Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu

Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto 28.9.2015 Vanhusneuvosto 1.10.2015 Sosiaali- ja terveys lautakunta 21.10.2015

Sisällysluettelo 1 Taustaa... 2 2 Väestön kehitys... 3 3 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys ja laatu... 5 3.1 Palvelurakenne ja palvelujen riittävyys... 5 3.2 Palvelujen odotusajat... 8 3.3 Iäkkäiden henkilöiden hoidon laadun arviointi... 9 3.4 Sosiaaliasiamiehen selvitys...15 3.5 Vanhusten palvelujen asiakastyytyväisyyskysely...16 3.6 Henkilöstön työhyvinvointi...18 5 Taloudelliset voimavarat...20 6 Henkilöstön määrä ja koulutus...21 7 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä...23

1 Taustaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013 alkaen (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lain tavoitteena on myös varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Laki velvoittaa, että palvelutarve selvitetään monipuolisesti ja viivytyksettä. Laki (980/2012) velvoittaa, että iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat hyvinvoinnin tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Laki (980/2012) korostaa kunnan kaikkien hallintokuntien ja toimijoiden vastuuta ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisestä. Toisaalta se painottaa kotona asumisen ja kotiin tuotavien palvelujen ensisijaisuutta. Vuoden 2014 lopussa lakia tarkennettiin pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten (14 a ) ja niiden selvittämisen osalta (15 a ). Lain mukaan laitoshoito on perusteltua ainoastaan lääketieteellisin ja eräin muin perustein. Tämä merkitsee hoiva-asumisen palveluissa laitoshoidon purkamista ja yksiportaisen asumisen palvelujärjestelmän luomista. Laki painottaa myös pariskuntien mahdollisuutta asua yhdessä sekä toimenpiteitä, joilla vältetään turhat muutot elämän loppuvaiheessa. Lain mukaan kunnan pitää järjestää palvelu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös palvelun järjestämisestä on tehty. Lain (980/2012) 5 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (STM 2013 a.) Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Tässä raportissa arvioidaan vanhuspalvelulain edellyttämän 6 toteutumista. (STM 2013 a.) 2

2 Väestön kehitys Tilastokeskuksen tuoreiden väestötilastojen mukaan Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2014 2015 oli 265 500. Väestönkasvua vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli 1,8 prosenttia eli 4 750 henkeä, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2015 tehdyn kaupungin väestöennusteen mukaan Espoon väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2024 Espoossa ennustetaan olevan asukkaita 302 000, jolloin kasvua vuoteen 2014 olisi noin 41 000 asukasta (Espoon väestöennuste 2015 2024). Kuviossa 1 on vertailtu kuuden suurimman kaupungin väestömääriä sekä kehitystä. Vuoden 2014 lopussa Espoon väestöstä yli 75 -vuotiaita oli 13 282 henkilöä. Espoossa 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuosina 2010 2014 kasvanut 21 prosenttia (2308 henkilöä), eli keskimäärin 5,2 % vuodessa. Muutos HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2010 14, N 2 830 2 308 2 233 756 1 514 3 244 12 885 2010 14, % 7,1 21,0 25,3 4,8 9,3 39,2 12,9 Kuvio 1. 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2010 31.12.2014 (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2014). Espoon väestön ikärakenne vanhenee nopeasti vuosien 2015 2024 tarkkailujaksolla (taulukko 1). Yli 65 - vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 1 500 henkilöllä vuosittain (kasvua vuosina 2015-2024 0,2-0,5 % vuodessa edellisvuoteen verrattuna). Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2018 mennessä keskimäärin noin 800 henkilöllä vuosittain (kasvua vuosina 2016-2018 noin 0,2% vuodessa edellisvuoteen verrattuna), mutta vuoden 2019 jälkeen kasvu on yli 1000 henkeä (kasvua vuosina 2020-2024 0,4-0,5 % vuodessa edellisvuoteen verrattuna) vuosittain. Yli 65 -vuotiaiden osuus Espoon väestöstä oli vuoden 2014 lopussa 13,6 % ja vuonna 2024 osuuden arvioidaan olevan 16,5 %. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden osuus vuoden 2014 lopussa oli 5 % väestöstä ja osuuden arvioidaan olevan vuonna 2024 lähes 8 %. Yli 65 - vuotiaita henkilöitä oli vuodenvaihteessa 2013-2014 kaikkiaan 34 302 henkilöä, joista 29 425 oli suomenkielisiä, 4 102 ruotsinkielisiä ja muunkielisiä oli yhteensä 775. 3

Taulukko 1. 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten määrät ja suhteellinen osuus (%) väestöstä vuosina 2015 2024 (Tilastokeskus, Espoon väestöennuste). Ikäryhmien koko ja osuus (%) väestöstä vuoden alussa Vuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yli 65-vuotiaat 36 001 38 081 39 625 41 139 42 618 44 017 45 495 46 983 48 486 49 897 Yli 75-vuotiaat 13 282 14 022 15 181 15 753 16 611 17 593 19 118 20 839 22 483 24 007 Yli 85-vuotiaat 3 369 3 642 3 898 4 091 4 277 4 469 4 693 4 961 5 278 5 636 Osuus väestöstä Yli 65-vuotiaat 13,6 14,1 14,4 14,8 15,1 15,4 15,7 16,0 16,3 16,5 Yli 75-vuotiaat 5,0 5,2 5,5 5,7 5,9 6,1 6,6 7,1 7,5 7,9 Yli 85-vuotiaat 1,3 1,4 1,4 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 1,9 Kuviossa 2 esitetään ennuste keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrän kehityksestä vuosina 2014 2030 eri ikäluokissa. Arvio perustuu Espoon viralliseen väestöennusteen sekä Mini-Suomi - tutkimuksen laskentakaavaan muistisairauksien esiintyvyydestä (Sulkava 2005). 3000 2500 2000 1500 1000 2014 2020 2030 500 0 30-64 65-74 75-84 85+ Kuvio 2. Espoolaisten muistisairaiden (keskivaikea tai vaikea muistisairaus) määrä eri ikäryhmissä vuosina 2014 2030, ennuste* *Arvio perustuu Espoon viralliseen väestöennusteeseen ja muistisairauden esiintyvyys tietoihin, jotka ovat Mini-Suomi -tutkimuksesta (30 84-vuotiaat). Etenevä muistisairaus on suurin yksittäinen iäkkäiden ihmisten pitkäaikaisen hoidon (omaishoito, kotihoito, pitkäaikaishoito) tarpeen aiheuttaja (Sulkava 2005). Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa myös muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan, mikä merkitsee myös palvelutarpeen kasvua. Mini-Suomi - tutkimuksen laskentakaavan mukaan Espoossa oli arviolta 3360 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sai- 4

rastavaa vuonna 2014. Vastaavasti ennusteen mukaan lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 1000:lla ja vuoteen 2030 mennessä noin 3300:lla verrattuna vuoteen 2014. Lähivuosina (2014 2020) keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä tulisi ennusteen mukaan kasvamaan keskimäärin noin 170 henkilöllä vuosittain. Viimeisimmät kansainväliset tutkimukset saattavat viitata kuitenkin, että esiintyvyys ei olisi näin suuri johtuen muun muassa väestön koulutustason, terveyden ja elintapojen kohentumisesta. Absoluuttiset luvut muistisairaiden lukumäärässä kuitenkin kasvavat johtuen ikääntyneiden määrän kasvusta. Näin ollen muistisairauksiin liittyvä palvelutarpeen kasvu on edelleen merkittävää Espoossa. 3 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys ja laatu Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Sosiaaliasiamiehen vuosittain kunnanhallitukselle esittämät havainnot tulee myös ottaa huomioon arvioinnissa. Palvelujen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla palveluiden rakennetta ja määrää valtakunnallisiin suosituksiin ja muiden suurten kaupunkien lukuihin sekä palveluiden saatavuuden arvioinnin kautta. Laadullisista näkökulmista arviointitietoa saadaan sosiaaliasiamiehen vuosittaisen raportoinnista, RAI -arviointimittarin (Resident Assessment Instrument) avulla, asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä tarkastelemalla henkilöstön työtyytyväisyyttä. 3.1 Palvelurakenne ja palvelujen riittävyys Vuoden 2014 lopussa noin 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista asui kotona joko itsenäisesti tai säännöllisten kotihoitopalvelujen turvin. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat vuonna 2013 Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuositukseen sisältyy suositus valtakunnallisesta palvelurakenteesta. Suosituksessa todetaan, että palvelurakenne ja palveluvalikoima on suunniteltava kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti huomioon ottaen: väestön ikärakenne ja -ennuste erityisen suuret palvelutarpeiden aiheuttajat, kuten etenevien muistisairauksien vallitsevuus ikääntyneen väestön taloudellinen tila, erityishuomio pienituloisten ikääntyneiden määrään ja tilanteen kehityssuuntaan ikääntyneen väestön asuinolot ja elinympäristö (esteettömyys, turvallisuus), ikääntyneen väestön kielelliset tarpeet, yli 75 -vuotiaiden toimintakyvyn kehitys Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi, ei tavoitteeksi, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Sen tarkoituksena on tukea myös ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (nk. vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa (STM 2013 a). Laatusuosituksen palvelurakennetta mitataan säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, terveyskeskussairaalan ja vanhainkotien pitkäaikaishoidon asiakkuudessa olevien, 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden prosenttiosuudella vastaavan ikäisestä väestöstä 31.12. Omaishoidontuen osuutta palvelurakenteessa mitataan vuoden aikana omaishoidontukea saaneiden, 75 vuotta täyttäneiden, eri henkilöiden osuudella vas- 5

taavan ikäisestä väestöstä 31.12. Näin ollen omaishoidontukea saanut henkilö voi sisältyä vuoden lopun tilanteessa myös muiden palvelujen asiakkuuteen. Kuuden suurimman kaupungin (Kuusikko) vanhusten sosiaali-, ja terveyspalvelujen palvelurakennetta ja kustannuksia verrataan toisiinsa vuosittain ilmestyvässä raportissa. Taulukossa 2 on esitetty Espoon palvelurakenne mitattuna Kuutoskaupunkien määrittelyjen mukaisesti sekä laatusuositukseen kirjatut valtakunnallisen palvelurakenteen ikävakioimattomat valtakunnalliset tavoitteet 75 vuotta täyttäneiden osalta vuoteen 2017 mennessä. Laatusuosituksen tavoitteita kunnan on tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin. Kuutoskaupunkien määrittely poikkeaa laatusuosituksen määrittelystä siten, että kaikki tiedot kootaan tilanteesta 31.12 ja kotihoitoon on yhdistetty keskiraskaassa palveluasumisessa asuvat 75 vuotta täyttäneet. Taulukko 2. Espoolaisten 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne verrattuna STM laatusuosituksen valtakunnallisiin tavoitteisiin (ikävakiomaton). 2010 2014 STM laatusuositus tavoitearvot vuodelle 2017 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (% vastaavanikäisestä väestöstä) 91,9 92,0 91,0 92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä 31.12. olleet, 75 vuotta täyttäneet asiakkaat* (% vastaavanikäisestä väestöstä) Omaishoidontuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana (% vastaavanikäisestä väestöstä) 9,9 8,9 13,0 14,0 2,5 2,8 6,0-7,0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen pitkäaikaishoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.** 5,2 6,6 6,0 7,0 (% vastaavanikäisestä väestöstä) Vanhainkodeissa ja tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12.(% vastaavanikäisestä väestöstä) 3,1 1,6 2,0 3,0 * sisältää keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat 31.12 ** sis. lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, lyhytaikaishoidon asiakasosuus 75 täyttäneistä noin 0,2 prosenttiyksikköä Lähde: Kuusikko 2014 s.8, Kuvio 5 Kuviossa 3 on kuvattu Kuusikko -kaupunkien ikäihmisten laatusuositukseen sisältyvä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuudet vastaavanikäisestä väestöstä. Espoossa, kuten muissakin Kuusikko kaupungeissa, tehostetun palveluasumisen osuus on kasvanut tasaisesti, kun laitoshoidon osuutta palvelurakenteessa on tavoitteiden mukaisesti vähennetty. Säännöllisen kotihoidon osuus palvelurakenteesta on Espoossa ja Vantaalla muita Kuusikko kaupunkeja alhaisemmalla tasolla. Tarkasteltaessa omaishoidontuen kattavuutta Espoossa voitaneen sanoa, että siinä on tapahtunut vähäistä kasvua viiden viimeisen vuoden aikana. Toisaalta Espoossa säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen piiriin ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat, mikä viittaisi siihen, että palveluja on tarjolla riittävästi, vaikka peittävyys on matalampi kuin vertailukaupungeissa. 6

Kuvio 3. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupunkien vastaavanikäisestä väestöstä, vuonna 2010 2014 (ikävakioimaton) (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2014). Kuviossa 4 on tarkasteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen peittävyyttä ikävakioituna. Espoossa 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden ikävakioitu osuus ikäluokasta joulukuussa 2014 oli 21,5 prosenttia. Kokonaispeittävyys on kuusikkokuntien matalin. Kuvio 4. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014, ikävakioitu. (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2014). 7

Kuviossa 5 on tarkasteltu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokausia 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kuusikkokunnissa. Vuonna 2014 Espoossa terveyskeskussairaalan lyhytaikaishoidon hoitovuorokausia kertyi 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 3,6 ja erikoissairaanhoitoon näitä 1,5. Kuviosta voidaan havaita, että ikään suhteutettu sairaalahoidon käyttö on koko ajan vähentynyt ja painopiste on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Lisäksi sairaalahoidon volyymi on yleisesti vähäisempää pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kuvio 5. Terveyskeskusten lyhytaikaishoidon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokaudet 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 2010 2014 (ikävakioitu). (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2014). 3.2 Palvelujen odotusajat Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2013) säädetään, että kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut (Laki 980/2013, 26). Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta (Laki 980/2013, 18). Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen (Laki 980/2013, 26). Espoon kaupunki julkaisee tiedot palveluiden odotusajoista (taulukko 3) ja yli kolme kuukautta jonottaneiden lukumäärän kolme kertaa vuodessa. Tiedot julkaistaan kaupungin internet-sivuilla (www.espoo.fi) ja palvelukeskusten seinillä. Lisäksi ne tiedotetaan Espoo tiedottaa Espoon vanhusneuvostolle. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen selvittelyyn määräajassa. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa yhteenotosta kuntaan. Espoossa palvelutarpeen selvittäminen on hoidettu määräajassa. Omaishoidon tuki ja säännöllinen kotihoito ovat alkaneet heti kun päätös on tehty. Vuoden 2015 aikana jonossa ympärivuorokautiseen laitoshoitoon tai tehostettuun asumispalveluun on keskimäärin ollut 36 espoolaista. Kaksi asiakasta on odottanut yli kolme kuukautta ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyä tämän vuoden aikana. 8

Taulukko 3. Keskimääräiset odotusajat sosiaalipalveluihin ajalla 1.1.2014 31.8.2015. Sosiaalipalvelu Keskimääräinen odotusaika päätöksestä Lain velvoite palveluna alkamiseen (vrk) Kotihoito Palvelutarpeenarvio 75 vuotta täyttäneille* 3 arkipäivää arviointipyynnöstä arvion toteutukseemäntenä viimeistään seitse- arkipäivänä Omaishoidontuki 50 vuotta täyttäneille** 11 arkipäivää hakemuksesta päätökseen alle 90 vrk Säännöllinen kotihoito Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty. alle 90 vrk Hoiva-asuminen Keskimääräinen odotusaika päätöksestä Lain velvoite palveluna alkamiseen (vrk) 1.1.-31.3.2014 80 alle 90 vrk 1.4.-30.6.2014 75 alle 90 vrk 1.7.-30.9.2014 66 alle 90 vrk 1.10.-31.12.2014 37 alle 90 vrk 1.1.-30.4.2015 36 alle 90 vrk 1.5.-31.8.2015 35 alle 90 vrk Palvelupäätöksestä yli 3 kk hoivapaikkaa Henkilöä Lain velvoite odottaneiden määrä*** 1.1.-31.3.2014 Ei seurantatietoa 0 hlö 1.4.-30.6.2014 Ei seurantatietoa 0 hlö 1.7.-30.9.2014 13 0 hlö 1.10.-31.12.2014 14 0 hlö 1.1.-30.4.2015 1 0 hlö 1.5.-31.8.2015 1 0 hlö * Ajalta 1.5.-31.7.2015; ** Ajalla 1.5.-31.8.2015; *** joille ei ole pystytty tarjoamaan tai järjestämään väliaikaisesti tarpeenmukaista hoivapaikkaa Yhteenvetona voidaan todeta että Espoon kaupungissa palvelujen piiriin pääsee pääosin lain velvoittamassa ajassa. 3.3 Iäkkäiden henkilöiden hoidon laadun arviointi RAI-arviointi ja RAI-vertailukehittäminen Espoon vanhusten palveluiden kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa käytetään asiakkaiden ja asukkaiden hoidon suunnitteluun, arviointiin ja hoidon laadun arviointiin RAI -arviointimittaria (kotihoidossa Resident Assessment Instrument - Home Care (RAI-HC) ja pitkäaikaishoidossa Resident Assessment Instrument - Long Term Care (RAI-LTC)). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saamista palauterapaporteista saadaan tietoa sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti. Vertailukehittäminen antaa väestötason tietoja siitä miten RAI-mittariston tulokset näkyvät. Vertailukehittämisen tulokset sisältävät myös eri laatutekijöiden kehityksen työyksiköittäin. Tämä mahdollistaa sekä työyhteisön kaikkien asiakkaiden että vastuuhoitajan omien asiakkaidenhoidon laadun seurannan. Laatuindikaattorit kuvaavat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja. (mitä suurempi % - luku, sen huonompi laatu). Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. RAI -mittariston käyttö tukee hoidon laadun kehittämistä ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteita laadun kehittämiselle. Raportti sisältää RAI laatuindikaattoriluvut 1.10.2010-30.3.2015. 9

Kotihoidon RAI -tavoitteet ja niiden toteutuminen Espoon palvelutaloihin kuuluu Viherlaakso, Espoon keskus ja Soukka (Kuviossa Espoon kaupunki pt). Alueelliseen kotihoitoon kuuluu seitsemän aluetta (Etelä-Leppävaara, Viherlaakso, Pohjois-Tapiola, Etelä-Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoon keskus ja Espoonlahti) (Kuviossa Espoon kaupunki kh). Espoon kotihoidon ja palvelutalojen RAI tuloksia verrataan Suomessa tehtyihin RAI-arviointien keskiarvoihin (Kuviossa Kotihoito Suomi ja Tavallinen palveluasuminen Suomi) Kotihoidon seurattaviksi laatuindikaattoreiksi THL RAIn johtamisen kehittämisen työryhmä on suosittanut seuraavia tekijöitä: 1. Kipu 2. Riittämättömät ateriat 3. Kaatumiset 4. Psykososiaalisuus 5. Unilääke Espoon alueellisessa kotihoidossa reilu viidennes (22 %) ja Espoon kotihoidon palvelutaloissa yksi kymmenestä (13 %) kokee päivittäistä kovaa tai sietämätöntä kipua (Kuvio 6). Kipua kärsivien osuus on vähentynyt hieman alueellisessa kotihoidossa (24 % vuonna 2014) ja merkittävästi palvelutalossa (26 % vuonna 2014). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti hyvällä tasolla, kipua kärsivien osuus on Espoossa pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Espoon alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa kivun hoito on tiedostettu paremmin. RAI-mittaritulosten seuraamisella on pystytty kiinnittämään huomiota erityisesti kivuliaisiin asiakkaisiin ja panostamaan heidän kivun lievittymisen seurantaan. Palvelutaloissa sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyötä lääkityksen kokonaistarkastelussa on lisätty. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 Kotihoito Suomi Tavallinen palveluasuminen Suomi Espoon kaupunki kh Espoon kaupunki pt Kova päivittäinen kipu (e), % Kuvio 6. Päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua kokevien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista. (Kotihoito Suomi= Koko Suomen kotihoidossa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Tavallinen palveluasuminen Suomi = Koko Suomen palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki kh = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa tehtyjen RAIarviointien keskiarvo; Espoon kaupunki pt = Espoon omissa palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo) 10

Joka kymmenes Espoon alueellisessa kotihoidossa (9 %) ja palvelutaloissa (6 %) söi riittämättömästi aterioita (yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta) (Kuvio 7). Sekä alueellisessa kotihoidossa että palvelutaloissa riittämättömiä aterioita syövien osuus on laskenut edelleen vuodesta 2014 (alueellinen kotihoito 20 %, palvelutalot 8 %). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti erittäin hyvällä tasolla. Alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa ravitsemuksen tärkeydestä on pidetty koulutuksia ja yksityiskohtaiset ohjeet siitä miten ravitsemustilan kartoituksen jälkeen tulee kussakin tilanteessa toimia on kerätty ravitsemuskansioon. RAI-mittareiden seuraamisella on pystytty kiinnittämään asiaan paremmin huomiota ja hoito- ja palvelusuunnitelmia on päivitetty arviointien pohjalta. Lisäksi kysymykseen vastaamisen ohjeistusta on tarkennettu. Palvelutaloissa asiakkaiden saattamista aamupalalle ja lounaalle on lisätty ja asiakkaille on tehty yksilöllisiä ravitsemussuunnitelmia. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 Kotihoito Suomi Tavallinen palveluasuminen Suomi Espoon kaupunki kh Espoon kaupunki pt Riittämättömät ateriat (e), % Kuvio 7. Osuus (%) kaikista asiakkaista, jotka söivät yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta. (Kotihoito Suomi= Koko Suomen kotihoidossa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Tavallinen palveluasuminen Suomi = Koko Suomen palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki kh = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa tehtyjen RAIarviointien keskiarvo; Espoon kaupunki pt = Espoon omissa palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo) Viidennes Espoon alueellisen kotihoidon (21 %) ja palvelutalojen (21 %) asukkaista oli kaatunut viimeisen 90 vuorokauden aikana (Kuvio 8). Kaatuneiden osuus on lisääntynyt palvelutaloissa vuoteen 2014 verrattuna (15 %) ja vähentynyt alueellisessa kotihoidossa (23 %). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti muuta Suomea paremmalla tasolla. 11

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 Kotihoito Suomi Tavallinen palveluasuminen Suomi Espoon kaupunki kh Espoon kaupunki pt Kaatuminen (e), % Kuvio 8. Viimeisen 90 vuorokauden aikana kaatuneiden asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista (Kotihoito Suomi= Koko Suomen kotihoidossa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Tavallinen palveluasuminen Suomi = Koko Suomen palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki kh = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa tehtyjen RAIarviointien keskiarvo; Espoon kaupunki pt = Espoon omissa palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo) Lähes neljännes (23 %) Espoon alueellisen kotihoidon asiakkaista ja joka kymmenes (12 %) palvelutalojen asukkaista koki itsensä yksinäiseksi (Kuvio 9). Yksinäisten osuus on vähentynyt hieman alueellisessa kotihoidossa (26 %) ja merkittävästi palvelutaloissa (2014 26 %). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti muuta Suomea paremmalla tasolla. Palvelutaloissa on panostettu yhteisöllisyyden tukemiseen talon yhteisillä päiväkahvihetkillä ja juhlapyhien suunnittelulla ja huomioimisella. Lisäksi asukkaiden arkeen on lisätty liikuntaa ja ulkoilua yhdessä. Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti hyvällä tasolla. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 Kotihoito Suomi Tavallinen palveluasuminen Suomi Espoon kaupunki kh Espoon kaupunki pt Tuntee itsensä yksinäiseksi, % Kuvio 9. Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus (%) kaikista asiakkaista. (Kotihoito Suomi= Koko Suomen kotihoidossa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Tavallinen palveluasuminen Suomi = Koko Suomen palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki kh = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa tehtyjen RAIarviointien keskiarvo; Espoon kaupunki pt = Espoon omissa palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo) 12

Espoon alueellisessa kotihoidossa unilääkkeitä käyttää kolmannes (33 %) ja palvelutaloissa neljännes (22 %) asiakkaista (Kuvio 10). Alueellisessa kotihoidossa unilääkkeitä käyttävien osuus on hieman vähentynyt verrattaessa vuoteen 2014 (34 %). Palvelutaloissa unilääkkeitä käyttävien osuus on säilynyt ennallaan (22 %). Espoon alueellisessa kotihoidossa käytetään enemmän unilääkkeitä kuin keskimäärin Suomen kotihoidossa. Sitä vastoin palvelutaloissa käytetään unilääkkeittä merkittävästi vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 Kotihoito Suomi Tavallinen palveluasuminen Suomi Espoon kaupunki kh Espoon kaupunki pt Unilääkkeet, % Kuvio 10. Unilääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista. (Kotihoito Suomi= Koko Suomen kotihoidossa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Tavallinen palveluasuminen Suomi = Koko Suomen palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki kh = Espoon omassa alueellisessa kotihoidossa tehtyjen RAIarviointien keskiarvo; Espoon kaupunki pt = Espoon omissa palvelutaloissa tehtyjen RAI-arviointien keskiarvo) THL on palkinnut Espoon kotihoidon vuonna 2014 parhaana RAI -parantajana. Palkitsemisen syy oli pitkäjänteinen RAI- kehittämistyö ja asiakaspinnassa tapahtuneet laadulliset tulosten parantumiset. Tulokset ovat parantuneet mm. asiakkaan ravitsemuksen ja toimintakykyyn liittyvien kysymysten osalta. Pitkäaikaishoidon oman toiminnan yksiköiden RAI -tavoitteet ja niiden toteutuminen Espoon kaupungin pitkäaikaishoitoon kuuluvat omana toimintana järjestettävä laitoshoito ja asumispalvelut sekä ostettu asumispalvelu (kuviossa Koko Espoo). RAI-LTC -arviointi tehdään kaikille oman toiminnan ympärivuorokautisen laitoshoidon ja asumispalveluiden asukkaille, poissulkien lyhytaikaishoidon ja äkillisen tarpeen vuoksi yksikköön sijoitetut asukkaat (kuviossa Espoon kaupunki, oma toiminta). Vuoden 2015 hoivaasumisen kilpailutuksessa edellytettiin, että kaikki asumispalveluyksiköt tekevät RAI-arvioinnit asukkaille eli uusien RAI-käyttäjien vertailukehittämisen raportit ovat saatavissa vuoden 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vasta alle puolet yksityisistä asumispalveluja tuottavista yksiköistä käyttää RAI-arviontia ja tästä syystä näitä ei ole raportoitu erikseen. Pitkäaikaishoidon palvelualueen omassa toiminnassa seurataan seuraavia RAI -laatuindikaattoreita: 1. vuoteeseen hoidettavat asukkaat (tavoitetaso 15 %) 2. ei aktiviteetteja (tavoitetaso 40 %) 3. aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla (tavoitetaso 15 %). Espoon kaupungin oman toiminnan yksiköissä vuoteeseen hoidettavia asukkaita (22 h/vrk tai enemmän) oli yksi viidestä (16 %) (Kuvio 11). Valtakunnan tasolla vuoteeseen hoidettavien määrä oli noin viidennes arvioiduista asukkaista (19 %). Tiedostaminen vuodelevon haitoista ja kuntouttava työote ovat osaltaan vaikuttaneet näihin edistyksellisiin tuloksiin, jotka kertovat asukkaan elämänlaadusta ympärivuorokautisessa hoivaympäristössä. 13

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Koko Suomi Koko Espoo Espoon kaupunki, oma toiminta 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 LI VIII.1. (e) Vuoteeseen hoidettavat, % Kuvio 11. Vuoteeseen hoidettavien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista (Koko Suomi= Suomessa tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo; Koko Espoo = Kaupungin omissa ja yksityisissä tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki, oma toiminta = Espoon kaupungin omissa hoitopaikoissa tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo) Ei aktiviteetteja tarkoittaa sitä, että asukas osallistuu vähän tai ei lainkaan harrasteisiin sen lisäksi että hän saa hoitoa ja tukea päivittäisissä toiminnoissa. Tajuttomat asiakkaat rajataan pois. Espoon kaupungin oman toiminnan yksiköissä kahdella viidestä (42 %) asukkaasta ei ollut aktiviteetteja (Kuvio 12). Tavoitteeksi Espoossa oli asetettu 40 % ja sen katsotaan olevan realistinen. Espoon tulokset ja tavoitetaso ovat kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa (55 %) parempia ja tähän pyritään myös jatkossa. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 LI X.2. (e) Ei aktiviteetteja, % Koko Suomi Koko Espoo Espoon kaupunki, oma toiminta Kuvio 12. Asiakkaiden osuus (%), joilla on vähän tai ei lainkaan aktiviteetteja arjen toiminnoissa (Koko Suomi= Suomessa tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo; Koko Espoo = Kaupungin omissa ja yksityisissä tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki, oma toiminta = Espoon kaupungin omissa hoitopaikoissa tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo) Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla tarkoittaa yksikön liikuntarajoitteisten asiakkaiden osuutta (%), joilla ei ole hoitajien antamaa kuntoutusta, harjoittelua tai taitojen paranemista kaikista yksikön liikuntarajoitteisista asiakkaista. Asiakas on laatuindikaattorin tarkoittama liikuntarajoitteinen, jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu: tarvitsee apua vuoteessa liikkumiseen, siirtymiseen ja/tai yksikössä liikkumiseen. Lisäk- 14

si mikään seuraavista hoitajan antamista kuntouttavista tai ylläpitävistä hoidoista ei toteudu: passiivinen ja/tai aktiivinen liikehoito, vuoteessa liikkumisen ohjaus/harjoittelu, siirtymisen ohjaus/harjoittelu tai kävelemisen ohjaus/harjoittelu. Noin yksi viidestä (15 %) liikuntarajoitteisesta asukkaasta olivat ilman aktivoivaa hoitotyötä (Kuvio 13). Valtakunnallisessa vertailussa Espoo on laadullisesti hyvällä tasolla (koko Suomi = 29 %). 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 Koko Suomi Koko Espoo Espoon kaupunki, oma toiminta LI VIII.4. (e) Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liik.rajoitteisilla, % Kuvio 13. Liikuntarajoitteisten asiakkaiden osuus (%), joilla ei ole hoitajien antamaa kuntoutusta, harjoittelua tai taitojen paranemista (Koko Suomi= Suomessa tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo; Koko Espoo = Kaupungin omissa ja yksityisissä tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo; Espoon kaupunki, oma toiminta = Espoon kaupungin omissa hoitopaikoissa tehtyjen laitoshoidon RAI-arviointien keskiarvo) Aktiviteettien vähyyttä selittää ympärivuorokautisessa hoidossa olevin asiakkaiden toimintakyky. Ympärivuorokautiseen hoivaan sijoitetaan asukkaita, jotka sairautensa ja heikentyneen toimintakykynsä vuoksi eivät tule toimeen kotona avopalvelun turvin. Ympärivuorokautisen hoivakotien asukkaista lähes puolet on hoidossa heikentyneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi. Täysin autettavien tai autettavien asukkaiden osuus on yli puolet ja kolmanneksella asukkaista on vaikeita tai erittäin vaikeita ongelmia kognitiivisessa suoriutumisessa. Edellä kuvatut vajeet asukkaiden toimintakyvyssä luo haasteita aktiviteettien järjestämisessä ja myös siinä, mitä asioita nähdään aktiviteetteina eikä ns. normaaleina, mielekkäinä arjen toimintoina. Myös aktiviteettitarpeet ovat yksilöllisiä. Valtakunnallisessa vertailussa Espoon pitkäaikaishoidon tulokset ja tavoitetaso ovat kuitenkin hyvällä tasolla. 3.4 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 :n mukaan palvelujen laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä tehdyt havainnot. Viimeinen Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on laadittu toimintavuodelta 2014. Selvitys tuo vanhusten palveluiden osalta esiin huolenaiheita ja ajatuksia yhteistyön parantamiselle. Asiamies esittää kysymyksen onko kotihoidon harteille siirtymässä koko vastuu ikääntyvien ja iäkkäiden kotiin annettavista palveluista? Selvityksessä tuodaan esille myös kysymys olisiko tarpeen miettiä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Asiamies peräänkuuluttaa myös kokonaisvaltaisempaa arviointia rajatilanteissa. 15

3.5 Vanhusten palvelujen asiakastyytyväisyyskysely Palvelun laatua voidaan arvioida myös palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveystoimessa kerätään monin eri tavoin palautetta palveluja käyttäviltä ja heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Vuonna 2014 vanhusten palveluissa kerätty asiakaspalautteen määrät ja laadut on esitetty taulukossa 4. Vanhusten palvelujen vuoden 2014 asiakas- ja omaispalaute perustuu sekä satunnaiseen palautteeseen että pitkäaikaishoidossa toteutettuun systemaattiseen asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyyn. Vuonna 2014 yhteensä 5958 palautetta annettiin eri palautekanavista. Taulukko 4. Palautteiden määrät ja laadut eri palautekanavista vuonna 2014. Palautekanava Palautteen luonne Kotihoito Espoon sairaala Pitkäaikaishoito Happy Or Not -laite (%) Annan palautetta -linkki Espoo.fi sivuilla (kpl) Henkilökohtainen kontakti / palautelaatikko (kpl) Kohdennettu asiakastyytyväisyyskysely (kpl) Laitteen sijainti Tapiolan palvelukeskukus Geriatrian poliklinikka Kauklahden elä ja asu keskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus Erittäin positiivista 76 87 85 Positiivista 16 5 9 Negatiivista 5 2 1 Erittäin negatiivista 3 6 5 Kiitosta - 3 - Moitetta - 11 2 Kysymys 48 13 8 Toimenpide-ehdotus - 7 5 Positiivista 179 35 78 Kehittämistarvetta 121 47 45-308 50 Kotihoidossa Espoo.fi palautejärjestelmän kautta tulleet palautteet ovat pääsääntöisesti olleet yksittäisten asiakkaiden saamaa palvelua koskevia kysymyksiä. Netti-linkin kautta on tullut myös paljon tiedusteluja esim. mistä jotakin palvelua saa tai kehen pitää olla yhteydessä kussakin tilanteessa (neuvontaa ja ohjausta). Espoon sairaalassa Espoo.fi palautejärjestelmän kautta tulleet palautteet liittyivät paikkatilanteeseen, maksukattoon, tiedusteluihin lähetekäytännöstä, potilaiden ulkoiluun ja hoitoon. Myös hoitajien ammattitaito sai sekä kiitosta että moitetta. Espoon sairaalassa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn vastausten perusteella arvostus ja luottamus sai asteikolla 1-5- arvosanan 4,21, tiedonsaanti ja osallistuminen 3,97, joka oli hyvää tasoa, mutta mittareista toiseksi heikoin. Kohtelu sai arvosanan 4,49, kipu ja pelkojen huomioiminen 4,09. Vastaajat kokivat, että heidän fyysisiin ja psyykkisiin tarpeisiinsa vastattiin hyvin, 4.53, henkilökuntaresurssit saivat arvosanan 3,79, mikä oli koko kyselyn kriittisin arvio. Henkilökunnan ammatillisuus sai 4,1 ja hoidon tuloksiin oltiin tyytyväisiä arvosanalla 4,1. Yleisarvosanat hoidosta: lääkärit 8,6, hoitajat 8,8, terapeutit 8,8, sosiaalityöntekijät 8,3 ja laitosapulaiset 8,5. Joitakin eroja tyytyväisyyteen oli eri osastojen välillä. Pitkäaikaishoidossa Espoo.fi palautejärjestelmän kautta tulleet palautteet liittyivät pääosin työ- tai opiskelupaikka- sekä asumispalvelumaksuihin liittyviin tiedusteluihin. 16

Omaa ja ostettua toimintaa koskevien spontaanien palautteiden sisällöissä kiiteltiin omahoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa hyvästä hoidosta ja kohtaamisesta, yksikön viihtyisyydestä sekä kokonaisvaltaisesta asioiden hoidosta. Huolta ja moitetta ilmaistiin mm. koskien asumismuodon muutosta laitoshoidosta asumispalveluun ja tähän liittyvää turvattomuuden tunnetta. Palautteen antaja oli useimmiten asukkaan omainen. Pitkäaikaishoidon omaa toimintaa koskevassa hymynaamapalautteessa vastaajat arvioivat miten yksikkö on onnistunut palvelulupausten toteuttamisessa (ks. kuvio 14). Saadun palautteen perusteella voidaan todeta että tässä on onnistuttu hyvin. Tosin parannettavaa ilmeni siinä, että asukkaiden yksilölliset mieltymykset ja toiveet ohjaisivat päivien kulkua yksiköissämme. Avoimissa vastauksissa ilmeni pääosin myönteisiä asioita palveluiden laatua kohtaan. Arvostamme ja kuuntelemme asukasta. 4,3 Asukkaiden yksilölliset mieltymykset ja toiveet ohjaavat päivän kulkua. 3,8 Asukas pääsee halutessaan ulkoilemaan vähintään kerran viikossa. Asukas voi osallistua hoivakodin arkeen ja yhteisiin tilaisuuksiin omien voimavarojensa mukaisesti. Läheiset ovat tärkeä osa asukkaan elämää ja he ovat aina tervetulleita osallistumaan yhteiseen arkeemme. Pidämme kiinni sovituista asioista. 4,2 4,4 4,5 4,1 Kuvio 14. Pitkäaikaishoidon hymynaamapalautteen tuloksia vuonna 2014 (n=50). Asiakaspalautteen pohjalta toimintaa kehitetään vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Taulukossa 5 on esitetty asiakaspalautteen keskeiset vahvuudet, kehittämisalueet sekä palautteiden pohjalta toteutetut tai aloitetut toimenpiteet palvelun parantamiseksi. Taulukko 5. Keskeiset vahvuudet, kehittämisalueet ja toteutetut kehittämistoimenpiteet vanhusten palveluista vuonna 2013 (Laatu ja potilasturvallisuus raportti, Espoo 2014). Palvelu Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut tai aloitetut kehittämistoimenpiteet Espoon sairaala Pitkäaikaishoito Laadukas ja potilaat huomioiva hoito ja kuntoutus. Hyvä palvelu, ystävällinen henkilöstö. Laadukas hoiva (myös valtakunnallisessa vertailussa), osaava hoitohenkilökunta ja nykyisiin palveluihin tyytyväiset asukkaat ja omaiset (asiakastyytyväisyys). Palvelurakennemuutoksen systemaattinen toteuttami- 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki Moniammatillisen tiimin yhteistyön parantaminen. Henkilökunnan kielitaito. Tiedotus ja tiiviimpi yhteistyö potilaan ja omaisten kanssa. Asukkaiden yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiva toiminta (lähde: asiakastyytyväisyyskysely ja hymynaamapalaute). Asukkaiden ja omaisten aktiivisempi valmentaminen ja informaa- 17 Osastokokouksissa asioiden läpikäyminen, työpajojen perustaminen ja työpaikkapalavereiden pitäminen yhteistyön lisäämiseksi. Henkilökunnan ohjaus kieliopintoihin. Hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Osake-työpajoissa ja Ketterässä kehittämisessä. Esim. Aurorakoti 4 Osakehanke: Elä ja nauti, jokaiselle asukkaalle yksilöllisesti kohdennettua iloa arkeen. Omavalvontasuunnitelman toimeenpano ja käsittely yksiköissä on aloitettu. Esim. Aurorakoti 5:n Ketterähanke: Tieto virtaamaan; ko-

Vanhustyön avopalvelut* nen vanhuspalvelulain hengen mukaisesti. Henkilöstöön liittyvät ominaisuudet; ammattitaito, ystävällisyys, luotettavuus, omaisen tukeminen Laaja-alainen tilannearvio, palveluiden järjestäminen Lääkärin kotikäynnit Kesätyöntekijät Palvelutalojen kodinomaisuus Kotihoidon tavoitettavuus tion antaminen palvelurakennemuutoksessa. Henkilöstöön liittyvät ominaisuudet: kiireellisyys, kielitaito, hoitajien vaihtuvuus Laskutus Virheet lääkityksessä Tiedonkulku Tavoitettavuus Nettisivut Viriketoimintaa lisää konaisvaltaisen tiedonkulun parantaminen, näkökulmana asukkaalle arvoa tuottava toiminta. Yksiköiden viikkokokouksissa (asukkaat mukana) ja omaisten illoissa keskustellaan myös palvelurakennemuutoksesta. Hoito- ja palvelusuunnitelman muutoksista keskustellaan asiakkaan, omaisen ja hoitohenkilökunnan kanssa entistä tarkemmin. Mahdollistettu erilaisiin koulutuksiin osallistuminen. Käyntien kirjaamisen oikeellisuutta painotettu laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Turvallisen lääkehoidon prosessi kehitetty, lääkehoitosuunnitelma laadittu. Tavoitettavuutta parannettu. Nettisivujen päivitys Oppilaistoyhteistyötä viriketoiminnan järjestämiseksi lisätty. *Tiedot saatiin 5/7 alueellisen kotihoidon alueelta, 1/3 palvelutalosta sekä kotihoidon keskitetyistä palveluista. 3.6 Henkilöstön työhyvinvointi Espoossa työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain ns. työhyvinvointimatriisin avulla tulosyksikkötasoisesti. Matriisiin on valittu kahdeksan työhyvinvointiin liittyvää ja niitä perustellusti kuvaavaa mittaria; kolme euromääräistä mittaria koskevat sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kustannuksia henkilöä kohden ja viisi Kunta10 -tutkimuksen tuloksiin perustuvaa mittaria kertovat koetusta työhyvinvoinnista. Kunta10 -mittareiden taustalla olevat kysymyssarjat ovat laajasti käytettyjä sarjoja, joiden luotettavuus ja pätevyys mitata tarkoitettua käsitettä on arvioitu ja havaittu hyväksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimusaineistoissa. Valituista viidestä työhyvinvoinnin mittarista kaksi kertoo työstä ja sen vaativuudesta, kaksi työyhteisön toiminnasta ja yksi johtamisesta. Matriisiluvun kasvu osoittaa positiivista kehitystä ja lasku negatiivista. Matriiseja ei ole tarkoitus vertailla keskenään, vaan kukin tulosyksikkö pyrkii parantamaan omaa tasoaan edellisiin vuosiin verrattuna eli kehittymään matriisissa mitattavissa asioissa. Vanhusten palvelujen tiedot vuodelta 2014 on esitetty taulukossa 6. Vanhusten palvelujen tulosyksikön vuoden 2014 työhyvinvointimatriisin arvo 57.8 (taulukko 6) on pienempi kuin toimialan keskimääräinen arvo 66.2. Sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia on vanhusten palvelujen tulosyksikössä toimialan keskiarvoa enemmän ja kulut ovat kasvaneet hieman edelliseen selitykseen verrattuna. Henkilöstön tapaturmista aiheutuneet kulut ovat laskeneet. Työhyvinvointimatriisin kokonaislukuarvon kehitys tulosyksikössä on laskenut hieman vuoden 2013 luvusta. Matriisin työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvät tulokset ovat edelleen hyvällä tasolla. 18

Taulukko 6. Vanhusten palvelujen tulosyksiön työhyvinvointimatriisi vuodelta 2014. TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Vanhusten palvelut Henkilöstön sairauspoissa-olot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työyhteisön tavoitteel-lisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeuden-mukaisuus Vanhusten palvelut Työn kuormittavuus Pisteytys 0 pistettä 2 500 200 1000 1-4 1 1 1 10 pistettä 800 10 50 5 4 5 5 5 Painoarvo 2,5 1,5 1 1 1 1 1 1 Tulos 2014 1 964 37 239 2,68-0,04 3,74 3,56 3,63 Tulos 2013 1 769 49 282 2,73 0,08 3,75 3,63 3,70 Tulos 2012 1 949 63 294 2,73 0,08 3,75 3,63 3,70 Pistearvo 2014 3,2 8,6 8,0 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Pistearvo 2013 4,3 7,9 7,6 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Pistearvo 2012 3,2 7,2 7,4 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Matriisitulos 2014 3,2 8,6 8,0 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Matriisitulos 2013 4,3 7,9 7,6 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Matriisitulos 2012 3,2 7,2 7,4 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Painotettu arvo 2014 7,9 12,9 8,0 4,2 5,0 6,9 6,4 6,6 Painotettu arvo 2013 10,8 11,9 7,6 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Painotettu arvo 2012 8,1 10,8 7,4 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 2012 2013 2014 Matriisiluvun kehitys 56,0 59,9 57,8 Matriisiluvun kehitys 80,0 30,0 2012 2013 2014 Espoo osallistuu joka toinen vuosi tehtävään Työterveyslaitoksen toteuttamaan työhyvinvointia ja työelämän laatua mittaavaan Kunta10 -kyselyyn, joka kerää tietoa työelämän vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksessa saadaan tietoa toimiala-, tulosalue- ja työyksikkökohtaisesti. Kunta10 - tutkimuksen tulokset vuodelta 2014 osoittivat, että vanhusten palvelujen työyksiköt poikkeavat toisistaan paljon. Joukkoon mahtuu hyvällä tasolla Kunta10 -sijoituvia yksiköitä ja toisaalta alle Kunta10 -keskitason olevia yksiköitä. 70 60 50 40 30 20 10 0 2008 2010 2012 2014 Kuvio 15. Vuosien 2008-2014 Kunta10 -tutkimuksen tulokset vanhusten palveluissa. Mitta-asteikko osoittaa kokonaissijoituksen 0-100 -asteikolla kaikkiin Kunta10 -tuloksiin verrattuna. 19

Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualueen Kunta10 -kokonaistulos oli hyvä, erityisen hyvä oli työssä jaksamisen osion tulos. Väkivalta asukkaiden taholta (lyöminen, potkiminen) oli Kunta10 tuloksena huonolla tasolla, mutta vähentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna. Johtopäätöksenä todettiin, että pitkäaikaishoidossa systemaattisesti toteutetut useat kehittämistoimenpiteet näkyivät tuloksissa rohkaisevalla tavalla. Merkittävää oli, että tulokset olivat hyvällä tasolla, vaikka vastaajien mukaan työssä oli ollut paljon muutoksia. Kehittämistoimenpiteiksi Kunta10 -tulosten johdosta pitkäaikaishoidossa sovittiin kehityskeskustelujen varmistaminen ja niiden hyödyntäminen sekä työntekijöiden tukeminen työpaineiden hallinnassa yhdessä sovittujen linjausten mukaan. Espoon sairaalan kokonaistulos Kunta10 tasolla oli tyydyttävä. Työssä jaksamisen tulos oli parantunut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Työ- ja johtaminen mittareiden kokonaistuloksissa oli huonontumista verrattuna edelliseen tutkimukseen, mutta yksittäisissä osa-alueissa oli myönteistä kehitystä mm. työn hallinnassa. Potilaiden taholta koettu väkivalta koko sairaalan taholla on vähentynyt edelliseen Kunta10 tutkimukseen verrattuna, mutta sitä esiintyi joillakin osastoilla edelleen. Kehittämistoimenpiteiksi tulosten perusteella sovittiin yhteisten toimintatapojen läpikäynti ja kirkastaminen, sairaalan henkilökunnan yhteisten tyhy -tapahtumien käynnistäminen sekä varmistustoimenpiteet, että kehityskeskustelut toteutuvat kaikkien vakituisten /pitkäaikaisten sijaisten kanssa. Lisäksi päätettiin järjestää koulutusta väkivaltatilanteisiin liittyen niin, että koulutuksessa on mukana osio käytösoireisen muistisairaan potilaan hoidosta. Kotihoidon palvelualueen Kokonaistulos Kunta10 tasolla oli välttävä. Tulokset vaihtelivat hyvin paljon eri työyksiköiden kesken, määrällisesti suurin yksikkö tutkimuksessa oli alueellinen kotihoito. Työhyvinvointi osion tulos oli kotihoidon osioista paras, parantumista edelliseen tutkimukseen verrattuna oli mm. esimiestuessa ja kohtelun oikeudenmukaisuudessa. Työ -osion tulos oli kaikista neljästä osiosta heikoin. Väkivalta asiakkaiden taholta oli vähentynyt edelliseen, vuoden 2013, tutkimukseen verrattuna. Kotihoidon palvelualueeseen kuuluvien palvelutalojen Kunta10 kokonaissijoitus oli hyvä. Palvelutaloissa 95 % työntekijöistä suosittelisi työnantajaa ja työyhteisön kehittäminen ja tuki esimiestyölle olivat hyvällä Kunta10 tasolla. Kotihoidon palvelualueella kehittämiskohteiksi sovittiin työn hallinnan ja työyhteisötaitojen edistäminen, esimiestyön/ johtamisen tuki, tiedonkulun parantaminen, varhaisen puuttumisen mallin kehittäminen ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä kehityskeskustelujen varmistaminen. Vanhusten palvelujen tulosyksikössä tarkasteltiin parhaiten Kunta10 -tuloksissa parantaneita työyksiköitä, joiden toiminnasta voidaan ottaa mallia toimintaa kehitettäessä, sekä sovittiin seurantaa liittyen työyksiköihin, joiden tulos oli matalin. Kehittämiskohteiksi sovittiin tulosten perusteella muun muassa kehityskeskustelujen toteutuminen kaikkien vakituisten ja pitkä aikaisten sijaisten kanssa sekä tulosyksikön oman työhyvinvointikyselyn toteuttaminen kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tuloyksikön oma tyhy -kysely toteutettiin kesällä 2015. 5 Taloudelliset voimavarat Taulukossa 7 näkyy Vanhusten palvelujen tulosyksikön menokehitys vuodesta 2008 vuoteen 2014 kyseisen vuoden rahan arvossa. Vuodet eivät ole keskenään verrannollisia, vaikka tulosyksikön menoista on poistettu käyttötalouteen kirjatut investointien vaikutukset. Osa vuosien 2011 2013 menojen kasvusta selittyy sisäisten palvelujen järjestämis- ja laskutustavan muutoksesta. Taulukko 7. Vanhusten palvelujen tulosyksikön tilinpäätös kyseisen vuoden rahan arvossa VANHUSTEN PALVELUT TP 2008-2014 (1000 ) TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011* TP 2012** TP 2013 TP 2014*** MENOT 109 479 111 045 114 833 123 750 132 999 142 620 145 391 muutos % 13,10 % 1,40 % 3,40 % 7,80 % 7,50 % 7,20 % 1,94 % * poistettu Viherkodin lisärakennuksen alaskirjaus noin 0,7 milj. euroa ** poistettu Orkidean alaskirjaus noin 7,5 milj. euroa 20

*** poistettu Espoon uuden sairaalan ICT projektin menot, noin 0,9 milj. euroa Kuviosta 16 nähdään 2010 2014 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kuusikkokunnissa. Avopalveluihin tässä määritellään kotihoito, omaishoito, päivätoiminta sekä päiväsairaanhoito. Tähän laskelmaan sisältyy vanhustenpalvelujen kustannusten lisäksi iäkkäiden henkilöiden erikoissairaanhoidon ja vastaanottotoiminnan kustannukset. Vuonna 2014 Espoo käytti vertailussa oleviin vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluihin 11 003 euroa 75 täyttänyttä asukasta kohti. Espoon kustannukset olivat samaa tasoa Vantaan kanssa ja Kuusikon keskiarvoa matalammat. Kuvio 16. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2010 2014 vuoden 2014 rahan arvossa (ikävakioitu). * = Osalta kunnista voivat puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon kustannukset vuotta 2010 edeltävistä tiedoista Lähde: Kuusikko liite 25 Ikävakioimattomat, vuoden 2014 deflatoidut kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden palveluissa kasvoivat 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja 16,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2010. Kokonaiskustannusten kasvusta huolimatta asukaskohtaiset, deflatoidut kustannukset laskivat vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 3,8 prosentilla. 6 Henkilöstön määrä ja koulutus Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. (Laki 980/2012.) Vanhuspalveluista osa tuotetaan omana toimintana ja osa ostopalveluina. Tässä raportissa henkilöstömäärää ja koulutustasoa tarkastellaan oman toiminnan osalta. Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä oli 8/2015 yhteensä 1 379, joista suurin osa oli vakinaisia työntekijöitä (kuvio 17). Suurimmat ammattiryhmät ovat lähi- ja perushoitajat sekä sairaanhoitajat. 21