38 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos
40 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat: Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkintoon (1) johtavat koulutusohjelmat: Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot Elokuvataiteen koulutusohjelma (TaK ja TaM): Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelma (TaK ja TaM): Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija elokuvataiteen, lavastustaiteen ja pukusuunnittelun taiteen ja tutkimuksen prosesseihin ja käytäntöihin sekä vaikuttaa edustamiensa taiteenalojen uudistumiseen. Opetus ja tutkimus perustuvat taiteelliseen ja pedagogiseen traditioon, sen luovaan siirtämiseen ja uusien ilmaisu muotojen kehittämiseen. Taiteellisen tutkimuksen olennaisena osana nähdään tekijälähtöisyys. Tieto-, taito-, taide- ja teoriaopintoja sovelletaan käytäntöön harjoitustuotannoissa ja produktioissa, jotka ovat opetuksen keskeisiä muotoja. Tavoitteena on tarjota koulutusta, joka antaa opiskelijalle mahdollisuudet työskennellä taiteenalansa toimijana ja vaikuttajana. Sivuaineet Laitoksen tarjoamat sivuainekokonaisuudet Elokuvan historian sivuaine 24 op Elokuvataiteen räätälöity sivuaine Lavastustaiteen räätälöity sivuaine Pukusuunnittelun räätälöity sivuaine Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos tarjoaa sivuaineopintoja muiden koulutusohjelmien ja muiden yliopistojen opiskelijoille. Laitoksella on mahdollista suorittaa Elokuvan historian sivuaine (24 op) tai opiskelijan henkilökohtaisten osaamistarpeiden pohjalta räätälöity elokuvataiteen, lavastustaiteen tai pukusuunnittelun sivuaine. Kts. lisätietoa sivulta 101. Opiskelu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehdot ovat selkeästi eri oppiaineita. Ne vertautuvat traditioiltaan, toimintansa volyymilta ja erikoislaadultaan koulutusohjelmiin. Laitoksen opetuksen olennaisena pohjana on erilaisten osaamisalueiden laaja ja syvällinen yhteistyö ja osaamisen laajentaminen oman taiteenalan erityisosaamisen ulkopuolelle. Opetus perustuu monialaiseen yhteisopetukseen eri koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen, Aalto TAIKin laitosten ja muiden yliopistojen kanssa. ELO tarjoaa yhdessä Mediakeskus LUME:n kanssa hyvät puitteet opiskella perustutkintoja (kolmivuotiset kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot ja kaksivuotiset maisterin tutkintoon johtavat opinnot) ja jatko-opintoja sekä tutkia ja tehdä taiteellista työtä. Harjoittelu, festivaali- ja kilpailuosallistumiset, kansainväliset opinnot ja tiivis yhteistyö sekä muun yliopistomaailman että elinkeinoelämän ja muun kulttuurituotannon kanssa luovat vahvan pohjan työelämään siirtymiselle. Opetusjärjestelyt Olennainen osa Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opetusta ovat eri suuntautumisvaihtoehtojen yhdessä järjestämät kurssit. Lisäksi yhteisopetusta järjestetään Aalto TAIKin muiden laitosten ja muiden korkeakoulujen, kuten Teatterikorkeakoulun (TeaK), Sibelius-Akatemian (Siba), Arcadan ja Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksen (Näty) kanssa. Yhteisopetus toteutuu myös mm. tuotannoissa. Yhteiset opinnot luovat yhteistyöperustan tuleville ammattilaisille ja asiantuntijoille jo koulutuksen aikana. Kandidaatin tutkintoon kuuluvan yhteisopetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija omaan oppimisympäristöönsä, sen ajatukselliseen, toiminnalliseen ja yhteisölliseen toimintatapaan. Maisterin tutkinnon yhteiset opinnot kehittävät ammatillisia ja tutkimuksellisia valmiuksia ja luovat mahdollisuuden solmia toimivia työelämäsuhteita jo opiskeluaikana. 41 Seminaarit, festivaalit, workshopit ja osallistuminen vaihto-ohjelmiin ELOn koulutuksen alasta johtuva perustaltaan kansainvälinen luonne edellyttää erilaisia kansainvälisyyden muotoja: osallistumista kansainvälisille festivaaleille, kansainvälisten luennoitsijoiden laitoksella järjestettäviin workshopeihin, erillisiin kansainvälisiin ja laitoksen omiin yhteisiin elokuvaprojekteihin ja tuotantoihin, laitoksen ja muiden yliopistojen yhdessä järjestämiin kansainvälisiin projekteihin ja seminaareihin, tutkimusprojekteihin ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Laitoksella vierailee kansainvälisiä luennoitsijoita ja taiteenalansa muita asiantuntijoita. Suuntautumisvaihtoehdosta riippuen opiskelijavaihto ja kansainväliset perustutkintoopiskelijat muodostavat luontevan osan oppimisympäristöä. Palaute ELOssa opetuksen arviointiin ja palautteeseen käytetään sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviointiin ja osaamisen ohjaamiseen on käytössä erilaisia, oppimisen kontekstiin kehitettyjä arviointimuotoja. Opiskelijan oppiminen monialaisessa yhteisopetuksessa ja taiteellisissa ryhmäprosesseissa vaatii toiminnallisesti ja sisällöllisesti uusien arviointimuotojen kehittämistä perinteisten arviointipalautteiden rinnalle. Tuotannot ja opintojaksot päättyvät yhteiseen arviointiin, johon osallistuu tarvittaessa myös ulkopuolisia arvioitsijoita ja esimerkiksi harjoituselokuvissa ja teatteriproduktioissa koko työryhmä. Palaute on usein kahdensuuntaista. Palautteessa arvioidaan sekä opiskelijan suoriutumista ja osallistumista kurssilla, että kurssin kokonaisuutta opiskelijan näkökulmasta. Luonteva ja tärkeä palautteen muoto opiskelijoiden tiimityöskentelyssä on myös vertaispalaute. Muita arviointimuotoja ovat muuan muassa HOPS-keskustelut omaopettajan kanssa ja keskustelevat esim.
42 presentaatioihin perustuvat kurssikohtaiset ryhmä- ja/tai henkilökohtaiset palautteet. Suuntautumisvaihtoehdoissa järjestetään myös säännöllisesti kokoontumisia, joissa opiskelijat voivat antaa kursseihin ja opetusjärjestelyihin liittyvää palautetta ja tuoda esiin kehittämisehdotuksia. Opetuksen palaute- ja arviointikeskustelut (suulliset, kirjalliset tai muutoin dokumentoidut) on määritelty osaksi opetuksen vuorovaikutusprosessia ja opetuksen kehittämistä. Saatu palaute otetaan huomioon opetussuunnittelussa ja kurssisisältöjä kehitetään palautteen perusteella. Elokuvataiteen koulutusohjelma Elokuvataiteen koulutusohjelma muodostuu elokuvakoulujen kansainvälisen käytännön mukaisesti erillisistä suuntautumisvaihtoehdoista, joilta valmistuvat opiskelijat työskentelevät elokuvien ja muun audiovisuaalisen tuotannon taiteellisina tai tuotannollisina vastuuhenkilöinä. Elokuvataiteen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat dokumentaarinen elokuva, elokuvaleikkaus, elokuva- ja televisiokäsikirjoitus, elokuva- ja televisiotuotanto, elokuvaohjaus, elokuvaus sekä elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu. Suuntautumisvaihtoehtojen jako noudattaa elokuva-alan eriytyneitä toimenkuvia, jotka ovat erikoistuneet pitkälle kyetäkseen toimimaan tehokkaassa yhteistyössä elokuvien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunkin suuntautumisvaihtoehdon vuosisatainen traditio luo pohjan suuntautumisvaihtoehdon taiteen, toiminnan ja teorian kehitykselle. Tulevaisuusskenaariot ja kompetenssit Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista oman alueensa vahvoja ammattilaisia, jotka kykenevät toimimaan myös alansa soveltavissa tehtävissä. Elokuvan ja television rahoitusmallit, tuotantotavat ja levitysväylät ovat muuttuneet ja moninaistuneet. Tuotannot ovat sirpaloituneet ja erilaisia tuotantomuotoja on paljon. Klassisesti rahoitettujen pitkien elokuvien rinnalla on monenlaisia tuotantoja nollabudjettielokuvista suuriin kansainvälisiin yhteistuotantoihin ja usean median kautta toteutettaviin produktioihin. Tuotannot ovat sarjallistuneet ja toisinnettavan peruskonseptin rakentaminen omasta ideasta on tarvittava taito. Tarve kertoa tarinoita ei kuitenkaan ole vähenemässä. Elokuva- ja televisiotuotantojen tarve on jopa lisääntynyt, kun tilaajat ovat lisääntyneet mm. maksukanavien ja muiden uusien levityskanavien myötä. Oppimistavoitteiden kannalta tärkeää on taata opiskelijalle edelleen hyvät oman ammattialan taidot ja erityisesti puitteet etsiä ja harjoitella omaa taiteellista näkemystä ja identiteettiä. Elokuvataiteen opiskelijoiden tulee ymmärtää elokuvakerronnan ja ilmaisun keinoja ja kyetä myös uudistamaan niitä ja luomaan uudenlaisia käytäntöjä. Alalla toimiminen tulee vaatimaan yhä enemmän kykyä työskennellä erityyppisten produktioiden kanssa ja soveltaa taitoja eri muotoihin kohderyhmän, levityskanavan tai tuotannon muodon perusteella. Erikoistumismahdollisuudet, erilaisten sovellusalojen opettaminen ja tutkimuksellisen ajattelutavan mukaan ottaminen alusta alkaen ovat keinoja taata opiskelijoiden kyky toimia monimuotoisella kentällä. Teknologian kehittyminen asettaa elokuva- ja tv-ilmaisulle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Elokuvataiteen koulutusohjelman tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla alan teknologisia uudistuksia. Tämä tehdään tutkimuksellisesta lähtökohdasta. Ala on kansainvälistä ja kansainvälisen toimintakentän tunteminen ja kansainvälinen verkottuminen on opiskelijoille tärkeää. Opintoihin sisällytetään tämän takia pakollisina festivaali-, elokuvamarketti- ja seminaarivierailuja, ulkomaisten ammattilaisten vierailuja ja erikoiskursseja. Laitoksen järjestämä kansainvälinen Illumention Master Class - pyrkii vakiinnuttamaan kansainvälisen työskentelyn osaksi lukuvuoden opetusta. Taiteen kandidaatin tutkinto (TaK) Elokuvataiteen koulutusohjelman kandidaatin opinnot koostuvat korkeakoulun yhteisistä kieli-, viestintä-, taide- ja teoriaopinnoista (40 op) sekä ensimmäisenä vuonna opetettavista elokuvataiteen perusopinnoista (45 op). Toisena opiskeluvuonna keskitytään suuntautumisvaihtoehtokohtaisiin aineopintoihin, joista suuri osa järjestetään useamman suuntautumisvaihtoehdon tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Opetus pohjautuu kurssien yhteydessä tehtäviin elokuvaharjoitteisiin, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ammattialuettaan. Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu BA-elokuvatuotanto, jossa opiskelija toimii oman suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti taiteellisesti vastaavana elokuvatyöryhmän jäsenenä. BA-elokuvassa opiskelija toteuttaa oppimiaan taitoja ja taiteellista näkemystään lyhyen muodon elokuvassa. BA-elokuva toteutetaan toisen ja kolmannen opiskeluvuoden aikana. Elokuvataiteen perusopinnot perehdyttävät opiskelijan ensimmäisenä opiskeluvuonna elokuvakerrontaan ja ilmaisuun. Opiskelijat harjoittelevat kurssikokonaisuuksien kautta välineen ilmaisumahdollisuuksia ja omaa ammattikuvaansa ja perehtyvät elokuvan historiaan ja analyysiin. Elokuvataiteen koulutusohjelman tutkinnon (TaK) rakenne 180 op Kokonaisuus Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Aineopinnot (suuntautumisvaihtoehtokohtaiset) Valinnaiset opinnot tai Elokuvakerronta ja ilmaisu Kokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot elokuvan kerronnan ja -ilmaisun keinoista ja käy läpi koko elokuvaprosessin eri näkökulmista havainnoista ja ideasta elokuvaharjoitteeseen. Opiskelija osaa havainnoida ympäristöään, kehitellä havaintojen ja taustatyön perusteella elokuvallisia ideoita sekä työstää näitä ideoita ryhmässä. Opiskelija kykenee tiivistämään ideansa ja ymmärtää, miten ideasta rakennetaan käsikirjoitus. Opiskelija oppii, miten idea voidaan ilmaista elokuvakerronnan kautta ja mistä elementeistä elokuvan kieli koostuu. Opiskelija harjoittelee elokuvan ilmaisun keinoja lyhyessä elokuvaharjoitteessa. Elokuva-analyysi 5 op Kokonaisuudessa tarkastellaan elokuvaa dramaturgisesta näkökulmasta ja esitellään erilaisia tarinallisia rakenteita ja genretyyppejä. Opiskelija oppii elokuvadrama- Laajuus 45 op 75 op 43
44 Elokuvataiteen perusopinnot Elokuvataiteen perusopinnot 45 op turgisen peruskäsitteistön ja osaa analysoida erityyppisiä elokuvia (fiktio ja dokumentti). Kokonaisuudessa käydään läpi erikseen lyhytelokuvakerronnan estetiikkaa ja kerronnallisia ominaispiirteitä. Opiskelija oppivat analysoimaan ja purkamaan elokuvan lyhyttä muotoa itsenäisenä kerrontamuotona. Opiskelija perehtyy elokuvantuotannon eri tuotantovaiheisiin (ennakkosuunnittelu ja -valmistelu, kuvaukset, jälkituotanto) ja tuntee elokuvan työryhmän eri jäsenten ammattikuvat ja vastuualueet. Opiskelija osaa purkaa käsikirjoituksen tuotantosuunnitelmaksi ja aikatauluttaa tuotannon. Hän osaa laatia tuotantoa varten tarvittavaa suunnittelumateriaalia ja tietää, mitä huomioida tuotantoa suunnitellessa ja toteuttaessa. Opiskelija perehtyy ELOn tuotanto-olosuhteisiin. Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Kokonaisuuden tavoitteena on kohtauksen aiheen ja dramaturgisen rakenteen hahmottaminen. Lisäksi tutustutaan dokumentaarisiin ja fiktiivisiin elokuvan henkilöihin sekä kuvallisiin ja äänellisiin kerrontakeinoihin. Harjoituksen keskeinen sisältö on kommunikointi työryhmän eri ammattiryhmien välillä elokuvan tuotantoprosessin eri vaiheissa. Opiskelija harjoittelee toimimaan oman ammattialueensa taiteellisena vastuullisena opettajatyöryhmän avustuksella. Elokuvan historia 9 op Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää elokuvan historian merkityksen elokuvailmaisussa. Opinnot tukevat opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun kehittymistä. Tavoitteena on rakentaa elokuvan kielen ymmärryksen kautta omakohtainen maailmankuva, jonka perustana on elokuvan parhaiden tekijöiden dramaturgiset ja kuvakerrontaa rikastuttavat oivallukset. Taiteen maisterin tutkinto (TaM) Taiteen maisterin opinnoissa lujitetaan opiskelijan taiteellisia ja ammatillisia valmiuksia ja opastetaan löytämään tutkimuksellinen näkökulma omaan erityisalueeseen. Seminaarien ja erityiskurssien lisäksi elokuvataiteen maisteriopiskelija voi jatkaa ammatillisten valmiuksiensa kehittämistä omalla alueellaan korkeakoulun ulkopuolisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa. Elokuvataiteen koulutusohjelman tutkinnon (TaM) rakenne 1 Kokonaisuus Tutkimukselliset opinnot Syventävät opinnot Dokumentaarisen elokuvan suuntautumisvaihtoehto Dokumentaarisen elokuvan linjan opetus antaa laajan pohjan dokumentaarisen elokuvailmaisun luovalle ja itsenäiselle hallitsemiselle. Opiskelijat oppivat hallitsemaan ohjaajan roolissa dokumentaarisen elokuvan eri työvaiheet suunnittelun, käsikirjoituksen, kuvauksen, äänityksen ja äänisuunnittelun sekä leikkauksen ja tuotannon tehden yhteistyötä muiden linjojen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat suuntautuvat sivuaineena ainakin yhteen osaston muun suuntautumisvaihtoehdon ammatillisista opinnoista (kuvaus, äänitys, leikkaus, tuotanto) välineensä hallitsemiseksi. Soveltavina ammattialueina opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä tilauselokuvan, televisiodokumentaarien, uuden median tai muiden soveltavien ammattialueiden hallitsemiseen sekä hyödyntää muiden alojen sivuainekokonaisuuksia opintojensa tukena. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan, sekä laajasti nykydokumentaarin uusiin muotoihin. Harjoitteiden ja harjoituselokuvien (BA-elokuva ja MA-elokuva) tuotannoissa he oppivat ohjaamis- ja elokuvatuotannon prosessin hallintaa. Elokuvien analysointi, oman välineen ehtojen pohtiminen, kirjoittaminen ja ajattelu ovat tärkeitä opetusmuotoja käytännön tekemisen tukena. Muiden taiteiden, kokeellisen ja fiktiivisen elokuvan tuntemus sekä perehtyminen Laajuus 60 op 35 op uuden median, kuvataiteen ja muun median kentällä tapahtuvaan dokumentaariseen ilmaisuun on tärkeää. Opiskelijoiden kykyä havainnoida ja tulkita todellisuutta, valmiutta ihmisten kohtaamiseen, kriittistä ajattelukykyä, kokeilunhalua sekä kykyä ryhmätyöskentelyyn kehitetään kurssien, työpajojen, harjoitustehtävien sekä harjoituselokuvatuotantojen puitteissa. Dokumentaarisen elokuvan kandidaatit ja maisterit työllistyvät itsenäisinä dokumentaarisen elokuvan ohjaajina, elokuvaalan muissa ammattitehtävissä, elokuvaalan rahoitusjärjestelmän toimijoina, elokuvan opettajina, festivaalijärjestäjinä, elokuvatoimittajina, sekä erilaisissa muissa soveltavissa ammateissa kuten uuden median alueella, toimittajina tai muina median tai television ammattilaisina. Dokumentaarinen elokuva (TaK) Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa näkemyksellisiä dokumentaarisen elokuvan ohjaajia. Tekijänä kehittymisen ohessa elokuvanteon eri vaiheiden sekä elokuvan teknisten ja tuotannollisten ulottuvuuksien hallinta on keskeistä. Kandidaatin tutkinto tarjoaa sekä dokumentaarisen elokuvan traditioon, historiaan ja teorian perehdyttäviä opintokokonaisuuksia että erilaisten metodien ja tyylien kokeilemiseen rohkaisevia työpajoja. Tutkintoon kuuluu lyhyt dokumentaarinen lopputyöelokuva, jonka käsikirjoittamisesta ja ohjaamisesta 45
46 Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Dokumentaarisen elokuvan aineopinnot Valinnaiset tai 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Teoria ja estetiikka 8 op Dokumentaarisen elokuvan ohjaamiseen valmentavat opinnot 17 op Lajityyppiopinnot vähintään 16 op Harjoitustuotannot 24 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Dokumentaarisen elokuvan historia I 2 op Tekijän teoriaa: Essee ja luova kirjoittaminen 4 op Dokumentaarisen elokuvan teorian ja estetiikan perusteet 2 op Käsikirjoitus ja suunnittelu 4 op Leikkauksen perusteet ja tekniikka 4 op Kuvaaminen Äänittäminen ja äänisuunnittelu Musiikin muoto ja dramaturgia Havainnoiva ja vuorovaikutteinen dokumentaari 4 op Essee-elokuva 2 op Historia ja muisti I: 6 op Dokumentaarisen elokuvan hybridit muodot 4 op Poliittinen ja yhteiskunnallinen dokumentaari 4 op BA-elokuva 24 op Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Esimerkiksi: Työharjoittelu 4 op Ohjaaja-ateljee 6 op Tilauselokuva 6 op Opintokokonaisuuksia voi suorittaa HOPS:in mukaisesti myös muilla linjoilla, osastoilla tai muissa korkeakouluissa. opiskelija vastaa. Elokuva toteutetaan yhteisyössä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetusta tarjotaan työpajamuotoisena sekä luentokursseina. Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä esim. havainnoivaan tai vuorovaikutteiseen metodiin, essee-elokuviin, arkisto- ja kompilaatioelokuvien lajityyppiin, hybridien dokumentaaristen elokuvien kirjoon sekä yhteiskunnallisen dokumentaarin näkökulmiin. Harjoituselokuvan käsikirjoitus- ja ohjaamisprosessi integroidaan muihin opintokokonaisuuksiin henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Tavoitteena on opiskelijan valmius ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtaviin opintoihin ja jatkuva oppiminen. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Dokumentaarisen elokuvan aineopinnot 75 op Teoria ja estetiikka 8 op Opiskelija perehtyy elokuvataiteen, erityisesti dokumentaarisen elokuvan historiaan ja keskeiseen teoreettiseen ja esteettiseen ajatteluun kirjoittamisen, katseluiden ja luentojen avulla. Tavoitteena on luoda pohja taiteenalueen perinteen ja nykykehityksen ymmärtämiselle. Teoreettinen käsitteenmuodostus nivotaan elimelliseksi osaksi omaa ammattikuvaa ja taiteellista työtä. Dokumentaarisen elokuvan ohjaamiseen valmentavat opinnot 17 op Opintokokonaisuudessa perehdytään dokumentaarisen elokuvan ohjaamisen erityispiirteisiin ja ohjausprosessin eri vaiheisiin yhdessä eri suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetus toteutetaan työpajamuotoisina ohjausharjoituksina yksin tai yhdessä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetus tukee valmistautumista harjoituselokuvatuotantoon. Lajityyppiopinnot vähintään 16 op Opiskelija perehtyy dokumentaarisen ilmaisun eri lähestymistapoihin kursseilla ja harjoitteita sisältävissä työpajoissa. Kurssien kautta avautuu näkemys dokumentaaristen lähestymistapojen variaatioista ja opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää näkemystään omasta tekijäidentiteetistään. Harjoitustuotannot 24 op Taiteen kandidaatin lyhyen (20 40 min) dokumentaarisen lopputyöelokuvan (BAelokuva) käsikirjoittaminen ja ohjaaminen on opintojen keskeinen tavoite. Kaikki opetus tähtää harjoituselokuvatuotannon taiteelliseen, tuotannolliseen ja tekniseen hallintaan. Kandidaatin tutkinnon lopputyöelokuvassa opiskelijat voivat kehittää omaa taiteellista ilmaisuaan ja tekijäidentiteettiään. Elokuva toteutetaan yhdessä muiden suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoiden kanssa. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte 10 op Opiskelija pohtii opintojen aikana esiin nousseita keskeisiä dokumentaariseen muotoon ja elokuvan ohjausprosessiin liittyviä taiteellisia kysymyksiä ja kirjoittaa essee-, tutkimus- tai prosessikuvausmuotoisen lopputyön kirjallisen osan ennen taiteen kandidaatiksi valmistumistaan. 47
48 Valinnaiset opinnot ja Opiskelija voi suorittaa suuntautumisvaihtoehdon valinnaisia opintoja, muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja tai sivuaineopintoja HOPS:ssa sovitulla tavalla. Dokumentaarinen elokuva (TaM) Dokumentaarisen elokuvan taiteen maisterin ohjelmassa (TaM) opiskelija syventää omaa tekijäidentiteettiään. Opetus muodostuu erilaisten vaihtuvien teemojen ympärille rakentuvista työpajoista ja luentokokonaisuuksista, joissa integroidaan lopputyöelokuvaprosessin edistäminen lajityypin eri lähestymistapojen ja tyylien, perinteen ja historian, nykydokumentaarin uusien muotojen sekä lajin teorian syventäviin opintoihin. Taiteellinen työ, itsenäinen luova ajattelu sekä teoreettinen pohdinta ovat orgaanisessa yhteydessä toisiinsa. Lopputyöelokuvan ohjaaminen ja siihen liittyvä kirjallinen opinnäytetyö ovat maisteriohjelman opintojen keskeinen runko, prosessi, jota muut opinnot tukevat. Jokaisen maisteriopiskelijan opinnot rakentuvat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää opintojaan sivuainekokonaisuuksilla Taideteollisessa korkeakoulussa tai vaihto-opiskelijana muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa taidekorkeakouluissa ja yliopistoissa. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua myös tekijälähtöiseen tutkimukseen. Tutkimukseen suuntautuvassa opetuksessa korostetaan tekijälähtöisyyttä ja teoreettisen pohdinnan yhteyttä elokuvan tekemisestä nouseviin kysymyksiin. Tutkimukselliset opinnot Maisteriopintojen aikana opiskelijat syventävät näkemystään elokuvataiteen ja erityisesti dokumentaarisen elokuvan estetiikan, historian, teorian ja tekijälähtöisen ajattelun perinteestä ja nykysuuntauksista sekä kehittävät kykyään itsenäisesti tuottaa tätä ajattelua sidoksissa taiteelliseen työskentelyyn. Tavoitteena on kyky kriittiseen, pohtivaan ja uutta luovaan suhteeseen oman lajin perinteeseen, konventioihin ja historiaan. Osa opetuksesta tapahtuu yhdessä yhden tai useamman suuntautumisvaihtoehdon tai korkeakoulun muiden osastojen koulutusohjelmien kanssa. Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot 60 op Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot, yhteensä vähintään Dokumentaarisen elokuvan syventävissä opinnoissa opiskelijat vahvistavat näkemystään dokumentaarisesta ilmaisusta vaihtuvin teemoin järjestettävissä työpajoissa ja luentokokonaisuuksissa, joista osa on linjan omaa opetusta, osa yhteistyökursseja muiden linjojen tai muiden korkeakoulujen kanssa. Ohjausopinnot 15 17 op Ohjausopintojen tavoitteena on syventää opiskelijan omaa taiteellista identiteettiä ja ammatillista osaamista, auttaa opiskelijaa löytämään oma tapansa tehdä elokuvaa tai muutoin toimia elokuvanteon kentällä. Alan käytännöt väh. Opiskelijat perehtyvät pakollisten ja valinnaisten opintojen avulla elokuvan rahoitusjärjestelmiin, tuotantorakenteeseen ja elokuva-alalla toimimisen kannalta välttämättömiin toimintatapoihin. Dokumentaarisen elokuvan maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot 60 op 35 op Tutkimukselliset opinnot Dokumentaarisen elokuvan syventävät opinnot, yhteensä vähintään Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Lajityyppi ja rajapinnat Soveltavat ammattialueet Dokumentaarisen elokuvan historia II Dokumentaarisen elokuvan teoria II Tekijälähtöinen tutkimus ja tekijäteoria 4 op Elokuva-analyysi ja esseekirjoittaminen 4 op Elokuva ja ajattelu Tyyli, muoto ja autenttisuuden estetiikka Dokumentaarinen elokuva ja etiikka 2 op Maisteriseminaari Ohjausopinnot 15 17 op Vähintään seuraavista: Ohjaaja-ateljee 6 op MA-harjoituselokuva (lyhyet ohjausharjoitteet) I II 4 8 op Historia ja muisti II 6 8 op Poliittinen ja yhteiskunnallinen dokumentaari Dokumentaarisen elokuvan uusia suuntauksia Näkökulmia dokumentaarin ohjaukseen Lajityyppityöpaja (vaihtuvat teemat) 3 6 op Alan käytännöt väh. Vähintään seuraavista: Elokuvarahoitus Alan käytännöt 2 op Dokumentaarin tuottaminen 2 op Kypsyysnäyte 0 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Vaihtuvia kokonaisuuksia esimerkiksi: Elokuva ja musiikki Elokuva ja muut taiteet 2 op Dokumentaarisen elokuvan leikkauksen syventävä estetiikka Kokeellinen elokuva, videotaide, tilaelokuva 3 6 op Autobiografinen elokuva Työharjoittelu 5 op Elokuvatapahtuman järjestäminen Uusi media ja dokumentaarinen ilmaisu Televisiodokumentaari 4 op Tilauselokuva 6 op Sivuainekokonaisuuksia voi suorittaa myös muissa koulutusohjelmissa, korkeakouluissa tai ELO:n muilla linjoilla. 49
50 Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte sisältää lopputyöelokuvan ohjauksen sekä kirjallisen osuuden, jossa opiskelija pohtii analyyttisesti elokuvanteon prosessia, alan käytäntöihin liittyviä kysymyksiä tai kirjoittaa omasta tekemisestä tai yleisemmin lajin kysymyksenasettelusta nouseviin esteettisiin, filosofisiin, teoreettisiin näkökulmiin liittyvän esseemuotoisen tutkielman. Valinnaiset opinnot ja 35 op Valinnaisten opintojen ja sivuainekokonaisuuden avulla opiskelijat voivat paneutua omaa taiteellista ja ammatillista suuntautumistaan tukeviin opintoihin henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Valinnaisia opintoja ja sivuainekokonaisuuksia voi suorittaa sekä linjan sisäisillä kursseilla että muiden linjojen, koulutusohjelmien kursseilla tai vierailevana opiskelijana kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen opinto-ohjelmissa. Lajityyppi ja rajapinnat Valinnaisissa opintokokonaisuuksissa ja sivuaineopinnoissa opiskelijat voivat laajasti tutkia dokumentaarisen lajin ilmaisun kirjoa ja sen rajapinnoille asettuvien taiteenlajien ilmaisua oman suuntautumisen ja kiinnostuksen ohjaamana. Soveltavien ammattialueiden opinnot Maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille myös mahdollisuus laajentaa ammatillista osaamistaan dokumentaarisen elokuvan ohjaajan näkökulmaa hyödyntävillä soveltavilla ammattialueilla, perehtyen esim. televisioilmaisuun, dokumentaarisen ilmaisun sovelluksiin uuden median alueella, elokuvatapahtumien, esimerkiksi festivaalien, järjestämiseen. Tilauselokuvat ja työharjoittelu mahdollistavat myös erilaisten ammattikäytäntöjen oppimisen. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa käsikirjoittajia, jotka hallitsevat elokuva- ja televisiokäsikirjoittamisen taidon, teorian ja tarkoituksen ja jotka kykenevät omalta osaltaan uudistamaan elokuvaa, televisiota ja audiovisuaalista alaa. Opetuksen keskeisenä metodina on käsikirjoitusprosessin käsitteellinen ymmärtäminen ja käytännön harjoittaminen. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittaja on yksi keskeisistä elokuvan tai televisio-ohjelman tekijöistä. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittaminen on erityinen näkemisen, suunnittelun, draaman, kerronnan ja kirjoittamisen laji, muoto ja väline, joka on vahvasti sidoksissa elokuva- ja televisiotuotannon, elokuvataiteen ja television eri lajityyppien kehitykseen ja historiaan. Käsikirjoittaminen on monivaiheinen ja yhteistyökykyä vaativa prosessi, jossa käsikirjoituksen toimivuus sekä elokuvan tai televisio-ohjelman oletettu ja tavoiteltu vaikutus katsojaan ovat keskeisessä asemassa. Päämäärätietoinen prosessityöskentely, johon myös muut keskeiset elokuvan suunnittelullisessa, taloudellisessa ja taiteellisessa vastuussa olevat tekijät (tuottaja, rahoittajien edustajat, ohjaaja, elokuvaaja jne.) ottavat useasti osaa, ja välineen tuntemisen vaatimus, tekevät elokuva- ja televisiokäsikirjoittamisesta oman erityisen lajinsa. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittajat toimivat pääasiassa fiktioelokuvan ja televisiotuotannon ammateissa yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Käsikirjoittajan toimenkuvaan saattaa yhdistyä pitkän fiktioelokuvan puolella tuottajan tai ohjaajan toimenkuva. Televisiotuotannoissa ammattinimikkeitä ovat muun muassa käsikirjoittaja, script-editor, story-editor ja tuottaja. Erilaisten audiovisuaalisten hankkeiden kehittely ja konsultointitoiminta työllistää alalla toimivia. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittamisen taitoa, teorian tuntemusta ja tutkimusta voidaan soveltaa laajasti erilaisissa konseptuaalisia ja skenaarioiden laatimisen kykyä vaativissa tehtävissä esimerkiksi uuden median ja peliteollisuuden alalla. Käsikirjoittajalta edellytetään muun muassa seuraavia ominaisuuksia: kykyä ja uskallusta havainnoida, kokea, nähdä ja aistia todellisuutta ja näyttää erityinen, kiehtova ja uusi näkökulma havainnoimastaan todellisuudesta; tarinan ja draaman tajua sekä yhtäältä eläytymiskykyä ja toisaalta taitoa ottaa etäisyyttä. Lisäksi käsikirjoittajalta edellytetään kollegiaalisuutta ja kilpailukykyä, henkistä ja fyysistä kestokykyä, tuotteliaisuutta, ryhmätyökykyä ja johtamistaitoa sekä taloudellisia taitoja ja oikeudellista valppautta. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen suuntautumisvaihtoehto (TaK) Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen suuntautumisvaihtoehdossa taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät ammatilliset tiedot ja taidot itsenäiseen, luovaan kirjoitustyöhön. Taiteen kandidaatti kykenee ideoimaan elokuva- tai televisiokäsikirjoituksen, osaa kehitellä ja muotoilla idean konseptiksi sekä kykenee käyttämään luovasti kirjoitta- 51 misen jäsentelemisen työkaluja ja dramaturgisia konventioita työstäessään näkemyksensä toimivaksi käsikirjoitukseksi. Kandidaatilla on ymmärrys käsikirjoituksen erityisestä merkityksestä rahoituksen ja tuotantoprosessin lähtökohtana sekä käsitys elokuvatuotannon eri toimenkuvista ja vastuualueista. Kandidaatti kykenee luovaan ryhmätyöhön. Kandidaatin opintoihin kuuluu käytännön käsikirjoituskurssien lisäksi myös alan teoriaan ja tutkimukseen perehdyttäviä opintoja. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen aineopinnot 75 op Elokuvakäsikirjoittaminen Opintokokonaisuuden tavoitteena on dramaturgisten konventioiden ja käsikirjoitustyökalujen hallinta, käsikirjoitusteorian soveltaminen käytäntöön, palautteen antoja vastaanotto ja kirjoittajan identiteetin muotoutuminen. Tv-käsikirjoittaminen 10 op Tavoitteena on oppia pitkän elokuvan ja tvsarjan käsikirjoitusprosessin vaiheet ja tvsarjoille tyypillisten dramaturgisten konventioiden ja käsikirjoitustyökalujen hallinta.
52 Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Elokuvakäsikirjoittaminen TV-käsikirjoittaminen 10 op Käsikirjoittaminen ja kirjallisuus BA-elokuva Opinnäyte ja seminaari 10 op Sivuaineopinnot Valinnaiset kurssit Työelämän tuntemus Elokuvakäsikirjoittamisen suhde muihin medioihin Muut valinnaiset opinnot P = pakollinen V = valinnainen Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op P Käsikirjoitusharjoitukset (sis havainto) 4 op P Konseptilaboratorio I P Shock Treatment I 9 op P Rewriting I 4 op P Kohtausharjoituksia käsikirjoittajille I 2 op P Elokuvakäsikirjoitusteoria I P TV-draaman lajityypit, historia 2 op P TV-draama workshop 8 op P Adaptaatio I P BA-elokuva P Kypsyysnäyte 0 op P BA-opinnäyte 8 op P Seminaari 2 op Sivuaine ELOssa Opinnot muissa yliopistoissa Kv-opinnot, vaihto Yrittäjyysopinnot V Etydi I V Tekstistä kuviksi I V Hahmon lumo- toiminnan tarkoitus V Sopimus- ja neuvottelutaidon perusteet, alan käytännöt V Käsikirjoittajan toimeentulo ja yrittäjyys. V Kuunnelma 2 op V Pelit, tosi-tv 2op V Ooppera, musiikkiteokset 2 op Muita soveltuvia ja hopsissa sovittuja käsikirjoituksen tai muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja, tai muu vastaavan opettajan kanssa sovittu suoritustapa. Käsikirjoittaminen ja kirjallisuus 10 op Opintokokonaisuuden tavoitteena on ymmärtää henkilöhahmon toiminta ja tarkoitus toisessa kerrontamuodosta, analysoida teoksen rakenne ja siirtää se toiseen kerrontamuotoon. BA-elokuva Tavoitteena on tutustuttaa käsikirjoittaja elokuvan tuotantoon sekä syventää ryhmätyötaitoja ja antaa käsitys käsikirjoituksen ja tuotannon välisestä suhteesta. Opinnäyte ja seminaari 10 op Opittujen taitojen harjoittelu ja tutustuminen alan ammattikäytänteisiin, teoreettinen käsikirjoitusseminaari oman alan tutkimuksen tunnistaminen ja ymmärtäminen ja erilaisiin käsikirjoitusteoreettisiin malleihin perehtyminen Valinnaiset opinnot ja Sivuaineopiskelu muissa yliopistoissa, valinnaisia käsikirjoitusopintoja, kansainvälisiä opintoja tai projekteja. Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus (TaM) Tavoitteena on, että valmistuneella opiskelijalla on valmiudet näkemykselliseen taiteelliseen työhön ja henkilökohtaisen käsikirjoitusmetodin harjoittamiseen. Hänellä on valmiudet alan jatko-opintoihin ja tutkimukselliseen työskentelyyn. Hän kykenee kehittämään, johtamaan ja arvioimaan alan hankkeita taiteelliselta, taloudelliselta ja tuotannolliselta kannalta. Valmistunut maisteri kykenee toimimaan sekä itsenäisenä taiteenharjoittajana että käsikirjoitusryhmien vastuullisena vetäjänä. Hänellä on edellytykset siirtyä toimimaan elokuva- ja televisiotuotan- 53 non muissa toimenkuvissa, esimerkiksi tuottajana ja ohjaajana. Hänellä on valmiudet alan yritys- ja kehitystoimintaan sekä työskentelyyn alan yhteiskunnallisissa tehtävissä. Hankitut taiteelliset ja teoreettiset taidot sekä kokemus alan kansainvälisistä tutkimus-, opetus- ja taiteellisista projekteista avaavat elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen alueen laajemmaksi näkemykseksi kulttuurin, elokuvataiteen, television ja viihdeteollisuuden merkityksestä. Tutkimukselliset opinnot Tutkimukselliset opinnot antavat valmiudet elokuva- ja tv-käsikirjoituksen keskeisten teoreettisten kysymysten käsittelyyn liittyen opiskelijan omakohtaiseen taiteelliseen työskentelyyn. Alan teorian asettaminen laajempaan tutkimukselliseen kontekstiin kehittää kykyä arvioida ja muodostaa teoriaa, tuottaa uutta ja soveltavaa tietoa sekä harjoittaa alan tutkimusta. Moduuli A: Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria Moduulin tavoitteena on alan keskeisten teoreettisten kysymysten hahmottaminen; tutkimuksellisen tiedon soveltaminen taiteellisen työskentelyn prosesseissa ja lopputyön teoreettisen osion laatiminen. Moduuli B: Täydentävät teoreettiset ja tutkimukselliset opinnot 10 op Teoreettisen tiedon ja tutkimuksellisen taidon vahvistaminen ja syventäminen. Tradition arvioiminen ja uudistaminen; kokeilevat produktiot ja työpajat. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen syventävät opinnot 60 op Syventävät opinnot tähtäävät opiskelijan metodisen ja prosessiosaamisen taidon
54 Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen syventävät opinnot 35 op 60 op Moduuli A: Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria Moduuli B: Täydentävät teoreettiset ja tutkimukselliset opinnot 10 op Moduuli C: Elokuva- ja tv-käsikirjoitus luovana prosessina10 op Moduuli D: Elokuva- ja tv-kerronnan variaatiot 10 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Moduuli E: Luovan toiminnan tavoitteellinen harjoittaminen Moduuli F: Kansainväliset opinnot; valinnaiset ja P = pakollinen V = valinnainen P Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria II 5 op P Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria III 5 op P Lopputyöseminaari (MA-seminaari) 5 op V Johdatus tutkimukseen tai vastaava muu opinto 5 op V Muita soveltavia teoreettisia ja tutkimuksel lisia opintoja tai projekteja 5 op Valinnaisesti 10 op pakollisia syventäviä opintoja seuraavista kokonaisuuksista: V Käsikirjoituksen kehittely I (konseptointi, esittely, hahmotelmat) 4 10 op: Konseptilaboratio II 2 op Pitching 2 op V Shock Treatment II 2-6 op V Rewriting II III 2-10 op V Adaptaatio II III 2-10 op V Tv-käsikirjoitus workshop 2-10 op V Muu luova kirjallinen toiminta 5 op Valinnaisesti 10 op pakollisia syventäviä opintoja seuraavista kokonaisuuksista: V Master Classes I III 2-5 op V Elokuvakomedia / Yhteiskunnallinen elokuva -workshopit I II 5 10 op V Genreoppi I III 5 10 op V Poeettisen elokuvan dramaturgia 5 op V Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria IV 5 op P Kypsyysnäyte 0 op P Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op P Työssä oppimisen kokonaisuudet I II 5 op V Projektit I II op V Yritys-, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen tai muu soveltava toiminta 5 op P Kansainväliset opinnot I II 5 op V Radical Methods in Screenwriting V Screenwriting Future Functions 2 op V Kehittely- ja asiantuntijatoiminta (Development and Expertise Skills and Services) 5 op V Soveltuvia yliopistollisia sivuaineopinto ja 5 menestykselliseen soveltamiseen siten, että näkemyksellinen taiteellisuus toteutuu laaja-alaisissa ja vaikuttavissa käsikirjoitushankkeissa. Syventävät opinnot antavat opiskelijalle valmiuden siirtyä jatko-opintoihin sekä toimia alalla sitä vahvistaen ja uudistaen. Moduuli C: Elokuva- ja tv-käsikirjoitus luovana prosessina 10 op Erityisosaamisalueen syventäminen ja kokonaisvaltainen, aktiivinen näkemys oman toiminnan merkityksestä ja tarkoituksesta, laajojen ja vaikuttavien taiteellisten kokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä henkilökohtaisen käsikirjoitusmetodin menestyksellinen soveltaminen. Moduuli D: Elokuva- ja tv-kerronnan variaatiot 10 op Perehtyminen erilaisiin taiteellisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin, lajityyppeihin, tuotantotapoihin ja käytäntöihin; näkemyksellisen ja uutta luovan taiteellisen toiminnan harjoittaminen. Maisterin tutkinnon opinnäytetyö 40 op Opinnäyte sisältää sekä taiteellisen että teoreettisen osuuden. Tarkemmat vaatimukset on määritelty korkeakoulun maisterin tutkinnon opinnäyteohjeessa. Valinnaiset ja 35 op Valinnaiset ja mahdollistavat opiskelijan taiteellisen ja tutkimuksellisen osaamisen kehittämisen, soveltamisen ja laaja-alaisen harjoittamisen. Opiskelija perehtyy niihin taiteen, tieteen ja kulttuurin alueisiin, jotka vahvistavat ja kehittävät hänen erityisosaamistaan. Valinnaiset opinnot tukevat henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Moduuli E: Luovan toiminnan tavoitteellinen harjoittaminen 55 Elokuvan ja television, kulttuurin, taiteen, tieteen ja talouden osa-alueisiin perehtyminen ja niihin liittyvien hankkeiden suunnitteleminen ja toteuttaminen sekä itsenäisesti että yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Moduuli F: Kansainväliset opinnot; valinnaiset ja Taiteellisen ja tutkimuksellisen taidon ja tiedon harjoittaminen ja laajentaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä oman erityisosaamisen ja kiinnostuksen kehittäminen ja soveltaminen. Elokuva- ja televisiotuotannon suuntautumisvaihtoehto Elokuva- ja televisiotuotannon koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hallita projektin johtaminen, elokuva- ja televisiotuotantojen ideoiden kehittely tuotteeksi ja tuotteen jakelu. Tuottamiseen sisältyy taito löytää ja kehitellä aiheesta itsensä näköinen teos sekä kyky vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa. Tuottaminen on tekemisen käytäntö, jossa riskit tiedostetaan ja ne pysyvät hallittuina. Keskeiset opetettavat valmiudet ovat tuottamisen perustiedot ja käsitteistö elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen muiden linjojen alalta. Taiteen kandidaatin tutkinnossa pääpaino on tuottamisen perusasioiden oppimisessa ja pohjoismaiseen markkina-alueeseen tutustumisessa. Taiteen maisterin tutkinnossa syvennetään taiteellista ja näkemyksellistä osaamista ja laajennetaan markkina-aluetta Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Taiteen maisteriopinnoissa opiskelijan on mahdollista erikoistua tutkimaan jotain tuotannon erityisaluetta, kuten televisiotuottamista, do-
56 kumentin tuottamista tai kansainvälisiä yhteistuotantoja. Kaiken opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä. Tuottajan tulee hallita tuotannon koko ketju ideasta jaelluksi lopputuotteeksi. Hänen tulee ohjata ja valvoa tuotantoa sen ideoinnissa, kehittelyssä, rahoituksessa, ennakkovalmistelussa, kuvauksissa, jälkituotannossa, markkinoinnissa, levityksessä, myynnissä ja jälkimarkkinoinnissa. Nopeasti kehittyvä digitaalitekniikka asettaa erityisesti jälkituotantovaiheessa uusia haasteita. Televisiossa vastuullisen tuottajan tulee kantaa vastuu myös teoksen sisällöstä ja muodosta. Tuottajan merkitys laadun ylläpitäjänä ja takeena on erityisesti pitkissä sarjoissa oleellinen. Myös muiden medioiden kehittyminen asettaa tuottajat yhä uudestaan tilanteisiin, jossa elokuva ei pelkästään ole lopputuote, vaan voi olla osa isompaa kokonaisuutta. Kandidaatiksi valmistunut tuottaja voi työskennellä ammatillisissa tuotannoissa tai jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen. Maisteriksi valmistunut tuottaja voi työn lisäksi toimia opettajan ja tutkijan tehtävissä tai ryhtyä esimerkiksi yrittäjäksi. Elokuva- ja televisiotuotanto (TaK) Tuotannon linjalta valmistuva taiteen kandidaatti kykenee toimimaan linjatuottajana vaativissa fiktio- ja dokumentaarisen elokuvan tuotannoissa, jotka edellyttävät laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja erityisalojen osaamista. Hän kykenee itsenäisesti tuottamaan elokuvia, jotka rahoitetaan pääasiassa kotimaan rahoituslähteistä. Tutkinnon tavoitteena on oman ammatillisen osaamisen oivaltaminen sekä valmiuksien antaminen oman taiteellisen kiinnostuksen kohteen löytämiseen. Kansainvälisten tuotantojen lisääntyminen asettaa tulevaisuuden tuottajat yhä vaativamman tilanteen eteen. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen edellyttää tuottajalta alan kansainvälisten virtausten seuraamista, ja aitoa kiinnostusta toisia kulttuureja kohtaan. Kansainvälinen toiminta edellyttää tietysti myös kansainvälisen juridiikan, rahoituksen ja muiden alan käytäntöjen tuntemista. Tuottaja on mukana projektin alusta loppuun ja kantaa vastuun. Menestyvä tuottaja on luova ja osaa soveltaa oppiaan eri medioihin ja pystyy täyttämään lopputuotteiden käyttäjien erilaiset laatuodotukset. Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot 45 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuva-analyysi 5 op Elokuvan tuotantoprosessi 5 op Elokuvahistoria 9 op Elokuva- ja televisiotuotannon aineopinnot Elokuva- ja televisiotuotannon aineopintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet Sisältö ja jakelu, Tuotannon prosessi, Elokuvaharjoitukset sekä Opinnäyte ja seminaari. Aineopintojen tavoitteena on oppia ymmärtämään nykyaikaista elokuvaja televisiotuotantoa toimintaympäristönä. Sisältö ja jakelu 8 op Opiskelija oppii havainnoimaan sisältötuo- Elokuva- ja televisiotuotannon kandidaatin tutkinnon rakenne 180 op Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Elokuvataiteen perusopinnot Elokuva- ja televisiotuotannon aineopinnot 45 op 75 op Elokuvakerronta ja ilmaisu Elokuvan historia 9 op Sisältö ja jakelu 8 op Tuotannon prosessi 9 op Elokuvaharjoitukset 48 op Opinnäyte ja seminaari 10 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Informaatiolukutaito 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Ryhmädynamiikka 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1, 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2, 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee, 1 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, rakenne ja kerrontakeinot, 6 op Elokuvan historia: kurssit Elokuvan historia: kirjallisuus 6 op Case study 2 op TV-tuotanto I 2 op Markkinoinnin perusteet 2 op Markkinointi 1 op Festivaalit 1 op Budjetointi I 2 op Rahoitus 1 op Jälkituotantoprosessi 2 op Juridiikka ja neuvottelutaidot 1 op Movie Magic Scheduling 1 op Movie Magic Budgeting 2 op BA-elokuva 24-48 op Muut elokuvaharjoitukset 0-24 op Kypsyysnäyte 0 op Opinnäyte 8 op Opinnäyteseminaari 2 op Työharjoittelu 0 5 op 57
58 tannon prosessia. Hän ymmärtää eri tyylilajien perusteet ja tuntee elokuvan ja television tuotannon perusteet. Opiskelija osaa suhteuttaa ideansa vallitsevaan toimintaympäristöön. Opiskelija ymmärtää markkinoinnin perusteet ja osaa ottaa markkinoinnin osaksi koko tuotannon ketjua. Tuotannon prosessi 9 op Opiskelija oppii suunnittelemaan elokuvatuotannon aikataulun ja laatimaan sen pohjalta kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Elokuvaharjoitukset 48 op Opiskelija tutustuu käytännön tuotantojen avulla dokumentaarisen ja fiktioelokuvan tuottamiseen. Hän toimii vastuullisena tuottajana valvotussa ympäristössä ja voi harjoituksen avulla kehittää valmiuksiaan toimia tuottajana. Opiskelija ymmärtää koko tuotannon kaaren alkuideasta valmiiksi tuotteeksi. Hän hallitsee jälkituotantoprosessin yleisimmät keinot. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kahden BA-elokuvan tuottamisen. Jos opiskelija tuottaa vain yhden BA elokuvan, on hänen tuotettava lisäksi muita elokuvaharjoituksia. Opiskelija hyväksyttää elokuvaharjoitukset HOPS-suunnitelmassa ennen tuotantojen aloittamista. Opinnäyte ja seminaari 10 op Tuotannon kandidaatin opinnäyte on vapaamuotoinen kirjallinen tutkielma, joka osoittaa opiskelijan pystyvän toimimaan tuottajana nykyaikaisessa tuotannossa ja ymmärtävän työn taiteellista ja teknistä luonnetta sekä siihen liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Opinnäytteessä opiskelija käsittelee valitsemaansa tuotantoon liittyvää aihetta sopivasti rajatusta näkökulmasta käyttäen asianmukaista kirjallista lähdeaineistoa. Muuten tuotannon kandidaatin opinnäytteeseen sovelletaan korkeakoulun yleisiä opinnäyteohjeita. BA-seminaari sisältyy pakollisena opinnäytteen suoritukseen. Seminaarissa ohjataan opinnäytteen tekemistä sekä käydään läpi elokuva-alan työtä ja opintoja koskevia keskustelua. Valinnaiset opinnot ja Elokuva- ja televisiotuotannon opiskelija voi suorittaa suuntautumisvaihtoehtonsa valinnaisia opintoja ja sivuaineopintoja HOPS:ssa sovittavalla tavalla. Opiskelija voi hyväksyttää kandidaatin tutkintoon työharjoittelua korkeintaan 5 op:n edestä erillistä raporttia vastaan. Elokuva- ja televisiotuotanto (TaM) Tuotannon maisteri kykenee toimimaan vastuullisena tuottajana vaativissa tuotannoissa, jotka edellyttävät laajojen taiteellisten kokonaisuuksien hallintaa, erityisalojen osaamista, uusien työskentelymuotojen kehittämistä, kokeellista tai tutkimuksellista lähestymistapaa. Tutkinnon tavoitteena on oman taiteellisen näkemyksen ja erikoistumisen löytäminen ja syventäminen, ammatillisen osaamisen laajentaminen ja/tai erikoistuminen sekä jatko-opintovalmiuksien antaminen. Maisterivaiheessa tuottajaopiskelija voi erikoistua esimerkiksi dokumenttiin, animaatioon tai käsikirjoituksen kehittämiseen. Hän voi sisällyttää opintoihinsa oman kiinnostuksen mukaisesti muiden linjojen opetusta. Maisteriopinnot jatkavat kandidaattitason opetusta palaamalla tuotannon ydinkysymyksiin tutkivalla asenteella laajentaen ja syventäen aiemmin opittua ammattitaitoa ja tietämystä. Tavoitteena ei ole enää vain ammatillisten valmiuksien saaminen, Elokuva- ja televisiotuotannon maisterin tutkinnon rakenne 1 Tutkimukselliset opinnot MA-seminaari 5 op Muut tutkimukselliset opinnot Elokuva- ja televisiotuotannon syventävät opinnot 35 op 60 op Tuotanto vaan kyky kehittää omaa alaa luovasti ja oma-aloitteisesti. Tuottaja on mukana projektin alusta loppuun ja kantaa vastuun. Valmistuttuaan tuotannon maisteri on mukana luovassa prosessissa ja osaa soveltaa oppiaan eri medioihin sekä pystyy täyttämään lopputuotteiden käyttäjien erilaiset laatuodotukset. Tutkimukselliset opinnot Taiteen maisteriopinnoissa opiskelija tutustuu tutkimukselliseen lähestymistapaan. Opiskelija osallistuu mm. MA seminaareihin ja valitsee erilaisia tutkimuksellisia kursseja ja työpajoja tuotannon ja muiden suuntautumisvaihtoehtojen tarjonnasta. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Tutkimukselliset kurssit ja seminaarit Syventävät työpajat Ideasta elokuvatuotannoksi Dokumentin tuottaminen 2 op TV tuotanto II Markkinointi II 2op Kansainvälinen tuotanto 2- Johtaminen ja ryhmän sosiaalipsykologia 2 op Juridiikka ja neuvottelutaito II Yritystoiminta ja kirjanpito 2 op P Kypsyysnäyte 0 op P Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Työharjoittelu 0-10 op Myyntimarketit 2 op Pitching 2- Käsikirjoituksen rakenne (Writer s Journey ja Aristoteles Hollywoodissa) Kirjoituksen kauneudesta 2 op Elokuva- ja televisiotuotannon syventävät opinnot 60 op Opiskelijan on suoritettava vähintään 20 op tuotannon syventäviä opintoja. Kurssit voi valita oman kiinnostuksen mukaan kunkin alueen opetustarjonnasta. Järjestettävät kurssit ja niiden painopistealueet vaihtelevat vuosittain. Tuotanto Opiskelija laajentaa ja syventää tietämystään sekä tuotannosta että laajemmasta taiteen kentästä ja sen tutkimuksesta. Opiskelija harjaannuttaa käsitteellistä ja kriittistä ajatteluaan. Opiskelija tutustuu yhä enemmän sisältötuotantoon ja osaa kehitellä ja löytää itsensä näköisiä, omaperäisiä aiheita. Opiskelija osaa asettaa oman työnsä yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiin. Opiskelija osaa lukea tekstiä sen omista lähtökohdista käsin, hän osaa hahmottaa lukemansa perusteella rakenteita ja ymmärtää dramaturgiaa. Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op MA-opinnäyte voi sisältää taiteellisen osuuden tai se voi olla teoreettinen tutkielma, mutta siihen kuuluu aina kirjallinen osio, joka osoittaa opiskelijan syvällistä perehtyneisyyttä tuotantoon tai sitä sivuaviin aiheisiin. Opinnäytteen suhteen noudate- 59