8919/17 msu/pmm/hmu 1 DG D 2B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. toukokuuta 2017 (OR. en) 8919/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 7752/17 Asia: Puheenjohtajavaltio GENVAL 48 ENV 410 COPEN 130 COSI 94 DAPIX 170 DROIPEN 55 ENFOPOL 213 ENFOCUSTOM 116 Yleisten kysymysten, ml. arvioinnin, työryhmä (GENVAL) Kahdeksas keskinäinen arviointikierros kysely Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä 5 päivänä joulukuuta 1997 hyväksytyn yhteisen toiminnan 97/827/YOS 5 artiklan mukaisesti yleisten kysymysten, ml. arvioinnin, työryhmän (GENVAL) 5. toukokuuta 2017 hyväksymä, ympäristörikollisuutta käsittelevän kahdeksannen keskinäisen arviointikierroksen kyselyn lopullinen versio. 8919/17 msu/pmm/hmu 1 DG D 2B FI

LIITE Valtuuskuntia pyydetään noudattamaan kyselyyn vastatessaan seuraavia ohjeita: Kukin jäsenvaltio palauttaa vain yhden täytetyn kyselylomakkeen, johon on yhdistetty kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten vastaukset. Kyselyn täyttämiseen osallistuneiden oikeus-, lainvalvonta- ja muiden viranomaisten osalta olisi esitettävä organisaatiokaaviot tai vaihtoehtoisesti lyhyt kuvaus niiden valtuuksista ja asemasta kansallisessa järjestelmässä. Oikeus- ja lainvalvontaviranomaisia sekä teknisiä asiantuntijoita olisi kuultava mahdollisimman paljon erityisesti, kun käytännön asiantuntemuksesta halutaan yksityiskohtaista tietoa. Pelkkiä "kyllä" ja "ei" -vastauksia olisi vältettävä mahdollisimman pitkälle. Tarvittaessa olisi annettava asian tueksi niin positiivisia kuin negatiivisiakin esimerkkejä sisältävää tietoa, jotka voivat auttaa asiantuntijaryhmää sen työssä. Esimerkkien yhteydessä ei kuitenkaan ole syytä toimittaa yksittäisiin tapauksiin liittyviä henkilötietoja. On pantava merkille, että 5. joulukuuta 1997 hyväksytyn yhteisen toiminnan 97/827/YOS 9 artiklan mukaan arvioinnin suorittavien asiantuntijaryhmien on pidettävä kaikki tehtävänsä yhteydessä saamansa tiedot luottamuksellisina. Neuvoston pääsihteeristö vastaa tätä kyselyä tai arviointiprosessia koskeviin kysymyksiin (secretariat.mutual-evaluation@consilium.europa.eu (asiointipostilaatikko)). 8919/17 msu/pmm/hmu 2

Tässä kyselyssä käytetään seuraavia termejä: 'jätteet' 'vaaralliset jätteet' Jätteitä koskevan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaan 'jätteellä' tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai esinettä, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä jätepuitedirektiivi (2008/98/EY). Jätteitä koskevan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaan 'vaarallisella jätteellä' tarkoitetaan jätettä, jolla on yksi tai useampi komission asetuksessa (EU) 1357/2014 (jolla on korvattu direktiivin 2008/98/EY liite III) lueteltu vaarallinen ominaisuus. 'siirto' Jätteiden siirrosta annetun asetuksen (EY) 1013/2016 2 artiklan 34 kohdan mukaan 'siirrolla' tarkoitetaan jätteen suunniteltua tai toteutettavaa kuljetusta sen hyödyntämistä tai siitä huolehtimista varten a) maasta toiseen; tai b) jonkin maan ja sen suojeluksessa olevien merentakaisten maiden ja alueiden tai muiden alueiden välillä; tai c) jonkin maan ja jonkin sellaisen maa-alueen välillä, joka ei kansainvälisen oikeuden mukaan kuulu mihinkään maahan; tai d) jonkin maan ja Etelämantereen välillä; tai e) jostakin maasta jonkin edellä tarkoitetun alueen kautta; tai f) jonkin edellä tarkoitetun alueen kautta ja kuljetus alkaa ja päättyy samassa maassa; tai g) johonkin maahan joltakin maantieteelliseltä alueelta, joka ei kuulu minkään maan lainkäyttövaltaan. 8919/17 msu/pmm/hmu 3

'jätteiden laiton siirto' Jätteiden siirrosta annetun asetuksen (EY) 1013/2016 2 artiklan 35 kohdan mukaan 'laittomalla siirrolla' tarkoitetaan jätteiden siirtoja, jotka toteutetaan a) tekemättä tämän asetuksen mukaista ilmoitusta kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille; tai b) ilman asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla antamaa hyväksyntää; tai c) asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnällä, joka on saatu väärennöksen, harhaanjohtamisen tai erehdyttämisen avulla; tai d) tavalla, jota ei ole olennaisilta osiltaan eritelty ilmoitustai siirtoasiakirjoissa; tai e) tavalla, joka johtaa jätteen hyödyntämiseen tai siitä huolehtimiseen yhteisön tai kansainvälisten sääntöjen vastaisesti; tai f) 34, 36, 39, 40, 41 ja 43 artiklan vastaisesti; tai g) 3 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun jätteiden siirron osalta, kun i) todetaan, että jätteitä ei ole lueteltu liitteessä III, III A tai III B; tai ii) 3 artiklan 4 kohtaa ei ole noudatettu; iii) siirto toteutetaan tavalla, jota ei ole olennaisilta osiltaan eritelty liitteen VII mukaisessa asiakirjassa. 'sähkö- ja elektroniikkalaiteromu' Direktiivin 2012/19/EU 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan 'sähkö- ja elektroniikkalaiteromulla' tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita, jotka ovat direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua jätettä, mukaan lukien kaikki komponentit, osakokoonpanot ja kulutusosat, jotka ovat osa tuotetta silloin, kun se poistetaan käytöstä. 8919/17 msu/pmm/hmu 4

'jäterikos' Tässä kyselyssä 'jäterikoksella' tarkoitetaan ainoastaan seuraavia, direktiivin 2008/99/EY 3 artiklan b ja c alakohdassa lueteltuja rikoksia, kun ne ovat 2 artiklan mukaan lainvastaisia: b) sellainen jätteen keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja loppukäsittely, mukaan luettuna tällaisten toimien valvonta ja loppusijoituspaikkojen jälkihoito sekä kauppiaana tai välittäjänä toteutetut toimet (jätehuolto), joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan kuoleman tai vakavan vamman ihmiselle tai huomattavaa vahinkoa ilman laadulle, maaperän laadulle tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille; c) jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 2 artiklan 35 kohdan soveltamisalaan kuuluva jätteiden siirto huomattavissa määrin riippumatta siitä, onko kyseessä erillinen siirto vai monta ilmeisesti toisiinsa yhteydessä olevaa siirtoa. 'tarkastukset' Tässä viitataan erityisesti direktiivin 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi) 34 artiklaan. 1) Toimivaltaisten viranomaisten on määräajoin ja asianmukaisesti tarkastettava jätettä käsittelevät laitokset ja yritykset, jotka keräävät tai kuljettavat jätettä ammattimaisesti, välittäjät ja kauppiaat sekä laitokset ja yritykset, jotka tuottavat vaarallista jätettä. 2) Jätteen keräys- ja kuljetustoimia koskevien tarkastusten on katettava kerätyn ja kuljetetun jätteen lähtöpaikka, laatu, määrä ja määränpää. 3) Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointi-järjestelmän (Community Eco-Management and Audit Scheme, EMAS) mukaisesti saadut rekisteröinnit erityisesti tarkastusten tiheyden ja tehokkuuden osalta. 8919/17 msu/pmm/hmu 5

Lisäksi viitataan asetuksen 1013/2006 (jätesiirtoasetus) 50 artiklaan. 2) Jäsenvaltiot säätävät tämän asetuksen soveltamisen valvontaa koskevina toimenpiteinä muun muassa direktiivin 2006/12/EY 13 artiklan mukaisten tarkastusten tekemisestä laitoksissa ja yrityksissä sekä jätteiden siirtojen tai niihin liittyvien hyödyntämis- ja huolehtimistoimien pistokokein tehtävistä tarkastuksista. 3) Jätteiden siirtoja voidaan tarkastaa erityisesti a) yhdessä tuottajan, haltijan tai ilmoituksen tekijän kanssa paikassa, josta jäte on peräisin; b) vastaanottopaikassa vastaanottajan tai laitoksen kanssa; c) yhteisön rajoilla; ja/tai d) jätteen siirron aikana yhteisössä. 4) Siirtojen tarkastuksiin kuuluvat asiakirjojen tarkistaminen, tunnistustietojen varmistaminen ja tarvittaessa jätteen fyysinen tarkastaminen. 5) Jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään kahden- ja monenvälistä yhteistyötä helpottaakseen laittomien siirtojen estämistä ja havaitsemista. 6) Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne vakinaisen henkilöstönsä jäsenet, jotka vastaavat 5 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä, ja yksilöitävä 4 kohdassa tarkoitettujen fyysisten tarkastusten painopiste(et). Tiedot on lähetettävä komissiolle, joka välittää tiedoista kootun luettelon 54 artiklassa tarkoitetuille yhteyshenkilöille. 7) Jäsenvaltio voi toisen jäsenvaltion pyynnöstä toteuttaa täytäntöönpanoa koskevia toimia, jotka kohdistuvat ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa oleviin henkilöihin, jos kyseisten henkilöiden epäillään olevan tekemisissä laittomien jätteiden siirtojen kanssa. 8919/17 msu/pmm/hmu 6

'vaarallisten aineiden laiton tuotanto tai käsittely' 'Vaarallisten aineiden laittoman tuotannon tai käsittelyn' osalta tässä kyselyssä viitataan direktiivin 2008/99/EY 3 artiklan a, d ja e alakohtaan: a) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn saattaminen, päästäminen tai johtaminen ilmaan, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan kuoleman tai vakavan vamman ihmiselle tai huomattavaa vahinkoa ilman laadulle, maaperän laadulle tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille; d) sellaisen laitoksen, jossa harjoitetaan vaarallista toimintaa tai jossa varastoidaan tai käytetään vaarallisia aineita tai valmisteita, käyttäminen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan laitoksen ulkopuolella kuoleman tai vakavan vamman ihmiselle tai huomattavaa vahinkoa ilman laadulle, maaperän laadulle tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille; e) sellainen ydinmateriaalin tai muun vaarallisen radioaktiivisen aineen tuotanto, jalostus, käsittely, käyttö, varastointi, kuljettaminen, tuonti, vienti tai loppusijoitus, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan kuoleman tai vakavan vamman ihmiselle tai huomattavaa vahinkoa ilman laadulle, maaperän laadulle tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille. 8919/17 msu/pmm/hmu 7

KYSELY Kahdeksas keskinäinen arviointikierros Ympäristörikollisuuden ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevat EU:n politiikat: käytännön toteutus ja toiminta I Yleiset kysymykset Tässä kyselyssä jäterikoksilla tarkoitetaan ympäristörikollisuudesta annetun direktiivin (direktiivi 2008/99/EY) 3 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuja rikoksia. 1. Onko maallanne ympäristörikollisuuden vastainen toimintasuunnitelma tai vastaava strateginen asiakirja? Jos on, toimittakaa sen jäljennös. 2. Esittäkää lyhyesti ympäristörikollisuutta koskevat kansalliset ohjelmat ja hankkeet esimerkiksi ennaltaehkäisyn, lainsäädännön, valmiuksien kehittämisen, koulutuksen, yleisölle tiedottamisen ja kansainvälisen yhteistyön osalta. 3. Miten kansallisessa lainsäädännössä ja toimintapolitiikassa (tai toimintapolitiikoissa) käsitellään ympäristörikollisuuden torjuntaa? 4. Onko maallanne tilastoja jäterikoksista? Jos on, kuvailkaa miten ne on koottu: ovatko ne integroituja? Pidetäänkö oikeusviranomaisten tilastot erillään lainvalvontaviranomaisten tilastoista ja hallinnollisista tilastoista? Pidetäänkö tilastoja "pääasiallisen rikoksen", kuten petos, väärennös jne., mukaan, vai onko olemassa erillinen kategoria? Julkaistaanko tilastot? Jos julkaistaan, esittäkää linkit. 8919/17 msu/pmm/hmu 8

5. Kertokaa viime vuosien merkittävimmistä jäterikollisuuden kehityssuuntauksista maassanne viimeisten viiden vuoden aikana rekisteröityjen tapausten, tutkintojen, syytteeseenpanon ja lopullisten tuomioiden sekä tarvittaessa hallinnollisten seuraamusten määrän perusteella. Jos mahdollista, ilmoittakaa prosenttiosuutena, kuinka suuren osan ympäristörikollisuus muodostaa kaikesta jäsenvaltiossanne esiintyvästä rikollisuudesta. 6. Onko kansallisia talousarviomäärärahoja osoitettu nimenomaan ympäristörikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan? Saako maanne EU-rahoitusta jäterikollisuuden torjuntaan? 7. Oletteko todenneet tapauksia, joissa esiintyy yhteyksiä jäterikosten ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen, kuten järjestäytyneen rikollisuuden, yritysrikollisuuden ja korruption, välillä? II Oikeudelliset näkökohdat 8. Millä laeilla kansallisessa lainsäädännössänne säädetään rangaistaviksi 'jäterikoksen' määritelmän kattamat rikokset? Esittäkää kunkin rikoksen osalta a) nimike ja asiaa koskevat säännökset lainsäädännössänne; b) rikoksen (rikosoikeudellinen/hallinnollinen) määritelmä ja luonne; c) vähimmäis- ja enimmäisrangaistukset tai hallinnolliset seuraamukset luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille; d) raskauttavat ja lieventävät asianhaarat. 9. Ilmoittakaa jäterikollisuuden kannalta olennaiset muut kansalliset sitovat tai ei-sitovat säännöt tai oikeusviranomaisten ohjeet. 10. Millä perustein määritellään jäterikoksen vakavuus? Onko niistä säädetty maanne lainsäädännössä? Onko olemassa tuomion määräämistä ja/tai vakavuustekijöitä koskevia ohjeita, jotka auttavat tuomareita seuraamusten määrittelyssä? Miten niissä määritellään direktiivin 2008/99/EU 3 artiklassa esiintyvä termi 'huomattava vahinko'? 11. Mitä maanne lainsäädännössä säädetään kansalaisjärjestöjen roolista? Voivatko kansalaisjärjestöt ilmoittaa rikoksesta ja toimia asianomistajana rikosoikeudenkäynnissä? 8919/17 msu/pmm/hmu 9

III Kansalliset rakenteet III a) Lainvalvontaviranomaiset 12. Kuvailkaa jäterikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa lainvalvontajärjestelmää ja eritelkää sen osatekijät ja toimivalta. 13. Onko maassanne jäterikosten tutkintaan erikoistunut yksikkö? Jos on, kertokaa asiasta tarkemmin. Jos ei, selvittäkää, mitkä yleiset yksiköt tai elimet vastaavat jäterikosten tutkinnasta ja onko niillä asiantuntijavirkamiehiä. 14. Miten tutkivat viranomaiset (hallinto- ja ympäristöviranomaiset, poliisi, tulli, tarkastuslaitokset, syyttäjälaitos) tekevät maassanne yhteistyötä keskenään? Pystyttekö esittämään esimerkkejä yhteisistä työryhmistä? 15. Kuvailkaa jäterikosten tutkinnassa käytettäviä tutkintamenetelmiä ja välineitä. Käytättekö erityisiä tutkintamenetelmiä, kuten sähköistä valvontaa, peitetoimintaoperaatioita tai valvottuja läpilaskuja? Mitä menetelmiä käytetään useimmin? Onko näiden välineiden käytössä ollut ongelmia? 16. Käytetäänkö jäterikosten tutkinnassa rikostekniikan yksiköiden, talousrikosyksiköiden ja kyberrikosyksiköiden valmiuksia ja välineistöä? 17. Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita tai esteitä kotimaisten ja rajatylittävien jäterikostapausten tutkinnassa maassanne? 8919/17 msu/pmm/hmu 10

III b) Oikeuslaitos (syyttäjälaitos ja tuomioistuin) 18. Käsitteleekö jäterikostapaukset maassanne yleinen vai erikoistunut syyttäjälaitos/tuomioistuin? 19. Onko maassanne toteutettu tai suunniteltu toimenpiteitä syytteeseenpano- ja sanktioimisvalmiuksien vahvistamiseksi jäterikosten osalta? Mitä toimenpiteitä? 20. Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita tai esteitä kotimaisten ja rajatylittävien, erityisesti jäterikoksiin liittyvien tapausten syytteeseenpanossa ja sanktioinnissa maassanne? III c) Muut viranomaiset 21. Osallistuvatko muut kansalliset viranomaiset lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen lisäksi jäterikosten ehkäisemiseen ja torjuntaan? Jos osallistuvat, kertokaa tarkemmin niiden rakenteesta ja toimivallasta. 22. Käsittelevätkö myös hallintoviranomaiset jäterikoksia maassanne? Jos hallintoviranomaiset osallistuvat käsittelyyn, selvittäkää rikosoikeudellisen ja hallinnollisen seuraamusjärjestelmän välistä suhdetta. III d) Kansallisten viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto 23. Selittäkää, kuinka maassanne on organisoitu yhteistyö, tietojen ja tiedustelutietojen vaihto sekä koordinointi niiden eri viranomaisten kesken, joiden tehtäviin kuuluu jäterikosten ehkäiseminen ja torjunta. 24. Onko lainvalvontaviranomaisilla ja oikeuslaitoksella asianmukaiset mahdollisuudet saada tietoa (tietokannoista ja rekistereistä)? 8919/17 msu/pmm/hmu 11

25. Onko maassanne jäterikoksiin liittyvän tiedustelutiedon kansallinen yhteyspiste? 26. Onko kansallisten viranomaisten välisessä yhteistyössä käytännön esteitä? IV Menettely-, toimivalta- ja hallinnolliset kysymykset 27. Onko tuomioistuin- ja hallinnollisissa käsittelyissä esiintynyt todistusaineistoon liittyviä ongelmia? 28. Mitä muita toimenpiteitä maassanne voidaan määrätä rikosoikeudellisten seuraamusten ja hallinnollisten sakkojen lisäksi (esim. laittomasti hankittujen varojen tuomitseminen menetetyksi)? 29. Miten takavarikoitujen esineiden kanssa toimitaan? Kuka vastaa tilapäisen varastoinnin kuluista tutkinnan aikana? 30. Kuka on vastuussa ympäristön ennallistamisesta ja rikoksentekijän aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta? 31. Säädetäänkö kansallisessa lainsäädännössänne lainkäyttövallasta sellaisten jäterikosten osalta, jotka on tehty osittain tai kokonaan maanne ulkopuolella? 32. Onko maassanne 30. syyskuuta 2009 annetun neuvoston puitepäätöksen 2009/948/YOS lisäksi muita sellaisia mekanismeja jäsenvaltioiden välisten toimivaltaristiriitojen ratkaisemiseksi, joissa käsitellään erityisesti rajatylittäviä jäterikostapauksia? 8919/17 msu/pmm/hmu 12

V Yhteistyö rajatylittävissä tapauksissa 33. Onko jäterikoksiin liittyviä rajatylittäviä tapauksia varten olemassa erityisiä yhteistyömuotoja ja jos on, mitä välineitä siinä yhteydessä käytetään? Kuvailkaa käytännön kokemuksianne. 34. Käyttävätkö maanne viranomaiset erityisiä tiedonvaihtokanavia rajatylittävissä jäterikostapauksissa? Onko tätä tarkoitusta varten olemassa kansallinen yhteyspiste? 35. Käyttävätkö maanne viranomaiset EU:n tietokantoja jäterikoksiin liittyvien rajatylittävien tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseen panemiseksi? Mitä tietokantoja käytetään? 36. Onko maanne viranomaisilla ollut käytännön ongelmia jäterikoksiin liittyvässä rikosoikeudellisessa yhteistyössä? 37. Ovatko maanne kansalliset viranomaiset osallistuneet yhteisiin tutkintaryhmiin rajatylittävissä jäterikostapauksissa? Pidättekö yhteisiä tutkintaryhmiä hyödyllisinä erityisesti jäterikosten torjunnassa? 38. Mitä kokemuksia maallanne on seuraavista verkostoista: ympäristörikollisuutta käsittelevä eurooppalainen verkosto (EnviCrimeNet), Euroopan unionin verkko ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi (IMPEL), ympäristöoikeuteen erikoistuneiden syyttäjien eurooppalainen verkosto (ENPE) sekä ympäristöoikeuteen erikoistuneiden tuomareiden eurooppalainen foorumi (EUFJE) tai muista vastaavista verkostoista? 8919/17 msu/pmm/hmu 13

VI Yhteistyön EU:n virastojen ja Interpolin kanssa 39. Mitä kokemuksia maallanne on erityisesti jäterikosten kannalta olennaisesta yhteistyöstä Europolin, Eurojustin ja Interpolin kanssa? 40. Tuntevatko jäterikoksia käsittelevät kansalliset viranomaiset seuraavat Europolin tuotteet ja välineet, ja käyttävätkö ne niitä: ympäristörikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (2013), SOCTA, varhaisvaroitusilmoitukset, asiantuntijafoorumit verkossa (EnviCrimeNetin asiantuntijafoorumit ja tullivalvonnan asiantuntijafoorumi) 1? VII Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa 41. Selittäkää kuinka ja millä perusteella yksityinen sektori osallistuu jäterikosten ehkäisemiseen ja torjuntaan (esim. oikeudelliset tai toiminnalliset velvoitteet ja mahdollinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käyttö). 42. Koskeeko yksityistä sektoria maassanne tietyt velvoitteet tai korvausvelvollisuus niissä tapauksissa, joissa yksityisen sektorin toimija ei ole noudattanut velvollisuuttaan toimittaa tietoa lainvalvonta- tai muille toimivaltaisille viranomaisille? Jos on, kuvailkaa. 43. Onko maassanne saatu käytännön kokemusta yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa? Kuvailkaa. 1 SOCTA on vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio. Varhaisvaroitusilmoitukset ovat yksi Europolin strategisista tuotteista. Europolin asiantuntijafoorumit toimivat verkossa (EnviCrimeNetin asiantuntijafoorumit ja tullivalvonnan asiantuntijafoorumi), ja niiden kautta voidaan jakaa ympäristörikollisuuteen liittyviä tietoja ja parhaita käytäntöjä. 8919/17 msu/pmm/hmu 14

VIII Koulutus 44. Saavatko yleiset ja erikoistuneet lainvalvontaviranomaiset ja oikeuslaitoksen tai muiden viranomaisten edustajat ympäristörikollisuuteen ja erityisesti jäterikoksiin liittyvää koulutusta? Sisältääkö koulutus kohdennettuja kursseja ympäristörikollisuuteen liittyvän talousrikostutkinnan alalla ja tietotekniikkaa koskevan rikosteknisen tutkinnan alalla? Kuvailkaa tämän koulutuksen tavoitteita, sen kattamaa asiasisältöä ja, jos mahdollista, koulutuksen toistuvuutta ja kestoa. 45. Mikä elin tai yksikkö vastaa maassanne ympäristörikollisuuteen ja erityisesti jäterikoksiin liittyvän koulutuksen tarjoamisesta? Osallistuuko ympäristörikollisuutta käsittelevä henkilöstö Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto CEPOLin tai muun elimen tai viraston järjestämään koulutukseen? IX Jätteiden laittomat siirrot 46. Mitkä viranomaiset ovat vastuussa jäsenvaltioiden välisten ja jäsenvaltioista kolmansiin maihin tai takaisin tapahtuvien jätteiden laittomien siirtojen ehkäisemisestä ja torjumisesta, mukaan lukien viranomaiset, jotka ovat vastuussa tarkastuksista, syytteeseenpanosta ja sanktioimisesta? Mitkä viranomaiset vastaavat erityisesti tarkastuksista? Kuvailkaa niiden roolia, tehtäviä, valtuuksia ja erikoistumisen tasoa. 47. Miten jätteen laiton siirto yleensä havaitaan maassanne (valitukset, valvonta, tiedustelutieto jne.)? Mitä ongelmia viranomaisilla on ollut rikosten havaitsemisessa? 48. Onko maassanne todettu jätteiden laittomiin siirtoihin liittyviä erityisiä toimintatapoja tai suuntauksia? Pystyttekö arvioimaan, missä määrin järjestäytyneet rikollisryhmät tai vakavaan rikollisuuteen syyllistyvät henkilöt ovat osallisina laittomissa siirroissa? 8919/17 msu/pmm/hmu 15

49. Millä toimenpiteillä on varmistettu, että jätteiden siirrot jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioista kolmansiin maihin ja takaisin hoidetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla koko siirron ajan sekä jätteen hyödyntämisen tai sen loppukäsittelyn aikana? 50. Mitä välineitä ja menetelmiä tarkastuksissa käytetään? Ovatko ne riittäviä? Onko maallanne parhaita käytäntöjä tällä alalla? 51. Toteutetaanko sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta erityisiä tarkastustoimia tai analyysejä laittomien siirtojen havaitsemiseksi? Millä toimilla on varmistettu kaikkien eri kanavien kautta kerättyä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva raportointi ja laittomien siirtojen estäminen? 52. Toteutetaanko romuajoneuvojen osalta erityisiä tarkastustoimia tai analyysejä? Jos toteutetaan, montako tarkastusta vuosittain? Mitä kokemuksia tästä on saatu, niin rajatylittävien siirtojen kuin laittoman käsittelyn osalta? 53. Asetuksella N:o 660/2014 muutetun asetuksen 1013/2006 50 artiklan mukaan ensimmäiset tarkastussuunnitelmat on hyväksyttävä 1. tammikuuta 2017 mennessä. Toimittakaa jäljennös tästä tarkastussuunnitelmasta (tai -suunnitelmista). 54. Jos tarkastusviranomaiset toteavat sääntöjenvastaisuuksia, millaisiin jatkotoimiin ne ryhtyvät ja miten ne toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa? Sovelletaanko takavarikointitoimia? 55. Mitkä ovat suurimmat haasteet jätteiden laittoman siirron palauttamisessa alkuperämaahan? 8919/17 msu/pmm/hmu 16

X Jätehuolto vaarallisen jätteen osalta 56. Missä määrin vaaralliset jätteet liittyvät maassanne havaittuihin jäterikoksiin, jotka kuuluvat direktiivin 2008/99/EY (ympäristörikosdirektiivi) 3 artiklan b alakohdan soveltamisalaan? 57. Selittäkää, mitkä kansalliset viranomaiset ovat maassanne vastuussa määräaikaistarkastuksista, ja kuvailkaa lyhyesti tarkastusjärjestelmää, tarkastusten toistuvuus ja taso mukaan lukien. 58. Jätteen väärä luokittelu (vaarallinen jäte esitetään vaarattomana) vaikuttaa olevan merkittävä täytäntöönpanoon liittyvä ongelma. Onko maanne viranomaisilla kokemusta siitä? Selittäkää tarkemmin. 59. Millä toimilla on varmistettu, että vaarallisen jätteen tuottaminen, kerääminen ja kuljettaminen sekä sen varastoiminen ja käsitteleminen toteutetaan olosuhteissa, joissa varmistetaan ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu? 60. Millä toimilla on varmistettu vaarallisen jätteen jäljitettävyys syntypaikalta lopulliseen käsittelypaikkaan ja vaarallisen jätteen valvonta, erityisesti direktiivin 2008/98/EY 35 artiklassa tarkoitetun kirjanpidon ja vaarallisen jätteen asianmukaisten merkintöjen avulla? 61. Liittyykö vaaralliseen jätteeseen erityisiä haasteita todistusaineiston tai teknisten kysymysten osalta mitä tulee rikoksen vakavuuden määrittelyyn ympäristörikosdirektiivin 3 artiklan b kohdan puitteissa? 62. Onko maassanne todettu vaarallisten jätteiden laittomaan käsittelyyn liittyviä erityisiä toimintatapoja tai suuntauksia? 8919/17 msu/pmm/hmu 17

XI Vaarallisten aineiden laiton tuottaminen tai käsitteleminen 63. Onko maanne lainsäädännässä määritelty vaaralliset aineet? 64. Mikä vaarallisten aineiden tuottamiseen tai käsittelemiseen liittyvä toiminta on maanne lainsäädännön nojalla kiellettyä tai rajoitettua? 65. Jos asia ei ole selvä, kuka päättää, onko tiettyä ainetta pidettävä vaarallisena aineena vai ei? 66. Mitä sellaista laitonta toimintaa maanne lainkäyttöalueella on todettu, joka liittyy vaarallisten aineiden laittomaan tuottamiseen tai käsittelemiseen? Onko olemassa sellaista rikollista toimintaa koskevia erityisiä säännöksiä, joka liittyy vaarallisiin aineisiin, kuten kemiallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin ja ydinaineisiin? 67. Mikä on tämänhetkinen suuntaus maanne lainkäyttöalueella vaarallisten aineiden laittoman tuottamisen tai käsittelemisen alalla? 68. Miten vaarallisten aineiden laittomaan tuottamiseen tai käsittelemiseen liittyvät tapaukset dokumentoidaan? Mitä todistusaineistoa kerätään? Jaetaanko näitä tapauksia koskevaa tietoa aktiivisesti eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa? Jos jaetaan, mitä kanavia käytetään (esim. Europol, laitonta kauppaa koskeva kansainvälisen atomienergiajärjestön tietokanta, Interpol jne.)? 69. Miten takavarikoituja vaarallisia aineita käsitellään? Kuka vastaa niiden käsittelyn ja tilapäisen varastoinnin kuluista tutkinnan aikana? Kuka analysoi vaarallisia aineita? Noudatetaanko maassanne vakiintuneita toimintamalleja, joilla varmistetaan monialainen käsittely? 70. Käytetäänkö näissä tapauksissa talous- tai kyberrikoksiin liittyviä tutkintamenetelmiä? 71. Mitkä ovat suurimmat tutkinnan ja syytteeseenpanon esteet näissä tapauksissa? 72. Järjestetäänkö lainvalvontaviranomaisille säännöllisesti koulutusta siitä, miten tutkinta tulisi suorittaa ja miten olisi toimittava vaaratilanteessa, johon liittyy vaarallisia aineita, kuten kemiallisia, biologisia, radioaktiivisia ja ydinaineita? 8919/17 msu/pmm/hmu 18