellista tai tutkimuksellista lähestymistapaa. Tutkinnon tavoitteena on oman taiteellisen näkemyksen syventäminen, ammatillisen osaamisen laajentaminen ja/tai erikoistuminen sekä jatko-opintovalmiuksien antaminen. Maisteriopinnot jatkavat kandidaatin tason opetusta palaamalla lavastustaiteen ydinkysymyksiin tutkivalla asenteella laajentaen ja syventäen aiemmin opittua ammattitaitoa ja tietämystä. Tavoitteena ei ole enää vain ammatillisten valmiuksien saaminen, vaan kyky kehittää omaa alaa luovasti ja oma-aloitteisesti. Maisteriopiskelijalta edellytetään itsenäistä työskentelyä ja omien opintojen aktiivista suunnittelua. Maisterin tutkinto koostuu taide- teoria- ja tutkimusopinnoista, lavastajantyön erityisalueista, teatterityön erityisalueista, valinnaisista ja/tai sivuaineopinnoista sekä opinnäytteestä. Kaikki teatterityön opinnot ja osa lavastajantyön opinnoista järjestetään yhdessä Teatterikorkeakoulun kanssa Opiskelijan on suoritettava vähintään 10 op taide-, teoria- ja tutkimusopintoja, lavastajantyön opintoja sekä 30 op teatterityön opintoja. Kurssit voi valita oman kiinnostuksen mukaan kunkin alueen opetustarjonnasta. Järjestettävät kurssit ja niiden painopistealueet vaihtelevat vuosittain. Taide- teoria ja tutkimusopinnot 14 op Tavoitteet: Opiskelija laajentaa ja syventää tietämystään sekä omasta alastaan että laajemmasta taiteen ja teatterin kentästä ja sen tutkimuksesta. Opiskelija harjaannuttaa käsitteellistä ja kriittistä ajatteluaan. Opiskelija tutustuu taiteen ja teatterintutkimuksen peruskäsitteistöön. Opiskelija osaa asettaa oman työnsä yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiin. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös MA-seminaari, 4 op. Opinnäytettä käsitellään eri vaiheissa seminaarin yhteisissä keskusteluissa. Lavastajantyön erityisalueet 16 op Tavoitteet: Opiskelija kehittää ja harjaannuttaa omia vahvuusalueitaan kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelija laajentaa ja syventää lavastajan ammattitaitoaan valitsemillaan taiteellisilla tai teknisillä erityisaloilla (esimerkiksi projisointitekniikat, fondimaalaus, nukketeatteri). Opiskelija kehittää kokeilevaa ja soveltavaa lavastustaidetta (esimerkiksi paikkasidonnainen taide, lavastuslähtöiset esitykset, julkisten tilojen suunnittelu). Opiskelija laajentaa työnkuvaansa perinteisten lavastajantehtävien ulkopuolelle (esimerkiksi näyttelysuunnittelu, konserttien ja muiden tapahtumien tilasuunnittelu tai live-roolipelit). Teatterityön erityisalueet 30 op Tavoitteet: Opiskelija kehittää ja harjaannuttaa yhteistyötaitojaan muiden teatterialan opiskelijoiden kanssa sekä syventää ymmärrystään teatterin tekemisen prosesseista. Opiskelija laajentaa ja syventää valmiuksiaan toimia erilaisilla näyttämötaiteen aloilla (esimerkiksi tanssi, musiikkiteatteri, lastenteatteri, suuren näyttämön tuotannot) yhteisissä produktioissa ja työpajoissa TeaKin kanssa. Opiskelija oppii työskentelemään erilaisilla metodeilla (esimerkiksi devising). Opiskelija kehittää omia lavastuslähtöisiä työtapoja kokeilevissa produktioissa. Opinnäyte 40 op Tavoitteet: MA-opinnäyte voi sisältää taiteellisen osuuden tai se voi olla teoreettinen tutkielma, mutta siihen kuuluu aina kirjallinen osio, joka osoittaa opiskelijan syvällistä perehtyneisyyttä näyttämölavastustaiteeseen tai sitä sivuaviin aiheisiin. Opinnäytteen suhteen noudatetaan Aalto TAIKin yleisiä ohjeita sekä näyttämölavastuksen omaa ohjeistusta. Opinnäytesuunnitelma hyväksytetään professorilla ennen työn aloittamista. Pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia suunnittelijana sekä esittävän taiteen (teatteri, tanssi jne.) että elokuvan ja TV:n alueilla. Pukusuunnittelija osallistuu tuotannon taiteellisen työryhmän jäsenenä teoksen henkilöhahmojen ulkoisen olemuksen suunnitteluun. Koulutuksen päämääränä on tuottaa näkemyksellisiä, sekä taiteellisesti, teknisesti että tuotannollisesti osaavia pukusuunnittelijoita. Koulutuksen keskeinen opetusajatus perustuu näkemykseen ammatin toimintakentästä laaja-alaisena ja muuttuvana. Mm. Teatterikorkeakoulun ja elokuvantaiteen koulutusohjelman kanssa toteutuva yhteisopetus ja produktiot harjaannuttavat opiskelijaa yhteistyöhön, tarjoavat mahdollisuuden tutustua eri taiteenaloihin, sekä erilaisiin tekemistraditioihin ja -kulttuureihin. Opinnot pyrkivät tukemaan myös opiskelijan itsenäisen taiteilijapersoonan kehittymistä sekä oman tekemisentavan ja alueen löytämistä. Opiskelijalla on mahdollisuus painottua johonkin osa-, tai erityisalueeseen, suuntautua tutkimukseen tai tekijälähtöisempään taiteelliseen toimintaan. Tämän hetken ammattikentällä pukusuunnittelijat toimivat useimmiten freelancereina, vakituisia työsuhteita tarjoavat lähinnä laitosteatterit. Pukusuunnittelu (TaK) Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet Pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon, taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on kehittää opiskelijan taiteellisia, ilmaisullisia, käsitteellisiä ja teknisiä valmiuksia siten, että hän saa valmiudet työskennellä pukusuunnittelijana kohtuullisen vaativassa esittävän taiteen, elokuva- tai TVtuotannossa yhteistyössä muun taiteellisen työryhmän, näyttelijöiden sekä pukujen toteuttajien kanssa Perusopinnot 52 op Koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvat vaatteen suunnittelu ja valmistus, pukusuunnittelun menetelmät sekä puku- ja karaktäärisuunnittelu. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa ammatilliset perusvalmiudet pukusuunnittelijan itsenäisen prosessin hallintaan. Suuntautumisvaihtoehdon perus- ja aineopinnot on jaettu kokonaisuuksiin, jotka toimivat myös pohjana sivuainetarjonnalle. Vaatteen suunnittelu ja valmistus 16 op Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään ja hallitsemaan vaatteen suunnittelun ja valmistuksen tekniset perusperiaatteet, vaatteen muotoon liittyvän kaavoitustekniikan, kuosittelun ja muotoilun periaatteet sekä työpiirroksen tekemiseen tarvittavat taidot ja käsitteet. Opiskelija saa käsityksen vallitsevista mittajärjestelmistä, erilaisista vartalotyypeistä ja niiden muokkaamisesta vaatteen avulla. Opiskelija perehtyy vaatetusmateriaaleihin, niiden käyttömahdollisuuksiin, ominaisuuksiin ja tunnistamiseen. Pukusuunnittelun menetelmät 1 Tavoitteet: Opiskelija saa suunnitelman tekemiseen tarvittavat kuvallisen ilmaisun, 95

96 Pukusuunnittelun kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Perusopinnot 52 op 52 op Vaatteen suunnittelu ja valmistus 16 op P Vieras kieli 6 op P Äidinkieli P Toinen kotimainen kieli P Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op P Informaatiolukutaito 1 op P Tila ja muoto 4 op P Väri ja havainto 4 op P Johdatus kuvan tekemiseen 4 op P Yhteinen ympäristö Valinnaiset taideja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op P Vaatteen suunnittelu 5 op P Ompelutyön perusteet 1 op P Kaava ja muotoilu 1 P Kaava ja muotoilu 2 P Vaatetusmateriaalit P Pajatyöskentely 1 op Pukusuunnittelun kandidaatin opintojen suositeltu suorittamisjärjestys 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Taide- ja teoriaopinnot Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Laajuus Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op 7 op Informaatiolukutaito 1 op 8 op Vieras kieli Toinen kotimainen kieli Laajuus 6 op Valinnaiset taideja/tai teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 2 op 6 op valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 4 op Äidinkieli valinnaiset taide-/ teoriaopinnot 4 op Laajuus yhteensä 18 op Perusopinnot Laajuus Aineopinnot Laajuus Valinnaiset opinnot Laajuus yhteensä 7 op 97 Aineopinnot 68 op Pukusuunnittelun menetelmät 1 Puku- ja karaktäärisuunnittelu 2 Teatterityö 21 op Elokuva- ja TV-työ : Elokuvakerronta ja -ilmaisu 8 op Kohtausharjoitus 4 op BA-elokuva 8 op Historia ja teoria 17 op Opinnäyte ja seminaari 10 op P Pukusuunnittelun esitystekniikka I 2 op P Pukusuunnittelun esitystekniikka II 2 op P Valokuvaus ja kuvankäsittely P Karaktäärin hahmotus I P Karaktäärin hahmotus II P Erikoistekniikat P Johdatus pukusuunnitteluun 4 op P Patinointi ja värjäys P Pukusuunnittelu 9 op P Maski ja kampaus 1 op P Valosuunnittelu P Johdatus teatterityöhön 2 op P Taiteellinen ennakkosuunnittelu 6 op P Taiteellisen ryhmätyön perusteet 1 op P Assisteeraus P Klassikkoproduktio 9 op Ryhmädynamiikka, Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 2, Elokuvatuotannon prosessi, Elokuvan analyysi (Pukusuunnittelun opiskelijat suorittavat opintoja näistä kursseista yhteensä 8 op:n edestä) Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot 4-6 op (Pukusuunnittelun opiskelijat suorittavat tämän kurssin 4 op:n laajuisena) BA-elokuva 8 op P Skenografian historia P Esiintymispuvun historia 2 op P Elokuvahistoria 2 op P Vaatetuksen historia 2 op P Epookkipuku 5 op P Dramaturgia 1 P BA-opinnäyte 6 op P BA-seminaari 4 op Suositeltavia kursseja, esim: V Havainnointi ja ideankehittely V Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 1 V V V Teatterimatka 2 op V Teatterihistoria 4 op V Yleiset taideaineet Elokuvafestivaalit Teatterifestivaalit Opintomatkat Produktiot 1. vuosi 2. vuosi Vaatteen suunnittelu 5 op Ompelutyön perusteet 1 op Kaava ja muotoilu I Vaatetusmateriaalit Pajatyöskentely 1 op Pukusuunnittelun esitystekniikka I 2 op Johdatus pukusuunnitteluun 4 op Valokuvaus ja kuvankäsittely Karaktäärin hahmotus I Pukusuunnittelun esitystekniikka II 2 op Patinointi ja värjäys Kaava ja muotoilu II Pukusuunnittelu 6 op (osa kurssista) Maski ja kampaus 1 op Valosuunnittelu 3. vuosi Pukusuunnittelu (osa kurssista) Karaktäärinhahmotus II Erikoistekniikat 22 op 21 op valokuvauksen ja kuvankäsittelyn taidot. Opiskelija saa yleisen käsityksen karaktäärin ulkoisesta ja sisäisestä hahmottamisesta. Puku- ja karaktäärisuunnittelu 2 Tavoitteet: Opiskelija saa käsityksen pukusuunnittelijan ammattikentästä, puvun ja puvustuksen mahdollisuuksista ja merkityksestä erilaisissa teoksissa. Opiskelija Johdatus teatterityöhön 2 op Elokuvakerronta ja ilmaisu 8 op Kohtausharjoitus 4 op Vaatetuksen historia 2 op Skenografian historia Taiteellinen ennakkosuunnittelu 6 op Taiteellisen ryhmätyön perusteet 1 op Klassikkoproduktio 9 op Esiintymispuvun historia 2 op Dramaturgia I BA-elokuva 8 op Assisteeraus Epookkipuku 5 op Elokuvahistoria 2 op Opinnäyte ja seminaari 10 op 16 op 24 op Valinnaisia opintoja 8 op 46 op valinnaisia opintoja 5 op 50 op 28 op Valinnaisia opintoja 7 op, esim. Teatterimatka 2 op 44 op saa perusvalmiudet suunnittelijan työn itsenäisen prosessin hallintaan: yleiseen havainnointiin ja ideointiin, tekstin tulkintaan, materiaalien käsittelyn mahdollisuuksiin ja ilmaisuvoimaan, maskin, kampauksen ja valon vaikutuksiin. Aineopinnot 68 op Koulutusohjelman aineopintoihin kuuluvat teatterityö, elokuvaja TV-työ, historia- ja P = Pakollinen V = Valinnainen

98 teoriaopinnot sekä opinnäyte ja seminaari. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys pukusuunnittelijan ammatista, sen laajuudesta ja kehittymsestä sekä yhteyksistä eri osa-alueisiin. Teatterityö 21 op Tavoitteet: Opiskelija saa perusvalmiudet ja ymmärryksen siitä, mitä on toimia taiteellisen työryhmän jäsenenä teatterituotannossa. Opiskelija saa käsityksen vallitsevista teatterityöhön ja organisaatioon liittyvistä käytänteistä ja ammattikuvista: mm. puvustokäytännöistä ja työskentelystä näyttelijän kanssa. Elokuva- ja TV-työ Tavoitteet: Opiskelija saa ymmärryksen siitä mitä elokuvatyö on ja perusvalmiudet toimia elokuvan taiteellisen työryhmän jäsenenä. Opiskelija saa käsityksen vallitsevista elokuvaja TV-työn organisaatioon ja tuotannon perustamiseen liittyvistä käytännöistä ja elokuvan ammattikuvista. Historia- ja teoriaopinnot 17 op Tavoitteet: Opiskelija oppii tuntemaan laajasti ammattiinsa liittyviä perinteitä, sekä hahmottamaan vaatteen ja pukeutumisen osana kulttuurin ja yhteiskunnan historiaa. Opiskelija oppii hahmottamaan erilaisten historiallisten ja nykyilmiöiden välisiä suhteita. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tavoitteet: Opinnäyte voi olla opiskelijan omien töiden kirjallinen, kuvin täydennetty tutkielma, tai se voi olla opiskelijaa kiinnostavan aiheen tai teeman pohjalta tehty tutkielma. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa kykyä soveltaa opittua sekä kykyä analysoida omaa työtä. Opinnäyteprosessilla on mahdollisuus kehittää opiskelijan ongelmanratkaisutaitoa sekä perehdyttää taitoon ja erilaiseen tapaan käyttää lähdeaineistoa oman työskentelyn tukena ja innoituksena. Opinnäyteseminaari harjaannuttaa esittelemään omaa työtä sen eri vaiheissa, tarjoaa mahdollisuuden päästä keskustelemaan ja saamaan palautetta työstä. Opinnäytetyöhön liittyvä taitto-ohjelman opetus antaa opiskelijalle tukea työn toteuttamiseen. Opinnäytteeseen sovelletaan Aalto TAIKin kandidaatin tutkinnon opinnäyteohjetta. Valinnaiset opinnot ja/tai Tavoitteet: Opintojen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan henkilökohtaisia pyrkimyksiä ja tavoitteita. Pukusuunnittelu (TaM) Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet Pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon, taiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan taiteellista ja näkemyksellistä osaamista siten, että hän saa valmiudet työskennellä itsenäisesti sekä laajoissa että taiteellisesti vaativissa tuotannoissa. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus painottaa opintojaan jollekin esittävän taiteen osa-alueelle, elokuva- tai TV-työhön, laajentaa omaa ammattikuvaansa tai painottua teoriaan ja tutkimukseen. Tavoitteena on myös tarjota opiskelijalle mahdollisuus kehittää osaamista jollain ammatin erityisalueella (esim. muotoilu, materiaalin käsittely,) sekä hankkia valmiuksia etsiä, kohdata ja kehittää uusia taiteellisia toimintatapoja ja tekijälähtöisiä teoksia. Opiskelijan on suoritettava vähintään 14 op taide- teoria ja tutkimusopintoja, 14 op pukusuunnittelun erityisalueiden opintoja sekä 32 op produktioihin liittyviä opintoja. Syventävät opinnot 100 op Pukusuunnittelun maisterin tutkinnon rakenne 1 Taide, teoria ja tutkimusopinnot 14 op Tavoitteet: Opiskelija laajentaa ja syventää näkemystään omasta alastaan esittävän taiteen ja/tai elokuvan ja TV:n alueista, sekä laajemmasta taiteen kentästä. Opiskelija tutustuu taiteen tutkimuksen peruskäsitteistöön sekä oman alansa tutkimukseen. Opiskelija harjaannuttaa käsitteellistä ja kriittistä ajatteluaan. Opiskelija harjaantuu työnsä yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja historiallisen kontekstin hahmottamisessa. Opinto sisältää myös MA-seminaarin, jonka keskeinen tavoite on tukea opiskelijaa opinnäytetyössä. Seminaarissa esitellään valmisteilla olevia töitä ja niistä keskustellaan yhteisesti. Pukusuunnittelun erityisalueet 14 op Tavoitteet: Opiskelija syventää osaamistaan jollakin ammatin erityisalueella ja/tai hankkii osaamista uusilta alueilta. Opiskelija harjaantuu etsimään, kohtaamaan ja kehittämään uusia taiteellisia menetelmiä, tekniikoita sekä tapaa nähdä ja kokea ympäristö virikkeenä luovalle työlle. Koulutusohjelman syventävät opinnot 100 Tutkimus, teoria ja taideaineet 14 op Pukusuunnittelun erityisalueet 14 op Produktiohin liittyvät opinnot 32 op Opinnäyte 40 op Tutkimukseen orientoituminen 4 op Puku ja tutkimus -projekti 2 op Valinnaiset taideja/tai teoriaopinnot 4 op MA-seminaari 4 op Opiskelija valitsee 14 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim: Erikoistekniikat (vaihtuvasisältöinen) 4 op Lavastuksen materiaalioppi Erityispuku ja muotoilu 4 op Kansainväliset opinnot 2 4 op Projekti 4 10 op Opiskelija valitsee 32 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta esim.: Teatteriin ja muuhun esittävään taiteeseen liittyvät produktio-opinnot, esim. Tanssi kokonaistaideteoksena Uusi musiikkiteatteri 2 14 op Esitys ja teknologia 8 op Suuri näyttämö 8 op Produktio 4 10 op (oma ulkopuolinen projekti) TeaK-produktiot Elokuvaan ja/tai televisioon liittyvät produktio-opinnot, esim. MA-produktio 10 30 op Virtuaalilavastus /puku 10 op Tv-ilmaisu Produktio 4 10 op (muu produktio) P MA-opinnäyte 40 op Suositeltavia kursseja esim. Nykyskenografian historia ja teoria 4 op Luonnostelutekniikat Teatterihistoria 4 op Tyylihistoria Elokuvahistoria Dramaturgia II 99

100 Produktioihin liittyvät opinnot 32 op Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu oman alansa kollektiivisessa työssä ja yleisessä produktio-osaamisessa, esitystaiteen ja/ tai elokuvan ja TV:n alueella. Halutessaan opiskelija voi myös fokusoitua johonkin näistä alueista: teatteri, elokuva, nykytanssi, musiikkiteatteri jne. Opiskelija oppii erilaisia kollektiivisia tekemisen muotoja ja toimintatapoja: esim. prosessinomainen ja tekijälähtöinen tekeminen. Opinnäyte 40 op Tavoitteet: Opinnäytetyö voi olla taiteellinen tai tutkimuksellinen produktio tai projekti. Siihen sisältyy kirjallinen osio, jonka tavoite on osoittaa syvää perehtyneisyyttä ja ymmärrystä valittua aihetta kohtaan ja kykyä itsenäiseen pohdintaan. Taiteellisesti painottuneen opinnäytteen tavoite on osoittaa kykyä näkemykselliseen suunnittelijuuteen tai taiteilijuuteen valitun aiheen tai produktion puitteissa. Muuten opinnäytteen suhteen noudatetaan Aalto TAIKn yleisiä ohjeita. Opinnäytesuunnitelma hyväksytetään suuntaumisvaihtoehtovastaavalla tai professorilla. Valinnaiset opinnot ja/tai Tavoitteet: Opiskelijalla on mahdollisuus laajentaa osaamistaan ammatin perinteisten rajojen ulkopuolelle tai syventyä jonkin erityisalueen haltuunottoon ja kehittämiseen (materiaalit, 3D jne.). Opiskelijalla on mahdollisuus laajentaa sekä taiteellista että tutkimuksellista osaamistaan uusille alueille ja uusiin näkökulmiin: myös erilaiset ulkopuoliset projektit tai produktiot voidaan suunnitella niin että ne tukevat opiskelijan opintoja. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin opintoihin ja projekteihin. Sivuaineet Elokuvan historian sivuaine 24 op Elokuvan historian sivuainekokonaisuudessa luodaan katsaus 1900-luvun omimman taiteen ominaislaatuun, perinteisiin ja persoonallisuuksiin. Elokuvan historia: kurssit Tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää elokuvan historian merkityksen elokuvailmaisussa. Opinnot tukevat opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun kehittymistä. Tavoitteena on rakentaa elokuvan kielen ymmärryksen kautta omakohtainen maailmankuva, jonka perustana on elokuvan parhaiden tekijöiden dramaturgiset ja kuvakerrontaa rikastuttavat oivallukset. Kurssien yhteydessä suoritetaan kursseja tukevan Elokuvan historia: kirjallisuus -kokonaisuuden kirjatentit. Elokuvan historian sivuainekokonaisuuden rakenne 1 Opinto Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Elokuvan historian erityisalueet Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa elokuvan historian kronologisesti ja tuntee elokuvan keskeisimmät kehitysvaiheet, tyylisuunnat ja ohjaajat. Peter von Baghin Elokuvan historia -teos tentitään kolmessa osassa Elokuvan historia 1 3 kurssien yhteydessä. Elokuvan historian erityisalueet Tavoitteet: Kokonaisuudessa syvennytään vuosittain vaihtuvien kurssien kautta elokuvan historian erilaisiin aihepiireihin kuten elokuvan lajityyppeihin, merkittäviin ohjaajiin, erityisteemoihin tai elokuvan ja muiden taiteenlajien yhtymäkohtiin. Lukuvuonna 2011 2012 erikoiskursseilla käsitellään mm. television historiaa, ranskalaista elokuvaa, näyttelijäntyötä, elokuva-analyysia ja kertojan ääntä. Opiskelijat valitsevat viisi erityisteemaa vaihtuvasta tarjonnasta. Kurssit Elokuvan historia 1: Mykkäelokuva 1 op Elokuvan historia 2: Äänielokuvan murros 1 op Elokuvan historia 3: Moderni elokuva 1 op Elokuvan historia I: kirjallisuus 2 op Elokuvan historia II: kirjallisuus 2 op Elokuvan historia III: kirjallisuus 2 op Vaihtuvat :n erikoiskurssit 101