Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Asiakkaiden aseman tarkastelua Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Jalasjärven, Karijoen, Kauhavan, Kauhajoen, Kuortaneen, Lappajärven, Lapuan, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Elina Aaltonen sosiaaliasiamies
2 SAATTEEKSI Sosiaalihuollon asiakkailla on lakiin perustuva oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa sekä hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmis- arvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Sosiaalipalvelun tuottajan on kunnioitet- tava asiakkaan omaa mielipidettä, itsemääräämisoikeutta sekä etua. Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttä- mää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Säännöksen 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkiselle vallalle on säädetty perustuslain 22 :ssä yleinen velvolli- suus turvata perustusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Edellä mainittu merkitsee sitä, että julkisen vallan on omilla toimenpiteillään aktiivisesti edistettä- vä perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista palveluja ja tukitoimia järjestettäessä. Kunnissa palveluita järjestettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota yhteiskunnan heikoim- massa asemassa oleviin lapsiin ja aikuisiin, joilla ei itsellään ole kykyä tai mahdollisuutta pitää huolta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sosiaalihuoltoa järjestettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä myös asiakkaan itsemääräämis- oikeuden kunnioittamiseen ja asiakkaan kuulemiseen. Erityisesti nostaisin esille myös lasten kuu- lemisen sekä heidän mahdollisuutensa vaikuttaa heitä itseään koskevissa asioissa. Sosiaaliasiamiestoiminta muuttui kuluneen vuoden aikana virkahuoneesta yhä enemmän asiakkai- den luokse jalkautuvaksi. Asiakkaiden kohtaaminen heidän kodeissaan, palvelutaloissa, sairaalas- sa, hoitokodeissa jne. on lisännyt työn vaikuttavuutta ja avun saatavuutta. Ilman jalkautumisen mahdollisuutta näiden ihmisten saama sosiaaliasiamiehen apu olisi jäänyt huomattavasti heikom- maksi. Hyvin haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kohdalla apu olisi voinut jäädä ko- konaan saamatta (esim. vuodepotilaat, hyvin vaikeasti vammaiset, täysin rahattomat). Toki ei ole tarkoituksenmukaista eikä tavoiteltavaa, että palvelu siirtyisi kokonaan asiakkaiden omassa elinympäristössä annettavaksi. Vuoden 2014 raportissa tarkastelen eri asiakasryhmien asemaa siihen kokemukseen ja näkökul- maan perustuen, mikä sosiaaliasiamiehenä minulle on kuluneen vuoden mittaan syntynyt yhtey- denottojen ja tapaamisten perusteella. Seinäjoella 8.4.2015 Elina Aaltonen, sosiaaliasiamies
3 Sisällys 1. Sosiaalihuollon asiakaslaki... 4 1.1. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet... 4 1.2. Asiakkaiden osallisuus ja itsemääräämisoikeus... 5 1.3. Sosiaaliasiamiehen tehtävät... 6 2. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen asiakasryhmittäin... 7 2.1. Yhteydenottojen syyt... 7 2.2. Yhteydenotot kokonaisuutena... 8 2.3. Toimeentulotuki... 11 2.4. Lastensuojelutensuojelu... 12 2.5. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto... 12 2.6. Vanhustenhuolto... 13 2.7. Perheasiat... 14 2.8. Omaishoidontuki... 14 3. Oikaisuvaatimukset, muistutukset ja kantelut... 14 4. Kuntakohtainen tarkastelu... 16 4.1. Alajärvi... 17 4.2. Alavus... 17 4.3. Evijärvi... 18 4.4. Ilmajoki... 18 4.5. Isojoki... 19 4.6. Jalasjärvi... 19 4.7. Karijoki... 20 4.8. Kauhajoki... 20 4.9. Kauhava... 21 4.10. Kuortane... 22 4.11. Lappajärvi... 22 4.12. Lapua... 23 4.13. Seinäjoki... 23 4.14. Soini... 24 4.15. Teuva... 24 4.16. Vimpeli... 25 4.17. Ähtäri... 25 4.18. Muut kunnat ja yhteydenotot... 26 5. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet... 26 6. LOPPUPOHDINTA... 27
4 1. Sosiaalihuollon asiakaslaki 1.1. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan 1.1.2001. Laissa on monia yh- tymäkohtia perus- ja ihmisoikeuksiin. Asiakaslain 4 :ssä on säännös asiakkaan oikeudesta hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun ilman syrjintää. Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset periaatteet. Asiakaslaki on hyvän kohtelun erityislaki. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista. Sosiaalihuoltoa toteutet- taessa on otettava huomioon asiakkaan oikeus määrätä itse omista asioistaan niin pitkälle kuin se on mahdollista. Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omiin sosiaalihuollon palveluihin että yksityi- seen sosiaalihuoltoon. Myös sellaiset palvelut, joista kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen tai joissa asiakas on solminut yksityisen palveluntuottajan kanssa sopimuksen, kuuluvat asiakaslain soveltamisalaan. Asiakaslain tavoitteena on toteuttaa sosiaalihuollossa myös niitä perustuslainsäännöksiä, jotka koskevat oikeutta elämään ja sosiaaliturvaan sekä julkisen vallan yleistä tehtävää turvata perus- ja ihmisoikeudet. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen lähtökohtana tulee olla asiakas sekä hänen yksilölliset tarpeensa, toivo- muksensa ja etunsa. Sosiaaliset oikeudet on säädetty kattavasti perustuslaissa. Asiakaslain tarkoit- tamaa sosiaalihuoltoa ovat sosiaalihuollon palvelut ja etuudet. Hallituksen esityksessä asiakaslaiksi sosiaalihuollon toiminnoissa korostetaan erityisesti asiakkaan autonomian lisäämistä, asiakkaan aseman vahvistamista sekä niiden asiakasryhmien oikeusturvan toteutumista, joilla itsellään on heikot edellytykset pitää huolta omista oikeuksistaan. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi erityisen paljon hoivaa ja tarvitsevat dementoituneet vanhukset, kehitysvammaiset sekä lapset ja nuoret. Asiakaslähtöisyydessä on kyse sosiaalihuollon toiminnan arvoperustasta, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä hyvinvointivajeesta riippumatta. Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan juuri asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on valmisteltu vuodesta 2012 lähtien. Tavoit- teena on uudistaa sosiaalihuollon lainsäädäntöä niin, että - sosiaalihuolto tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä eh- käisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä
5 - sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranevat ja palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin - sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö vahvis- tuu - sosiaalihuollon edellytykset yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksi- tyisten toimijoiden kanssa paranevat 1.2. Asiakkaiden osallisuus ja itsemääräämisoikeus Asiakaslähtöisessä toiminnassa asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palveluntarjoajien kanssa. Asiakaslähtöisen palvelutoiminnan tulisikin alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä ja olla vastavuoroista. Asiakaslain 8 edellyttää, että sosiaali- huoltoa toteutettaessa otetaan ensisijaisesti huomioon asiakkaan omat toivomukset ja mielipide, sekä muutenkin kunnioitetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaan on lain mukaan saatava osallistua ja vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja niiden toteutumiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevin palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Kuluneen vuoden mittaan on kuntien asiakkailta tullut runsaasti palautetta siitä, että asiakkaan oma näkemys hänen tai perheen tukitoimista ja palveluista sivuutetaan. Asiakkaat kokevat, että kuntien säästötoimet ohjaavat palveluiden saamista. Asiakkaiden kokemus oli, että heidän mieli- pidettään palveluiden ja tukitoimien järjestämiseen voidaan kysyä, mutta usein on kysymys lähin- nä muodollisesta kysymyksestä. Sama asia välittyy myös niiden omaisten mielipiteistä, jotka kan- tavat huolta dementoituneen vanhusomaisensa, vaikeasti vammaisen lapsensa, päihdeongel- maisenomaisensa tai mielenterveyskuntoutuja läheisensä puolesta. Tilanne on lain hengen vastai- nen, mikäli sosiaalihuollon asiakas kokee olevansa ikään kuin oman kotikuntansa sosiaalitoimen edustajan vastapuoli. Sosiaalihuollon asiakkaan on vaikea osallistua oman asiansa käsittelyyn, mikäli hän ei saa riittävästi tietoa tarjolla olevista palveluista ja vaihtoehdoista. Viranomaisilla on neuvontavelvollisuus ja hei- dän tulisi kertoa asiakkaalle kaikki ne mahdolliset vaihtoehdot, mitä palveluiden suhteen asiak- kaalle on kunnassa tarjolla. Vaihtoehtoina tulisi huomioida myös ne palvelut, jotka ovat asiakkaalle tarkoituksenmukaisimpia, vaikka ne olisivatkin kunnalle hinnakkaampia kustantaa. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana tulisi olla asiakkaan yksilölliset tarpeet ja itsemääräämisoikeus. Uuden sosiaalihuoltolainsäädännön valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota itsemäärää- misoikeuden toteutumiseen ja esimerkiksi suojatoimenpiteisiin. Perustuslain 7 1. momentin mu- kaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja tur- vallisuuteen. Toimenpiteillä rajoitetaan asiakkaalle perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia kuten
6 oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen tai yksityiselämän suojaan Käytettyjen rajoitusten on perustuttava lakiin eikä perusteettomia rajoituksia saa käyttää. Toimin- tayksiköillä on oltava hyvin selkeät ohjeet siitä, missä tilanteissa ja miten rajoitteita tai suojatoi- menpiteitä käytetään. Joka tapauksessa niiden käyttöä rajoitetaan lainsäädännöllä aivan ääritilan- teisiin. 1.3. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Asiakaslain 24 :n mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehellä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkimus ja alan tunte- mus. on tuottanut sosiaaliasiamiespalveluita sopimuskun- nille vuodesta 2008 alkaen. Sosiaaliasiamies on kaikkia asiakasryhmiä varten, mutta erityisesti palveluiden piiriin toivotaan ohjautuvan niitä asiakkaita, joilla itsellään on heikot edellytykset pitää huolta oikeuksistaan. Tarvittaessa sosiaaliasiamies voi myös jalkautua asiakkaan luokse, mikäli vastaanotolle tulo on asiakkaalle vaikeaa. Sosiaaliasiamiehen tehtävät jakautuvat välittömään asiakastyöhön sekä tiedottamiseen ja vaikuttamistyöhön. Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on antaa sosiaalihuollon asiakkaille neuvontaa ja ohjaus- ta asiakkuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä edistää asiakkaiden oikeusturvaa. Asiakaslain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: - neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa muistutusten, oikaisuvaatimusten ja kantelujen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä - antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa Sosiaaliasiamieheen voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä. Tämä koskee sekä julkisia että yksityisiä palvelun tuottajia mm. seuraavilla palvelualueilla: - yleinen sosiaalityö - toimeentulotuki - kasvatus- ja perheneuvonta - päivähoito - kehitysvammaisten huolto - päihdehuolto - vammaispalvelu - lapsen huolto- ja tapaamisoikeus, elatusapu
7 - isyysasiat - vanhusten laitos- ja avohuolto - lastensuojelu - omaishoito Sosiaaliasiamies ei tee palveluita tai etuuksia koskevia päätöksiä. Sosiaaliasiamiehen asema tulee järjestää siten, ettei hänen riippumattomuutensa vaarannu. Sosiaaliasiamiestoiminta tulee nähdä sosiaalihuollon kehittämisen välineenä ja ammatillisen kasvun foorumina, josta hyötyvät sekä alu- een asiakkaat että sosiaalihuollon ammattilaiset. Yhteistoiminta tähtää laadulliseen ja määrälli- seen vaikuttavuuteen sekä yksittäisen asiakkaan että kunnan palvelujen kehittämisen kannalta Vuonna 2014 sosiaaliasiamies palveli 17 kunnan asukkaita Etelä- Pohjanmaalla. Kuntayhtymä tuotti sosiaaliasiamiespalvelut Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Jalasjärven, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Lappajärven, Lapuan, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Vimpelin ja Ähtärin kunnille. Toiminta- alueen väestöpohja on 180.000. Kunnista Kauhajoki, Teuva, Karijoki ja Isojoki muodostavat Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän yh- teistoiminta- alueen, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Kuntayhtymä Kaksineu- voinen vastaa Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven sosiaalipalvelujen järjestämisestä. n tavoitteena on luoda laadukkaat sosiaaliasiamiespalvelut yhteistyössä alueen asiakkaiden, kuntien työntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa. 2. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen asiakasryhmittäin 2.1. Yhteydenottojen syyt Suurin osa vuoden 2014 aikana tulleista yhteydenotoista ja asiakokonaisuuksista koski asiakkaiden tyytymättömyyttä heidän saamiinsa päätöksiin, sopimuksiin ja suunnitelmiin. Toiseksi yleisin yh- teydenoton syy oli asiakkaan kokemus siitä, että hänen saamansa palvelu oli toteutettu epätarkoi- tuksenmukaisella tai huonolla tavalla. Seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa näkyvät yhteydenot- tojen syyt kokonaisuutena aihealueittain.
8 Kuvio 1: Sosiaaliasiamieheen otettujen yhteydenottojen syyt 250 200 YhteydenoSojen syyt 150 100 50 0 Määrä Usein yhteen hoidettavaan asiakokonaisuuteen liittyy useita syitä ja hoidettavia asioita. Yhteyden- ottojen syyksi on tilastoitu yhtä tapausta ajatelle vain yksi päällimmäiseksi noussut syy. Näin ollen esimerkiksi asiakasmaksu ei ole tilastoitunut yhdeksikään yhteydenoton syyksi, vaikkakin asiakas- maksuihin liittyviä asioita on sivuttu ja käsitelty lukuisissa yhteydenotoissa ja asioissa. 2.2. Yhteydenotot kokonaisuutena Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamies hoiti yhteensä 412 asiakokonaisuutta. Edeltäneesti määrä vuonna 2013 oli 307 asiakokonaisuutta. Hoidettujen asiakokonaisuuksien määrä nousi vuositasolla 34%. Vuonna 2012 hoidettuja asiakokonaisuuksia oli 276. Asiakasyhteydenottojen määrä on siis ollut jatkuvassa kasvussa. Kaikista yhteydenotoista 15 kohdistui sopimuskuntien ulkopuolelle. Asukaslukuun suhteutettuna eniten yhteydenottoja tuli Alajärveltä. Vähiten yhteydenottoja asukaslukuun suhteutettuna tuli Evijärveltä. Sosiaaliasiamiesraportti vuodelta 2014 perustuu alueen asiakkaiden yhteydenottoihin ja niihin liittyvien toimenpiteiden tilastointiin sekä Vaasan hallinto- oikeudelta ja Aluehallintovirastosta saa- tuihin tietoihin. Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yh- teydenotto, jossa asiakas saa samalla vastauksen kysymyksiinsä. Se voi sisältää myös useita yhtey- denottoja ja asian selvittämistä. Tapaus on auki niin kauan kuin asia on kesken tai sitä käsitellään tai hoidetaan. Asiakastapaus suljetaan, kun asiakas on esimerkiksi saanut riittävät vastaukset kysymyksiinsä, häntä on avustettu muistutuksen tekemisessä tai muutoksenhakukeinojen käytös-
9 sä. Asian hoitaminen kirjataan yhdeksi tapaukseksi, riippumatta siitä montako yhteydenottoa asi- an selvittäminen vaatii. Vuoden 2014 aikana kuntien säästötoimet kohdistuivat rajusti niihin palveluihin, jotka eivät olleet lakisääteisiä. Vammaispalveluissa karsittiin kunnissa paljon määrärahoja ja vammaispalveluasioihin liittyviä tapauksia oli ehdottomasti eniten. Toimeentulotukeen liittyvät tapaukset vähenivät roi- masti. Jos tarkastellaan toimeksiantoja sopimuskuntien osalta kokonaisuutena ja verrataan niiden määriä edeltäneeseen vuoteen tilanne näyttää seuraavalta: Vuosi 2013 Vuosi 2014 Toimentulotuki 146kpl 76kpl (- 70kpl) Lastensuojelu 20kpl 35kpl (+15kpl) Vanhuspalvelut 13kpl 25kpl (+12kpl) Vammaispalvelut 51kpl 141kpl (+90kpl) Kehitysvammahuolto 8kpl 44kpl (+36kpl) Omaishoidontuki 4kpl 11kpl (+7kpl) Perheasiat 13kpl 16kpl (+3kpl) Lasten päivähoito 2kpl 4kpl (+2kpl) Sosiaalityö 15kpl 2kpl (- 13kpl) Muu palvelu 35kpl 49kpl (+14kpl) Kuvio 2: Tehtävien jakautuminen tehtäväalueittain vuonna 2014 160 140 Tehtäväalueet vuoden 2014 aikana 120 100 80 60 Määrä 40 20 0
10 Tarkastelu osoittaa selkeästi yhteydenottojen radikaalin määrän lisääntymisen vammaispalvelu- asioiden osalta, 176% (määrällisesti eniten). Kehitysvammahuoltoon liittyvissä asioissa määrällistä kasvua tapahtui 450%. Vanhuspalveluihin liittyvää kasvua vuodessa tapahtui 92%. 12 % yhteydenotoista ei liittynyt suoranaisesti sosiaaliasiamiehen työkenttään. Nämä yhteyden- otot liittyivät suurimmaksi osaksi Kelan palveluihin ja sosiaalivakuutukseen sekä potilasasiamies- asioihin. Tilanteen mukaan asiakkaita pyrittiin auttamaan mahdollisuuksien mukaan näissäkin asi- oissa ja ainakin ohjaamaan eteenpäin oikean palvelun saamiseksi. Suuressa osassa yhteydenottoja ja asiakkuuksia tuli myös selkeästi esille se, että sosiaaliasiamie- hen odotettiin tekevän myös perussosiaalityötä. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä toisinaan jo siinä kohdin kun asiakas koki tarvitsevansa jotain palvelua, eikä sitä oltu vielä edes haettu. Osalle asiakkaita palveluiden hakumenettely oli liian vaikeaa. He eivät osanneet kirjallista hakumenette- lyä ja kokivat, etteivät saa apua mistään. Kaikki asiakkaat eivät hallinneet tietokoneen käyttöä ei- vätkä hakemusten tulostamista ja täyttämistä. Asiakaslain 5 :n mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä asiakkaan asiassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalihuollon viranhaltijan on tarvit- taessa ohjattava asiakasta hakemaan hänelle tarkoituksenmukaisempaa palvelua tai tukitointa. Tarkoituksenmukaisuus voi kunnan kannalta merkitä myös sitä, että viranomaisen on ohjattava asiakasta hakemaan hänelle edullisempaa palvelua, mikäli se olosuhteet huomioiden voidaan asi- akkaalle järjestää Asiakaspalautteen perusteella minulle muodostui mielikuva, että viranomaisten neuvomisvelvolli- suus kunnissa oli niukkaa. Asiakkaat eivät tienneet, mitä palveluita heidän on mahdollista saada ja miten niitä haetaan. Osalle asiakkaista oli syntynyt mielikuva kunnan viranomaisesta, joka toivoi, ettei asiakas ymmärrä kysyä hänelle kuuluvaa etuutta tai palvelua kuntien säästötoimenpiteiden johdosta. Haasteellisessa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden kohdalla välittyi usein kokonais- valtaisen sosiaalityön puute. Vuoden 2014 aikana alijäämäisten talousarvioiden puristuksessa asiakaslain 5 unohtui valitetta- van monelta viranhaltijalta. Asiakaslain tarkoittama selvittämisvelvollisuus on sitä laajempi ja yksi- tyiskohtaisempi, mitä heikommassa asemassa olevasta asiakkaasta on kysymys. Valitettavasti ti- lanne kääntyy niin, että mikäli viranomainen ei toimi asiakaslain 5 :n mukaisesti, yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat ajautuivat asemaltaan yhä heikommiksi. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen tapahtuivat pääosin puhelimitse. Osa asiakkaista otti yhteyttä sähköpostitse tai lähettämällä kirjeen. Vuoden 2014 aikana suuren muutoksen toimintaani sosiaa- liasiamiehenä toi jalkautuminen tarvittaessa asiakkaan luokse. Osa yhteydenotoista oli kertaluon- toisia, jolloin asiakas sai tarvitsemansa neuvon ja avun yhdellä puhelinsoitolla. Merkittävä osa ta- pauksista oli kuitenkin niin monimutkaisia, että asiakas halusi tulla itse sosiaaliasiamiehen luokse papereineen ja päätöksineen tapaamista varten varattuna aikana. Mikäli asiakas ei päässyt sosiaa- liasiamiehen luokse, eikä asiaa voitu hoitaa tapaamatta, meni sosiaaliasiamies asiakkaan kotiin tai tarvittaessa vaikkapa sairaalaan tai hoitokotiin.
11 Suuri osa asiakkaista tarvitsi sosiaaliasiamiehen apua kirjallisten oikaisuvaatimusten ja kanteluiden teossa. Koska minulla oli käytettävissä kannettava tietokone ja tulostin, oli kirjalliset tuotokset mahdollista tehdä asiakkaan kanssa hänen omassa elinympäristössään. Asiakasta haastattelemalla kirjalliset tuotokset tehtiin yhdessä asiakkaan ja/tai hänen edunvalvojansa kanssa siten, että nii- den sisältö vastasi asiakkaan omaa näkemystä asioiden kulusta. Sosiaaliasiamiehen tehtäväksi jäi lähinnä miettiä lain ja toimintatapojen soveltamiseen liittyvät asiat. Kirjallisia avustamisia kertyi vuoden 2014 mittaan yhteensä 124 kpl. Vuonna 2013 kirjallisia avustamisia oli yhteensä 98kpl, eli niidenkin osalta tapahtui määrällistä kasvua edellisvuodesta. 2.3. Toimeentulotuki Ensisijaisesti toimeentulotukeen liittyviä yhteydenottoja vuonna 2014 tuli yhteensä 76 kpl. Suu- rimmaksi osaksi yhteydenotot liittyivät tilanteisiin, joissa asiakas oli saanut mielestään vääränlai- sen päätöksen laskennallisesta toimeentulotuesta ja halusi tehdä asiaan liittyvän oikaisuvaatimuk- sen. Toisen ryhmän muodostivat asiakkaat, jotka olivat hakeneet täydentävää tai ennaltaehkäise- vää toimeentulotukea ja saaneet siihen liittyen mielestään vääränlaisen päätöksen, yleensä kieltei- sen. Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 13 :ssä. Tuen tarkoituksena on edistää henkilön ja hänen perheensä sosiaalista turvallisuutta, omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tuen perusteistä päättävät kunnat itse. Oikein ajoitettu ja mitoitettu ehkäisevä toimeentulotuki voi estää velkaantumiskier- teen ja parhaassa tapauksessa mahdollistaa vain hyvin lyhyen toimeentulotukiasiakkuuden. Las- tensuojelullisin perustein ehkäisevää toimeentulotukea suositellaan myönnettäväksi tilanteissa, joissa taloudellisella tuella on turvattava lasten hyvinvointi perheen taloudellisten vaikeuksien keskellä. Vuoden 2014 aikana minulle muodostui vahvasti käsitys siitä, että kunnissa säästettiin ehkäisevän toimeentulotuen menoista ja sitä myönnettiin harvoin ja tiukoin kriteerein. Ennaltaeh- käisevän toimeentulotuen aikaisempaa vähäisempi myöntäminen mm. lastensuojelullisin perus- tein näyttäytyy sosiaaliasiamiehelle huolestuttavana asiana. Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotukilaskelmassa perusosaan ja näillä ajatel- laan usein ns. reseptivapaita lääkkeitä ja muita hoitotarvikkeita. Sosiaaliturvajärjestelmästä huoli- matta suuret terveydenhuoltomenot vaikeuttavat huomattavasti toimeentulotukea tarvitsevien ihmisten taloudellista selviytymistä. Sairastaminen ja terveyden horjuminen aiheuttavat usein toimeentulotukea tarvitsevissa perheessä myös muita ongelmia ja riski velkaantumiseen ja erinäis- ten vaikeuksien kasaantumiseen on hyvin suuri. Moni toimeentulotukiasiakas on ollut pitkään julkisen terveydenhuollon asiakkaana harvinaisten ja/tai vaikeiden sairauksiensa kanssa. Toisinaan sairaus tunnistetaan ja oikea hoitomuoto löyde- tään vasta kun asiakas hakeutuu yksityiselle puolelle. Toimeentulotuen suhteen yksityisellä puolel- la tehdyt tutkimukset ja lääkemääräykset ovat hankalia siitä syystä, että monissa paikoissa sisäisen ohjeistuksen mukaan toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon vain julkisen terveydenhuol-
12 lon mukaiset kustannukset. Kun henkilö on saanut diagnoosin ja asianmukaiset lääkkeet ja jatko- hoito- ohjeet yksityiseltä puolelta, tuntuu kohtuuttomalta, ettei niitä huomioida asiakkaan vähäistä suurempina terveydenhuoltomenoina. Voidaanko tänä päivänä henkilön yksilöllinen hoidon tar- peen määrittely vielä tehdä vain akselilla yksityinen julkinen? 2.4. Lastensuojelu Lastensuojeluasioihin tilastoituja yhteydenottoja vuoden 2014 mittaa tuli kaikkiaan 35 kpl. Yhtey- denotoista suurin osa tuli vanhemmilta, joiden perhe oli saanut lastensuojelun tukitoimia tai van- hemmilta, joiden lapsi tai lapset oli otettu huostaan tai sijoitettu avohuollon tukitoimena laitos- tai perhehoitoon. Lastensuojeluasioissa yhteydenottojen sisältö liittyi hyvin usein siihen, mitenkä vanhemmat koki- vat tulleensa kohdelluiksi ja huomioon otetuiksi oman lapsensa lastensuojeluprosessissa. Osa van- hemmista koki, etteivät he tule kuulluksi omaa lastaan koskevassa asiassa riittävästi. Osan mieles- tä vanhempien mielipiteen kuuleminen on vain näennäistä viranomaisen tietäessä kuitenkin lopul- ta parhaiten, miten toimitaan. Osa vanhemmista koki, että ei pääse irti lastensuojeluasiakkuudesta jos on joskus saanut lastensuojelun tukitoimia. He kokivat jääneensä ikään kuin jatkuvan tarkkai- lun alle. Osa vanhemmista koki lisäksi tulleensa epäasiallisesti kohdelluiksi. Lapsen kuulemista ja osallisuutta omassa asiassaan ei voi liikaa korostaa. Lapsen osallisuuden to- teutuminen itseään koskevassa asiassa edellyttää kommunikaatiota ja vuoropuhelua, missä tietoa vaihdetaan. Lapsen osallisuus tarkoittaa lapsen mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan pää- töksentekoon kehitystään vastaavasti. Vastuuta ja päätösvaltaa ei lapselle tule siirtää, mutta hänet tulee nähdä aktiivisena toimijana ja yksilönä omassa asiassaan. Monissa lastensuojeluun liittyvissä yhteydenotoissa tuotiin esille näkemys, jonka mukaan lasta ei oltu kuultu riittävästi tai hänen mielipidettään ei kuulemisesta huolimatta kunnioitettu. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuuden kunnioittaminen vaatii myös sosiaalihuollon ammattihenkilös- töltä vankkaa ammattitaitoa, kykyä ja rohkeutta toimia haastavissa tilanteissa lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten yhteydenottoja tuli vuoden mittaan vain yksi. Yhteydenotossa oli kyse jälkihuol- lossa olevan nuoren huolesta oman elämänsä järjestymisen suhteen. 2.5. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Merkille pantavaa vuoden 2014 yhteydenottojen suhteen oli, että suurin osa yhteydenotoista liit- tyi vammaispalveluihin ja kehitysvammahuoltoon. Yhteydenotot lisääntyivät todella merkittävästi.
13 Yhteydenottojen sisällöissä korostuivat lukumääräisesti eniten henkilökohtaiseen apuun sekä kul- jetuspalveluihin liittyvät asiat. Kehitysvammahuollon osalta monissa yhteydenotoissa oli kyse siitä, ettei asiakas saanut hakemaansa palvelua erityishuoltona. Diagnoosikeskeisyys erityishuollon pal- velujen saamisen ehtona tuntui lisääntyvän vuoden mittaan. Muutamia kertoja vuoden mittaan päätösten teossa liikuttiin jo hyvinkin laintulkinnan rajamaastossa erityisesti vammaispalvelupuo- lella ja erityishuollossa. Kaikki yhteydenotot eivät liittyneet siihen, että asiakas olisi ollut tyytymätön saamaansa virka- miespäätökseen. Tyytymättömyyttä koettiin myös palvelun toteuttamistavassa ja kohtelussa. Vammaispalveluasioissa palvelutarpeen selvittäminen on lain mukaan toteutettava kolmessa kuu- kaudessa siitä kun asiakas on ilmoittanut palvelutarpeensa tai toimittanut hakemuksensa. Vaka- vimmissa tapauksissa asiakas joutui odottamaan yli puolivuotta viranhaltijan yhteydenottoa ha- kemuksensa jättämisen jälkeen. Osassa kuntia vammaispalveluasioiden hoitamista hankaloitti työntekijöiden tiheä vaihtuminen, jolloin pitkäjänteistä ja luotettavaa asiakassuhdetta ei päässyt syntymään. Varsinkin kaikkein vai- keimmin ja eniten palveluja tarvitsevien osalta tämä hankaloitti palvelujen saamista muuttuvissa elämäntilanteissa. Osalla asiakkaista oli tunne, että he ovat tulleet yhteiskunnan taholta hylätyksi, he ovat rasite kunnalle tai sitten naama ei vain miellytä viranomaista. 2.6. Vanhustenhuolto Suoraan vanhustenhuoltoon liittyviä yhteydenottoja tilastoin vuodelle 2014 yhteensä 25 kpl. Ikäihmisiä koskevia yhteydenottoja on toki enemmänkin, koska osa yhteydenotoista liittyi vam- maispalveluasioihin, omaishoidontukeen tai vaikkapa toimeentulotukeen. Asiakokonaisuudet li- mittyvät ja menevät päällekkäin. Moni vanhustenhuollon yhteydenotoista liittyi siihen, ettei ikäihmiselle saatu järjestymään tarkoi- tuksenmukaista asumispalvelua joko hänen itsensä tai hänen omaisensa mielestä. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilta asiakkaita ei saatu siirrettyä riittävän tuetun palveluasumisen piiriin ja moni jouduttiin kotiuttamaan hyvin huonokuntoisena kotihoidon piiriin. Omaisten huoli oman iäkkään läheisensä pärjäämisestä kotona aiheutti surua ja ahdistusta. Palveluiden ja avun saaminen kotiin erityisesti yöaikaan aiheutti turvattomuutta niin vanhuksille kuin omaisille. Avohuollon asumisyksiköiden palvelumaksut aiheuttivat myös yhteydenottoja. Palvelumaksujen määräytymiselle avohuollossa ei ole yhteneväistä lakisääteistä perustaa ja monissa kohdin maksut aiheuttivat vanhukselle vaikeuksia toimeentulon suhteen. Osa kunnista myös laskutti avohuollon asiakkaita siitä kun lääkkeet jaettiin dosetteihin valmiiksi apteekissa tai kotisairaanhoidossa. Vanhustenhuollossa yhteydenottoja tuli myös siihen liittyen, että omaiset kokivat hoitohenkilö- kunnan käytöksen loukkaavana tai töykeänä oman vanhuksensa hoito- tai asumisyksikössä. Huoli oman vanhusomaisen ruokailuista, tarpeiden siivoamisesta ja kohtelusta ylipäätään laitos- ja avo- hoidossa oli syy moneen yhteydenottoon ja muistutukseenkin. Osa omaisista koki, että henkilö-
14 kuntavaje on siinä määrin iso, että oma läheinen viettää suurimman osan päivää yksin huonees- saan ja/tai sängyssään. Joillekin omaisille oli muodostunut tunne, että he eivät olleet toivottuja henkilöitä vierailemaan oman vanhuksensa luona, vaikka he yrittivät ajoittaa vierailunsa ruoka- tai kahviaikaan voidakseen olla apuna vaikkapa syöttämisessä. Vanhuksen hoitoon liittyvistä huolen- aiheista keskustelu henkilökunnan kanssa koettiin vaikeaksi, koska sen koettiin leimaavan omaiset hankaliksi. Uusi vanhuspalvelulaki ei mielestäni tuonut vanhustenhuollon palveluihin erityisen tuntuvia muutoksia. 2.7. Perheasiat Perheasioihin on tilastoitu suurelta osin yhteydenottoja, mitkä liittyivät avioerotilanteisiin, lasten tapaamis-, elatus- ja huoltosopimuksiin. Osa perheasioihin liittyvistä yhteydenotoista on taas luonnollisesti mm. toimeentulotuki- ja lastensuojeluasioiden kanssa limittäin. Tapaamis-, huolto- ja elatussopimuksiin liittyviä yhteydenottoja tuli 16 kpl. Perheasioissa ja niihin liittyvissä yhteydenotoissa korostui erityisesti erossa etävanhemmaksi jää- vän tilanne. Pääsääntöisesti etävanhemmaksi jäi isä, joka koki tulleensa syrjäytetyksi oman lapsen- sa elämästä. Osassa erotilanteita päätöksiä lasten asioista haettiin sosiaalitoimesta sopimalla, mutta riitaisissa tilanteissa asioihin haettiin päätöstä käräjäoikeudesta. Jokainen etävanhemmaksi jäänyt isä koki viranomaisen taholta puolueellisuutta äitiä kohtaan. Sosiaaliasiamiehenä perheitä kuultuani minulle muodostui surullinen vaikutelma siitä, mitenkä lapset jäävät usein vanhempien- sa riitojen pelinappuloiksi myös ns. normaalissa avioerossa, mihin sinänsä ei liity lastensuojelu- toimia tai muitakaan viranomaisten tukitoimia. 2.8. Omaishoidontuki Selkeästi vain omaishoidontukeen liittyviä yhteydenottoja tuli vuoden mittaan 11 kpl. Suuri osa yhteydenotoista liittyi omaishoidontuen myöntämisperusteisiin sekä omaishoidontuen vapaisiin. Lain mukaan omaishoitajalla on oikeus kolmen vuorokauden mittaiseen omaishoitajan vapaaseen. Virallisesti tämä tarkoittaa omaishoitajalle kolmen vuorokauden (72 tunnin) vapaata. Käytännössä vapaan pituus oli pääosin kaksi vuorokautta. Vapaan järjestäminen tarkoituksenmukaisella tavalla tuotti joissakin tapauksissa hankaluuksia ja muutamissa tapauksissa sen järjestäminen oli jopa evätty tai toteutettu lainvastaisesti lupaamalla asiakkaalle yhden vuorokauden tunteja vastaava vapaa. 3. Oikaisuvaatimukset, muistutukset ja kantelut
15 Vaasan Hallinto- oikeudesta saatujen tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä rat- kaisuja tehtiin vuonna 2014 yhteensä 557 kpl. Oikaisuvaatimuksia on tehty niin paljon, ettei hallin- to- oikeudella ollut mahdollista antaa tehdyistä oikaisuvaatimuksista kuntakohtaista erittelyä Vaasan hallinto- oikeuden ratkaisut kokonaisuudessaan vuonna 2014 Sosiaali- ja terveydenhuolto YHTEENSÄ 557 Elatusturva Hoitoon määrääminen mt- asiassa Huostaanotto ja sijaishoitoon sijoittaminen Huostassa pidon lopettaminen Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Kehitysvammaisten erityishuolto Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen Lasten päivähoidon järjestäminen Lastensuojelukustannusten korvaaminen Lupa lapsen tutkimiseen Muu sosiaaliasia Muu sosiaalihuollon kustannusten korvaaminen Muu terveyden- /sairaanhoitoasia Muut lastensuojeluasiat Omaishoidontuki Sosiaalihuollon asiakasmaksut Terveydenhuollon asiakasmaksut Terveyden- ja sairaanhoitotoimen harjoittaminen Terveydenhuollon kustannusten korvaaminen Toimeentulotuen myöntäminen Vammaispalvelu Yhteydenpidon rajoittaminen 7 1 353 34 4 7 20 1 3 1 5 2 1 16 8 8 1 5 2 39 22 17 Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon tehtiin hallintokanteluita seuraavasti: vuosi 2014 vuosi 2013 Alajärvi 7 1
16 Alavus 3 1 Evijärvi 0 0 Ilmajoki 5 4 Isojoki 0 1 Jalasjärvi 2 1 Karijoki 0 0 Kauhajoki 0 1 Kauhava 11 5 Kuortane 2 0 Lappajärvi 0 0 Lapua 6 1 Seinäjoki 9 3 Soini 0 0 Teuva 1 0 Vimpeli 1 0 Ähtäri 0 0 YHTEENSÄ 47 17 Vuonna 2014 tehtyjen hallintokanteluiden määrä sopimuskuntien alueella nousi 276 %. Hallinto- kanteluiden kohdistuivat määrällisesti tasaisesti niin sosiaalihuollon ammattihenkilöstöön kuin sosiaalihuollon organisaatioihin. Hallintokanteluiden tekijät painottuivat lastensuojelun, vanhus- tenhuollon, vammaispalveluiden ja sekä toimeentulotuen asiakkaiksi. Kanteluiden pääasialliset syyt olivat palvelun laatu ja sisältö, menettelytapa, käsittelyaika ja palvelun saatavuus. Aluehallintoviraston valvontakäyntejä tehtiin vuoden mittaan Alajärvelle 2kpl, Alavudelle 1kpl, Ilmajoelle 1kpl, Kuortaneelle 1kpl, Lapualle 2kpl, Seinäjoelle 3 kpl ja Vimpeliin 1kpl. Sosiaaliasiamies auttoi ja ohjasi asiakkaita tekemään ensisijaisesti muistutuksia suoraan toimin- tayksiköihin silloin kun asiakas oli tyytymätön toimintayksikön palveluun tai saamaansa kohteluun. Niiden muistutusten osalta, jossa sosiaaliasiamies auttoi asiakasta muistutuksen teossa, vain kol- me toimintayksikköä lähetti muistutukseen liittyvän lausuman tiedoksi myös sosiaaliasiamiehelle. Mikäli asiakas ei halunnut tehdä muistutusta tai oli sen jo tehnyt, auttoi ja neuvoi sosiaaliasiamies asiakasta hallintokantelun teossa. 4. Kuntakohtainen tarkastelu
17 4.1. Alajärvi Yhteydenotot koskivat vammaispalvelun puolelta suurelta osin henkilökohtaisen avun ja kuljetus- palveluiden myöntämisperusteita. Toimeentulotukiasioiden suhteen yhteyttä otettiin niin ikään myöntämisperusteiden vuoksi. Vanhuspalveluiden suhteen kuluneena vuonna korostuivat vanhus- ten asumispalveluihin ja vanhusten kuulemiseen ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät yhteyden- otot. Henkilökunnalta tulleita selvityspyyntöjä kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 2 kpl. Toimintavuodelle 2014 hoidettavien asiakokonaisuuksien määrä lisääntyi huomattavasti. Kasvua tapausten määrässä suhteessa edelliseen vuoteen oli 250%. Kaikista tapauksista 67 % liittyi vam- mais- sekä kehitysvammahuollon palveluihin. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 7 2 Lastensuojelu 2 2 Vanhuspalvelut 5 4 Vammaispalvelut 24 7 Kehitysvammahuolto 6 0 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 0 0 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 1 0 YHTEENSÄ 45 18 4.2. Alavus Alavuden osalta tapausten määrä tuplaantui reilusti vuoden 2014 aikana. Eniten yhteydenottoja tuli toimeentulotukiasioissa. Toimeentulotukeen liittyvissä yhteydenotoissa asiakkaat olivat tyy- tymättömiä sosiaalitoimen työntekijöiden menettelytapoihin ja kohteluun. Ehkäisevän toimeentu- lotuen myöntämisen niukkuus aiheutti niin ikään tyytymättömyyttä. Henkilökunnalta tulleita teh- täviä/konsultaatioita kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 2 kpl. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013
18 Toimeentulotuki 7 5 Lastensuojelu 3 0 Vanhuspalvelut 1 2 Vammaispalvelut 2 1 Kehitysvammahuolto 2 0 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 0 0 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 2 1 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 1 Muu palvelu 7 0 YHTEENSÄ 24 10 4.3. Evijärvi Vuoden 2014 aikana ei Evijärveltä tullut sosiaaliasiamiehelle yhtään tehtävää hoidettavaksi. Edelli- senä vuotena 2013 Evijärveltä tuli yksi tehtävä. 4.4. Ilmajoki Ilmajoelta selkeästi eniten tuli tapauksia toimeentulotukeen liittyen. Kuitenkin toimeentulotukeen liittyviä yhteydenottoja tuli 50% vähemmän kuin edeltäneenä vuotena. Toimeentulotukea koske- vissa yhteydenotoissa asiakkaat kritisoivat toimeentulotuen myöntämisperusteita sekä kohtelu- aan. Ennalta ehkäisevän toimeentulotuen saaminen mm. sairauksista ja lasten tarpeista johtuen koettiin hyvin vaikeana. Lastensuojeluasioihin liittyvissä yhteydenotoissa asiakkaat olivat tyyty- mättömiä toiminta- ja menettelytapoihin. Vammaispalveluasioissa yhteydenotot liittyivät päätök- siin ja kohteluun. Henkilökunnalta tulleita tehtäviä/konsultaatioita kirjattiin vuodelle 2014 1 kpl. Kokonaisuudessaan hoidettujen tapausten määrä väheni edeltäneestä vuodesta 42%. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 12 24 Lastensuojelu 3 2 Vanhuspalvelut 0 0 Vammaispalvelut 2 1
19 Kehitysvammahuolto 0 0 Omaishoidontuki 1 0 Perheasiat 1 0 Kotipalvelu 1 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 5 Muu palvelu 1 1 YHTEENSÄ 21 36 4.5. Isojoki Isojoelta tulleet vammaispalveluun liittyneet yhteydenotot koskivat kaikki henkilökohtaisen avun päätöksiä. Henkilökunnalta tulleita tehtäviä/konsultaatioita kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 1 kpl. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 1 7 Lastensuojelu 0 0 Vanhuspalvelut 0 0 Vammaispalvelut 3 0 Kehitysvammahuolto 0 0 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 0 0 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 0 0 YHTEENSÄ 4 7 4.6. Jalasjärvi
20 Vammaispalveluasioissa asiakkaat kokivat vuoden mittaan ongelmia mm. asunnon muutostöissä, henkilökohtaisen avun myöntämisen kanssa sekä henkilökohtaisen avun järjestämistavoissa sekä sijaisjärjestelyissä. Myös asiakkaan kohtelu ja asioiden venynyt käsittelyaika koettiin ongelmallise- na. Jalasjärvellä kaikista sosiaalitoimen palveluihin liittyvistä yhteydenotoista 91% liittyi vammais- palveluasioiden sekä kehitysvammahuollon järjestämiseen kunnassa. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 2 2 Lastensuojelu 0 0 Vanhuspalvelut 0 0 Vammaispalvelut 16 8 Kehitysvammahuolto 4 2 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 0 0 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 0 1 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 0 1 YHTEENSÄ 22 14 4.7. Karijoki Vuoden 2014 aikana Karijoelta tuli sosiaaliasiamiehelle hoidettavaksi 1 tehtävä. Yhteydenotto kos- ki vammaispalveluasioita. Edellisenä vuonna 2013 Karijoelta ei tullut yhtäkään asiaa sosiaaliasia- miehen hoidettavaksi. 4.8. Kauhajoki Vammaispalvelupuolen yhteydenotoista suurin osa liittyi henkilökohtaisen avun järjestymiseen, kuljetuspalveluihin sekä asunnon muutostöihin. Huonoon kohteluun liittyviä yhteydenottoja tuli 2 kpl.
21 Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 2 9 Lastensuojelu 1 0 Vanhuspalvelut 0 0 Vammaispalvelut 8 7 Kehitysvammahuolto 0 0 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 0 1 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 1 0 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 1 0 Muu palvelu 3 0 YHTEENSÄ 21 17 4.9. Kauhava Lastensuojeluasioihin liittyvissä yhteydenotoissa nousivat esille asiakkaan kohtelu, menettelytavat sekä kuuleminen. Asiakkaat toivat esille, että he kokivat lastensuojelun asiakkkuuden leimana, mistä ei pääse eroon. Vammaispalveluasioissa yhteydenotot liittyivät henkilökohtaiseen apuun ja tilapäishoidon järjestymiseen. Kehitysvammahuollossa yhteydenotot liittyivät erityishuollon mu- kaisten palveluiden myöntämiseen ja menettelytapoihin. Henkilökunnalta tulleita tehtä- viä/konsultaatioita kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 1 kpl. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 2 2 Lastensuojelu 4 4 Vanhuspalvelut 2 1 Vammaispalvelut 3 2 Kehitysvammahuolto 3 0 Omaishoidontuki 1 0 Perheasiat 1 1 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0
22 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 1 Muu palvelu 1 2 YHTEENSÄ 17 13 4.10. Kuortane Vammaispalvelun yhteydenotot liittyivät lähes poikkeuksetta kuljetuspalvelupäätöksiin. Vuoden aikana kunnassa on ilmeisesti rajattu kuljetuspalvelukäytäntöjä uudelleen ja moni aikaisemmin palveluja saanut jäi nyt ilman palveluja. Kulkeminen ja osallisuus ympäröivään yhteiskuntaan koet- tiin haasteellisena jos asiakas ei saanut myöskään sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita. Joukkoliikenne varsinkaan haja- asutusalueella ei toimi. Henkilökunnalta tulleita tehtä- viä/konsultaatioita kirjautui vuodelle 2014 yhteensä 1 kpl. Koska edeltäneenä vuonna tapauksia oli vain kolme, nousi hoidettujen tapausten määrä vuonna 2014 yhteensä 73 %. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 0 1 Lastensuojelu 1 0 Vanhuspalvelut 2 0 Vammaispalvelut 5 1 Kehitysvammahuolto 1 0 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 1 0 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 1 1 YHTEENSÄ 11 3 4.11. Lappajärvi
23 Vuoden 2014 aikana tuli Lappajärveltä sosiaaliasiamiehelle hoidettavaksi 3 tehtävää. Tehtävistä 2 koski kehitysvammahuoltoa ja 1 vanhuspalveluita. Yhteydenotot koskivat molemmissa asiakas- ryhmissä asumispalveluita sekä niiden tarkoituksenmukaista järjestämistä. Vuonna 2013 Lappajärveltä tuli sosiaaliasiamiehelle yksi tehtävä koskien muuta palvelua. 4.12. Lapua Vammaispalveluasioissa yhteydenotot koskivat henkilökohtaista apua, kuljetuspalveluita, asunnon muutostöitä sekä käsittelyaikaa. Toimeentulotukiasioissa yhteyttä otettiin mm. harkinnanvaraisen tuen myöntämisen niukkuuteen sekä käsittelyaikaan liittyen. Henkilökunnalta tulleita tehtä- viä/konsultaatioita kirjautui vuodelle 2014 yhteensä 2 kpl. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 6 8 Lastensuojelu 2 7 Vanhuspalvelut 0 0 Vammaispalvelut 9 6 Kehitysvammahuolto 1 0 Omaishoidontuki 2 0 Perheasiat 2 4 Kotipalvelu 0 1 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 2 1 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 10 1 YHTEENSÄ 34 28 4.13. Seinäjoki Seinäjoelta tulleista tehtävistä 46% kosketti vammaispalveluita ja kehitysvammahuoltoa. Suurim- maksi osaksi yhteydenotot liittyivät henkilökohtaiseen apuun ja sen myöntämisperusteisiin. Kehi- tysvammahuoltoon liittyvät yhteydenotot koskivat suurimmaksi osaksi asiakkaiden saamia kieltei-
24 siä päätöksiä erityishuollon palveluista. Erityishuollon palveluiden osalta haettiin vuoden mittaan linjausta ja ohjeistusta Avista ja hallinto- oikeudesta. Palveluiden saamisen ehtona ei saa olla diag- noosi, eikä pelkkää diagnoosia voi käyttää hylkäysperusteena. Toimeentulotukiasioissa yhteyttä otettiin toimeentulotuen myöntämisperusteisiin liittyen. Lastensuojeluasioissa yhteyttä otettiin mm. menettelytapoihin liittyen sekä asiakkaan kokemaan siitä, ettei lasta kuultu tai hänen mielipi- dettään huomioitu riittävästi hänen omassa asiassaan. Henkilökunnalta tulleita tehtä- viä/konsultaatioita kirjautui vuodelle 2014 yhteensä 8 kpl. Kokonaisuudessaan hoidettujen tapaus- ten määrä Seinäjoella kasvoi 24%. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 30 71 Lastensuojelu 11 3 Vanhuspalvelut 8 5 Vammaispalvelut 54 17 Kehitysvammahuolto 23 3 Omaishoidontuki 6 3 Perheasiat 10 1 Kotipalvelu 2 0 Päihdehuolto 4 0 Lasten päivähoito 1 0 Sosiaalityö 1 7 Muu palvelu 19 18 YHTEENSÄ 160 129 4.14. Soini Vuoden 2014 aikana tuli Soinista sosiaaliasiamiehelle hoidettavaksi kaksi tehtävää. Näistä toinen koski vanhuspalveluita ja toinen muita palveluita. Edeltäneenä vuonna 2013 tuli Soinista sosiaa- liasiamiehelle kolme tehtävää koskien toimeentulotukea ja muuta palvelua. 4.15. Teuva Toimeentulotukeen liittyneet yhteydenotot liittyivät toimeentulotuen myöntämisperusteisiin sekä menettelytapaan. Vammaispalveluasioissa yhteyttä otettiin henkilökohtaisen avun sekä asumis- palveluiden tiimoilta.
25 Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013 Toimeentulotuki 4 9 Lastensuojelu 1 1 Vanhuspalvelut 0 1 Vammaispalvelut 3 1 Kehitysvammahuolto 0 1 Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat 1 0 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 1 0 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 1 0 YHTEENSÄ 11 13 4.16. Vimpeli Vuoden 2014 aikana tuli Vimpelistä sosiaaliasiamiehelle hoidettavaksi 5 tehtävää. Tehtävistä 2 koski lastensuojelua, 1 toimeentulotukea ja 1 vanhuspalveluita. Muihin asioihin liittyvä tehtäviä tuli vuoden mittaan 1 kpl. Edeltäneenä vuonna 2013 tuli Vimpelistä yksi tehtävä sosiaaliasiamiehen hoidettavaksi koskien toimeentulotukea. 4.17. Ähtäri Vuoden 2014 aikana Ähtäristä tuli sosiaaliasiamiehelle hoidettavaksi yhteensä 12 tehtävää kuten edeltäneenäkin vuotena. Vammaispalveluun liittyneistä yhteydenotoista yhtä lukuun (5kpl) otta- matta tuli viranhaltijoilta, jotka kysyivät konsultaatioapua sosiaaliasiamieheltä. Lastensuojelun yhteydenotot liittyivät viranomaisen menettelytapoihin sekä kohteluun. Tehtäväalue kpl/2014 kpl/2013
26 Toimeentulotuki 0 2 Lastensuojelu 2 0 Vanhuspalvelut 2 0 Vammaispalvelut 5 1 Kehitysvammahuolto 1 2 Omaishoidontuki 1 0 Perheasiat 0 5 Kotipalvelu 0 0 Päihdehuolto 0 0 Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 0 0 Muu palvelu 1 2 YHTEENSÄ 12 12 4.18. Muut kunnat ja yhteydenotot Vuoden 2014 aikana tehtäviä muualta kuin sopimuskunnista tuli yhteensä 15 kpl. Yhteydenotoista 7 koski vammaispalveluita ja kehitysvammahuoltoa, 3 lastensuojelua, 2 toimeentulotukea, 2 van- hustenhuoltoa ja 1 muita asioita. Edeltäneesti sopimuskuntien ulkopuolelta on yhteydenottoja tullut vuonna 2013 yhteensä 6 kpl ja vuonna 2012 yhteensä 9 kpl. 5. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamies kirjasi kaiken kaikkiaan 567 tehtyä toimenpidettä liittyen asiakkaiden ottamiin yhteydenottoihin ja hoidettuihin asioihin. Edeltäneesti vuonna 2013 toimen- piteitä kirjattiin 413kpl ja vuonna 2012 yhteensä 375 toimenpidettä. Suurimmaksi osaksi toimenpiteissä korostuu asiakkaiden yleinen neuvonta ja ohjaus oman asiansa hoitamisessa ja eteenpäin saattamisessa. Toinen merkittävä asiakokonaisuus on asiakkaiden kirjal- linen avustaminen, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaaliasiamies on asiakkaan apuna kun hän haluaa tehdä asiastaan kirjallisen oikaisun joko lautakunnalle, hallinto- oikeuteen, korkeimpaan hallinto- oikeuteen, aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kirjallinen avustaminen oli monille sosiaalihuollon asiakkaalle hyvin tärkeää, koska he kokivat, etteivät itse selviä kirjallisen tuotoksen tekemisessä. Sosiaaliasiamiehen rooli tässä on auttaa asiakasta muotoilemaan teksti
27 sellaisena kuin he itse haluavat sen kirjoitettavan. Tämän lisäksi sosiaaliasiamies on auttanut asia- kasta tulkitsemaan lakia suhteessa omaan tapaukseensa. Seuraavassa kaaviossa on kuvattuna vuoden 2014 mittaan toteutetut toimenpiteet. Kuvio 3: Sosiaaliasiamiehen tekemät toimenpiteet vuonna 2014 350 300 250 200 150 100 50 0 Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Määrä Muistutusneuvonta ja muu oikeusturvaneuvonta on oleellinen osa sosiaaliasiamiehen työtä. Osa asiakkaista on halunnut sosiaaliasiamiehen kirjallista apua muistutuksen tekemiseen. Osa asiak- kaista on neuvonnan jälkeen selviytynyt muistutusten teosta itse. Kaaviossa esitetty toimenpide Välitys/sovittelu tarkoittaa tilanteita, joissa sosiaaliasiamies on ollut yhteydessä asiakkaan koti- kunnan sosiaalitoimeen ja pyrkinyt saamaan asiakkaan tilanteeseen ratkaisun olemalla vuorovai- kutuksessa asiakkaan asiaa valmistelleen viranhaltijan kanssa. Sovittelijana toimiminen on usein tuottanut asiakkaalle hänen asiassaan myönteisen lopputuloksen. Kuitenkin moni asiakkaista ei halunnut, että asiaa lähdettiin sovittelemaan. Moni koki jo itse joustaneensa asiansa suhteen niin paljon, ettei suostunut enää neuvottelemaan. 6. LOPPUPOHDINTA Perustuslain 6 :n mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipi- teen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vuosittaiset raportit sosiaaliasiamiespalveluiden tarpeesta kunnanhallituksille ja ruohonjuuritason työntekijöille tulisi toimia työvälineenä yhä tarkoituksenmukaisempien palveluiden ja toimintata- pojen luomisessa kunnassa. Toiminnalla halutaan sekä laadullisesti että määrällisesti vaikuttavuut- ta niin yksittäisen asiakkaan kuin kuntien sosiaalitoimien kehittämisen kannalta. Sosiaaliasiamie-
28 hen raportit kertovat osin kunnittain niistä painopistealueista, joissa on erityisesti koettu palvelun järjestämisen suhteen haasteita, ja joihin kannattaa kiinnittää jatkoa ajatellen erityistä huomiota. Laadukkaiden palveluiden tuottamista haittaa monessa sosiaalitoimessa työntekijävaje, suuri vaih- tuvuus sekä pätevien työntekijöiden puute. Olemassa oleville työntekijöille työmäärä ja vastuu voi muodostua usein kohtuuttoman suureksi. Toimintayksiköiden esimiesten on tärkeää huolehtia siitä, että työntekijät saavat riittävästi tarkoituksenmukaista täydennyskoulutusta ja työnohjausta työssä jaksamisen tueksi. Kuntien tiukentuneesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on tärkeä myös jatkossa huolehtia, että kunnassa järjestetään tarvittavat lakisääteiset sekä myös määrära- hasidonnaiset palvelut siten kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Hoidettujen asiakokonaisuuksien määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana edeltäneestä vuodesta kaik- kiaan 34%. Painopistealueet vaihtelivat, mutta erityisen huomattavin muutos oli se, että toimeen- tulotukiasioihin liittyvät asiakkuudet vähenivät oleellisesti aikaisemmista vuosista ja asiakkuuksien painopistealue siirtyi vammaispalveluihin. Olen vahvasti kokenut kuluneen vuoden aikana sen, että yhä lisääntyvä määrä yhteydenottajista tarvitsisi tuekseen ennemminkin perussosiaalityön menetelmiä ja tukea kuin sosiaaliasiamiehen apua. Monelle vanhukselle, vammaiselle tai vaikkapa omaishoitajalle on ollut täysin mahdotonta selviytyä yksin edes palvelujen hakuprosessista. Kiristyneen talous- ja henkilöstöresurssitilanteen myötä minusta tuntuu, että sosiaalitoimessa virkailijoiden aika menee hyvin pitkälti päätösten valmisteluun ja lakisääteisistä velvollisuuksista selviytymiseen. Perinteisen sosiaalityön asema on kaventunut, vaikka sen tarve näyttää koko ajan lisääntyvän. Sosiaaliasiamiehenä jäin pohtimaan asiakkaan palveluohjauksen toteutumista. Kuntien työntekijä- resurssit ovat niukat ja siitä syystä päätösten tekeminenkin viivästyy. Kuka auttaa asiakasta, joka ei osaa edes hakea tarvitsemaansa palveluaan? Jos kunnan sosiaalityöntekijällä ei ole riittävästi aikaa käsitellä pöydällään jo olevia hakemuksia, niin lähteekö hän sitten auttamaan kuitenkin kunnan asukasta ja täyttämään viranomaisen neuvontavelvollisuuttaan palvelun hakemisessa? Tällä het- kellä neuvontavelvollisuus laiminlyödään monessa kunnassa. Huolestuttavaa kyllä muutamissa kunnissa oli otettu hyväksytyksi tavaksi myös se, ettei vammaispalvelupuolella tarvitse päätöstä antaa kuin vasta kolmen kuukauden kuluttua palvelun hakemisesta. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aihee- tonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vammaispalvelulain tarkoittama kolmen kuukau- den määräaika ei merkitse sitä, että päätöstä voitaisiin viivyttää tilanteessa, jossa asia on ratkaisu- kypsä. Tällöin päätös on tehtävä välittömästi. Kolmen kuukauden määräaika tarkoittaa vain sitä, että viimeistään siinä ajassa viranomaisen on hankittava päätöksentekoa varten riittävä selvitys tai osoitettava vammaiselle henkilölle mistä asioista selvitystä tarvitaan. Joissain vammaispalveluasioissa, esimerkiksi asunnon muutostöissä, voidaan tarvita esimerkiksi sellaista rakennusteknistä asiantuntemusta, joka on hankittavissa vain asiantuntijalausunnolla. Tällöin kolmen kuukauden määräaika voi olla perusteltua. Myös vaikea-