KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti

KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti Yhteistyössä Lahden kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Vanajanlinna Oy ja

SISÄLLYSLUETTELO 1 PROJEKTIN TAUSTAT... 4 1.1 Taustaa... 4 1.2 Kohde... 4 1.3 Tavoite... 5 1.4 Aikataulu... 5 2 KOHDE... 6 2.1 Alueen tiedot... 6 2.2 Kohteen nykytila... 8 2.3 Kohteen kehittämiselle asetetut tavoitteet... 9 2.4 Alueen historia... 9 3 SIJAINTIKUNTA/KAUPUNKI... 11 3.1 Lahti pähkinänkuoressa... 11 3.2 Kunnan/Kaupungin elinkeinoelämä ja sen kehitysnäkymät... 12 3.2.1 Kunnan kaupallinen profiili... 12 3.2.2 Visio ja strategia... 15 3.2.3 Tärkeimmät kaupalliset ja infraan liittyvät kehityshankkeet... 19 3.2.4 Lahti osana Päijät-Hämeen matkailustrategiaa... 21 4 MATKAILUTOIMIALATIETOA... 26 4.1 Matkailutoimialan tilastotietoa... 26 4.1.1 Suomen tilastotietoa... 26 4.1.2 Lahden matkailutilastotietoa... 33 4.1.2.1 johtopäätökset tilastojen perusteella... 38 4.2 Matkailutoimialan erityispiirteet... 38 4.2.1 Toimialan rakenne Suomessa... 38 4.2.2 Majoitusalan investoinnit... 39 4.2.3 Matkailutoimialan trendit ja tulevaisuus... 40 4.2.4 Matkailun kehittymiseen liittyvät megatrendit... 46 4.3 Sidosryhmähaastattelut Lahden alueella... 47 4.3.1 Haastattelun tarkoitus ja kysymykset... 47 4.3.2 Yhteenveto haastatteluista... 47 5 ALUEEN POTENTIAALI... 50 5.1 Sijaintinäkökulma... 50 5.2 Palvelutarjontanäkökulma... 50 5.3 Mukkula SWOT... 52 6 KEHITYSEHDOTUKSET... 53 6.1 Ehdotusten taustaa... 53 6.1.1 Alueen käsittely... 55 6.2 Ehdotukset... 56 6.2.1 Kartanoniemi... 56 6.2.2 Kartano... 65 6.2.3 Portti... 68 6.2.4 Alueen yhtenäisyys ja saavutettavuus... 70 6.2.5 Kokonaisehdotus kuvana... 70 6.2.6 Suunnitelmien yhteyksiä eri strategioihin... 71 7 KOHDERYHMÄT... 71 7.1 Kokous- ja kongressiasiakkaat... 71 7.2 Ulkomaiset vapaa-ajan matkustajat... 72 2 (81)

7.3 Liikematkustajat... 72 7.4 Kotimaiset vapaa-ajan matkustajat... 73 7.5 Lahden kaupungin asukkaat... 73 8 KAAVOITUS- JA LUPAKÄYTÄNTÖ... 73 8.1 Yleiskaava... 73 8.2 Asemakaava... 74 8.3 Asemakaavamuutos... 75 8.4 Tutkimusalue VP/s-1... 76 8.5 Tutkimusalue ALO-1... 76 8.6 Asemakaavamuutosprosessin vaiheet... 77 8.7 Lahden yleiskaava 2025... 78 8.8 Rakennuslupa... 78 8.8.1 Rakennushankkeen vaiheet rakennusvalvonnassa... 78 9 HANKKEEN RISKIT... 79 10 HANKKEEN JATKOTOIMENPITEET... 80 11 JOHTOPÄÄTÖKSET... 80 12 LIITTEET... 81 3 (81)

1 PROJEKTIN TAUSTAT 1.1 Taustaa Tämä selvitys Mukkulan kartanon alueen kehittämisestä on tehty yhteistyössä Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESIN sekä kiinteistökehitysyhtiö :n ja matkailualaa edustavan Vanajanlinna Oy:n kesken. Jotta Vanajanlinna Oy voisi sitoutua pitkän tähtäimen liiketoimintaan alueella, on kaupungin kanssa sovittu selvitettävän Mukkulan kartanoalueen kaupallinen ja hyvinvoinnillinen potentiaali sekä kaupungin maineen rakentumista tukevat mahdollisuudet. Tätä varten on laadittu aluetta koskeva laaja tarveselvitys ja konseptisuunnitelma, jossa kaupungin kanssa sovitut asukkaita ja matkailijoita koskevat tavoite- ja tahtotilat toteutuisivat. 1.2 Kohde Mukkulan kartano on Lahden kaupungin omistuksessa oleva ja Vesijärven rannalla sijaitseva kartanoalue. Kartanon alueeseen sisältyvät itse kartanorakennuksen ja sen oheisrakennusten lisäksi Mukkulanranta, jonka ranta on uimarantakäytössä ja jonka laiturin päässä sijaitsevassa tanssipaviljongissa järjestetään kesäviikonloppuisin tansseja. Mukkulan rannassa on lisäksi pieni kioski, venelaituri, tenniskenttä ja mini-golfrata. Mukkulan alueen kauniissa niemenkärjessä toimii leirintäalue. (Selvityksessä nimetty KARTANO-alueeksi) Mukkulan laajempaan kartanoalueeseen kuuluu tällä hetkellä leirintäaluekäytössä pääasiallisesti oleva kaunis niemen kärki, joka on selvityksessä nimetty alueeksi KARTANONIEMI. PORTTI-alue on kartanoalueelle tultaessa keskeinen teiden risteymäkohta, jossa tällä hetkellä on huonokuntoinen opiskelija-asuntokokonaisuus. Tämän lisäksi alueella on luonnonsuojelualue, joka on myös siksi kokonaisuuden käsittelyssä nimetty. Mukkulan alue on yksi Lahden kauneimmista alueista, jonka rantaviiva vilkkaan Vesijärven rannalla on suurelta osin hyödyntämättä. Vesijärveä vesialueena on kohennettu niin veden puhtauden kuin muiden ranta-alueiden osalta parina viime vuosikymmenenä kovastikin. Alueen luonnonsuojelukohteet tarjoavat luontoelämyksiä niitä haluaville. Virkistys- ja matkailukäyttöön tarkoitetut osat Mukkulan kartanoalueesta ovat olleet pitkään vailla erityisiä perusparannustoimenpiteitä. 2000-luvun palveluiden vaateet ja mahdollisuudet ovat alueella täyttymättä. 4 (81)

Mukkulan kartanoalueen selvityksessä huomioidut osa-alueet: 1.3 Tavoite 1.4 Aikataulu Kannattavuustutkimuksen tavoitteena on laatia koko Mukkulan kartanoaluetta koskeva innovatiivinen ja alueen mainetta, virkistyksellistä ja taloudellista arvoa nostava kehityssuunnitelma, joka tukee kaupungin elinkeinostrategiaa. Aluekehityksessä on huomioitu erityisesti Lahden matkailullisen vetovoiman ja jatkuvasti kasvavan väestöpohjan hyvinvointitarpeet. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää alueen kaupallisten toimintojen elinkelpoisuus ja public-private-yhteistyön reunaehdot. Kannattavuustutkimuksen avulla pyritään selvittämään Lahden Kaupungin tahtotila esitetyn hankkeen osalta ja näin selvitys toimisi päätöksenteon tukena. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille eri sidosryhmien näkemykset Lahden kaupungin palvelukehityksen tarpeesta sekä tuoda laskelmilla varustettu toimenpide-ehdotus kaupungille. Selvityksen voimin pyritään saamaan alueen kehittymiselle elintärkeät sijoittajat kiinnostumaan Mukkulan alueesta sijoituskohteena. Hanke tulisi kokonaisuudessaan olemaan ainutlaatuinen public-private-yhteistyö, joka toisi paikkakunnalle uusia toimijoita ja osallistaisi jo paikkakunnalla toimivat yritykset sekä kaupungin organisaatiot yhteistyöhön. Kannattavuustutkimuksen toteutusaikataulu on huhtikuu elokuu 2010. 5 (81)

2 KOHDE 2.1 Alueen tiedot Mukkula on Lahden kaupunginosa noin 5 km etäisyydellä keskustasta. Aluetta rajaavat etelässä Niemen teollisuusalue, lännessä Vesijärvi, pohjoisessa Kilpiäisten asuinalue ja idässä Vääksyntie eli valtatie 24. Mukkula on kuulunut Hollolaan, josta sen kunta liitettiin Lahteen 1933. Mukkulan palveluihin kuuluvat muun muassa peruskoulu (lukio lakkautettiin vuonna 2007). Mukkulassa on myös kirjasto, ostoskeskus, Keski-Lahden seurakuntaan kuuluva Mukkulan kirkko, päiväkoti, 1700-luvun lopulla rakennetun Mukkulan kartanon yhteydessä toimiva leirintäalue ympäröivine puistoineen. Mukkulan kartanon alue tarjoaa mahdollisuuden virkistyskäyttöön kesällä ja talvella. 6 (81)

Pyörätiet ja bussiyhteydet Lahden keskustaan ovat hyvät. Linja 30 ajaa Niemenkadun kautta Mukkulaan ja kääntyy ostoskeskukselta Pilkotunmäelle, linjat 31 ja 32 ajavat Mukkulankatua ohi. Näillä busseilla pääsee ilman vaihtoa Liipolaan (30), Patoniittyyn (31) ja Saksalaan (32). Mukkulan läpi kulkee tieyhteys sekä pyöräily- ja retkeilyreitti Kilpiäisten kautta Hollolan Kukkilan kylään. Väylän kautta ajetaan Lahden ja Kalliolan välisiä linja-autovuoroja. Vääksyntien (Vt 24) pysäkeiltä pääsee lähiliikenteen busseilla Vääksyn suuntaan. Merrasjärven pikavuoropysäkiltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Jämsään, Jyväskylään ja Hartolaan. Merrasjärven pysäkkiä käyttävät myös Helsinki-Jämsä- Jyväskylä -erikoispikavuorot, jotka ohittavat Lahden keskustan. Mukkulan laidalla Holman pikavuoropysäkiltä pääsee linja-autolla Heinolan suuntaan. Etäisyyksiä Kaupunkeihin km Satamiin km Helsinki 100 Vuosaari 99 Tampere 126 Loviisa 79 Turku 213 Hamina 108 Jyväskylä 167 Kotka 109 Lappeenranta 148 Hanko 233 Kouvola 62 Turku 268 Hämeenlinna 73 Oulu 505 Lentoasemalle km Pietari 314 Helsinki-Vantaa 93 7 (81)

Autolla Helsinkiin ajaa noin tunnin, junalla pääsee alle 50 minuutissa. Helsinki- Vantaan lentoasemalle kestää autolla noin 50 minuuttia ja suorat vuorot bussilla lähtevät päivittäin tunnin välein. Vuoden 2010 lopussa nopea junayhteys Pietariin aukeaa. Aluksi välimatka taittuu n. 3,5 tunnissa vähentyen toiminnan optimoinnin myötä 2,5 tuntiin. 2.2 Kohteen nykytila Mukkulan kartanon aluetta on ehostettu sen historian aikana useaan otteeseen, mutta viimeiset kymmenen vuotta alue on ollut vailla suurempia kunnostustöitä. Keväällä 2009 päättyi kartanossa toiminta yrittäjän mennessä konkurssiin. Puistoja hoidetaan kaupungin toimesta, mutta rakennusten merkittävät kunnostukset ovat toistaiseksi jääneet tekemättä. Mukkulan matkailu- ja virkistysalueen niemenkärjessä toimii leirintäalue 2024 päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Leirintäalueen vuokralaisena toimii Mukkula Club Oy. Leirintäalue toimii pääsääntöisesti kesäkaudella, joskin toimijalla on alueella yksittäisiä ympärivuotisessa käytössä olevia vuokrattavia mökkejä. Leirintäalueen pääasiallisena käyttäjänä toimivat caravaanarit. Toiminta ei ole ollut kaikilta osin maanvuokrasopimuksen ja viranomaisten lupien mukaista, minkä johdosta siihen on puututtu. 8 (81)

2.3 Kohteen kehittämiselle asetetut tavoitteet Mukkulan alue on kiistatta Lahden kauneinta seutua. Kartanon ympäristö kartanorakennuksineen ja nurmikenttineen luo arvokkaan vaikutelman, jonka säilyttäminen uudistetussa käyttötarkoituskokonaisuudessa otetaan huomioon. Alueen matkailu- ja virkistyskäyttö yhdistettynä koko Mukkulan alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseen ovat tavoiteasetannan perustana. Alueen merkitystä Lahden kaupungille kaupallista potentiaalia ajatellen on tarkasteltu nimenomaan matkailun ja hyvinvointipalveluiden näkökannalta. Lisäksi kaupallisten tavoitteiden rinnalla on tasavertaisesti Lahden mielikuvallinen kehittyminen sekä asukkaiden viihtyvyyden lisääminen alueen luontoa, historiaa ja sijaintitekijöitä hyödyntäen. 2.4 Alueen historia Mukkula Mukkulan kaupunginosa, joka muodostuu pääosin Mukkulan kartanon maista, liitettiin kaupunkiin 1933. Alueelle laadittiin väljä kaava, minkä vuoksi kaupunginosaa alettiin kutsua puutarhakaupungiksi. Mallina puutarhakaupungin mahdollistavalle asemakaavalle oli Espoon Tapiola. Mukkulan rakentamisen yhteydessä 1960- luvulla saivat loputkin vanhat rakennukset väistyä kaavoituksen mukaisen rakentamisen alta. Mukkulan kartano Näkymä Vesijärveltä Mukkulan kartanolle. Mukkulan kartanon kukoistuskausi alkoi kun kapteeni Arndt Johan von Hausen osti tilan Christian Hasselilta vuonna 1795. Kartanon tilakeskuksen rakenne muotoutui uudestaan 1800-luvun aikana. Päärakennus seisoi edelleen alkuperäisellä paikallaan, ja sittemmin Insinöörskän taloksi kutsuttu asuinrakennus rakennettiin vuo- 9 (81)

den 1843 tienoilla. Tiilimestarin talo eli palvelijoiden asuinrakennus valmistui todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Uusi navetta valmistui 1882 ja talli rakennettiin 1890-luvulla. Näistä rakennuksista vain päärakennus, Insinöörskän talo ja palvelijoiden asuinrakennus, joskin muutettuna, ovat säilyneet nykypäivään asti. Lahden kaupunki osti kartanon vuonna 1959 ja muutti sen matkailu- ja vapaaajankeskukseksi. Kartanopuisto muuttui julkiseksi viheralueeksi ja se otettiin yleiseen käyttöön. Päärakennuksessa toimi aluksi retkeilymaja ja 1970-luvulta lähtien hotelli- ja ravintolakoulu. Myöhemmin sen toiseen kerrokseen tehtiin muutoksia ja tilat otettiin Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen käyttöön alakerran jäädessä ravintolakäyttöön. Ranta toimi uimapaikkana ja puistoon rakennettiin yleisen uimarannan pukusuoja, tennis- ja lentopallokenttä sekä minigolfrata. Lisäksi kartanokeskuksen tuntumaan perustettiin leirintä- ja luonnonsuojelualue ja rakennettiin opiskelija-asuntola. Vanha laituri korvattiin uudella, melko massiivisella laiturilla, jonka päässä on nykyisin katettu tanssilava. Vuonna 1997 rantaan rakennettiin laaja maaterassi tanssi- ja oleskelupaikaksi. Kellarimäki kuului kartanopuistoon ns. luonnonalueena. Vuodesta 1962 Kellarimäki on ollut rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suojelupäätöksessä Ritamäen luonnonsuojelualue todettiin edustavan rehevää lehtometsäaluetta, joka puustollisesti on arvokas ja näyttävä kokonaisuus paikallisella sekä maakunnallisella tasolla. Kartanoa on peruskorjauksissa muutettu huomattavasti ulkoasultaan 1898 ja 1937 sekä 1985 ja 2001. Laajimmillaan kartano on ollut 1900-luvun alussa, jolloin sen pinta-ala oli 360 hehtaaria, josta 110 hehtaaria peltoa. 10 (81)

Kartanoalueen päärakennus 3 SIJAINTIKUNTA/KAUPUNKI 3.1 Lahti pähkinänkuoressa Lahti sijaitsee Vesijärven eteläpäässä Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahden kaupungin väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan 11/2008. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja Lahden seutu on kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Lahti on nuorin Suomen vanhoista kaupungeista (perustettu 1.1..1905). Lahden väestörakenne noudattaa Suomen keskiarvoja: 0-7-v. on 6,7 %, 7-18-v. on 12,6 %, 19-64-v. on 62,3 % ja yli 65-v. on 18,4% väestöstä (2009). Lahti ympäristökaupunkina Kaupungilla on vahva asema ympäristöliiketoiminnan sekä ympäristöalan koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Lahtea kehitetään Suomen johtavaksi ympäristökaupungiksi ottamalla kestävän kehityksen periaatteet huomioon kokonaisvaltaisesti kaikessa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnassa. Sijainti Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa, sata kilometriä pohjoiseen Suomen pääkaupungista Helsingistä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on vain tunnin ajomatkan päässä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Lahteen on helppo tulla. Suora junayhteys Helsingistä tuo perille noin 45 minuutissa. Kaupunkien välillä on myös suora moottoritieyhteys. Lahden rajanaapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä. 11 (81)

3.2 Kunnan/Kaupungin elinkeinoelämä ja sen kehitysnäkymät 3.2.1 Kunnan kaupallinen profiili Elinkeinorakenne Lahden alueen elinkeinoelämän vahvuus on sen monipuolisessa rakenteessa. Alueella on pitkät yrittäjyyden perinteet, vahva teollinen osaaminen ja runsaasti eri alojen pkyrityksiä, joiden joukossa on useita kansallisesti ja kansainvälisestä merkittäviä perheyrityksiä. Vuonna 2005 Lahden alueen kehittämisen kärjeksi valittiin ympäristöklusteri, mikä perustui alueella toimivien yritysten ja yliopistojen ympäristöosaamiseen. Lahden alue on pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 0,5 miljardia euroa, mikä on noin 12 % kokonaisliikevaihdosta Suomessa. Ympäristöliiketoiminnan kasvu Lahden alueella on tällä hetkellä noin 17 prosenttia vuodessa. Vuonna 2007 Lahti sai kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuun. Mekatroniikka- ja viljaklusterit sekä puu ja asuminen -klusteri ovat alueen kehityksen ja kasvun kannalta kivijalkaklustereita, jotka ovat vuosikymmenien ajan muodostaneet alueen taloudellisen perustan. Hyvinvointipalvelut ovat myös yksi vahva osaamisalue Lahden seudulla. Hyvinvointipalveluihin luetaan sekä liikunta-, matkailu-, tapahtuma- ja vapaa-ajan varustetuotantotoimialat. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeessä on noin 10 000 yritystä ja uusien yritysten perustamismäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2007 maakunnassa perustettiin 1 061 yritystä. Yritysten määrän nettokasvu oli 606. Yrityshautomo- ja uusyrityskeskuspalvelut ovat Lahden alueella Suomen tehokkaimpien joukossa. Kauppa- ja palveluelinkeinot ovat avainasemassa Lahden alueen työllisyyskehityksen kannalta. Noin 60 % alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. Kaupan liikevaihdon kasvu oli vuonna 2007 Päijät-Hämeessä Suomen maakunnista kaikkein nopeinta: Päijät-Hämeessä 10,8 %, maakuntien keskimääräinen kasvu 5,6 %. Lahdessa toimii yliopistoyksiköitä, jotka edustavat Aalto-yliopiston Teknillistä korkeakoulua, Helsingin Yliopistoa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Yliopistoyhteistyön vahvat tutkimus- ja opetusalat ovat ympäristöekologia, ympäristötekniikka, liike- ja tuotantotalous sekä hyvinvointiala. Lahden ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa on yli 5 000 opiskelijaa. 12 (81)

LAHDEN SUURIMMAT YRITYKSET 31.12.2009 Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen mukaan Osuuskauppa 1 078 Peikko Finland Oy 313 Hämeenmaa Isku 643 Stora Enso 292 Fazer 573 UPM Kymmene 250 Hartwall 481 ISS Palvelut 245 ESA-konserni 415 Lahti Energia 231 Kemppi yhtiöt 400 Lassila & Tikanoja 212 Koiviston Auto -yhtymä 375 Teknoware 209 Itella Oyj 350 Oilon Suomi 186 L-Fashion Group 347 Stala Group 180 TeliaSonera 319 Lahti Precision 179 Lahden ja sen seutukuntien yhtenä kasvavana toimialana nähdään logistiikka. Lahden Kujalaan tulee uusi logistiikkakeskus, jonka toteutus on jo käynnistynyt pppyhteistyöllä. Vuosaaren sataman aukeaminen ja siihen liittyvä, mahdollisesti Hollolaan rakennettava logistiikkaterminaali tulevat lisäämään Lahden kautta kulkevan Venäjälle suuntaavaan raskaan liikenteen määrää. Asukkaat ja asuminen Päijät-Häme on vuodesta 2001 ollut muuttovoittoinen, ja vuoden 2007 lopussa maakunnan väestömäärä ylitti 200 000 asukkaan rajapyykin. Lahden kaupunkiseudulla oli vuonna 2007 noin 160 000 asukasta. Vuodesta 2000 koko Päijät- Hämeen väestömäärä on kasvanut noin 2 700 asukkaalla ja Lahden kaupunkiseudun 4 500 asukkaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku on vuoden 2030 lopussa 208 600 asukasta. Lahden alue on moottoritien ja erityisesti Kerava-Lahti-oikoradan valmistuttua lähentynyt pääkaupunkiseutua ja kiinnostus alueen tarjoamia asumisen ja vapaaajan mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Vuonna 2005 toteutettu muuttajatutkimus vahvistaa sen, että muuttajapotentiaali on pääkaupunkiseudulla ja Etelä- Suomessa. 13 (81)

LAHDEN KAUPUNGIN ASUKKAIDEN JAKAANTUMINEN KAUPUNGINOSA-ALUEITTAIN 2001-2009 Oikorata linkittää Lahden yhä tiiviimmin pääkaupunkiseudun yhteyteen. Nopeimmillaan junat kulkevat Helsingin keskustaan reilussa kolmessa vartissa. Lahdessa uskotaankin asukasluvun kääntyvän nopeaan kasvuun. Siellä asuntojen hintataso on selvästi edullisempi ja oletus elämänlaadusta ruuhkaista ja hektistä pääkaupunkiseutua parempi. Tällä hetkellä n. 10 % Lahteen muuttavista tulee Helsingin seudulta. Sekä opiskelijoille, kansallisestikin yhä kasvavalle yksinasujakunnalle että perheille tulee olla mielekkäitä asuntoja, jotta muuttoliike jatkaisi kasvuaan. Uusia asuntoja rakennetaankin Lahden alueelle kiivaasti. Ydinkeskustan liepeillä on useita asuntokohteita rakenteilla (kts. 4.3.2). 14 (81)

Kulttuuri- ja liikuntakaupunki Lahdessa on tapahtumia ympäri vuoden. Konsertti- ja kongressikeskuksena toimiva Sibelius-talo sekä lukuisat muut instituutiot tarjoavat laajan valikoiman kulttuuritapahtumia. Sinfonia Lahti, kaupungin sinfoniaorkesteri on kansainvälisesti tunnettu ja tarjoaa musikaalisia mestariteoksia. Uudesta satama-alueesta ihastuttavine puistoineen on tullut kaupunkilaisten olohuone. Perinteisesti Lahdessa on kulttuuria edistetty voimaperäisellä rakentamisella alkaen Eliel Saarisen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon sekä moniin muihin kohteisiin. Kulttuurihankkeita on perusteltu myös Suomen Chicagoksi nimitetyn kaupungin julkisen kuvan kirkastamiseksi. Lahti haki Euroopan kulttuurikaupungiksi 2011, unkarilaisen ystävyyskaupunki Pécskin rinnalla (Pécs on Unescon maailmanperintö kohde), mutta kisan Suomen voittajaksi selviytyi Turku. Lahti tunnetaan eritoten urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnassa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky. Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa. Vierumäen liikuntapalvelut ovat kehittyneet jatkuvasti ja alueelle avautui uusi hotelli vuonna 2010. 3.2.2 Visio ja strategia Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia v.2009-2015 Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Lahden alueen elinkeinostrategiassa vuosille 2005-2008 alueen elinkeinojen kehittäminen organisoitiin klusteripohjaisesti. Klusteritoiminta on keino rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida aluetta tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa toisistaan 15 (81)

hyötyviä yrityksiä yhteen. Lahden alue on muutamassa vuodessa profiloitunut aivan uudella tavalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskittymänä. Uuden kilpailukyky- ja elinkeinostrategian päämääränä on entistä vahvemmin rakentaa Lahden alueesta dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino- ja työpaikkarakenteeltaan korkean jalostusarvon ja tuottavuuden talousalue. Strategiassa korostuvat klusteri- ja toimialarajat ylittävät osaamisen kärjet sekä keinot, joilla pyritään klusterista tai toimialasta riippumatta kasvattamaan yritysten jalostusarvoa. Strategiassa painotetaan näitä tavoitteita tukevan luovan ja houkuttelevan elinympäristön kehittämistä. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vuosille 2009 2015 on valmisteltu laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Strategia kattaa koko Päijät-Hämeen maakunnan. Valmisteluprosessissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, miten Lahden aluetta ja koko maakuntaa kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan päämääränä on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategia suuntaa varsinaisten yrityksille tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikan sekä koulutuspolitiikan ratkaisuja sikäli, kun ne kytkeytyvät olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja -halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut, kuten yritysneuvonta, varmistetaan. Strategiset kilpailukykytekijät Asiat, joiden varaan alueen ja sen yritysten kilpailukykyä lähdetään rakentamaan: Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne Sijainti metropolialueella Logistisesti Suomen parhaalla paikalla; suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari-akselilla Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde Toimiva infrastruktuuri Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa Mikään näistä ei tuo itsestään kilpailukykyä tai kasvua, vaan ne antavat mahdollisuuden, joka pitää osata hyödyntää. Lahden alueen osaamisen kärki rakentuu luovasta ja toimialojen rajoja rikkovasta yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteydestä. Alueella on valittu yksi selkeä teknologinen kärki, ympäristöteknologia. Lisäksi Lahden alue tunnetaan muotoilun sekä uudenlaisen käytäntölähtöisen innovaatiomallin kansallisena ja kansainvälisenä osaajana. Hyvinvointitoimiala on yksi Päijät-Hämeen ja Lahden kasvualoista, jonka kehittäminen on organisoitu hyvinvointiklusteriksi. Klusteriin kuuluvat sosiaali- ja terveysala, liikunta, kulttuuri ja matkailu sekä näihin liittyvä väline- ja varustevalmistus. Myös muissa klustereissa kehitystyötä tehdään selvästi aiempaa jäsentyneemmin. 16 (81)

Visio ja siihen pohjautuvat strategiset painopisteet Visio: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyydellä käytännössä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa sekä toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toimenpiteet ja palvelukonsepti määritellään ja kohdennetaan aloittaville, toimiville ja alueelle sijoittuville yrityksille sekä erikseen kasvuyrityksille. Perusneuvontapalvelut tarjotaan kaikille alueen aloittaville ja toimiville yrityksille. Kasvu- ja innovaatiopalvelujen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki alueen kasvuhaluiset ja -kykyiset aloittavat ja toimivat yritykset. Palvelutarjonnan painopiste on ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin keskittyneissä yrityksissä, joille tarjotaan syvällisempää erityisosaamista vaativaa palvelua. Aktiiviset toimet uusien potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseksi ja niiden kasvun edistämiseksi kohdennetaan erityisesti yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristötehokkailla ratkaisuilla on keskeinen rooli. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat kunnalliset elinkeinoyhtiöt ja - yhdistys: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES: elinkeinopolitiikan koordinointi sekä kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, markkinointipalvelut ja yrityspalvelut Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet, innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Lahti Travel Oy: matkailupalveluiden myynti ja markkinointi Lahden alueen uusyrityskeskus ry.: perustamisneuvonta. Visioon pohjautuvat strategiset painopisteet sekä painopistealueilla käynnistettävät seuraavat strategiset kehitysohjelmat, joille laaditaan konkreettiset toteuttamissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuutahoineen. 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa a. Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä (2009-2015). Vauhditetaan maamme johtavan ympäristöosaamisen keskittymän rakentumista Kartanonniemen alueelle b. Ympäristötehokkuuden kehitysohjelma (2009-2015). Toteutetaan yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä uusien ympäristötehokkaiden ratkaisujen pilotointi- ja testausympäristöjä mm. asumisessa ja prosessiteollisuudessa sekä energiatuotannossa c. Kansainvälisten ympäristöalan yritysten houkuttelu (2009-2012). Vahvistetaan ympäristöalan aktiivista, kansainvälistä invest in -toimintaa d. Kasvuyrityspalvelun kehittäminen (2009-2010). Vahvistetaan nopean kasvun yritysten, erityisesti ympäristöteknologiayritysten, kasvua ja kansainvälistymistä edistävää palvelua. Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 17 (81)

2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus a. Muotoiluosaaminen (2010-2015) Muodostetaan alueelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen muotoiluosaamisen kansallinen solmukohta b. Muotoilun alueellisen ja kansallisen kehittämistyön organisointi (2009-2010) Otetaan kansallinen johtorooli muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille; organisoidaan alan kehitystyö alueellisesti ja kansallisesti Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 8. 3. T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue a. Osaamisen kärjet (2009-2015). Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteiset t&k-yhteisöt, edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä b. Innovaatiotoiminnan aktivointi (2009-2015). Aktivoidaan systemaattisesti innovaatiotoimintaa ja -kulttuuria yritysten kasvun edistämiseksi; edistetään erityisesti toimialarajat ylittäviä innovaatioprosesseja c. Korkeakoulutoiminnan yhtenäistäminen (2009-2011). Tiivistetään alueen korkeakoulutoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi Keskeinen vastuutaho: Lahden yliopistokeskus 4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa a. Joustava koulutusmalli (2009-2011) Toteutetaan organisaatiorajat ylittävä, joustava ja työelämän tarpeisiin vastaava koulutusmalli alueen oppilaitosten yhteistyöllä b. Maahanmuuttajien ja työvoimareservin hyödyntäminen (2009-2012) Luodaan malli maahanmuuttajien ja paikallisen työvoimareservin tehokkaalle hyödyntämiselle Keskeinen vastuutaho: Päijät-Hämeen koulutuskonserni 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta a. Kuntien elinkeinopoliittisen toiminnan kehittäminen (2009-2015). Tehostetaan elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessia ja yritysvaikutusten arviointia; vahvistetaan kuntien oman toiminnan sekä kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välistä yhteyttä b. Alueellinen yrityspalvelu (2009-2010). Rakennetaan alueellinen perusyrityspalvelu asiakkaan kannalta selkeäksi kokonaisuudeksi yhdessä muiden alueen yrityspalvelutoimijoiden kanssa c. Alueellinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu (2009-2011). Yhtenäistetään alueellista sijoittumis- ja toimitilapalvelua alueen kuntien yhteistyönä; varmistetaan tehokas yhteistyö alueelle sijoittumisen tekemiseksi helpoksi ja houkuttelevaksi d. Innovatiiviset julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävät toimintamallit (2009-2015). 18 (81)

Kehitetään ja toteutetaan living lab -ajattelua soveltavia pilotointikohteita uudenlaisten julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävien palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi erityisesti hyvinvointipalveluissa Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 6. Metropolialueen toinen kasvukeskus a. Lahden alueen kasvukeskusprofiilin vahvistaminen (2009-2015). Profiloidaan viestinnällisesti Lahden aluetta metropolialueen toisena kasvukeskuksena b. Kaupallisten keskusten vahvistaminen (2009-2015). Vauhditetaan Lahden keskustavision toteuttamista ja monipuolisen kaupallisten keskittymien verkoston rakentumista c. Kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen osana työ- ja tapahtumamatkustusta (2009-2015). Vauhditetaan hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvien investointien toteutumista alueella; rakennetaan kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tukevia kehittämishankkeita d. Logistisen aseman vahvistaminen (2010-2012). Toteutetaan Lahden alueen logistisen sijainnin kannalta keskeiset liikenne- ja toimitilaratkaisut Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 3.2.3 Tärkeimmät kaupalliset ja infraan liittyvät kehityshankkeet 1) Lahti Cleantech Park/Ympäristökampus Vesijärven tuntumaan Niemen alueelle sijoittuneeseen ympäristökampukseen, Lahti Cleantech Parkiin on sijoittunut neljä ympäristöalan yliopistoyksikköä, Suomen johtava ympäristöteknologiaan erikoistunut teknologiakeskus sekä Suomen suurin ympäristöalan tutkimuslaboratorio. Alueesta on tarkoitus muodostaa yksi Euroopan johtavista ympäristöteknologiakeskittymistä. Aloitusalueen koemarkkinointi on onnistunut ja kohteessa on toteutettu ensimmäinen toimistoinvestointi 2008 ja vuonna 2010 on lähdössä liikkeelle kahden seuraavan toimistovaiheen investoinnit. Alueelle on ensi vaiheessa syntynyt 13 000 m² toimistokeskittymä joka on laajenemassa vuoden 2010 vaiheiden käynnistymisen myötä noin 30 000 m². Alueelle on Master planissa luonnosteltu 200 000 m² toimistokeskittymää. 2) Teivaanrinteen hotelli Lahden Teivaanrinteeseen on suunnitelmissa hotellikylpylä, jossa olisi n. 180 huonetta, 240 lomaosaketta sekä laaja kylpyläosa. Majoittujia Lahteen havitellaan laajasti kansainvälisiltä markkinoilta. Kohteeseen on haettu asemakaavan muutosta jonka tavoitteena on mahdollistaa kylpylä-hotellin toteutuminen lisäämällä voimassa olevan korttelialueen rajoja ottaen huomioon alueen suojeluarvot. Hotellista on esitetty luonnoksia ja rakennusta on luonnehdittu moderniksi lasimonumentiksi. Hankesuunnitelman edistymisaikataulusta ei ole käytettävissä julkista tietoa. 19 (81)