InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 1 18320 Alkutäytöt Tässä luvussa käsitellään ensisijaisesti liikennöitäville alueille rakennettavien johto- ja putkikaivantojen alkutäyttöjä. Vaatimuksia voidaan soveltaa suunnittelijan harkinnan mukaan myös liikennöitävien alueiden ulkopuolelle rakennettaviin alkutäyttöihin. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan johto- ja putkikaivantojen, salaojien ja kaivojen alkutäyttöjä sekä rumpujen ja salaojaputkien ympärystäyttöjä, ks. kuvat 18320:K3 K5. Kaapelien, putkitusten ja hiekkasuojatun kanavan vaatimukset esitetään luvuissa 33114 ja 33115. Määrämittausohje 1832 33114 Televerkon maakaapelit, InfraRYL 33115 Sähköverkon maakaapelit, InfraRYL. 18320.1 Alkutäyttöjen materiaalit 18320.1.1 Alkutäyttöjen materiaalit, yleistä Jos alkutäyttöä ei tehdä tiivistämiskelpoisia kaivumaita käyttäen, tuotteen kelpoisuus osoitetaan standardin SFS-EN 13242 mukaisella CE-merkinnällä, suoritustasoilmoituksella ja rakeisuuden tutkimustuloksilla, kun laadunvarmistus on tehty standardin SFS-EN 13242 mukaisesti. Jos tuotetta ei voi CE-merkitä, toisin sanoen tuote valmistetaan rakennuskohteessa suoraan käyttöön tai otetaan käsittelemättä rintauksesta tai rakennuskohteesta tai sen enimmäisraekoko D > 90 mm, laadunvarmistuksen on täytettävä standardin SFS-EN 13242 vaatimukset soveltuvin osin ja tuoteominaisuudet ovat tässä luvussa esitettyjen vaatimusten mukaiset. Materiaalien kelpoisuutta tarkastellaan silmämääräisesti työn aikana. Alkutäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden pinnoitteita tai liitososia. Tiivistämisen kannalta liian märkää materiaalia ei käytetä. Pakkaskaudella tehtävässä työssä putkien ja kaapeleiden alkutäytön materiaalina käytetään kuivaa kiviainesta, josta alle 6 mm:n rakeet on poistettu. Alkutäytön materiaali ei sisällä lunta, jäätä eikä jäätynyttä maa- tai kiviainesta. SFS-EN 13242 + A1 Maa- ja vesirakentamisessa ja tierakenteissa käytettävät sitomattomat ja hydraulisesti sidotut kiviainekset. 18320.1.2 Vesijohtojen ja viemäriputkien alkutäyttöjen materiaalit Vaatimukset Liikennöitävällä alueella vesijohtojen ja viemäriputkien alkutäyttö tehdään helposti tiivistettävästä routimattomasta hiekasta, sorasta tai murskeesta. Liikennöitävän alueen ulkopuolella alkutäyttömateriaaliksi soveltuvat hiekka, sora ja murske; saven, siltin ja moreenin soveltuvuus esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Alkutäytön materiaalin enimmäisraekoko ei saa ylittää putkimateriaalin ja putkikoon perusteella määräytyvää suurinta sallittua arvoa. Jos samaan alkutäyttöön asennetaan useita putkia, alkutäytön materiaali valitaan siten, että se täyttää kaikki eri putkien vaatimukset.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 2 Alkutäytön materiaali valitaan putkimateriaalin mukaan: betoniputkien alkutäyttö liikennöitävillä alueilla tehdään hyvin tiivistyvällä routimattomalla materiaalilla, jonka enimmäisraekoko on 63 mm kun putken sisähalkaisija on enintään 300 mm ja 100 mm kun putken sisähalkaisija on yli 300 mm liikennöitävän alueen ulkopuolella betoniputkien alkutäyttömateriaalin enimmäisraekoko on 100 mm muoviputkien alkutäytössä käytettävän luonnonkiviaineksen enimmäisraekoko on 10 % putken nimellismitasta DN kuitenkin siten, että putkille DN < 200 enimmäisraekoko on 20 mm ja putkille DN > 600 enimmäisraekoko on 63 mm. Muoviputkien DN > 100 alkutäytön materiaalina voidaan käyttää myös mursketta, jonka enimmäisraekoko on 16 mm. teräsputkien alkutäyttömateriaalien osalta noudatetaan valmistajan ohjeita. 18320.1.3 Tierumpujen alkutäyttöjen materiaalit Tierakenteissa rummun alkutäyttönä käytetään luvun 14340 mukaisissa rakennetyypeissä C1, C2 ja C5 helposti tiivistyvää jakavaan kerrokseen kelpaavaa kiviainesta (luku 21210), jonka rakeisuus täyttää myös taulukon 18320:T1 vaatimukset. Rakennetyypeissä C3 ja C4 käytetään pohjamaata. Vaihtoehtoisesti alkutäyttönä käytetään rakennetyypeissä C2, C3 ja C4 routivuudeltaan pohjamaata vastaavaa helposti tiivistettävää materiaalia. Taulukko 18320:T1. Tierumpujen alkutäyttö putkimateriaalin mukaan. Rumpurakennetyyppi Betoniputkirumpu Muoviputkirumpu Teräsputkirumpu C1, C2, C5 tierakenteissa suurin sallittu raekoko 150 mm C3, C4 pohjamaata, josta poistettu > 300 mm kivet vaihtoehtoisesti suurin sallittu raekoko 150 mm tierakenteissa suurin sallittu raekoko 63 mm tierakenteissa suositeltava suurin raekoko 32 mm pohjamaata, josta poistettu > 200 mm kivet vaihtoehtoisesti suurin sallittu raekoko 63 mm tierakenteissa suurin sallittu raekoko 63 mm tierakenteissa suositeltava suurin raekoko 32 mm pohjamaata, josta poistettu > 200 mm kivet vaihtoehtoisesti suurin sallittu raekoko 63 mm Rumpurakennetyyppien C2, C3 ja C4 alkutäytöissä pohjamaata vastaavaksi maaksi katsotaan maa, jonka hienoainepitoisuus on 0,8 1,2 x pohjamaan hienoainepitoisuus raekoon 0,063 mm läpäisyprosentin kohdalla. Rumpurakennetyypit C1 C5 esitetään kuvassa 14340:K3. 14340 Rummut, InfraRYL 21210 Jakavat kerrokset, InfraRYL. 18320.1.4 Ratarumpujen alkutäyttöjen materiaalit Jos ratarummun alkutäyttö on osa eristyskerrosta, täyttömateriaalin vaatimukset ovat luvun 21220 mukaiset. Jos ratarummun alkutäyttö on osa siirtymäkiilaa, täyttömateriaalin vaatimukset ovat luvun 21510 mukaiset.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 3 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa, InfraRYL 21510 Siirtymäkiilat, InfraRYL. 18320.1.5 Salaojaputkien ympärystäyttöjen materiaalit Salaojaputkien ympärystäyttönä käytetään kuvien 18320:K1a ja K1b rakeisuusohjealueiden mukaisia kiviaineksia tai taulukon 18320:K1c mukaista karkeaa kiviainesta. Kiviaines voi olla murskattua tai luonnon lajittamaa soraa tai hiekkaa. Kuvan 18320:K1a mukaista materiaalia voidaan käyttää vain vajovesiä keräävissä salaojissa. Kuvan 18320:K1b mukaista materiaalia käytetään, jos salaoja kerää vajovesiä ja pohjavesiä. Myös pintavesiä keräävässä salaojassa käytetään karkeaa kiviainesta. Taulukossa 18320:T4 on esitetty karkean kiviaineksen ohjeseulojen rakeisuuden sallitut vaihteluvälit. seulat määräytyvät kiviaineksen vähimmäisraekoon (d) ja enimmäisraekoon (D) mukaan. Karkean kiviaineksen vähimmäisraekoko d on 1...8 mm, ja enimmäisraekoko on D 8...31,5 ja suhde D/d 4. Syväsalaojissa ja muissa kohteissa, joihin ei kohdistu liikennekuormitusta, voidaan käyttää raekooltaan vastaavaa karkeaa kiviainesta, jonka suhde D/d 2. Syväsalaojaa käsitellään julkaisussa Rakenteen parantamisen suunnittelu. Rakenteen parantamisen suunnittelu, TIEH 2100035-05. Kuvan 18320:K1b mukaisesta materiaalista ja karkeasta kiviaineksesta tehtävät salaojaputkien ympärystäytöt vaativat suodattimen, kun ympäröivän maan hienoainespitoisuus on yli 20 %. Ratarakenteissa salaojaputken ympärystäyttönä käytetään karkeaa kiviainesta, joka voi olla soraa tai mursketta. Luonnonhiekan tai rakeisuudeltaan vastaavan murskeen hienoainespitoisuuden tulee olla 7 %. Luonnonsoran tai rakeisuudeltaan vastaavan murskeen hienoainespitoisuus tulee olla 3 %. Karkean kiviaineksen hienoainespitoisuus on 2 %. Kuva 18320:K1a. Vain vajovesiä keräävien salaojaputkien ympärystäyttöihin käytettävän luonnonhiekan tai rakeisuudeltaan vastaavan murskeen ohjealue. Kuva päivitettävä taulukkoa vastaavaksi, seulat: 0,5 ja 4 sekä 5,6.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 4 Taulukko 18320:T2. Kuvan 18320:K1a mukaisen ohjealueen yksittäisten rakeisuustulosten sallittu vaihteluväli, % - yksikköä. Seula, mm 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 5,6 8 Vähintään...enintään 0...7 0...10 0...20 0...46 20...100 45...100 75...100 98 100 100 Kuva 18320:K1b. Vajo- ja pohjavesiä keräävien salaojaputkien ympärystäyttöihin käytettävän luonnonsoran tai rakeisuudeltaan vastaavan murskeen ohjealue. Korjataan kuva taulukon arvojen mukaiseksi Taulukko 18320:T3. Kuvan 18320:K1b mukaisen ohjealueen yksittäisten rakeisuustulosten sallittu vaihteluväli, % - yksikköä. Seula, mm 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 5,6 8 16 31,5 56 63 Vähintään...enintään 0...3 0...4 0...10 0...18 0...32 0...50 0...77 0 100 16...100 43...100 75...100 98 100 100 Kuva 18320:K1c. Esimerkki salaojaputkien ympärystäyttöihin käytettävän karkean kiviaineksen rakeisuusvaatimuksista. Taulukko 18320:T4. Karkean kiviaineksen yksittäisten rakeisuustulosten sallittu vaihteluväli, % - yksikköä. Seula, mm 0,063 d/2 d D/2 D 2D Vähintään...enintään 0...2 0...5 0...20 20...70 80...99 100
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 5 18320.1.6 Kaapeleiden alkutäyttöjen materiaalit Kaapelien, putkitusten ja hiekkasuojatun kanavan alkutäytön materiaali on kohtien 33114.1.4 ja 33115.1.4 mukaista. 33114.1.4 Suojatäytön materiaali, InfraRYL 33115.1.4 Suojatäytön materiaali, InfraRYL. 18320.2 Alkutäyttöjen alusta Alkutäytön alusta on luvun 18310 mukainen. Asennusalusta ei saa olla jäässä eikä päästä jäätymään ennen täyttöä. Ennen täyttötyön aloittamista poistetaan kaivannon pohjalla oleva lumi ja jää. 18310 Asennusalustat, InfraRYL. 18320.3 Alkutäyttöjen tekeminen 18320.3.1 Alkutäyttöjen tekeminen, yleistä Täyttötyö tehdään aiheuttamatta putkille, johdoille, rummuille tai kaapeleille haitallisia mekaanisia rasituksia. Jos on olemassa vaara hienon maa-aineksen tunkeutumisesta täyttöön, eristetään täyttö radan alla käyttöluokan N4 ja muualla käyttöluokan N2 suodatinkankaalla. Jos routimaton alkutäyttö ulottuu siirtymäkiilasyvyyttä lähemmäksi tasaus- tai korkeusviivaa, rakennetaan rummun kohdalle siirtymäkiila. Ennen alkutäytön tekemistä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennetut. Myös täytön aikana huolehditaan, että putket eivät pääse liikkumaan tai vahingoittumaan. Mahdollisten betonirakenteiden osalta varmistetaan lisäksi, että ne ovat saavuttaneet riittävän lujuuden. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täyttömateriaalia ei saa tyhjentää kuljetusvälineen lavalta suoraan kippaamalla putken ympärille. Täytön ensimmäinen vaihe eli toppaus tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, että putket eivät siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan kerroksittain putkien alle ja sivuille siten, että putki ei nouse tai siirry eikä muuta muotoaan ja putken alempi puolisko tukeutuu tasaisesti alustaansa. Alkutäyttö on putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa suunnilleen samalla korkeudella ja pituussuunnassa samalla matkalla. Teräsputkien alkutäyttö tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 6 Alkutäyttö tehdään ja tiivistetään aina kerroksittain. Kerralla tiivistettävä kerrospaksuus riippuu asennetun putken koosta, putkimateriaalista ja käytettävästä tiivistyskoneesta. Ensimmäisen alkutäyttökerroksen paksuus on tiivistettynä enintään puolet putken läpimitasta silloin, kun putken sisähalkaisija on enintään 600 mm. Sisähalkaisijaltaan yli 600 mm:n putken ensimmäisen tiivistyskerroksen paksuus on enintään 300 mm tiivistettynä. Ensimmäisen tiivistyskerroksen jälkeen alkutäyttö tiivistetään enintään 300 mm:n vaakasuorina kerroksina samanaikaisesti putken molemmilla puolilla. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus valitaan tiivistyskalustoa vastaavaksi. Alkutäyttöä jatketaan varovaisesti tiivistäen, kunnes täyttö ulottuu 300 mm putken laen yläpuolelle. Rumpujen peitesyvyys on luvun 14340 mukainen. Rummun alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle, kuitenkin enintään päällysrakenteen alapinnan tasoon. Putkiluokan mukaiset peitesyvyydet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. D r -luokan betoniputkella rummun päällä voi tiivistetyn kerroksen paksuus olla vähimmillään 200 mm, jolloin tiivistyksessä voidaan käyttää varovaisuutta noudattaen enintään 150 kg:n tärylevyä. SFS 7033 Betoniputkilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot SFS 7035 Betonirenkailta (betoniset hulevesi- ja viemärikaivot) eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot 14340 Rummut, InfraRYL. Epätasaisten painumien välttämiseksi tehdään osaksi tai kokonaan luonnollisen maanpinnan yläpuolella olevien rumpujen alkutäyttö niin, että täytön leveys putken yläpuolella on vähintään kaksi kertaa putken ulkohalkaisija ja luiskien kaltevuus 1:3 tai loivempi. Täyttöjä saa tiivistää raskaalla kalustolla ja putken yli saa ajaa kuorma-autoilla ja työkoneilla, kun peitesyvyys on vähintään eri putkimateriaaleille sallittujen peitesyvyyksien mukainen. Päällysrakennekerrosten tiivistäminen raskaalla kalustolla ja työmaaliikenne sallitaan, kun täytön pinta on vähintään 300 mm betoniputken laen yläpuolella ja vähintään 500 mm teräs- ja muoviputken laen yläpuolella. Teräs- ja muoviputkien valmistajilta on tarkistettava täytön vähimmäispaksuus, joka kyseisellä tuotteella tulee olla putken laen yläpuolella. Kun yhteiskaivannossa putkien välinen pystysuoraan mitattu vapaa korkeusero on vähintään 1000 mm, voidaan kaivannossa käyttää eri putkien korkeudella kullekin putkelle soveltuvaa alkutäyttömateriaalia. Liikennöitävien alueiden ulkopuolella voidaan betoniputkien ja paineluokan PN > 10 muoviputkien alkutäyttö tehdä tiivistämättömänä, jos suunnitelma-asiakirjoissa on niin esitetty. Muoviputkien alkutäyttö tehdään noudattaen julkaisun RIL 77 ohjeita.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 7 Kuva 18320:K3. Johtokaivannon asennusalusta ja alkutäyttö, kun putkien pystysuora vapaa etäisyys on < 1000 mm. Kuvassa kohta muutetaan: 1) Asennusalustaan ja alkutäyttöön voidaan käyttää samaa materiaalia. Kuva 18320:K4. Johtokaivannon asennusalusta ja alkutäyttö, kun putkien pystysuora vapaa etäisyys on 1000 mm. RIL 77 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 8 18320.3.2 Tierumpujen alkutäyttöjen tekeminen Tierakenteissa rummun rakennetyyppi osoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa, jotka perustuvat taulukkoon 14340:T2(luku 14340). Rumpurakennetyypit esitetään kuvissa 14340:K3 14340:K12. 14340 Rummut, InfraRYL. Alkutäyttö tehdään siten, että putkeen ei synny haitallisia muodonmuutoksia. Tierakenteissa teräs- ja muoviputkilla tehtävien päätierumpujen alkutäyttö tiivistetään siten, että asentamisen ja ensimmäisen vuoden aikana tien käyttöönotosta tapahtuvan jälkitiivistymisen jälkeen pystyhalkaisija on 95 110 % alkuperäisestä pyöreän putken halkaisijasta. Tierakenteissa teräs- ja muoviputkilla tehtävien sivuojarumpujen alkutäyttö tiivistetään siten, että asentamisen ja ensimmäisen vuoden aikana tien käyttöönotosta tapahtuvan jälkitiivistymisen jälkeen pystyhalkaisija on 90 120 % alkuperäisestä pyöreän putken halkaisijasta. 18320.3.3 Ratarumpujen alkutäyttöjen tekeminen Routimattomasta materiaalista tehty alkutäyttö ulottuu rumpuputken ulkopinnasta sekä sivulle että ylöspäin vähintään taulukossa 18320:T5 esitettyjen vähimmäispaksuuksien verran. Jos rummun alkutäyttö on osa eristyskerrosta, noudatetaan tiivistystöissä eristyskerrokselle asetettuja vaatimuksia. Taulukko 18320:T5. Routimattoman materiaalin vähimmäispaksuus rummun päällä ja sivuilla (mitta A kuvassa 14350:K19, luku 14350). Rummun halkaisija Etelä-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Suomi 800 mm 800 mm 850 mm 900 mm 1200 mm 1000 mm 1050 mm 1100 mm 1500 mm 1200 mm 1250 mm 1300 mm 2000 mm 1400 mm 1450 mm 1500 mm Jos taulukon 18320:T5 vähimmäispaksuudet eivät toteudu, rumpu lämmöneristetään. 14350 Rummut, InfraRYL. 18320.3.4 Salaojaputkien ympärystäyttöjen tekeminen Salaojaputken ympärille tehdään ympärystäyttö salaojitussoralla. Salaojaputken ympärystäytön ympärillä käytetään tarvittaessa suodatinkangasta. Imeytyssalaojaputki ympäröidään joka puolelta vähintään 200 mm:n kerroksella mursketta, jonka rakeisuus on 8/32, kuva 18320:K5.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 9 Ympärystäyttöön ei saa työn aikana sekoittua hienorakeista maata, koska se saattaa tukkia salaojan. Kuva 18320:K5. Salaojaputken ympärystäyttö. 18320.3.5 Kaapeleiden alkutäyttöjen tekeminen Kaapeleiden alkutäyttö on lukujen 33114 ja 33115 mukainen. 33114 Televerkon maakaapelit, InfraRYL osa 1 33115 Sähköverkon maakaapelit, InfraRYL osa 1. 18320.4 Valmis alkutäyttö 18320.4.1 Valmis alkutäyttö, yleistä Jos muuta ei esitetä, täyttöjen tiiviysvaatimus on sama kuin ympäröivän tai päälle tulevan rakenteen tiiviysvaatimus. Esimerkiksi, jos rummun täyttö on osa radan eristyskerrosta, tulee tiivistystöissä noudattaa radan eristyskerrokselle asetettuja vaatimuksia. Alkutäytön tiiviydentarkkailumenetelmänä käytetään liitteen 2 menetelmiä 1 tai 6 tai kannettavaa pudotuspainolaitetta. Alkutäytön tiiviysaste on keskimäärin vähintään 95 % enimmäiskuivairtotiheydestä tai tiiviyssuhde on keskimäärin alle 2,5. (kannettava pudotuspainolaite Loadman 132 mm:n pohjalevyllä). Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiviysasteen mittauksissa 92 % tai tiiviyssuhteen mittauksissa 2,8. Lisätietoja Loadman mittauksesta on luvussa 18310.4. PANK 9001 Kantavuuden mittaus, Loadman. Liite 2 Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät, InfraRYL. 18320.4.2 Valmis salaojan ympärystäyttö Ympärystäyttöjen tiiviys on sama kuin ympäröivän tai päälle tulevan rakenteen tiiviys.
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 10 18320.4.3 Valmis kaapeleiden alkutäyttö Valmis kaapeleiden alkutäyttö on kohtien 33114.4 ja 33115.4 mukainen 33114.4 Valmis televerkon maakaapeliasennus, InfraRYL 33115.4 Valmis sähköverkon maakaapelirakenne, InfraRYL. 18320.5 Alkutäytön kelpoisuuden osoittaminen 18320.5.1 Alkutäytön kelpoisuuden osoittaminen, yleistä Täyttöjen tiiviyttä tarkkaillaan työsuorituksen menetelmävalvontana koko asennettavan putken matkalta ja liikennöidyillä alueilla tiiviys todetaan mittauksin. Alkutäytön tiiviysaste mitataan 100 m:n välein, kuitenkin vähintään yksi mittaus erillistä kaivantoa tai työkohdetta kohti. Tiiviystarkkailun perustuessa tiiviyssuhteeseen mittaukset tehdään 20 m:n välein. Rumpurakenteissa alkutäytön tiiviys mitataan 10 m:n välein, kuitenkin vähintään yksi mittaus työkohdetta kohti. Rummun muodonmuutos tarkastetaan rummun päästä silmämääräisesti ja tarvittaessa putken pystyja vaakahalkaisijan mittauksin 2 m:n välein. 18320.5.2 Alkutäytön kelpoisuuden osoittaminen katurakenteissa Katurakenteissa alkutäytön tiiviysaste mitataan 50 m:n välein, kuitenkin vähintään yksi mittaus työkohdetta kohti. Tiiviystarkkailun perustuessa tiiviyssuhteeseen mittaukset tehdään 20 m:n välein. 18320.5.3 Alkutäytön kelpoisuuden osoittaminen ratarakenteissa Ratarakenteissa radan alla tiiviysaste mitataan vähintään kahdesta kohdasta jokaista erillistä kaivantoa kohden. Kaivannon kulkiessa radan pituussuunnassa tiiviysaste mitataan 100 m:n välein. Radan alla salaojien ympärystäytölle tehdään vähintään yksi tiiviyskoe jokaista erillistä kaivantoa kohden tai 200 m:n välein kaivannon kulkiessa radan pituussuunnassa. 18320.5.4 Kaapeleiden alkutäytön kelpoisuuden osoittaminen Alkutäytön laadun toteaminen perustuu ensisijaisesti työsuorituksen menetelmävalvontaan. Ennen kaapelikaivannon suojatäyttöä asennettu kaapeliverkko sekä siihen kuuluvat rakenteet ja laitteet mitataan todellisen sijainnin toteamiseksi. 18320.6 Alkutäyttöjen tekemisen ympäristövaikutukset Pohjaveden alenemista aiheuttava veden virtaus kaivannon alkutäytössä katkaistaan tarvittaessa moreeni- tai savisuluin, muovikalvolla, bentoniittimatolla tai ponttiseinällä.