Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä, koulu(tus)pudokkuutta, pienituloisuutta, köyhyyttä, asunnottomuutta, velkaantumista? Päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, heikkoa terveyttä? Yhteiskunnan ulkopuolisuutta, poliittista osallistumattomuutta, yksinäisyyttä? Rikollisuus usein osa syrjäytymisen määritelmää
Haasteita tutkimukselle Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että rikosuralle päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo nuorena (Stattin & Magnusson 1991) Suurin osa tutkimuksesta koskee poikia/miehiä Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien suunta on epäselvä Perhetaustan vaikutus lasten rikollisuuteen helpompi todistaa Toisaalta haasteena myös se, kuinka mitata nuorten aikuisten syrjäytymistä luotettavasti
Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Rekisteritutkimushanke 2008 Tutkimuskysymys hankkeen alussa varsin yleisluontoinen: miten erilaiset sosiodemografiset tekijät ja sosiaaliset ongelmat ovat yksilötasolla yhteydessä rikosten tekemiseen ja rikosuran alkamiseen? Aineistona 150 000 ihmisen rekisteripohjainen satunnaisotos, johon yhdistetty tietoja: Koulutuksesta, työttömyydestä, tuloista Poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta (tekijät ja uhrit) Tuomioista ja sakoista Väitöskirja: Sosioekonomiset erot suomalaisten nuorten aikuisten rikollisuudessa ja väkivallan uhriksi joutumisessa
Tuloksia
Ikä-rikoskäyrä Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt 2006-2011 Poliisin tietoon tulleita rikoksia 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 keskiarvo 2006-2011 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Epäillyn ikä Lähde: Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus
Sukupuolierot rikollisuudessa pienimmillään murrosiässä (Optulan nuorisorikollisuuskyselyt, Salmi 2009) Pojat aloittavat rikoskäyttäytymisen nuorempana (Moffitt et al. 2001) pl. päihteidenkäyttö Poikien ja tyttöjen rikoskäyttäytyminen samankaltaisinta noin 15- vuotiaana (Moffitt et al. 2001) Poikien rikollisuus vakavampaa tulee useammin poliisin tietoon (Moffitt et al. 2001)
Sosioekonomisen aseman (SES) osoittimet ja rikollisuus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Rikoksia / 1000 henkilövuotta, kolmen vuoden seuranta (2005-2007) Miehet Naiset Rikoksia / 1000 henkilövuotta Rikoksia / 1000 henkilövuotta Väkivalta Omaisuus Ratti Väkivalta Omaisuus Ratti Koulutus Lukio tai korkeampi 2.1 0.4 2.6 0.1 0.1 0.3 2004 Ammattikoulu 8.3 10.3 13.0 1.0 0.4 1.3 Peruskoulu 35.8 57.3 48.3 8.1 10.4 5.4 Tulot 1. kvintiili (korkein) 3.9 1.5 6.5 0.0 0.2 0.2 2004 2. kvintiili 8.4 5.9 12.7 0.5 0.3 0.9 3. kvintiili 11.6 8.7 13.3 0.9 0.7 0.8 4. kvintiili 13.9 18.4 19.6 3.0 3.0 1.5 5. kvintiili (matalin) 22.2 49.9 31.9 2.9 3.9 3.4 Työttömyys Ei työttömyytä 6.1 8.7 9.1 0.5 0.7 0.9 1999-2004 1. kvartiili (lyhin 25%) 13.7 13.7 15.8 0.5 0.4 0.5 2. kvartilli 13.3 28.9 16.7 1.5 2.2 0.2 3. kvartilli 16.7 32.0 31.6 3.0 1.4 2.6 4. kvartiili (pisin 25&) 32.0 30.4 39.9 5.8 7.2 3.9 Keskiarvo 11.3 15.7 15.9 1.5 1.6 1.3 Lähde: Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne & Martikainen, Pekka (2011): Social Determinants of Crime in a Welfare State: Do They Still Matter? Acta Sociologica 54(2)
Riskitekijöiden kasautuminen ja rikoksista tuomittujen (05-07) osuus (Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät aineisto) 19-30-vuotiaat miehet 19-30-vuotiaat naiset 18 18 16 16 14 12 14 12 väkivaltarikokset omaisuusrikokset 10 10 rattijuopumukset % 8 % 8 6 6 4 4 2 2 0 0 1 2 3 4 0 0 1 2 3 4 Riskitekijöiden määrä Riskitekijöiden määrä 0=Ei yhtään riskitekijää 4=Kaikki riskitekijät (ei koulutusta, ei ammattia, pitkä työttömyys, matalat tulot)
Koulutus, työttömyys ja väkivallan vakavuus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 2005-2007 Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys UHRIT EPÄILLYT Sukupuoli Nainen 1.0 1.0 1.0 Mies 3.8 5.7 7.0 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.2 2.2 3.4 Peruskoulu 6.6 6.9 14.0 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.1 1.9 2.9 2. kvartiili 1.6 1.7 1.8 3. kvartilli 1.8 2.3 2.4 4. kvartiili 1.8 3.6 5.6 Sukupuoli Nainen 1.0 1.0 1.0 Mies 1.1 2.2 5.7 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.0 2.1 4.0 Peruskoulu 3.7 4.9 10.5 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.0 1.2 0.8 2. kvartiili 1.4 1.5 1.1 3. kvartilli 1.0 1.6 2.3 4. kvartiili 1.8 2.1 3.7 Lähde: Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Oikeus 39(3)
Yhteenveto päätuloksista Pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet vahvasti yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa Karkeilla mittareilla varsin merkittäviä eroja Syrjäytymisen suhteellinen vaikutus samansuuntainen miehillä ja naisilla, rikollisuuden absoluuttinen taso miehillä huomattavasti korkeampi Toisaalta suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rikoksiin Yhtenä syynä vahvoihin yhteyksiin se, että rekisteriaineisto edustaa väestöä erittäin hyvin, ja heikoimmassa asemassa olevat ovat mukana (toisin kuin kyselytutkimuksissa) Myös vakavan väkivallan uhrit valikoituneita Mitä vakavampi poliisin tietoon tullut väkivalta, sitä suurempi osa uhreista miehiä
Rajoituksista Korrelaatio ei todista kausaliteettia Rekisteriaineistojen suurimpana ongelmana kriminologisen tutkimuksen kannalta se, ettei yksilöominaisuuksia voida mitata (kognitiiviset kyvyt, persoonallisuus, impulsiivisuus) Toisaalta ongelmana myös se, ettei piilorikollisuutta voida tutkia Tarvitaan vahvempia tutkimusasetelmia (ns. luonnolliset kokeet) Syrjäytyneiden tunnistaminen vielä puutteellista (Myrskylä 2011) Koulutuspudokkaat hyvin heterogeeninen ryhmä NEET (not in education, employment or training) Tiedetään, että osa paljon rikoksia tekevistä ei saa koskaan seurannan aikana työttömyyskorvauksia työttömyyden vaikutus aliarvioidaan Tarvitaan parempaa tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista
Johtopäätöksiä Kouluttamattomien poikien työllisyystilanne heikompi kuin tyttöjen vastaava (Sipilä et al. 2011) Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset erityisen vahingollisia syrjäytymisvaarassa oleville miehille? (Kivivuori & Lehti 2006) Toisaalta ongelmana se, että suuri osa paljon rikoksia tekevistä nuorista ei edes työvoimapalveluiden piirissä, eikä siten näy tilastoissa edes työttömänä (vrt. Myrskylä 2012)
Johtopäätöksiä Koulupudokkuuden ehkäisy tärkeää koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Vaikutus rikollisuuteen riippumatta Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013; Aaltonen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt) (Savolainen ym. 2012) Työttömyydestä, pienituloisuudesta sekä aikaisemmasta rikollisuudesta (Aaltonen ym. 2011) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös luonnollisissa kokeissa USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al. 2012 Vaikea sanoa, kannattaako mahdolliset koulutusreformit kohdistaa koko väestöön (oppivelvollisuusiän nosto), vai tarvitaanko kohdennettuja toimia erityisesti ammattikouluissa (oppisopimuskoulutus, työssä oppiminen)
Kysymyksiä? www.optula.om.fi mikko.e.aaltonen@om.fi 050-4308510