VASTASYNTYNEEN ERITYISPIIRTEITÄ JA VAUVAN PERUSHOITO Arja Lång ja Helena Pennanen
Tavoitteet Tiedät terveen vastasyntyneen erityispiirteet Osaat vastasyntyneen perushoidon Osaat ohjata vanhempia vastasyntyneen perushoidossa
LAPSEN ENSIMMÄINEN IKÄVUOSI Vastasyntyneisyyskausi on 4 ensimmäistä elinviikkoa eli 0 28 vrk Perinataalikausi: 23. raskausviikon alusta ensimmäisen syntymänjälkeisen viikon päättymiseen Neonataalikausi:28 vrk Imeväiskausi: 1. ikävuosi
VASTASYNTYNEEN FYYSINEN KASVU JA ELINTOIMINNOT Keskipituus 50 cm (48 53 cm) Paino 3500 gr. (2500 4500 gr) tytöt noin 200 gr pienempiä, syntymäpaino laskee n. 4 8 prosenttia Pään ympärys n. 35 cm Lämpö 36.5-37.5ºC Ensimmäiset ulosteet lapsenpihkaa, mekoniumia Virtsa tulee yleensä 24 tunnin kuluessa Kirjataan lapsen tietoihin Sydämen syke 120-160 kertaa/min Hengitystaajuus 30-40 kertaa/min
VASTASYNTYNEEN KASVUN JA KEHITYKSEN PIIRTEITÄ Lapsen kasvu koostuu kolmesta osittain päällekkäisestä vaiheesta alkukasvu lapsuuden kasvu murrosikäkehityksen kasvupyrähdys Alkukasvu suurimmaksi osaksi sikiön nopeaa kasvua, mutta se jatkuu vielä hidastuvana varhaislapsuudessa 2-3 vuoden ikään saakka ravinto, kilpirauhashormoni ja kasvuhormoni säätelevät Kehitys kefalokaudaalista proksimodistaalista
VAUVAN IHO On ohut ja herkkä, iholla usein ohimeneviä väriainekertymiä eli haikaranjälkiä Kasvoissa usein talipilkkuja, nk. miliae-näppyjä Ryppyinen ja hilseilevä (erityisesti yliaikaisilla), varsinkin käsistä ja jaloista Väri aluksi punakka (Hb 180) ja ajoittain kirjavoitunut (marmoroitunut), jalat ja kädet ovat kylmät, joka johtuu pintaverenkierron vakiintumattomuudesta Ihon pinnalla on nukkamaista karvoitusta eli lanungokarvoitusta
VAUVAN IHON HOITO Lapsenkinaa, valkoista salvamaista ainetta (vernix caseosa) erityisesti ennenaikaisilla lapsilla Sen tarkoituksena on suojata lapsen ohutta ihoa veden vaikutukselta kohdussa auttaa lasta kulkeutumaan synnytyskanavan läpi eristää lämpöä Syntymän jälkeen lapsenkina saa rauhassa imeytyä ihoon Taipeisiin kertynyt kina, joka ei ole imeytynyt puhdistetaan varovasti pois (syntymän jälkeisenä päivänä), jotta iho ei kinan alla pääse rikkoutumaan
VAUVAN IHON HOITO Iho on puhdistettava ja tarkistettava huolellisesti päivittäin Vauvan voi kylvettää pari kertaa viikossa 37 C:n vedessä Kylpyveteen voi lisätä hieman hajusteetonta kylpyöljyä Vauvan iho ja erityisesti poimut ja napa, on hyvä kuivata huolellisesti taputtelemalla kylvyn jälkeen Vauvan ihoa rasvataan vain tarvittaessa
KARSTA Kulmakarvoihin ja päänahkaan tulee helposti karstaa Päänahkaan voi hieroa kylpyöljyä tai perusvoidetta ja antaa rasvan vaikuttaa myssyn alla yön yli Pää ja hiukset pestään ja karsta irrotetaan varovaisesti harjaamalla Jos kaikki karsta ei irtoa kerralla, voidaan hoito uusia
KORVAT Vauvan korvista saattaa tulla runsaastikin vaikkua Ulkokorvan voi puhdistaa pumpulipuikolla, mutta vaikkua ei saa kaivaa vauvan korvakäytävästä Iho korvan takaa on puhdistettava huolella Kuivan karstan saa poistettua hellävaroin esim. perusvoiteella
SILMÄT Silmät puhdistetaan ulkonurkasta sisänurkkaan päin kostealla vanulapulla Silmien rähmiminen on vauvoilla tavallinen ongelma Rähmivää silmää hoidetaan pyyhkimällä kostealla lapulla rähmä pois Rähmimisen syynä saattaa olla kyynelkanavan tukos, jota voi yrittää avata pumppaamalla sormella silmänurkan ja nenänvarren keskikohdasta
NENÄ Vastasyntynyt osaa hengittää vain nenän kautta Karsta tai lima nenässä voi vaikeuttaa lapsen hengittämistä varsinkin lapsen syödessä Nenään voi tiputtaa keittosuolatippoja, joita voi ostaa apteekista
KYNNET Ovat usein pitkät, lohkeilevat ja terävät ja kynsivallit usein repaleiset -> infektioriski Vauvan kynsiä ei leikata sairaalassa infektioriskin vuoksi Jos vauva raapii itseään, hänelle voidaan laittaa lapaset käsiin tai vetää hihat sormien suojaksi, mutta ei imetyksen aikana Kotona kynnet voi varovasti leikata vauvan omilla kynsisaksilla
NAPA Napa puhdistetaan päivittäin puhtaaseen veteen kostetulla pumpulipuikolla ja kuivataan huolellisesti pumpulipuikolla Jos napa haisee tai sen pohjalla on vaaleaa eritettä, kyseessä saattaa olla napasieni Napa puhdistetaan tällöin antiseptisella puhdistusaineella Napatynkä irtoaa yleensä 1-2 viikon iässä ja silloin tyngän juuresta tlee verensekaista eritettä, tällöin napa on hyvä puhdistaa useamman kerran päivässä
RINTARAUHASET Sekä tyttö- että poikavauvoilla voivat rintarauhaset olla turvoksissa Tämä johtuu äidin hormoneista Turvotus häviää vähitellen Vauvaa käsiteltäessä varottava sormella painamista rintarauhaseen Rintarauhasista voi tulla myös maitoa, joka johtuu äidin hormonien vaikutuksesta
SUKUELIMET Vastasyntyneillä tyttövauvoilla on lapsenkinaa myös häpyhuulien poimuissa, mutta kina imeytyy lapsen ihoon eikä kinaa saa poistaa hankaamalla Hellävarainen pesu puhtaalla vedellä riittää sukuelinten puhdistukseen Tyttövauvan emättimestä voi tulla veristä vuotoa ( mensis ), joka aiheutuu äidin hormoneista
SUKUELIMET Vesipesu riittää puhdistukseen Poikavauvoilla voi olla ahdas esinahka, josta voi aiheutua tulehdus (balaniitti) hoitona Akvakol -tipat Esinahkaa ei saa venyttää, koska silloin voi syntyä kiinnikkeitä, jotka ovat haitallisia Neuvolalääkäri tarkastaa sukuelimet ja tarvittaessa lähettää jatkohoitoon
ERITTÄMINEN Vauva virtsaa säännöllisesti vaaleaa virtsaa vähintään 5 6 vaippaa/vrk Ensimmäisten viikkojen aikana vauva ulostaa joka päivä useamman kerran Vaippa vaihdetaan ainakin kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai tarpeen mukaan Jos iho on vaippa-alueelta ärtynyt, huolellinen pesu, kuivaus, rasvaus (esim. sinkkivoide) ja ilmakylvyt auttavat Peppu pestään aina ulostevaippaa vaihdettaessa ja tarpeen mukaan myös pissavaipan jälkeen
PÄÄ JA AUKILEET Lapsen pää saattaa olla muovautunut synnytyksessä, koska kallon saumat eivät ole luutuneet ja ne antavat periksi Kallon saumat ovat avoimet ja liitoskohdissa päälaella ovat aukileet (fontanellit), jotka mahdollistavat aivojen nopean kasvun Isoaukile (anterior fontanelle) eli etu aukile (2.5 cm x 2.5 cm) sulkeutuu toisen elinvuoden aikana Takana käteen tuntuva pikkuaukile (posterior fontanelle)eli taka-aukile sulkeutuu ensimmäisen elinkuukauden aikana
VASTASYNTYNEEN NORMAALI KALLO Lähde: HAIDAR KABBANI, M.D., and TALKAD S. RAGHUVEER, M.D., University of Kansas Medical Center, Kansas City, Kansas Am Fam Physician. 2004 Jun 15;69(12):2863-2870.
VAUVAN UNI JA NUKKUMINEN Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan ajasta, heräten välillä syömään Turvallinen sylittely, tutut rutiinit ja säännöllisyys tärkeitä unen antajia Yösyötöistä kannattaa tehdä mahdollisimman helppoja koko perheelle -> vauvan sänky äidin sänkyyn kiinni Myös vanhempien kannattaa levätä silloin, kun vauva nukkuu Perhepeti, jos turvallisuuskriteerit täyttyvät
VAUVAN RAVINTO Paras vaihtoehto vastasyntyneelle on äidinmaito, jota tarjotaan lapsentahtisesti, tiheästi lapsen tarpeen mukaan Jos vauvalle annetaan pelkkää korvikemaitoa, maitomäärä on 1/6 vauvan painosta, kunnes vauva painaa 6 kg Tämän jälkeen 1 litra /vrk vuoden ikään asti
TÄYSIMETYS Vauva saa ravinnokseen vain oman äidin maitoa Suositusten takana on lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän useita vakavia lapsuusiän sairauksia sekä kätkytkuolemia WHO:n tavoite, johon myös Suomi on periaatetasolla sitoutunut, on saada kaikista maailman lapsista täysimetetyiksi 4kk iässä ainakin 80 % Suomessa 1% puolen vuoden ikäisistä on täysimetettyjä
TÄYSIMETYS WHO:n suositukset: täysimetys 6 kk sen jälkeen imetys soseiden ohella 2 vuotiaaksi tai pitempään STM:n suositukset: täysimetys 6 kk kiinteiden ruokien (soseiden) aloitus viimeistään 6 kk:n iässä imetys soseiden ohella vähintään vuoden ikään
IMETYKSEN EDUT
ULKOILU Ulkoilun voi vastasyntyneen kanssa aloittaa vähitellen vuodenajasta ja säästä riippuen Pakkasella ja kesähelteellä muistettava vauvan huono lämmönsäätelykyky
ULKOILU KESÄLLÄ Kesällä lapsen voi nukuttaa ulkona varjoisassa paikassa, kun muistaa suojata vauvan auringolta, hyönteisiltä, kuumuudelta ja tuulelta Kevyet kesäiset vaatteet riittävät vaatetukseksi, mutta hattu kuuluu vauvan vaatetukseen Jos vauvalla on tummat vaunut, tulee olla tarkkana, ettei lämpötila nouse vaunuissa aurinkoisella säällä liian korkeaksi
ULKOILU TALVELLA Vauvan ulkoiluttamisen voi aloittaa vähitellen noin parin viikon iässä Yli 10 asteen pakkasella tai tuulisella ja viimaisella säällä ulkoilua on syytä rajoittaa Talvella vauvalle voi pukea ulos lähtiessä sisävaatteiden päälle villa-asun, villasukat ja -lapaset, trikookypärän ja myssyn sekä lämpimän toppapuvun ja makuupussin Vaunuihin voi laittaa myös lampaantaljan tai villapeiton lämmikkeeksi Muista kuitenkin, että tuuli lisää aina pakkasasteita!
PULMATILANTEITA Vauvan hoitoon liittyy usein tilanteita, jotka melko helposti ovat ratkaistavissa kotikonstein Näitä ovat esimerkiksi:
PULAUTTELU Vauva pulauttelee yleensä siksi, että hän syö ahnaasti tai nielee ilmaa Pulauttelu on tavallinen vaiva, joka johtuu vauvojen mahansuun väljyydestä Jos vauva pulauttelusta huolimatta kasvaa hyvin eikä hänellä ole muita oireita, ei ole syytä huoleen Hikkaan voi tarjota rintamaitoa
SAMMAS Sammas on hiivasienen aiheuttama tulehdus Oireena valkoiset täplät tai katteet suussa ja kielessä Sammaksen hoito: Vauvalle annetaan imetyksen tai ruokailun jälkeen lusikalla muutama tippa esim. puolukkamehua, Puolukkamehua voi sivellä myös rinnanpäihin ennen imetystä Jos sammas ei häviä näillä keinoilla neuvolan lääkäri voi määrätä lääkettä sammaksen hoitoon
ILMAVAIVAT Seuraavat keinot voivat auttaa: pelkkää rintamaitoa vauvan ravinnoksi röyhtäyttäminen syötön jälkeen vauvan pyörittely vatsalta kyljelle hoitojen aikana jumppaaminen vauvan kanssa vauvan kantaminen kantoliinassa tai rintarepussa imettävän äidin ruokavalion» kaali, herneet, porkkana, sipuli, tuore ruisleipä, sitrushedelmät ovat tavallisia ilmavaivojen aiheuttajia tupakoinnin ja kahvin juonnin tarkastaminen
UMMETUS Ummetuksesta puhutaan silloin, kun ulosteet ovat kovia, määrältään vähäisiä ja ulostamisvälit ovat pitkät Pelkästään äidinmaitoa saavien vauvojen, suolen toiminta vaihtelee paljon, mutta ummetus on harvinaista Soseita saavien lasten ruokavaliolla voi helpottaa ummetusta (esim. luumumehu ja sose)
UNIHÄIRIÖT JA LEVOTTOMUUS YÖLLÄ Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta heräten välillä syömään Yöllä riittää yleensä pelkkä syöttäminen, ei tarvitse vaihtaa vaippaa eikä röyhtäyttää vauvaa Vastasyntyneellä on oma rytmi, ja hän ei erota yötä päivästä Vanhempien kannattaa yrittää levätä silloin, kun vauva nukkuu Mikäli on ongelmia vauvan nukkumisen kanssa, kannattaa keskustella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa
KOLIIKKI Koliikista puhutaan silloin, kun vauva itkee vähintään kolmena iltana tai päivänä viikossa yli kolme tuntia vuorokaudessa Koliikin syitä ei tunneta Asiasta kannatta keskustella lasten neuvolan terveydenhoitajan kanssa Vaivat helpottavat useimmiten noin neljän kuukauden ikään mennessä
LÄHTEITÄ Deufel & Montonen (toim.) 2010 Onnistunut imetys. Tampere: Duodecim. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009 2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2009 Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä (toim.) 2006. Kätilötyö. Tampere: Edita. Rajantie, Mertsola & Heikinheimo (toim.) 2010 Lastentaudit. Hämeenlinna: Duodecim. Storvik-Sydänmaa, Talvensaari, Kaisvuo & Uotila 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: sanoma Pro Oy.