Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti

Nuoret koulutus ja työllisyys/ taustoja Turkuun 14.5. Koulutus on keskeinen tekijä syrjäytymisen/työllistymisen tekijä Yhteiskuntatakuutyhmä; Tuo esille seuraavat faktat: 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla. Koulutuksen ulkopuolelle jäävät seuraavat ryhmät jotka ovat haasteena peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jäävät tai jotka eivät hakeudu jatko-opiskeluun: Nuoret jotka eivät jatka Yo-kirjoitusten jälkeen missään koulutuksessa Ammatillisen perustutkinnon keskeyttävät nuoret Eläkepäätöksen alle 25-vuotiaana saavat nuoret Ammatillisen koulutuksen jälkeen työttömäksi jäävät nuoret Muut koulutustasot keskeyttävät nuoret Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti Ei koulutuksessa peruskoulutuksen päättymisen jälkeen vuosina 2000-2007 Vuosi PK päättäneet määrä vuoden lopussa vuoden lopussa 1 vuosi vuoden lopussa 2 vuotta 2000 66228 5924 4544 5546 2001 63887 5487 4099 5647 2002 61457 4677 3273 4031 2003 60811 4339 3101 3942 2004 63500 4240 3030 3939 2005 63274 4075 3033 4059 2006 65875 5046 3612 4716 2007 65318 4829 3647 0 Ei koulutuksessa olevien peruskoulunsa päättäneiden osuus 2000-2007 Vuosi PK päättäneet määrä vuoden lopussa vuoden lopussa 1 vuosi vuoden lopussa 2 vuotta 2000 66228 8,94 6,86 8,37 2001 63887 8,59 6,42 8,84 2002 61457 7,61 5,33 6,56 2003 60811 7,14 5,10 6,48 2004 63500 6,68 4,77 6,20 2005 63274 6,44 4,79 6,41 2006 65875 7,66 5,48 7,16 2007 65318 7,39 5,58

Vuositasolla siis noin 3000 6000 nuorilla on vaikeuksia kiinnittyä koulutukseen, eli noin 5-9 %. Tähän on vielä todettava että pakollisen yhteishaun vuoksi noin 98 % hakee koulutukseen heti peruskoulun päättymisen jälkeen. Peruskoulunsa päättäneiden tie voidaan myös kuvata seuraavasti: 100,00 90,00 80,00 70,00 91,06 93,14 91,63 Perusopetuksensa päättäneet 2000 vuonna 2008 (66228) 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 55,85 56,91 53,24 50,19 49,96 45,99 Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu 34,76 40,90 29,22 29,99 24,02 25,18 17,11 14,85 11,98 10,68 9,58 10,49 7,16 8,68 10,01 4,22 4,51 1,57 2,31 3,24 2,95 2,42 2,41 2,62 0,21 0,33 0,63 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuonna 2000 perusopetuksensa päättäneistä oli jonkinlaisen peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittanut 84 % ikäryhmästä. Lukion päättäneistä noin 20 % eivät jatka millään toisella koulutustasolla.

Akselin otsikko 90,00 80,00 Ylioppilaat vuonna 2000 toiminta 2000-2008 70,00 60,00 50,00 40,00 20 % ei jatka yo tutkinnon jälkeen missään 30,00 20,00 10,00 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koulutuksessa 43,46 65,62 79,48 81,22 76,35 66,62 55,04 39,90 30,00 Ulkopuolella 15,28 8,06 4,68 4,36 4,90 5,45 6,25 7,40 8,30 Työllinen 30,29 18,61 14,41 13,07 17,10 26,00 36,42 49,50 58,00 Muu 10,98 7,71 1,43 1,34 1,65 1,94 2,29 3,20 3,70 Tämän valossa alta puolet saa koulutuspaikan samana syksynä ja että vasta 3 vuotta kirjoitusten jälkeen saavutetaan lakipiste. Esimerkiksi vuonna 2000 lukion päättäneistä 28 % ei ollut suorittanut minkäänlaista lukion jälkeistä tutkintoa vuonna 2008, pojista lähes 40 % ei ollut suorittanut minkäänlaista tutkintoa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan osalta tämä näyttäytyy käytössä olevan työvoiman (Työlliset+työttömät) osalta seuraavalta vuonna 2009. Osuus työvoimasta (työlliset+työttömät) jolla pelkää peruskoulu tai yo-tutkinto ikäryhmä Koko maa VS Satakunta Pirkanmaa Uusimaa Häme Kymi E-Karjala 18-24 53,75 55,49 47,01 53,16 66,61 50,55 43,92 41,95 25-34 22,18 22,97 19,72 20,71 28,19 22,37 20,73 17,13 Yht 31,87 33,06 28,38 30,32 39,38 31,28 27,94 24,84 Varsinais-Suomessa nuorella työvoimalla yli puolella ei ole tulevaisuuden vaatimaa ammatillista tutkintoa ja ikäryhmässä 18-34 kolmannekselta puuttuu tutkinto. Ammatillisen koulutuksen ongelmana on että ammatillisen keskeyttämisen todellisista luvista ei puhuta julkisesti. Ammatillisen koulutuksen keskeyttää aloittaneista vuosikurssista noin 20 30 %. Julkisuudessa käytettävä luku noin 10 % perustuu siihen että keskeyttäneiden määrä lasketaan ammatillisen koulutuksen kokonaisvolyymista. Alla esimerkkinä vuonna 2001 ammatillisen koulutuksen aloittaneista ja koulutuksen läpäisystä. Aloittaneista 47550 oli tutkinnon suorittanut 7 vuodessa 72,5 %, ilman tutkintoa oli edelleen 26%

Ammatillisen perustutkinnon uudet opiskelijat 2001 (n=47550) Opiskeluvuosia Suorittanut tutkinnon osuus kumulatiivinen osuus 0,5 v. 89 0,19 1,0 v. 1725 3,63 1,5 v. 427 0,90 2,0 v. 3235 6,80 2,5 v. 1313 2,76 3,0 v. 20140 42,36 56,63 3,5 v. 1431 3,01 4,0 v. 2944 6,19 65,83 4,5 v. 521 1,10 5,0 v. 1260 2,65 69,58 5,5 v. 309 0,65 6,0 v. 759 1,60 71,83 6,5 v. 218 0,46 7,0 v. 6 0,01 72,30 Ei tutkintoa 12321 25,91 Muu tutkinto 852 1,79 47550 100,00 Tilanne on säilynyt melko muuttumattomana koko 2000 luvun mikä alla oleva kuvio näyttää. Myönteisenä on nähtävä että tutkinnon kolmessa vuodessa suorittavien osuus on kasvanut, kielteisenä että edelleen npin kolmannes ei suorita tutkintoa.

75,00 Ammatillsen perustutkinnon suorittamisen kesto osuus opsikelijoista 70,00 71,83 71,30 70,41 69,23 69,58 69,82 69,91 69,22 70,10 68,95 65,00 65,83 65,83 66,38 65,80 63,05 60,00 55,00 59,53 59,59 57,05 56,63 56,49 56,55 osuus joka suorittanet 3 vuodessa 4 vuodessa (kumalatiivinen) 5 vuodessa (kumalatiivinen) 6 vuodessa 50,00 2000 2001 2002 Aloitusvuosi 2003 2004 2005 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työttömäksi tai ulkopuolelle jää heti valmistumisen jälkeen joka vuosi noin 20 % 70,00 60,00 50,00 40,00 52,01 54,64 56,75 55,70 49,11 54,37 56,08 59,81 58,63 Ammatillsen perustutkinnon suorittaneet sijoittuminen heti koulutuksen jälkeen Työllinen Työtön Muu 30,00 20,00 21,23 20,26 19,15 20,48 22,60 19,80 16,77 13,61 16,50 10,00 3,26 3,50 3,43 2,99 3,92 3,59 4,73 4,96 4,14 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 Ammatillisen perustutkinnon 2000 suorittaneet toiminta 2000-2008 52,01 56,38 59,36 60,13 60,47 63,87 67,11 Koulutuksessa Työelämässä Ulkopuolella Muu 69,91 70,78 30,00 20,00 10,00 0,00 24,49 22,55 22,73 23,58 19,36 20,42 18,67 17,57 15,36 15,85 15,18 15,66 13,61 13,04 13,95 12,18 8,14 10,85 11,12 5,59 2,24 1,97 2,33 2,67 3,15 3,58 4,15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuonna 2000 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 49142 nuorista vuonna 2008 5467 nuorta, näistä työttömiä oli 3288 nuorta. Muulla oli 2038 (eläkeläinen, armeijassa tai ulkomailla asuva) näistä yli puolet eli 1219 oli eläkepäätöksen saaneita. Vuosina 2000-2008 toiminta tutkinnon suorittamisen jälkeen Toiminta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työllinen 52,01 54,64 56,75 55,70 49,11 54,37 56,08 59,81 58,63 Työtön 21,23 20,26 19,15 20,48 22,60 19,80 16,77 13,61 16,50 Muu 3,26 3,50 3,43 2,99 3,92 3,59 4,73 4,96 4,14 Jatko-opiskeluun siirtyneet, armeijassa, eläkeläiset ja ulkomailla ei mukana näissä luvuissa Mitä on tehty? Nuorisotoimen panostukset nk sosiaalisen vahvistamiseen ovat olleet Nuorisolakiin on lisätty määräys, monialaisen ohjaus- ja neuvontaverkoston perustamisesta kuntiin. Verkoston tehtävät ovat: o Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi o Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

o o Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Nuorten työpajatoiminnan valtionavustukset Etsivän nuorisotyön valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta Työpajoja on rahoitettu valtion toimesta Työpajatoiminnan rahoitus 1000 euroa vuosina 2004-2011 ELY-Keskus 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lappi 83 130 250 370 415 450 490 462 750 Pohjanmaa 380,65 453,92 911 1314 1518 1678 2360 2220 2785 Pohjois-Pohjanmaa 180 290 540 815 935 1080 1110 1043 1360 Pohjois-Savo 195 310 570 845 925 1100 1185 1115 1422 Uusimaa 375 570 1260 1875 1925 2070 2955 2775 3470 Varsinais-Suomi 194,35 246,08 569 881 782 872 1150 1085 1436 Koko maa 1408 2000 4100 6100 6500 7250 9250 8700 11233 Etsivä nuorisotyö ELY-keskus 2008 2009 2010 2011 Lappi 117 000,00 152 000,00 472200 605500 Pohjanmaa 717 000,00 645 000,00 1733000 2172000 Pohjois-Pohjanmaa 260 000,00 295 000,00 800000 1000000 Pohjois-Savo 365 000,00 370 000,00 1112000 1279700 Uusimaa 671 000,00 700 000,00 2000300 1948800 Varsinais-Suomi 370 000,00 338 000,00 749000 903700 Koko maa 2 500 000,00 2 500 000,00 6866500 7909700 Monialainen yhteistyö Monialaisia ryhmiä loi vuoden 2011 lopussa perustettu 191 kuntaan (60 %) ja 99 kunnassa (31 %) verkosto on perusteilla ja 30 kunnassa (9 %) ei ole käynnistetty verkoston asettamista. Varsinais-Suomen ELY:n alueella tilanne on seuraava; Maakunta Perustettu Perusteilla Ei perustettu Ei vastausta Kaikki yhteensä Satakunta 9 10 2 21 Varsinais-Suomi 16 10 1 1 28 Lounais-Suomi 25 20 3 1 49 Toiminnan tuloksia

Valmentajien määrän kehitys Kaikki valmentautujat maakuntajaon 2011 mukaan Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjala 194 107 153 260 228 424 601 865 Etelä-Pohjanmaa 362 447 459 369 430 539 639 746 Etelä-Savo 228 357 424 393 321 446 502 415 Kainuu 201 255 352 369 353 364 441 323 Kanta-Häme 101 123 109 161 208 277 428 450 Keski-Pohjanmaa 149 113 229 346 330 572 666 657 Keski-Suomi 875 1000 919 935 1077 1253 1390 1562 Kymenlaakso 266 287 740 816 801 822 954 1146 Lappi 700 903 708 1312 2327 2225 1766 1754 Pirkanmaa 1051 1340 1603 2303 2811 3467 4042 3667 Pohjanmaa 280 484 771 899 812 932 1120 1012 Pohjois-Karjala 180 217 116 203 306 355 412 403 Pohjois-Pohjanmaa 658 589 723 698 821 930 1035 1108 Pohjois-Savo 880 705 613 615 418 1152 1294 1378 Päijät-Häme 329 386 190 430 483 514 492 529 Satakunta 236 359 318 406 526 586 735 718 Uusimaa 1325 1686 1375 1503 1929 2020 2525 2758 Varsinais-Suomi 599 849 730 811 1156 1430 1730 1640 yhteensä 8614 10207 10532 12829 15337 18308 20772 21131 Alle 29 -vuotiaat valmentautujat maakuntajaon 2011 mukaan Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjala 139 100 114 183 177 267 329 355 Etelä-Pohjanmaa 305 361 400 315 340 431 451 481 Etelä-Savo 126 241 245 288 187 293 279 233 Kainuu 160 146 131 157 130 162 223 177 Kanta-Häme 78 95 97 121 128 166 296 285 Keski-Pohjanmaa 59 79 111 140 152 277 370 340 Keski-Suomi 397 388 325 454 496 657 625 794 Kymenlaakso 245 254 339 354 365 392 502 528 Lappi 402 540 336 380 688 959 724 800 Pirkanmaa 645 717 898 1447 1432 1772 2262 2001 Pohjanmaa 227 308 438 429 379 501 556 543 Pohjois-Karjala 148 212 116 203 297 343 408 390 Pohjois-Pohjanmaa 549 477 584 531 661 847 901 958 Pohjois-Savo 612 522 390 404 209 632 791 854 Päijät-Häme 275 250 182 409 437 468 460 488 Satakunta 209 296 261 331 370 417 546 455 Uusimaa 1223 1527 1294 1444 1559 1922 2296 2331 Varsinais-Suomi 407 590 549 615 731 798 997 969 yhteensä 6206 7103 6810 8205 8738 11304 13016 12982

Alle 25 -vuotiaat Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjala 98 90 94 126 130 217 229 285 Etelä-Pohjanmaa 287 326 364 286 297 373 386 425 Etelä-Savo 95 214 221 248 161 265 245 192 Kainuu 143 132 115 128 98 114 174 140 Kanta-Häme 61 81 83 93 93 137 235 208 Keski-Pohjanmaa 36 46 77 95 120 200 271 247 Keski-Suomi 317 350 270 353 389 479 479 611 Kymenlaakso 216 224 300 306 318 349 432 439 Lappi 336 483 259 254 474 678 491 581 Pirkanmaa 547 584 760 1263 1136 1406 1818 1668 Pohjanmaa 210 265 359 334 306 426 452 434 Pohjois-Karjala 140 199 113 179 271 311 373 352 Pohjois-Pohjanmaa 499 431 519 480 603 742 780 821 Pohjois-Savo 520 443 329 315 178 520 644 713 Päijät-Häme 250 228 163 389 398 423 438 450 Satakunta 187 273 225 287 295 345 484 371 Uusimaa 1112 1415 1177 1359 1446 1731 2054 2128 Varsinais-Suomi 380 438 497 547 626 694 874 819 yhteensä 5434 6222 5925 7042 7339 9410 10859 10884 Nuorten koulutustaustat Nuoret =alle 29v valmentautujat (%) koulutustaustat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Peruskoulussa * * * * 13,91 6,11 3,63 4,28 Peruskoulu keskeytynyt 2,75 4,70 3,92 2,79 2,15 2,06 1,63 2,07 Peruskoulu 55,53 58,99 59,85 61,35 50,73 57,46 59,96 56,42 Lukion oppimäärä 2,08 2,02 1,82 1,57 2,24 2,26 1,22 1,19 Ylioppilas 10,63 9,79 8,48 9,19 6,52 5,15 6,62 6,88 2. asteen ammatillinen tutkinto 24,80 21,80 23,41 22,20 23,09 24,77 25,00 26,95 Ammattikorkeakoulututkinto 0,58 0,94 0,58 0,57 0,71 0,70 0,74 0,47 Muu tutkinto 3,63 1,75 1,93 2,17 0,32 0,87 0,79 0,99 Ulkomailla suoritettu tutkinto * * * 0,16 0,33 0,61 0,40 0,64 Yliopistotutkinto * * * * * * * 0,11 Yhteensä 100,00 100,0 0 *= Ei vastausvaihtoehtona 100,0 0 100,0 0 100,0 0 100,0 0 100,0 0 100,0 0

Nuoret (%) Mikä kautta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työvoimahallinto 66,8 66,5 62,5 61,1 56,8 54,8 51,3 Koulutuksen järjestäjät 10,6 11,9 15,1 11,7 11,6 13,3 11,6 Kela, Työeläkelaitos, krimi ja Sosiaalitoimi 11,7 12,4 11,2 11,1 14,4 14,9 14,4 Suoraan 5,4 7,7 7,3 4,8 5,4 6,7 7,1 Etsivä * * * 2,7 4,6 5,0 6,3 Muu * * * 4,5 4,1 4,7 5,9 Armeijan time out * * * * * * 0,2 Ei tietoa 5,5 1,6 4,1 4,0 3,1 0,5 3,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 75 % nuorista sijoittuu myönteisesti pajajakson jälkeen Valmentajat Kaikki HTV Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjala 24,0 16,0 23,0 31,3 17,2 26,2 37,3 40,7 Etelä-Pohjanmaa 27,5 29,0 32,0 28,5 30,7 33,3 32,0 39,5 Etelä-Savo 23,0 38,0 32,3 26,3 24,2 42,3 44,0 54,0 Kainuu 30,0 48,0 42,0 35,0 37,0 36,0 40,1 27,8 Kanta-Häme 12,0 10,0 11,0 23,5 33,0 30,0 50,0 53,5 Keski-Pohjanmaa 15,5 17,0 25,0 26,2 21,5 29,8 30,7 54,0 Keski-Suomi 95,0 99,0 95,0 100,3 98,0 120,2 132,6 155,9 Kymenlaakso 28,0 31,0 39,7 61,4 70,5 75,5 85,0 89,0 Lappi 72,0 81,0 85,5 107,1 145,6 191,3 162,9 148,9 Pirkanmaa 96,5 143,0 153,6 148,3 183,6 213,4 222,6 223,8 Pohjanmaa 23,0 65,0 67,8 71,0 71,4 80,0 86,3 81,4 Pohjois-Karjala 25,0 44,0 10,0 19,0 25,3 30,8 31,3 31,1 Pohjois-Pohjanmaa 68,0 85,3 86,8 66,0 91,5 99,5 144,0 122,9 Pohjois-Savo 92,0 75,0 59,9 61,9 50,0 98,2 108,9 88,0 Päijät-Häme 33,5 54,0 23,3 35,8 56,5 46,0 48,5 71,5 Satakunta 32,5 30,0 31,0 30,3 39,3 46,6 63,9 61,6 Uusimaa 121,0 125,0 153,9 153,5 157,0 172,6 227,0 229,2 Varsinais-Suomi 69,3 107,8 74,5 88,0 105,9 116,7 115,9 120,2 Kaikki yhteensä 887,8 1098,1 1046,4 1113,3 1258,1 1488,3 1662,9 1692,9

Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön yhteydessä nuoriin 2009-2011 maakunta 2009 2010 2011 Etelä-Karjala 197 275 374 Etelä-Pohjanmaa 254 317 407 Etelä-Savo 607 629 828 Itä-Uusimaa 84 142 166 Kainuu 3 83 267 Kanta-Häme 22 409 Keski-Pohjanmaa 57 126 206 Keski-Suomi 401 592 1372 Kymenlaakso 127 203 553 Lappi 207 418 938 Pirkanmaa 420 352 766 Pohjanmaa 75 382 363 Pohjois-Karjala 509 601 341 Pohjois-Pohjanmaa 372 782 1063 Pohjois-Savo 1488 437 1049 Päijät-Häme 1199 2047 160 Satakunta 186 185 433 Uusimaa 1463 2625 4318 Varsinais-Suomi 551 750 1041 Koko maa 8200 10968 15054 Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret 2008 2011 Maakunta 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjala 67 168 227 255 Etelä-Pohjanmaa 159 197 253 363 Etelä-Savo 222 97 240 374 Itä-Uusimaa 34 69 120 114 Kainuu 12 3 83 236 Kanta-Häme 0 0 22 244 Keski-Pohjanmaa 25 24 62 123 Keski-Suomi 91 248 434 986 Kymenlaakso 29 101 148 246 Lappi 137 158 197 667 Pirkanmaa 182 338 314 554 Pohjanmaa 21 69 227 301 Pohjois-Karjala 118 91 156 266 Pohjois-Pohjanmaa 128 271 668 868 Pohjois-Savo 126 409 323 804 Päijät-Häme 57 66 77 122 Satakunta 23 109 145 291 Uusimaa 403 585 1447 2384 Varsinais-Suomi 165 360 581 843 Kaikki yhteensä 1999 3363 5724 10041

Koulutustausta ilman ei tietoa 2008 2009 2010 2011,00 Peruskoulussa tai keskeytynyt 17,99 11,98 11,11 9,98 Peruskoulu suoritettu 69,44 73,43 73,98 75,82 Lukio tai ylioppilas 3,77 2,87 3,04 3,05 Ammatillinen suoritettu 6,40 7,92 8,23 8,28 Keskeytynyt korkeakoulu 0,44 0,50 0,48 0,55 Korkeakoulu 0,33 0,23 0,17 0,18 Muu 1,64 1,75 1,96 1,48 Lähtömaa 0,00 1,32 1,03 0,66 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 Mitä kautta Taho 2009 2010 2011 Koulutuksen järjestäjät 24,06 29,91 39,54 Julkishallinto muu 37,11 34,98 30,25 Sosiaaliset verkostot 27,12 24,20 19,55 Pulustusvoimat 0,00 0,00 2,62 Muu 11,72 10,92 8,05 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 Nuorten tilanne tavoitettaessa 2011 Toiminta tavoitettaessa Uusimaa Varsinais-Suomi Kaikki yhteensä peruskoulussa 7,43 4,32 8,43 työssä käyvä 3,86 5,64 3,80 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 27,49 23,28 25,51 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 23,92 25,40 19,98 opiskelija 17,59 25,31 22,28 sairaana 2,14 2,03 2,46 eläkkeellä 0,30 1,06 0,60 asevelvollisuus 0,48 0,53 0,36 kotona (lastenhoito) 1,16 0,26 1,27 kotoutumistoimeenpiteessä 0,51 0,88 0,46 muu 7,58 6,00 6,16 ei tietoa 7,55 5,29 8,69 yhteensä 100,00 100,00 100,00

Muu asioita johon tulisi kiinnittää huomiota Perusopetus Miksi perusopetus ei kykene antamaan kaikille eväitä toiselle asteelle? Miksi polarisoituminen lisääntyy peruskoulussa? Miten kehittää perusopetuksen opinnonohjausta Opinto-ohjaajien määrä ei ole riittävä Tuleeko erityisopetusta uudistaa? Miten aiempi tuki koulutustaustaltaan heikoimmille (äidin koulutustausta) Nuoret ja työelämä, miten parempi tuntemus työelämästä ja tulevista opiskeluvalinnoista. Pidemmät ja tehokkaimmat tutustumisjaksoja työelämään, yrityselämän rooli Tulisiko nk 10 luokka ja nk ammattistartti yhdistää? pajojen rooli? Kesätyöpaikat Lukio Ylioppilaista 20 % ei jatka missään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Näistä nuorista ei ole vielä keskusteltu ollenkaan! Mistä tämä johtuu asiasta tiedetään kovin vähän olisi tutkimuksen paikka. Lukion opinto-ohjausta tulee tehostaa ja kehittää Onko opinto-ohjaajien määrä riittävä Osalla ei riittävät eväät korkeakoulutukseen (ammatillinen koulutus?) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen keskeyttävät 20 30 % aloittaneista ja suurin osa myöhemmin kuin ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Me tiedämme todella vähän siitä, miksi nuoret keskeyttävät ja mitkä syyt ovat keskeyttämisen taustalla. Opinto-ohjaus ja oppilashuollon voimavarat riittämättömät Keskeyttämisen ehkäisy, miten saada enemmän yksilöllistä ohjausta ja tukea Onko koulutuspaikat oikein suhteessa alueen työvoimatarpeeseen? Käytännön työssäoppimisen ja teorian välinen suhde ja jaksotus Ammatillisen koulutuksen muuttaminen moduulirakenteeksi? Opintotuki? Yhteistyö nuorten työpajojen kanssa vrt Varsinais-Suomen MAST-hanke ja sopimus Oppisopimuskoulutus Uusi mikro- ja pienyrittäjiä suosiva ja tukeva oppisopimus, jossa esimerkiksi pajat ja muut tahot voisi toimia osittain ohjaajina sekä hoitaa nuoren tukemisen sekä oppisopimukseen liittyvät hallinnolliset palvelut. Työpajat Työpajojen haasteena monella paikkakunnalla ettei ole riittäviä tiloja ottaa vastaan kaikkia nuoria. Kunnille vastuu kunnon tiloista. OKM tuki tilojen rakentamiseen tai ostamiseen?

Riittävä määrä valmentajia ely-keskusten kansallisen rahoituksen rooli? Tukityöllistettyjä ammattitaitoisia aikuisia jolla terveydellisistä ja muista syistä vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille? Työpajojen ja elinkeinoelämän yhteistyösopimus nuorten sijoittumisesta työharjoitteluun ja oppisopimukseen yrityksiin Edelleen kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa, sekä uutena yhteistyö kansalaisja kansanopistojen kanssa. Työpajatoiminta kattaa koko Varsinais-Suomen ELYN rahoituksen koordinoiminen paikallistasolla Etsivä nuorisotyö Kuntien rooli hakusessa. Kunnilla ei selvää käsitystä kuinka moni nuori tarvitsee palveluja, ketkä ovat kohderyhmät Etsivän nuorisotyön esimiesten koulutus sekä heidän rooli. Puuttuvat palvelut mm mielenterveyspalvelut Kunnat Kunnista puuttuu lapsi- ja nuorisopolitiikan kokonaiskoordinaatio Kykenevätkö pakolliset monialaiset ohjaus- ja neuvontaryhmät ottamaan tästä heille määrityt tehtävät. Ovatko ryhmissä oikeat jäsenet Kunnilla ei selkä kuva lasten ja nuorten elinoloista ja elinolojen lohkojen keskinäisestä suhteesta Palveluverkko ja prosessit eivät ole läpinäkyviä ei toimijoille eikä asiakkaille Politiikka on sektorimaista Kunnille kokonaisseurantavastuu nuorista peruskoulun jälkeen. Työvoimahallinto Kirjoitan joskus myöhemmin