KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

KSSHP:n toiminnallinen tilannekatsaus. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri KSSHP

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Eksoten tietojohtamisen malli ja sotetietopaketit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin , mrd.

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria

Eksoten tietojohtamisen malli Merja Tepponen, kehitysjohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kustannustiedon kehittäminen osana Sote-KUVA-TPA:n työtä. Päivi Hämäläinen Hankejohtaja STM. LAPE seminaari

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Lausuntopyyntö STM 2015

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Sotkanet.fi. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 1

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki

Transkriptio:

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna 2015 sekä tuottavuusvertailu. Keski-Suomen maakunnan julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2014 THL:n sairastavuusindeksit maakunnittain Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Perusterveydenhuollon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden vertailu sairaaloittain eräissä sairaus- ja toimenpideryhmissä Tiedot on koonnut suunnittelija Markku Harvisalo, KSSHP 28.4.2017

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040 Ennusteen kuvioissa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen väestöennustetta. Ennusteen viimeisin todellinen vuosi on 2014 ja siitä eteenpäin ennustettuja lukuja. Ennusteesta on otettu Keski-Suomen maakunnan väestömäärät kunnittain ja ikäryhmittäin vuosilta 2030 ja 2040 ja suhteutettu ennustettua väestömäärää vuoden 2014 todellisiin ikäryhmälukuihin. Esitetään muutoksen suuruus ja kohdentuminen eri ikäryhmiin. Näissä väestötiedoissa on mukana Keski-Suomen maakunnan sote-alueen kuntien tiedot. Lisäksi esitetään vuoden 2016 lopulliset väestömäärät kunnittain. Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna 2015 sekä tuottavuusvertailu Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Keski-Suomen maakunnan julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2014 Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain v. 2014 Menot (euroa) Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 392 663 360 Perusterveydenhuolto 203 215 680 Erikoissairaanhoito 295 736 640 Ympäristöterveydenhuolto 4 956 480 Lääkkeet ja vastaavat valmisteet 71 742 848 Lääkärinpalkkiot 2 435 830 Hammashoito 4 452 380 Tutkimus ja hoito 2 654 538 Matkat 18 723 551 Sairauspäivärahat 41 380 474 Vammaisetuudet 36 091 342 Kuntoutus 19 002 048 Kuntoutusraha 4 579 893 Erityishoitoraha 198 453 Työterveyshuolto, Kelan korvaukset (arvio) 16 784 900 Yhteensä 1 114 618 417 Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot vuonna 2014 Menot %-osuus Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 392,7 M 35,2 % Perusterveydenhuolto 203,2 M 18,2 % Erikoissairaanhoito 295,7 M 26,5 % Ympäristöterveydenhuolto 5,0 M 0,4 % KELA 218,0 M 19,6 % YHTEENSÄ 1 114,6 M 100,0 % Sairaanhoitopiirin toimisto / MH Lähde: THL, KELA

THL:n sairastavuusindeksit maakunnittain Ikävakioidut indeksit 2012 2014, koko maa = 100 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Perusterveydenhuollon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa tilasto (31.12.2016 tiedonkeruu) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden vertailu sairaaloittain eräissä sairaus- ja toimenpideryhmissä THL, PERFECT -raportointi potilasryhmistä: Aivohalvaus v. 2015 Sydäninfarkti v. 2015 (sepelvaltimotautikohtaus) Lonkkamurtuma v. 2015 THL raportti: Lonkan ja polven tekonivelet v. 2014: uusintaleikkausten osuus Perfect tiedot poimittu web-sivulta: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/perfect/osahankkeet Lähteet: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Perfect-hanke sekä Tilastokatsaus 15/2016, Lonkan ja polven tekonivelet Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

THL:n PERFECT hankkeen tekstistä: Aivoverenkiertohäiriö Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Vuonna 2014 aivoverenkierron sairauksiin kuoli Suomessa 4428 ihmistä. Vuosittain aivoverenkiertohäiriön sairastaa noin 25 000 suomalaista. Sairauden hoitoketju akuuttihoidosta pitkän kuntoutuksen kautta kotiin tai laitokseen on huomattava terveydenhuollon haaste ja kuluttaa runsaasti voimavaroja. Lonkkamurtuma Väestön ikääntyessä reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat merkittävimpiä terveydenhuollon haasteita Suomessa. Vuonna 2008 lonkkamurtuman sai yhteensä noin 7 200 henkilöä, joista ensimmäisiä lonkkamurtumia oli noin 6 200. Valtaosa murtuman saaneista on iäkkäitä naisia ja merkittävä osa (noin 20 %) murtumista tapahtuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle väestölle. Lonkkamurtuma johtaa tyypillisesti elämänlaadun menetyksiin sekä ylimääräisiin kustannuksiin ja sen hoitaminen vaatiikin pitkää sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävää hoitoa. Sydäninfarkti Sepelvaltimotauti on merkittävin terveysongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Sepelvaltimotaudin hoitoon kohdentuu noin 10 % terveydenhuollon voimavaroista. Suomen sairaaloissa hoidetaan vuodessa noin 10 000 sydäninfarktipotilasta. Sydäninfarkti- osahankkeessa arvioidaan sydäninfarktipotilaiden saamaa hoitoa sekä hoidon kustannuksia ja vaikuttavuutta. Hanke on käynnistynyt vuonna 2000 ja siinä on tehty yhteistyötä Stanfordin yliopiston koordinoiman TECH (Technological Change in Health Care) - projektin ja OECD:n kanssa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017, Perfect -hanke