Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Samankaltaiset tiedostot
Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n 2030 linjaukset

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hallitusneuvos Anja Liukko

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

U 5/2017 vp. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hallitusneuvos Päivi Janka

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

EU:n energiapolitiikka: kehitys, toimeenpano ja näkymät. Energia-alan EU-päivä Riku Huttunen

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Fortumin Energiakatsaus

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Energiaunionin hallintomalli - asetusehdotus

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Energian tuotanto ja käyttö

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM Janka Päivi(TEM), Saarinen Jukka(TEM), Hillamo Harri(TEM)

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Jyväskylän energiatase 2014

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Jyväskylän energiatase 2014

Energiaunioni E 178/2014 vp

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Energiapoliittisia linjauksia

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Keski-Suomen energiatase 2016

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Biopolttoaineiden kestävyys

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Transkriptio:

Komission ehdotus 30.11.2016 uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian paketin Paketti sisältää 8 lainsäädäntöehdotusta Sähkömarkkinadirektiivi Sähkömarkkina-asetus Asetus sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimestä (ACER-asetus) Sähkön toimitusvarmuusasetus Uusiutuvan energian direktiivi (ns. REDII; 2021-2030) Energiatehokkuusdirektiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Hallintomalliasetus Lainsäädäntöehdotusten käsittely alkanut Euroopan parlamentissa ja neuvostossa: parlamentin äänestys RED II:sta loppuvuodesta 2017 REDII:n käsittely alkanut neuvoston energiatyöryhmässä, mihin päästään vuoden 2017 loppuun mennessä? Lopullinen sisältö tiedossa aikaisintaan 2018 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 2

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (REDII) Ø EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite 2030 (27 %) Ø Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen Uusiutuvilla tuotettu sähkö ja sen tukeminen Pientuottajat ja uusiutuvan energian yhteisöt Uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytyssektorilla Uusiutuva energia liikenteessä Bioenergian kestävyys Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen; sisältöä (1) Koskee vuosia 2021-2030 Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v. 2030 Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa; Minimitavoite 2021 eteenpäin vuoden 2020 tavoite, Suomelle 38 % Uusiutuvan sähkön tukijärjestelmät Jäsenmaa saa tukea, tukijärjestelmät markkinaehtoisemmaksi Noudatettava edelleen EU:n valtiontukisääntelyä Avattava asteittain muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille 2021-2025 vähintään 10 % 2026-2030 vähintään 15 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 4

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen; sisältöä (2) Kuluttajien ja pienten tuottajien asemaa vahvistamaan: Itse tuotettua uusiutuvaa energiaa (sähkö) käyttävät kuluttajat (prosumers) Uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt Alkuperätakuut Tulkinnat ja vaikutukset sekä ristiriidattomuus mm. sähkömarkkinaesitysten kanssa tällä hetkellä epäselviä, useimmilla jäsenmailla ei vielä kantoja tai konkreettisia muutosehdotuksia poimittu elementtejä eri maiden järjestelmistä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 5

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; sisältöä (3) Jäsenvaltion pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytyssektorilla yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa Kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät on avattava uusiutuvista energialähteistä taikka jätelämmöstä tai jäähdytyksestä tuetettavalle lämmölle tai jäähdytykselle Liikenteen tavoitteet (3) Kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäksi kiinteiden ja kaasumaisten biomassasta tuotettujen polttoaineiden käytölle sähkön ja lämmöntuotannossa ja jäähdytyksessä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; sisältöä (4), liikenne Liikennepolttoaineiden toimittajille asetetut minimiosuusvaatimukset: 1,5 % 2021 ja 6,8 % 2030 (laajempi tavoite); sisältää Liitteen IX raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu Ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvan sähkön käyttö liikenteessä Fossiilisesta jätteestä tuetetut polttoaineet 0,5 % 2020 ja 3,6 % 2030 erillinen alatavoite kehittyneille Ainoastaan liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut (sisältää mm. teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä, metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja, oksat, latvukset, muut kuin saha- vaneeritukit) biopolttoaineet ja biokaasu Liitteen IX B-osan raaka-aineista (mm. käytetty ruokaöljy, eläinrasvoja) valmistetuille biopolttoaineille 1,7 %:n katto 2021 alkaen Ruoka- ja rehuraaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biokaasulle katto: 7 % 2020 ja 3,8 % 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

RED II, liikenteen polttoainetoimittajien minimiosuusvaatimukset European Commission 2016 Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland www.tem.fi 26.4.17 8

Bioenergian kestävyyskriteerit Nykyisin liikenteen biopolttoaineille ml. biokaasun liikennekäyttö ja bionesteille, laajenee kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen käyttöön sähkön ja lämmöntuotannossa (biokaasu vain sähkön- ja CHP-tuotanto) Kestävyyskriteerit sisältää 2 osaa: 1. Biomassan tuotanto Maatalousbiomassoille Metsäbiomassoille Ei sovelleta teollisuuden sivuvirroille eikä jätteille 2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset) Lisäksi: Biomassalla tuotettavan sähkön tukemiseen rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulisi olla energiatehokasta yhteistuotantoa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 9

Bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen Kestävyyskriteereitä sovelletaan liikenteen biopolttoaineisiin ja bionesteisiin (kuten nykyisinkin) kiinteiden biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kaasumaisten biomassapolttoaineiden käyttöön sähköteholtaan 0,5 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kestävyyskriteerien täyttäminen on ehtona, että tuotettava energia voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteessa ja jäsenmaiden uusiutuvan energian osuudessa että tuotettava energia otetaan huomioon arvioitaessa uusiutuvaa energiaa koskevien velvoitteiden noudattamista (ml. REDII:een sisältyvät toimet edistää uusiutuvaa energiaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä) että käytölle voidaan myöntää taloudellista tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 10

Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja nesteet) Poikkeuksena turvemaita käsittelevä kohta, jossa ei mainita enää kuivatusta. Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit Kaksiportaisen lähestymistapa: Kriteerit maatasolle tai kriteerit metsälö- tai metsätilatasolle, jos maatason tietoja ei ole saatavilla Hakkuut tapahtuvat hakkuuluvan mukaisesti Metsät uudistetaan hakkuun jälkeen Korkean suojeluarvon omaavat alueet, mukaan lukien kosteikot ja suot/turvemaat, suojellaan Hakkuiden vaikutukset maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen minimoidaan Hakkuut eivät ylitä metsien pitkän aikavälin tuottokykyä Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset Maa on Pariisin sopimuksen osapuoli ja on ratifioinut sen Maa on toimittanut YK:n ilmastosopimukselle NDC:n (Nationally Determined Contribution), jolle määritetään tiettyjä LULUCF:ää koskevia vaatimuksia Maalla on YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukainen kansallinen järjestelmä khk-päästöjen ja poistumien ( ml metsä- ja maatalous) raportoimiseksi Mikäli em. tietoja ei ole saatavilla, niin metsälö/metsätilatasolla tulee olla järjestelmät, joilla varmistetaan metsien hiilivarastojen ja nielujen säilyttäminen Komissio arvioi kriteerejä 31.12.2023 mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 11

Bioenergian kestävyyskriteerit; kasvihuonekaasupäästövähennysriteerit KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästövähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon) Biopolttoaineet ja bionesteet Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai tätä ennen toimintansa aloittaneet laitokset Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Lisäksi: liikenteen velvoitteeseen laskettaville biopolttoaineille (liitteen IX raaka-aineista valmistetut) aina 70 % Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen Vähintään 80 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Vähintään 85 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2026 jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.17 12