VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS

1 (51) SOPIMUKSIIN PERUSTUVA VARAUTUMINEN TIETOYHTEISKUNTASEKTORILLA OSARAPORTTI VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli 2007

2 (51) Julkaisija Tietoverkko- ja voimatalouspooli Tekijät "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla" projektin toisen vaiheen "Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus" projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.5.2007 Asiakirjan laji Osaraportti (vaihe 2) Toimeksiantaja PTS:n elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli Asiakirjan nimi TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät 17.8.2005 käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Projektin toisen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Raportin kolmannessa luvussa kuvatuista syistä johtuen projektiryhmä joutui luopumaan ajatuksesta verkostojen kuvauksesta. Raportissa kuvataan verkostojen sijasta keskeiset toiminnot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamiseksi ja aikaansaamiseksi. Tässä raportissa esitetyt projektiryhmän näkemykset muodostavat perustan projektin kolmannen vaiheen työlle eli varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimintoja koskien. Projektin työn edetessä todettiin tarpeelliseksi tehdä muutamia tarkennuksia ja täydennyksiä ensimmäisen vaiheen raporttiin. Muutokset johtuivat esiin nousseista näkemyksistä tai kysymyksistä, joita edeltävä raportti ei sisältänyt tai joihin se ei antanut vastausta. Yritysten ja yritystoiminnan verkostoituminen liiketoimintamallien kehittyessä on keskeisesti vaikuttanut tapaan, jolla kriittiset suoritteet ja palvelut tuotetaan. Verkottumista ja verkostojen johtamista on kuvattu omassa erillisessä luvussaan. Kaikkien tunnistettujen tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot on tunnistettu ja niitä on raportin liitteissä pyritty kuvaamaan yksityiskohtaisemmin (Kuvaavat liitteet ovat osittain puutteellisia. Projektiryhmän huom.). Joidenkin tunnistettujen toimintojen oletettiin olevan muita keskeisempiä tietojärjestelmäalan kokonaisuuden toiminnan kannalta. Näitä toimintojen keskinäisiä riippuvuuksia on arvioitu ja arvioinnin tulokset sisältyvät raportin liitteisiin. Projektin tärkeimmät johtopäätökset on koottu omaksi luvukseen. Johtopäätöksiä tehtäessä on pyritty keskittymään projektin seuraaville vaiheille keskeisiin havaintoihin ottaen myös huomioon projektikokonaisuuden ensimmäisen vaiheen näkemykset. Raporttia voidaan vielä muuttaa tai täydentää, mikäli projektikokonaisuuden seuraavat vaiheet antavat siihen aihetta. Projektiryhmään ovat kuuluneet - Matti Lehtimäki, Oy L M Ericsson Ab, projektiryhmän puheenjohtaja - Sakari Ahvenainen, Joukkoviestintäpooli - Tuomo Haukkovaara, Oy International Business Machines Ab - Erkki Heliö, TietoEnator Oyj - Jorma Kivimäki, YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut - Kimmo Manni, Suomen Erillisverkot Oy - Matti Pikarla, ELKOMIT ry - Hannu Sivonen, Huoltovarmuuskeskus - Heikki Toivonen, Puolustusvoimat - Kari Wirman, FiCom ry, projektiryhmän sihteeri Avainsanat tietoyhteiskuntasektori, kriittinen, infrastruktuuri, suoritteet, palvelut, tietojärjestelmä, maahantuonti, valmistus Muut tiedot

3 (51) Kokonaissivumäärä 3+27 (tekstiosa) + liitteet (11 kpl) Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Huoltovarmuuskeskus Kustantaja

4 (51) SOPIVA-PROJEKTI VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI... 2 1 Tiivistelmä... 5 2 Täydennykset ja muutokset projektin ensimmäisen vaiheen raporttiin... 6 2.1 Tietoyhteiskunnan kriittiset suoritteet ja palvelut... 6 2.2 Uusi luku ensimmäisen vaiheen raporttiin: 6.3 Puolijohteet ja mikropiirit... 9 2.3 Täydennys ensimmäisen vaiheen johtopäätöksiin... 9 3 Tarkastelualueen rajaukset ja valinnat... 10 3.1 Yrityksiin ja tekijöihin keskittyvä tarkastelukulma johti umpikujaan; toimintoihin keskittyvä tarkastelu kesti paineet... 11 3.2 Tarkastelu keskitettiin tietoyhteiskuntasektorin omiin toimintoihin... 13 3.3 Tarkastelussa keskityttiin seurauksiin, ei syihin... 13 4 Verkostot ja niiden johtaminen... 14 4.1 Yritysten verkottuminen... 14 4.2 Arvoketjuista ja niiden muutoksista... 14 4.3 Verkosto-osaaminen ja verkostoyritykset... 15 4.4 Verkostojohtamisesta... 16 5 Tietoyhteiskunnan suoritteet ja kriittiset toiminnot... 18 5.1 Viestintäverkkotuotteet ja palvelut; liityntä- ja muut viestintäpalvelut... 18 5.2 Laitealusta... 19 5.3 Sovellukset... 20 5.4 Yhteiset palvelut... 20 5.5 Maahantuonti ja valmistus... 21 6 Toimintojen kriittisyyden arviointi riippuvuuksien avulla... 22 6.1 Arviointimenetelmä... 23 6.2 Arvioinnin tulokset... 24 6.3 Tulosten arviointia... 25 6.3.1 Tuntiluokan häiriöt ja niistä toipuminen... 25 6.3.2 Päiväluokan häiriöt ja niistä toipuminen... 25 6.3.3 Kuukausiluokan häiriöt ja niistä toipuminen... 25 6.3.4 Häiriöiden syiden aikariippuvuudesta... 26 6.3.5 Häiriöistä toipumisen aikariippuvuudesta... 26 6.3.6 Yleisiä johtopäätöksiä edellisistä... 26 7 Johtopäätökset... 27

5 (51) 1 Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät 17.8.2005 käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Tämä raportti on projektin kakkosvaiheen loppuraportti. Projektin toisen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan kokonaisprojektin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Tämän raportin kolmannessa luvussa kuvatuista syistä johtuen projektiryhmä joutui luopumaan ajatuksesta verkostojen kuvauksesta. Raportissa kuvataan verkostojen sijasta keskeiset toiminnot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamiseksi ja aikaansaamiseksi. Tässä raportissa esitetyt projektiryhmän näkemykset muodostavat perustan projektin kolmannen vaiheen työlle eli varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimintoja koskien. Projektin työn edetessä todettiin tarpeelliseksi tehdä muutamia tarkennuksia ja täydennyksiä ensimmäisen vaiheen raporttiin. Muutokset johtuivat esiin nousseista näkemyksistä tai kysymyksistä, joita edeltävä raportti ei sisältänyt tai joihin se ei antanut vastausta. Keskeisimmät täydennykset liittyvät tietojen merkityksen korostamiseen kriittistä infrastruktuuria kuvaavassa mallissa. Tiedot on jaettu kahteen ryhmään: prosessi- ja infratiedot. Prosessitiedolla tarkoitetaan loppukäyttäjän, joka voi olla organisaatio, ihminen, tekninen laite tai järjestelmä, toimintaprosessissa käsittelemää ja kyseiseen prosessiin välittömästi liittyvää tietoa. Infratiedolla puolestaan tarkoitetaan tietoa, joka monistetaan ja jaetaan yhdisteltäväksi ja käsiteltäväksi yhdessä prosessitietojen kanssa. Yritysten ja yritystoiminnan verkostoituminen liiketoimintamallien kehittyessä on keskeisesti vaikuttanut tapaan, jolla tietoyhteiskuntasektorin kriittiset suoritteet ja palvelut tuotetaan. Verkottumista ja verkostojen johtamista on kuvattu omassa erillisessä luvussaan, koska liiketoimintamallit elävät yritysverkostojen mukana ja huoltovarmuus tuotetaan yksittäisen yrityksen tai toimijan sijasta verkostossa. Verkostojen johtaminen edellyttää monia muutoksia perinteiseen hierarkioiden johtamisajatteluun verrattuna. Nämä muutokset heijastuvat myös yhteiskunnan tapaan johtaa verkostoja. Viimeksi mainittu johtaminen konkretisoituu toimijoita sitovissa normistoissa (lait, asetukset, viranomaismääräykset, jne.). Kaikkien tunnistettujen tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot on tunnistettu ja niitä on raportin liitteissä pyritty kuvaamaan yksityiskohtaisemmin. Liitteissä 1-4 on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin tunnistettuja keskeisiä toimintoja. Taulukoissa on toiminnot joko määritelty tai niitä on kuvattu yksityiskohtaisemmin lukemisen helpottamiseksi. Liitetaulukoissa esitettyjä vaatimuksia ei kuitenkaan ole tarkoitettu määräysten perusteiksi, vaan niitä on käytetty toiminnon merkityksen ja luonteen havainnollistamiseksi sekä toimintoon vaikuttavien tekijöiden avaamiseksi ja luonnehtimiseksi.

Päätelaitteet Käyttötuki VERSIO 6 (51) Joidenkin tunnistettujen toimintojen oletettiin olevan muita keskeisempiä tietojärjestelmäalan kokonaisuuden toiminnan kannalta. Tämän oletuksen selvittämiseksi toimintojen keskinäisiä riippuvuuksia arvioitiin ja arvioinnin yksityiskohtaiset tulokset on esitetty kaavioina raportin liitteissä. Tietoyhteiskunnan kriittisiä suoritteita ylläpitävien toimintojen tärkeysjärjestystä pyrittiin arvioimaan tarkastelemalla yhtäältä suoritteiden riippuvuutta toisistaan ja toisaalta suoritteiden riippuvuutta niitä ylläpitävistä toiminnoista. Toimintojen asettaminen kuvatulla tavalla karkeaan tärkeysjärjestykseen on apuna tietojärjestelmäalan varautumistoimien kohdistamisessa. Riippuvuuksien todettiin olevan erilaisia riippuen häiriötilanteen kestosta. Pitkän häiriön vaikutukset saattavat säteillä laajalti, mutta toisaalta sen aikana voidaan myös käyttää enemmän vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten esimerkiksi suunniteltuja varajärjestelmiä tai vaihtoehtoisia palveluntuottajia. Projektin tärkeimmät johtopäätökset on koottu omaksi luvukseen (luku 7). Johtopäätöksiä tehtäessä pyrittiin keskittymään projektin seuraaville vaiheille keskeisiin havaintoihin ottaen myös huomioon projektikokonaisuuden ensimmäisen vaiheen näkemykset. 2 Täydennykset ja muutokset projektin ensimmäisen vaiheen raporttiin 2.1 Tietoyhteiskunnan kriittiset suoritteet ja palvelut Projektin ensimmäisessä vaiheessa tietoyhteiskunnan kriittiset suoritteet ja palvelut kuvattiin alla olevan kuvan 1 esittämällä kerrosmaisella rakenteella. LOPPUKÄYTTÄJÄN TOIMINTAPROSESSIT Yhteiset palvelut Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot väliohjelmistot oheislaitteet Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Kuva 1 Toimintaprosessit ja tietotekniikka Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä verkostoja ja toimintoja tarkemmin tarkasteltaessa havaittiin, että kuvaa oli tarpeen täydentää ja muuttaa eräiden yksityiskohtien osalta.

sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset tietokonelaitteet varusohjelmistot väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet VERSIO 7 (51) 4 2 1 Prosessitiedot Sovellukset sovellusperheet valmisohjelmistot räätälöidyt ohjelmistot palvelusovellukset Laitealustat tietokonelaitteet väliohjelmistot varusohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Sovellukset Laitealustat Prosessitiedot Asiakasverkot Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Sovellukset Laitealustat Sovellukset Laitealustat Prosessitiedot Prosessitiedot Asiakasverkot Asiakasverkot Sovellukset Laitealustat Käyttötuki Sovellukset Prosessitiedot Laitealustat Asiakasverkot Prosessitiedot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Prosessitiedot Asiakasverkot Sovellukset Laitealustat Asiakasverkot Prosessitiedot Asiakasverkot Sovellukset Laitealustat Prosessitiedot Päätelaitteet Asiakasverkot 3 Kuva 2 Muutettu ja täydennetty kuvaus toimintaprosessien ja tietotekniikan välisen suhteen osatekijöistä Muutos 1: Kuvaan lisättiin loppukäyttäjän toimintaprosessissaan käsittelemät tiedot, jotka oli tarkoituksenmukaista vielä jakaa kahteen erilliseen luokkaan: infratiedot ja prosessitiedot. Kaikkien tavoitteellisesti toimivien järjestelmien, esim. solun, ihmisen, organisaation, teknisen laitteen tai järjestelmän toiminta perustuu tietoon useammalla tasolla. Ensin järjestelmät tarvitsevat tietoa ympäristöstään, toiseksi ne tulkitsevat rakenteellaan saamaansa tietoa ympäristöstä ja kolmanneksi ne vaikuttavat toisiin järjestelmiin päätöksillään tai päätöksillään, eli toimillaan tai jakamallaan tiedolla. Järjestelmän rakenne muodostuu tiedon kannalta järjestelmän fyysisistä osista ja osien suhteista sekä järjestelmässä olevassa tallennetusta tiedosta. Näitä ovat mm. opitut asiat, muistikuvat, ohjelmat) Tietotekniikan aikakaudella tietokonepohjaisten laitteiden ja järjestelmien toiminta korostaa tiedon merkitystä. Tietokoneet keräävät tietoa ympäristöstä käsittelevät sitä ja jakavat sitä edelleen. Esimerkiksi GPS-vastaanotin (GPS, Global Positioning System) kerää tietoa GPS-satelliittien signaaleista, käsittelee niitä, jolloin GPS-satelliitin signaalit muuttuvat laskentaoperaatioiden jälkeen paikkatiedoksi. Se toimitetaan edelleen GPS-vastaanottimen näyttöön (ihmisen) hyödynnettäväksi taikka paikkatiedolla voidaan ohjata esimerkiksi puuraaka-aineen kuljetuksia harvesterien rekisteröimien tukki- tai kuitupuupinojen paikkatietojen perusteella. Prosessitiedolla tarkoitetaan loppukäyttäjän, joka voi olla organisaatio, ihminen, tekninen laite tai järjestelmä, toimintaprosessissa käsittelemää tietoa.

8 (51) Esimerkkejä prosessitiedoista ovat mm. terveyskeskuksen tietyn potilaan lääkityksestä tai yksittäiseen hoitotapahtumaan liittyvistä toimenpiteistä (tieto ympäristöstä) ja lääkärin koulutuksessaan ja työkokemuksissaan saama (tulkitseva tieto, osaaminen). Infratiedolla tarkoitetaan tietoa, joka monistetaan ja jaetaan yhdisteltäväksi ja käsiteltäväksi yhdessä prosessitietojen kanssa. Esimerkkejä infratiedoista ovat mm. väestötietojärjestelmän tiedot, joita käsitellään terveyskeskuksen potilastietojärjestelmässä yhdisteltynä em. hoitotapahtuman tietojen kanssa. Toinen esimerkki infratiedoista on sääennusteet, jotka ovat oleellinen osa ilmailua ja ilmaliikennettä palvelevien sovellusten lähtötietoja, ja kolmas GPS-satelliittien signaalit. Muutos 2: Kuvan eri tasojen sisällä toistuu periaatteessa sama laitealusta-sovelluksetprosessitiedot rakenne. Esimerkiksi verkkopalveluissa käytetyt reitittimet ovat laitteita, joissa on käyttöjärjestelmä (varusohjelmisto) sekä itse reitittämiseen liittyvistä toiminnoista huolehtivat sovellukset. Reitittimen prosessitietoja ovat esimerkiksi reititystaulukot ja järjestelmälokit. Kuvatun kaltaiset prosessitiedot ovat oleellisen tärkeitä ja välttämättömiä ko. infrastruktuurin kerroksen toiminnalle, mutta niiden merkitys jollekin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiselle prosessille on välillistä. Eräissä yhteyksissä näistä prosessitiedoista on tässä raportissa käytetty nimitystä tekniset prosessitiedot. Muutos 3: Kuvaa on täydennetty myös laitealustan ja liityntäverkkojen väliin sijoittuvilla asiakasverkoilla, joihin laitealustat usein liittyvät. Asiakasverkot liittyvät johonkin liityntäverkkoon. Asiakasverkot katsottiin tarpeelliseksi lisätä siksi, että ne muodostavat monessa tapauksessa tietojärjestelmien toiminnan kannalta kriittisen osan järjestelmäkokonaisuudessa. Asiakasverkkojen suunnittelu, asennus ja ylläpito on usein jonkun muun kuin tietojärjestelmäalan perinteisen toimijan vastuulla. Asiakasverkolla tarkoitetaan loppukäyttäjän tai vastaavan omistamaa tai ylläpitämää viestintäverkon osaa. Asiakasverkko sisältää liityntäverkon asiakkaan hallinnassa olevat kaapeloinnit sekä asiakkaan itsensä tuottamat viestintäverkot ja - palvelut, joissa käsitellään käyttäjän luottamuksellisia viestejä, tunnistamistietoja tai paikkatietoja. Esimerkkejä asiakasverkoista ovat kiinteistöjen sisäverkot, yritysten lähiverkot (LAN, Local Area Network) ja tietokonesalien verkot. Muutos 4: Yhteiset palvelut on muutettu laitealustaan tukeutuvista sovelluksista yleisempään muotoon, vaikkakin useat palvelut on toteutettu tällä perusrakenteella. Yhteiset palvelut ovat kuitenkin usein laajempia kokonaisuuksia, järjestelmien järjestelmiä, jolloin niiden yksinkertaistaminen alkuperäisen kuvan mukaiseen muotoon ei vastanne riittävästi todellisuutta. Aikaisemmassa projektivaiheessa esitettyihin kyseis-

9 (51) ten palvelujen määritelmään tai kriittisyyden arvioihin tehdyllä muutoksella ei ole vaikutusta. 2.2 Uusi luku ensimmäisen vaiheen raporttiin: 6.3 Puolijohteet ja mikropiirit Tietoyhteiskunnan keskeinen elementti on globaali, integroitu ja elektroninen tieto, joka on seuraava megavaihe tietoon liittyvässä teknologiassa. Edellinen vastaava murros oli kirjapainotaito 1400-luvun lopussa. Elektroninen tieto tarkoittaa tässä integroitua 1 elektronista tiedon siirtoa, käsittelyä ja tallennusta. Kaikissa näissä tietoyhteiskunnan keskeisissä ja yleisissä toiminnoissa puolijohteisiin perustuvat mikropiirit ovat korvaamattomia: ilman mikropiirejä, mm. muistipiirejä ja mikroprosessoreja, ei ole juurikaan nykyaikaista elektronista tiedonsiirtoa, käsittelyä tai tallennusta. Mikropiirien tuhoutuessa laajalti tai paikallisesti, yhteiskunta lakkaa olemasta tietoyhteiskunta laajalti tai paikallisesti. Mikropiireihin liittyviä suuria uhkia ovat EMP (Electromagnetic Pulse, elektromagneettinen pulssi) ja HPM (High Power Microwave, suurtehoinen mikroaalto). Molemmat tuhoavat elektroniikkaa, sitä paremmin mitä herkempää eli tehokkaampaa 2 se on. EMP voidaan aikaansaada ydinaseella, jolloin vaikutus kohdistuu hyvin laajalle alueelle, jopa kokonaiseen maanosaan. EMP voidaan aikaansaada myös ilman ydinasetta, jolloin vaikutus on paikallinen, metreistä kilometreihin. HPM on aina paikallinen ilmiö, metreistä kilometreihin. 3 Myös aurinkotuuli voidaan lukea nykyaikaisen tietoyhteiskunnan elektronista infrastruktuuria uhkaavaksi vaaraksi. Esimerkiksi Kanadassa oli laajoja, tuntien sähkökatkoksia voimakkaan aurinkotuulen takia vuonna 1989. Satelliitteja on tuhoutunut aurinkotuulen takia. 4 2.3 Täydennys ensimmäisen vaiheen johtopäätöksiin Projektiryhmän toisessa vaiheessa käymissä keskusteluissa todettiin, että seuraava, myöhemmin tekstissä esiintyvä päätelmä tulee lisätä projektin ensimmäisen vaiheen johtopäätöksiin (kohtaan 3.7.2): 1 Integroitu tarkoittaa, että tieto on samanmuotoista, eli käytettävissä siirtoon, käsittelyyn ja tallennukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa tietokoneverkkoa, laajimmillaan internetiä. Integroitu tieto merkitsee myös sitä, että tieto on tietokoneella (tietokoneverkolla) käsiteltävää, siirrettävää ja taltioitavaa eli automaattisesti käsiteltävää (ATK). 2 Puolijohteisiin perustuvissa mikropiireissä yksi oleellinen suorituskykytekijä on ns. viivanleveys. Se tarkoittaa mikropiirin osien rakenneosien ja johtimien leveyttä. Mitä pienempi viivanleveys on, sitä enemmän komponentteja saadaan mahtumaan samaan tilaan. Kyseinen viivanleveys on jatkuvasti pienentynyt ja samalla mikropiirin vaurioitumisherkkyys ulkopuoliselle energialle on kasvanut. Pienentynyt viivanleveys on myös huoltovarmuuskysymys jo pelkästään kulumisesta johtuvan vaurioitumisen takia. 3 J Kosola & T Solante: "Digitaalinen taistelukenttä - Informaatioajan sotakoneen tekniikka" Maanpuolustuskorkeakoulu, Tekniikan laitos Julkaisusarja 1, n:o 13, Edita Prima 2003, toinen painos, s. 418 430 4 http://www.maol.fi/frames/dimensio/d205kansio/aurinkovaikutus.pdf; viitattu 24.1.2007

10 (51) 10. Huoltovarmuuden ja Sopiva-projektin kolmannen vaiheen 5 kannalta oleellinen havainto on myös se, että lainsäädännöllistä muutosta näyttäisi edeltävän tekniikan ja kaupan muutos. Havainto korostaa myös huoltovarmuuden tulevaisuustutkimusta eli tekniikan ja kaupan kehityksen seurantaa ja niiden ennakoivaa huomiointia lainsäädännössä ja järjestelmien rakentamisessa. 3 Tarkastelualueen rajaukset ja valinnat Projektiryhmä käytti työssään apuna käsitekartan muotoon rakennettua mallia, jossa yhdistyivät SOPIVA projektin ensimmäisen vaiheen lopputulokset sekä kakkosvaiheen keskeisimmät havainnot. Mallin oikeassa reunassa on kuvattu tietojen rooli ja merkitys tietoyhteiskunnan kriittisille perustoiminnoille erilaisine tarkasteluun liittyvine sidoksineen. n kriittiset tuotteet ja suoritteet muodostavat perustan prosessi- ja infratietojen käsittelylle. Mallissa on myös kuvattu liiketoimintamallien liittyminen tuotteiden ja suoritteiden tuottamiseen. Projektin meneillään oleva vaihe keskittyi ensisijaisesti tarkastelemaan niitä toimintoja, jotka ovat edellytyksenä tietoyhteiskuntasektorin kriittisten tuotteiden ja suoritteiden aikaansaamiselle. 5 Projektin 3. vaihe: Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien.

11 (51) 3.1 Yrityksiin ja tekijöihin keskittyvä tarkastelukulma johti umpikujaan; toimintoihin keskittyvä tarkastelu kesti paineet n kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja palveluiden tuottamisen voidaan nähdä rakentuvan kolmesta tasosta: (1) suorite, (2) sen toteuttamiseksi tarvittavat toiminnot ja (3) varsinaiset tekijät (yritykset) liiketoimintamalleineen. Liiketoimintamalleihin (tekijä tason tarkastelu) perustuva tarkastelu ei johtanut projektin kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Syy tähän on se, että suoritteiden tuottamiseen kiinteästi liittyvät liiketoimintamallit elävät kysynnän muuttuessa. Yhä merkittävämpi osa tuotteista ja palveluista syntyy erilaisissa yritysten muodostamissa verkostoissa. Verkoston rakenne elää kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että tuotteiden ja palveluiden elinkaarien yleisesti lyhentyessä verkoston jäsenet saattavat vaihdella merkittävästi jopa lyhyelläkin aikavälillä. Suoritteita tuottavien yritysten vaikuttimet verkostoitumiseen vaihtelevat niin edellä esitetyistä syistä kuin markkinoista johtuen. Tilanteet muuttuvat ajan kuluessa, jolloin verkostoitumisen painopisteet saattavat siirtyä. Yritysten ja palvelutoimittajien verkostoitumista 6 on tarkasteltu laajemmin luvussa 4. Seuraavassa on kolme esimerkkiä, jotka havainnollistavat liiketoimintamalleihin perustuvan tarkastelun soveltumattomuutta. Tapauksesta riippuen täsmälleen samoja palveluita voivat valittujen esimerkkien valossa tuottaa sekä sähköisen viestinnän toimijat, tietotekniikkatalot että käyttäjät itse. 6 Käsitteitä verkostoituminen ja verkottuminen on käytetty tässä raportissa toistensa synonyymeinä. Tarkalleen ottaen käsitteiden välillä voidaan nähdä olevan merkitysero: verkostoituminen on verkostojen ominaisuus, verkkojen välisten yhteyksien kasvamista, verkkojen verkottumista.

Päätelaitteet Käyttötuki Päätelaitteet Käyttötuki VERSIO 12 (51) Esimerkki 1: Loppuasiakkaan itsensä tuottamia palveluita PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot Esimerkki 2: Tyypillisiä tietotekniikkatalojen tuottamia palveluita PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Prosessitiedot Prosessitiedot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot

Päätelaitteet Käyttötuki VERSIO 13 (51) Esimerkki 3: Tyypillisiä sähköisen viestinnän toimijoiden tuottamia palveluita PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Prosessitiedot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot Edellä esitetyn perusteella työssä päädyttiin määrittelemään tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot. Jokaisen suoritteen tuottaminen edellyttää tiettyjä toimintoja, joiden todettiin olevan liiketoimintamalleja pysyvämpiä. 3.2 Tarkastelu keskitettiin tietoyhteiskuntasektorin omiin toimintoihin Projektin työ päätettiin kohdistaa tietojärjestelmäalan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta merkityksellisten tietoyhteiskuntasektorin toimintojen välisiin riippuvuuksiin. Riippuvuuksien mukaan ottaminen kattavasti myös ko. sektorin ulkopuolelta olisi johtanut liian monitahoiseen tarkastelumalliin, jolloin hyödyllisten johtopäätösten tekeminen projektin tavoitteiden valossa olisi ollut erittäin vaikeaa. 7 Tarkasteluun päätettiin kuitenkin ottaa mukaan myös eräitä kaikkein keskeisimpiä muiden sektoreiden tuottamia suoritteita ja palveluita. Näitä ovat mm. energiaalalta sähköenergia, kuljetusalalta maantie- ja ilmakuljetukset sekä rakennusalalta LVI-tekniikka. 3.3 Tarkastelussa keskityttiin seurauksiin, ei syihin Projektiryhmä keskittyi tietoyhteiskuntasektorin suoritteiden kannalta keskeisten toimintojen ja niiden välisten riippuvuuksien arviointiin erilaisissa tilanteissa. Käsittelyn ulkopuolelle rajattiin mahdollisten häiriöiden taustalla olevat syyt tai motiivit. Raportissa esitettyjen tulosten taustalla ei siis ole ilmiöiden todennäköisyyksien ar- 7 Monimutkaisuudesta saa hyvän kuvan tutustumalla osoitteesta http://www.huoltovarmuus.fi/julkaisut/julkaisuarkisto/ löytyvään julkaisuun Hannu Sivonen: Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi, HVK Julkaisuja 2/2005

14 (51) viointi, vaan toimintojen keskinäinen riippuvuus ja sitä kautta yksittäisen toiminnon aiheuttaman häiriön ja sen vaikutuksen laajuus. 4 Verkostot ja niiden johtaminen 4.1 Yritysten verkottuminen Suoritteita ja palveluita tuotetaan yhä enenevässä määrin eri yritysten muodostamissa verkostoissa jokaisen yksittäisen yrityksen pyrkiessä keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja osaamiseensa. Yrityksillä on erilaisia syitä verkottumiseen. Yritykset kokevat verkoston olevan kanava, jolloin verkostoitumisen motiivina on esimerkiksi o uusien resurssien hankkiminen o pääsy mukaan päätöksentekoprosesseihin o oman toiminnan kannalta tärkeille informaation ja tiedon lähteille pääsy o uusien johtamis-, suunnittelu- ja kehittämistaitojen oppiminen o uuden teknologian saavuttaminen o uusille markkinoille pääsy kustannusten vähentäjä, jolloin verkostoitumisen motiivina on esimerkiksi o kustannusten ja riskien jakaminen o resurssien optimointi o mittakaavaetujen saavuttaminen o investointikustannusten vähentäminen o toimintojen koordinointi o yhteishankintojen toteuttaminen strateginen väline, jolloin verkostoitumisen motiivina on esimerkiksi o yhteinen tahdonmuodostus, päätösten toimeenpano ja legitimointi o tuotekehitykseen kuluvan ajan pienentäminen o markkinoille tulon helpottaminen o kansainvälistyminen o informaation vaihto o erikoistuminen tai diversifioituminen o tuki kolmatta osapuolta vastaan. 8 Suoritteita tuottavien yritysten vaikuttimet verkostoitumiseen saattavat vaihdella niin edellä esitetyistä syistä kuin markkinoista johtuen. Tilanteet muuttuvat ajan kuluessa, jolloin verkostoitumisen painopisteet saattavat siirtyä. 4.2 Arvoketjuista ja niiden muutoksista Arvoketjuajattelu on keskeisessä roolissa tarkasteltaessa yritysten yhteistoimintamallien eroja ja niissä viime vuosina tapahtuneita muutoksia ja kehityssuuntia. Menestyvimmissä verkostoyrityksissä arvoketjut ovat muuttuneet perinteisistä vertikaalisista ketjuista horisontaalisiksi. Perinteisessä, vertikaalisessa arvoketjussa yrityksen toiminnot olivat peräkkäin tietyssä järjestyksessä: raaka-aineiden hankinta, suunnittelu, valmistus, markkinointi ja toimitus asiakkaalle. 8 Mukaellen Markku Sotarauta/Tampereen yliopisto; http://www.uta.fi/~atmaso/verkkokirjasto/strategia%20ja%20verkosto.pdf; viitattu 23.1.2007

15 (51) Horisontaalisessa arvoketjussa pyritään saamaan vertikaalisen ketjun peräkkäiset työvaiheet rinnakkaisiksi: loppuasiakas on mukana suunnittelussa, tilaukset raakaaineiden toimittajille alustavien suunnitelmien perusteella, suunnittelu jatkuu koko tuotantoprosessin ajan, jne. Molempien ketjumallien parhaat puolet voidaan myös yhdistää, jolloin voidaan puhua vertikaalis-horisontaalisesta takaisinkytkentäarvoketjusta. Tämän jalostuneimman mallin tavoitteena on maksimaalisen nopeuden, kitkattomuuden ja joustavuuden aikaansaaminen. Tässä toimintamallissa kuluttaja tai käyttäjä viestittää tarpeistaan arvoketjulle, joka pyrkii tämän jälkeen palvelemaan häntä juuri hänen haluamallaan tavalla niin nopeasti kuin suinkin mahdollista. Ylivoimaisimmat verkostoyritykset ovat lähes kaikki soveltaneet tätä toimintamallia menetyksellisesti. 4.3 Verkosto-osaaminen ja verkostoyritykset 9 Verkostoitumisella tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden erilaisia yhteistyömalleja, joihin voivat osallistua useat eri tahot. Yritysyhteistyön perusmallit voidaan luokitella seuraavasti: a) kehittämisrengas b) yhteistyörengas c) projektiryhmä d) yhteisyritys (joint venture) e) yhteisyksikkö Seuraavassa on kuvattu lyhyesti näitä yritysten verkostoitumismalleja. Kehittämisrenkaalla tarkoitetaan yhteistyömallia, jossa samankaltaiset yritykset ottavat oppia toinen toistensa kokemuksista ja toiminnasta (best practices, benchmarking). Tyypillisiä kehittämisrenkaiden toimintatapoja ovat tutustumiskäynnit renkaan toimintaan osallistuviin yrityksiin, koulutustilaisuudet, seminaarit, tutustumismatkat ja messukäynnit. Kehittämisrenkaan toimintaan osallistuu yleensä pkyrityksiä, jotka ovat riittävän samankaltaisia yhteisen kiinnostuksen herättämiseksi, mutta jotka eivät kuitenkaan kilpaile keskenään. Yhteistyörenkaan toimintaan osallistuvilla yrityksillä on jokin yhteinen ja usein yhdessä hankittu resurssi, johon kaikilla on käyttöoikeus ja jota kaikki hyödyntävät parhaansa mukaan omassa liiketoiminnassaan. Resurssi voi olla melkeinpä mitä tahansa yhteisistä toimitiloista, laitteista yhteisiin kuljetuksiin tai muuhun logistiikkaan. Useimmiten yhteistyörenkaan tavoitteena on joko saada kustannussäästöjä yhteisillä hankinnoilla tai saavuttaa yhteisesti toimimalla liiketoimintojen kannalta kriittinen massa, johon yksikään osallistuvista yrityksistä ei yltäisi markkinoilla yksinään. Projektiryhmän eli liittouman yritykset edustavat ulospäin yhteiseksi kokemaansa liiketoimintakokonaisuutta. Projektiryhmä on luonteeltaan strateginen allianssi, jonka tavoitteena on ryhmän yhteisen strategisen kilpailuedun parantaminen markkinoilla. Usein projektiin osallistuu ydinosaamiseltaan erilaisia yrityksiä. Projektiryhmän tavoitteena on tarjota asiakkailleen suurempi ja kiinnostavampi kokonaisuus, kuin mihin yksittäinen yritys pystyisi, ja samalla saavuttaa erikoistumisesta aiheutuva kustannusetu kilpailijoihin verrattuna. Perustamalla uuden yhteisyrityksen (joint venture) yhteistyöhön osallistuvien yritysten tavoitteena on luoda, käynnistää ja pyörittää kokonaan uutta liiketoimintaa. 9 Mukaellen Pirnes, Hannu. 2002. Verkostoylivoimaa. 113 s.

16 (51) Panokset ovat yhteisyrityksessä yleensä strategisia, riskipitoisia, uutta luovia ja hyödyt niistä saavutetaan usein vasta pitkällä tähtäimellä. Yhteisyrityksessä yhdistellään eri osaamisalueita siten, että lopputuloksena on innovatiivinen, kokonaan uudenlainen liiketoimintakonsepti, tuote, palvelu, prosessi tai mikä tahansa näiden yhdistelmä. Yhteisyksikkö on yhtiö, jonka sisälle yhteistyöhön osallistuvat alkuperäiset yhtiöt ikään kuin sijoittuvat. Kaikki vaihdanta ja informaatiovirta yrityksistä ulospäin kulkee yhteistyöyksikön nimissä. Kyse ei kuitenkaan ole osakeyhtiölain tarkoittamasta fuusiosta: yhteisyksikkö ei omista tytäryhtiöitä vaan päinvastoin. Omistajayhtiöt ovat usein asiantuntijayrityksiä (esim. suunnittelutoimistoja), jotka ovat uskottavampia ja joilla on suurempi kokonaiskapasiteetti toimimalla yhteisen nimen alla. Edellä kuvattujen yritysten yhteistyön perusmallien lisäksi yritysyhteistyöhön ja verkostoajatteluun voidaan liittää myös seuraavat yhteistyön erityissovellukset: a) ulkoistaminen (outsourcing) b) kumppanuus (partnership) ja c) franchising-yhteistyö. Ulkoistamisella tarkoitetaan sitä, että yritys antaa jonkin oman toimintansa tehtäväkokonaisuuden toisen yrityksen hoidettavaksi. Syynä ulkoistamiselle on usein vanhojen perusrakenteiden uudistamisen tarve ja tavoitteena on usein yrityksen arvoketjujen jalostaminen. Yritykset kuitenkin pitävät yleensä ydinosaamisen itsellään. Kumppanuus perustuu osapuolten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja se voi olla keino uuden strategian tai kehittämissuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Kumppanuudella saadaan eri toimijat sitoutumaan yhteiseen toimintaan (esim. kehitysprosessi). Hyvää toimivaa kumppanuutta on yhteistyö, johon kumpikin kumppani tuo omalta puoleltaan olennaista lisäarvoa ja myös sellaista kehittämispanosta, joka auttaa yhteisen hankkeen kehittämisessä ja kilpailukykyisyyden parantamisessa. Franchising tarkoittaa asiakasyrittäjyyttä. Liiketoimintakonseptin vuokraajat eli franchiseet toteuttavat päämiehen liiketoimintamallia yhteisesti sovituin tavoin ja säännöin. 4.4 Verkostojohtamisesta Johtamisen muutos: Hierarkioista verkostoihin Verkostot ja verkottuminen todettiin projektin 1. vaiheessa tietoyhteiskunnan keskeiseksi muutoksia aiheuttavaksi rakenteeksi (Sopiva 1; 9). Ne vaikuttavat keskeisesti mm. yrityksiin (Sopiva 1; 15). Yksinkertaistettuna verkottuminen on systeemiin, esim. yritykseen vaikuttavien asioiden määrän kasvua. Verkkoja ja niiden yhdistelmiä, verkostoja on ollut aina. Ihmisryhmä neuvottelussa muodostaa (puhuessaan) verkon. Verkkojen ja verkostojen korostumiseen viime vuosikymmeninä on vaikuttanut erityisesti uusi tietotekniikka. Se mahdollistaa tiedon jakamisen aivan uudella tavalla: laajalla alueella, maksimissaan jo globaalisti 10, monessa muodossa (puhe, data, kuva, liikkuva kuva ) ja suoraan tietokoneiden välille. Sama tieto voi olla usean tahon käytettävis- 10 Globaali, nopea ja halpa viestintä on kohtuullisen uusi asia, 1980-luvulla alkaneen kehityksen tuote. Internet on merkittävin globaali viestintäkanava. Ks. Sopiva 1. vaiheen loppuraportti, luku 3.4

17 (51) sä ja jopa muokattavissa yhtä aikaa. Yleisellä tasolla esimerkkejä tästä ovat mm. Linux, Google-Earth, GPS, Wikipedia, kotisivut ja blogit, Uusi tietotekniikka merkitsee myös kasvavia tietomääriä ja niiden mahdollistamaa täsmätoimintaa. Täsmätoimintaa edellyttävät myös organisaatioiden vähenevät resurssit - enemmän on saatava aikaan vähemmällä. Kun toiminnan kompleksisuus (ks. 1. vaiheen raportti esimerkiksi kohta 3.4.5) on kasvanut, niin verkoista on tullut yhtä aikaa (1) uudenlainen mahdollisuus uuden tietotekniikan ja jaetun tiedon kautta ja (2) välttämättömyys keskeisenä keinona hallita kompleksisuutta monipuolisella, ongelman lukuisat keskeiset alueet kattavalla tiedolla. Edellä mainittu verkkojen ja verkottumisen merkityksen kasvu on tämän aikakauden peruspiirteitä. Ne muuttavat myös johtamista. Siirtyminen perinteisestä armeijan, kirkon ja hallinnon hierarkiasta verkottuneen yhteistoiminnan suuntaan merkitsee: 1 Uutta ulottuvuutta: horisontaalisen, organisaatioiden välisen yhteistoimintatason tulo vertikaalisen, organisaation sisäisen, esimies-alaistason rinnalle. Tätä edustavat mm. ulkoistaminen ja yhteistoiminta. Myös globaali taso on omine ominaisuuksineen uusi ulottuvuus. 2 Kasvavaa kompleksisuutta: siirtymistä yksinkertaisesta ja selkeästä muutamaan asiaan keskittyvästä johtamisesta (käskyttämisestä) monimutkaisempaan, harmaampaan usean tekijän toimintoverkon yhteistoimintaan (sopimiseen). Kompleksisuutta lisää myös kasvava määrä johtamiseen vaikuttavia asioita. Kansainvälistyminen on osin täysin uusi vaikuttava johtamistaso. Enää ei myöskään riitä oman strategian ja suorituskyvyn tunteminen, vaan on tunnettava myös oman verkon toimijoiden strategia ja resurssit. 3 Lisääntyvää dynaamisuutta: siirtymistä staattisesta tai hitaasti muuttuvasta toiminnasta, jossa hierarkia on tehokas, nopeasti muuttuvaan, dynaamiseen toimintaan, jossa hierarkia toimii huonosti. Kasvava dynamiikka korostaa myös alatason (verkon) aktivointia, bottom-up -menettelyä perinteisen top-down -menettelyn sijasta. 4 Ydinosaamiseen keskittymistä: Lisääntyvä dynamiikka ja vaatimus tehokkuudesta (=erikoistumisesta) korostavat ydinosaamista. 5 Lisääntyvää tietoa ja tiedon käsittelyä: siirtymistä yksinkertaisesta paperiin pohjautuvasta tiedon käsittelystä monimutkaisen elektronisen ja tietokonepohjaisen tiedon käsittelyn suuntaan. Tietotekniikkaan liittyvät johtamisen apuvälineet lisääntyvät. Myös median ja tiedottamisen merkitys korostuu. 6 Siirtymistä peräkkäisyydestä rinnakkaisuuteen: Selkeän prosessimaisen peräkkäisyyden korvaantuu kaoottisemmalla verkottuneella rinnakkaisuudella, jossa johtamistasojen käsittelyssä olevia asioita jaetaan (tai ne ovat jatkuvasti eri tasojen käytössä) monessa vaiheessa ylös, alas ja sivulle ja mahdollistetaan näin palaute monessa vaiheessa suunnittelua. Tämä merkitsee nopeampaa ja tarkempaa, joskin myös vaikeampaa johtamista. Tämä taas merkitsee johtamisosaamisen korostumista 7 Virtuaalisuuden lisääntymistä: Selkeän ja pysyvän hierarkkisen organisaation korvaantumista epäselvemmällä, muuttuvalla, itseorganisoituvalla ja virtuaalisella organisaatiolla. Edellä kuvatut muutokset on nimetty tiedonhallinnan (knowledge management) kannalta mekanistiseksi, orgaaniseksi ja dynaamiseksi yritysympäristöksi. Hallin-

18 (51) nan mallit ovat mekanistisessa johdon määräykset (hierarkia), orgaanisessa dialogi (sovitut toimintamallit) ja dynaamisessa verkostovalmiudet. 11 Toteutuessaan em. muutokset merkitsevät merkittävää johtamisen muutosta, uutta paradigmaa johtamisen sisällä. Verkottuminen ja verkottunut toiminta ja johtaminen muuttavat jo organisaatioiden toimintaa (ks. projektin 1. vaiheen raportin liite). Koska mitään vanhaa ei poistu lopullisesti, myös vanhat johtamisperiaatteet ja menetelmät toimivat edelleen joillakin alueilla. Näilläkin alueilla uusi tekniikka muuttaa vanhojen toimintatapojen sisältöä. Uudenlaisen verkottuneen virtuaaliorganisaatioiden johtaminen vaatii myös uusia välineitä. Tällaiseksi on esitetty mm. kehitysympäristön luomista virtuaaliorganisaatioiden hallintaan. 12 5 Tietoyhteiskunnan suoritteet ja kriittiset toiminnot Seuraavissa luvuissa on kuvattu tietoyhteiskuntasektorin kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot. Jokaisen luvun otsikon jälkeen on esitetty kursiivilla kunkin taulukossa toiminnoiksi puretun kriittisen suoritteen määritelmä, jota käytettiin projektin ensimmäisessä vaiheessa. Määritelmien jälkeen on yksinkertainen luettelo kriittisen suoritteen tuottamiseksi tarvittavista keskeisistä toiminnoista, Jokainen kuvatuista toiminnoista voi olla joko (1) muiden toimintojen häiriön aiheuttaja tai (2) este niiden häiriöstä toipumiselle. Näitä asioita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa Toimintojen kriittisyyden arviointi riippuvuuksien avulla (luku 6). Liitteissä 1-4 on tarkasteltu seuraavissa kohdissa nimettyjä keskeisiä toimintoja. Taulukoissa on toiminnot joko määritelty tai niitä on kuvattu tarkemmin lukemisen helpottamiseksi. Taulukoihin on lisäksi pyritty kirjaamaan yleisellä tasolla kuhunkin toimintoon liittyviä vaatimuksia ja ominaisuuksia, jotka yhtäältä pienentävät toiminnon häiriöherkkyyttä ja toisaalta rajoittavat toiminnosta aiheutuvia haittoja häiriöstä toipumiselle. Liitetaulukoissa esitettyjä vaatimuksia ei ole tarkoitettu määräysten perusteiksi, vaan niitä on käytetty toiminnon merkityksen ja luonteen havainnollistamiseksi sekä toimintoon vaikuttavien tekijöiden avaamiseksi ja luonnehtimiseksi. LIITETAULUKOT EIVÄT OLE TÄYDELLISIÄ EIKÄ NIISSÄ ESITETTYJÄ VAATIMUKSIA OLE KEHITETTY SYSTEMAATTISEN ANALYYSIN TULOKSENA! 5.1 Viestintäverkkotuotteet ja palvelut; liityntä- ja muut viestintäpalvelut 11 Ståhle,P. ja Grönroos,M.; Knowledge Management tietopääoma yrityksen kilpailuetuna. Porvoo 1999 12 Lisätietoja esimerkistä osoitteessa http://www.ecolead.org: In ten years, in response to fast changing market conditions, most enterprises and specially the SMEs will be part of some sustainable collaborative networks that will act as breeding environments for the formation of dynamic virtual organizations ; European Collaborative networked Organisations LEADership initiative, ECOLEAD; viitattu 6.2.2007

19 (51) Verkkopalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa verkkoyritys tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. Verkkotuotteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä runkoverkkoja, alueverkkoja sekä päätösverkkoja (tilaajaverkkoja). Viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa viestintäpalveluyritys siirtää viestejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa viestintäverkossa. Liityntäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa viestintäpalveluyrityksen asiakkaan vastuulla oleva sisäjohtoverkko tai telepäätelaite kytketään palveluyrityksen verkkoon viestintäpalvelujen käyttämistä varten. Verkkotuotteet ja -palvelut sekä liityntäpalvelut ovat pitkälti toistensa kaltaisia, kun niitä tarkastellaan niiden suunnittelun, rakentamisen, tuottamisen ja ylläpidon kannalta. Tästä syystä niiden toteuttamiseen liittyvät toiminnot on tarkasteltu yhdessä. Viestintäverkkotuotteiden ja palveluiden sekä liityntä- ja muiden viestintäpalveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot ovat: - suunnittelu - hankinnat - rakentaminen - käyttötoiminnot - verkkotuotteiden vuokraus - kunnossapito korjaava huolto ehkäisevä huolto - poistaminen käytöstä; romutus 5.2 Laitealusta Laitealustalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa kokonaisuutta, joka muodostuu kokonaan tai osittain mm. seuraavista komponenteista: - tietokone (prosessori, keskusmuisti, massamuisti, I/O-laitteet) - varusohjelmistot (system software; käyttöjärjestelmä, tietokantaohjelmistot, tietoliikenneyhteyskäytännöt, käyttöön ja hallintaan liittyvät ohjelmat, jne.) - väliohjelmistot (middleware)

20 (51) Laitealustoihin liittyvät keskeiset toiminnot ovat: - laiteympäristön hallinta (tuotantoympäristö) tietokoneiden asennus ja käyttöönotto varusohjelmistojen hallinta tietokantatyökalujen hallinta konesali- ja asiakasverkkojen hallinta - tuotannon valvonta - tietokantojen hoito - tiedostojen varmistukset - tiedostojen palautukset - tuotantoympäristön hallinta - palvelun tuki, toiminnalliset prosessit muutoksen hallinta versionhallinta tapahtuman hallinta ongelmanhallinta konfiguraation hallinta - turvallisuuden hallinta 5.3 Sovellukset Sovellusohjelmistolla (sovelluksella) tarkoitetaan tietojärjestelmän tietojen käsittelyyn tarkoitettua yhden tai useamman tietokoneohjelman muodostamaa kokonaisuutta. Sovelluksiin liittyvät keskeiset toiminnot ovat: - sovellushallinta - sovellusylläpito - sovelluksen kokoonpanon hallinta - sovelluskehitys/ohjelmointi - sovellusympäristön hallinta 5.4 Yhteiset palvelut Yhteisillä palveluilla tarkoitetaan erilaisia palveluita, jotka ovat yleensä palvelun käyttäjälle näkymättömiä, mutta jotka välttämättä tarvitaan varsinaisen sovelluksen tai palvelun toteuttamiseksi. Tyypillisesti ryhmään kuuluvien palvelujen toteutus on joko teknisesti tai hallinnollisesti keskitetty. Palvelut ovat lisäksi usein hierarkkisia, jolloin ylempien hierarkiatasojen toimimattomuus saattaa estää alempien tasojen toiminnan.

21 (51) Tärkeitä yhteisiä palveluita ja niihin liittyviä keskeisiä toimintoja ovat: - paikannus - tunnelointipalvelut verkkoperusteinen päätelaiteperusteinen - verkkopalvelujen laadunhallinta - osoitteiden hallinta puhelinnumeroiden hallinta IP-osoitteiden hallinta - osoitemuunnokset DNS ENUM - todennuspalvelut varmentaja hakemistopalvelu kortinvalmistaja ja yksilöijä rekisteröijä sulkupalvelu Monen yhteisen palvelun toteuttamiseen tarvitaan lähes kaikkia tietoyhteiskuntasektorin kriittisiä tuotteita ja suoritteita. Yhteiset palvelut poikkeavat syystä muista tässä raportissa tarkastelluista toimintokokonaisuuksista. Yhteiset palvelut on kuitenkin pidetty mukana tarkastelussa niiden keskeisen merkityksen takia, mikä on nähtävissä luvussa 6.3 esitetyistä arvioista. 5.5 Maahantuonti ja valmistus Tämän raportin tarkastelualueen kompleksisuudesta johtuen ei tietotekniikkatuotteiden valmistusta ja maahantuontia ole käsitelty erillisinä tekijöinä, vaan ne sisältyvät osana kaikkiin ryhmiin ja toimintoihin pääpainon ollessa erityisesti laitealusta-ryhmässä. Maahantuonnin ja valmistuksen toiminnoilla on mahdollisesti merkittävä osuus sekä häiriön lähteenä, että häiriöstä toipumisessa. Varsinaisten laitteiden ja valmisohjelmien lisäksi maahantuonti ja valmistus toimittavat mm. seuraavia tuotteita ja palveluja: - suunnittelun apuvälineet - komponentit - tarvikkeet ja materiaalit - laite- ja ohjelmistohuolto - varaosat - päivitykset - koulutus - mittalaitteet - työkalut Maahantuonnin ja valmistuksen toimivuus kansainvälisesti voimakkaasti verkottuneina toimintoina ovat toisaalta erittäin riippuvaisia tietojenkäsittelyn ja tietoyhteiskunnan palveluiden toimivuudesta.

22 (51) Maahantuonnille ja valmistukselle ovat tyypillisiä nopeat muutokset niin markkinoilla kuin tuotteissa ja toiminnoissakin. Näiden muutosten ja niistä syntyvien häiriöiden katsotaan olevan pitkälti normaalia toimintaa. 6 Toimintojen kriittisyyden arviointi riippuvuuksien avulla Tietoyhteiskunnan kriittisiä suoritteita ylläpitävien toimintojen tärkeysjärjestystä pyrittiin arvioimaan tarkastelemalla yhtäältä suoritteiden riippuvuutta toisistaan ja toisaalta suoritteiden riippuvuutta niitä ylläpitävistä toiminnoista. Toimintojen asettaminen karkeaan tärkeysjärjestykseen on apuna tietojärjestelmäalan varautumistoimien kohdistamisessa. Riippuvuuksia tarkasteltiin kahdella eri tavalla: 1 toisen suoritteen häiriö tai tarkasteltavaa suoritetta ylläpitävän toiminnon häiriö voi aiheuttaa häiriön tarkasteltavassa toiminnossa (Kuva 3) 2 toisen suoritteen häiriö tai tarkasteltavaa suoritetta ylläpitävän toiminnon häiriö voi estää tarkasteltavan toiminnon toipumisen häiriöstä (Kuva 4) Kuva 3 Toiminto häiriön syynä

23 (51) Kuva 4 Toiminto toipumisen esteenä Riippuvuuksien nähtiin olevan erilaisia riippuen häiriötilanteen kestosta. Pitkän häiriön vaikutukset saattavat säteillä laajalti, mutta toisaalta sen aikana voidaan myös käyttää enemmän vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten esimerkiksi suunniteltuja varajärjestelmiä tai vaihtoehtoisia palveluntuottajia. Riippuvuusarviointeihin liittyvää pohdiskelua on kuvattu liitteen 11 esimerkillä. 6.1 Arviointimenetelmä Riippuvuuksien vaikutuksen vaikutusten ja välillisten vaikutusten arvioimisessa käytettiin lineaarista laskentamallia, joka on kuvattu yksityiskohtaisemmin Huoltovarmuuskeskuksen julkaisussa 2/2005 13. Menetelmä perustuu siihen, että häiriön vaikutusten ajatellaan kertyvän häiriötä aiheuttavan suoritteen tai toiminnon syyksi. Näin ne toiminnot, joiden häiriö vaikuttaa suuresti suoritteisiin, ja suoritteet, joiden häiriö vaikuttaa suuresti ja moniin muihin suoritteisiin, saavat suuren vaikutuskertymän, suuren syyllisyyden. Suuren vaikutuskertymän saanut toiminto on kriittisempi kuin vähäisen kertymän saanut. Laskentamenetelmä ottaa huomioon riippuvuusketjut, ts. myös välilliset riippuvuudet ja mahdolliset rengasmaiset riippuvuudet. 13 Hannu Sivonen: Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi, HVK 2/2005; http://www.huoltovarmuus.fi/julkaisut/esittely/?id=72

24 (51) Tarkastelussa käytettiin kuutta arviointiskenaariota: 1 lyhyehkön, tunteja kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden häiriöihin. 2 keskipitkän, päiviä kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden häiriöihin. 3 pitkän, kuukausia kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden häiriöihin. 4 lyhyehkön, tunteja kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden toipumiseen häiriöstä. 5 keskipitkän, päiviä kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden toipumiseen häiriöstä. 6 pitkän, kuukausia kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden toipumiseen häiriöstä. Laskentamallissa riippuvuudet kuvattiin taulukon muodossa. Sen vaakasarakkeina olivat riippuvat suoritteet ja toiminnot, häirinnän kohteet. Pystysarakkeina ovat samat suoritteet ja toiminnot, mutta nyt häiritsijän roolissa. Edellä kuvattuja kuutta skenaariota vastaavat arviointikysymykset olivat: 1 Voisiko tunteja kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa aiheuttaa häiriön vaakarivin suoritteessa? 2 Voisiko päiviä kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa aiheuttaa häiriön vaakarivin suoritteessa? 3 Voisiko kuukausia kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa aiheuttaa häiriön vaakarivin suoritteessa? 4 Voisiko tunteja kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa estää häiriöstä toipumisen sitä käyttävässä vaakarivin suoritteessa? 5 Voisiko päiviä kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa estää häiriöstä toipumisen sitä käyttävässä vaakarivin suoritteessa? 6 Voisiko kuukausia kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa estää häiriöstä toipumisen sitä käyttävässä vaakarivin suoritteessa? Vaikutuksia pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman yksinkertaisilla vastausvaihtoehdoilla, joita olivat kuhunkin kysymykseen: - kyllä, aina tai kaikissa sitä käyttävissä kohteissa - kyllä, usein tai varsin laajasti sitä käyttävissä kohteissa - kyllä, joskus tai hajapaikoissa sitä käyttävissä kohteissa - ei. 6.2 Arvioinnin tulokset Arvioinnin tuloksista piirretyt kaaviot ovat liitteinä 5-10. Projektiryhmä käytti vain riippuvuus- ja vaikutusosaa lähdejulkaisussa (HVK 2/2005) käytetystä laskentavälineestä. Ryhmä ei siis lähtenyt arvioimaan kuinka usein ja kuinka kauan kukin suorite tai toiminto on todellisuudessa keskimäärin häiriintyneenä. Näin tulokset eivät kuvaa suoritteisiin tai toimintoihin liittyviä suhteellisia riskejä, vaan niihin liittyviä suhteellisia riippuvuusvaikutuksia, häiriöpotentiaalia. Käytetty systemaattinen arviointimenettely auttaa hahmottamaan tietoyhteiskunnan suoritteita ylläpitävien toimintojen vaikutuksia. Se myös vaati täsmentämään, mitä kullakin toiminnolla tarkoitetaan. Laskenta-apuväline oli näin myös projektiryhmän keskustelun ja argumentoinnin apuväline.