Sairaaloissa monimuotoisia jumalanpalveluksia Perheneuvonnassa tavoitettiin nuoria aikuisia

vuosikertomus 2007

3 PYHÄ KOSKETTI SIIPIEN SUOJASSA! 24 KESKUSTELU AUTTAA 4 KIRKKO OLEMME ME Strategian valmistelu käyntiin Vuoden lopussa kirkkoon kuului 74,6 prosenttia Valtuuston ensimmäinen toimintavuosi Kiinteistösuunnitelma hyväksyttiin Valtuustoaloitteita runsaasti Anne Karhola yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Kansainvälisten asioiden toimikunta Musiikki valtasi kuulijat Kuvataidetoimikunta toimi aktiivisesti Valmiustoimikunta Tampere sai jo toisen ympäristödiplomin 26 Sairaaloissa monimuotoisia jumalanpalveluksia Perheneuvonnassa tavoitettiin nuoria aikuisia LAHJAKSI OLETTE SAANEET, LAHJAKSI ANTAKAA 400 uutta vapaaehtoista Vanhusten asioista pidettiin ääntä Musta Lammas median suosikki Hiljaisuudesta voimia eheään elämään Englanninkielinen jumalanpalvelus on kohtauspaikka Irtisanottujen tukena Yli miljoona euroa lähetykselle ja kansainväliselle diakonialle 8 PAIKALLISSEURAKUNNAT 30 KIRKKOJEN PERUSKORJAUKSET JATKUVAT Aitolahden seurakunta Harjun seurakunta Hervannan seurakunta Härmälän seurakunta Kalevan seurakunta Messukylän seurakunta Pyynikin seurakunta Tammerfors svenska församling Teiskon seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Viinikan seurakunta Harjun seurakunta kantoi Yhteisvastuuta yli 40 000 eurolla Tampereen tuomiokirkko 100 v. 32 34 Vuorossa Aleksanterin ja Finlaysonin kirkot Kiinteistösuunnitelma valmistui PALVELUKSESSANNE Uurnahautausmaa otettiin käyttöön Tuhkauksien määrä nousi 72,2 prosenttiin Torppa vastasi myös Julkujärvestä TALOUS JA HALLINTO Talous jatkui edelleen vakaana Keskusrekisterissä kirkonkirjojen digitalisointi eteni Henkilökohtaista palvelua katutasossa 20 KASVUALUSTANA KRISTILLINEN USKO 36 HENKILÖSTÖ Kolmivuotiaista kerholaisista rohkaisevia kokemuksia Lasten katedraali pääsi remonttiin Päiväkotikummi kokee monenlaisia paineita Yhteinen nuorisotyö kokoaa joukot Partiolaiset isännöivät 100-vuotisjuhlia Nuorille aikuisille vakituinen pappi Rippikoulun suosio kasvussa Kirkkoon liitytään rippikoulun kautta 37 Henkilöstöpäivä tiivisti yhteishenkeä Poissaolojen määrä kasvussa Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön VIESTINTÄ Viestinnällä ainutlaatuinen vuosi Kirkkosanomat pitänyt kiinni lukijoistaan Verkon tarjontaa parannettiin Toimintaohjelma päivitettiin ajan tasalle TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 2007 TOIMITUS: MARJA RAUTANEN TEKSTIT: MARJA RAUTANEN JA EVA WÄLJAS ULKOASU: HANNA KOIVUMÄKI VALOKUVAT: KIMMO AHONEN, JANNE RUOTSALAINEN, RAMI MARJAMÄKI, MERJA OJALA, HANNA KOIVUMÄKI, MIKA KANERVA, EEVA ANUNDI, EMIL BOBYREV, HANNU JUKOLA PAINOPAIKKA: HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2008 KANNEN KUVA: JANNE RUOTSALAINEN HARJUN SEURAKUNNASSA SIUNATTIIN ELOKUUSSA ULKOMAILLE LÄHTEVIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ. PIISPA PAAVO KORTEKANGAS SIUNAA TOMMI VUORISEN PERHEEN, VASEMMALTA TUOMAKSEN, ÄITI- LEENAN, MINNAN JA AAPELIN MATKAAN. PERHE OLI LÄHDÖSSÄ AUSTRALIAAN SIIRTOLAISPAPIKSI. 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

TUOMIOROVASTI OLLI HALLIKAINEN KUVA: KIMMO AHONEN Pyhä kosketti siipien suojassa! Seurakuntiemme ja koko kaupunkimme ylpeys, Tuomiokirkko täytti kuluneena vuonna sata vuotta. Juhlavuoden merkittävimmät projektit, juhlamessut, monet konsertit ja Vihan päivät 1918 -draama vietiin läpi kirkon ulkokuoren peruskorjauksen keskellä. Kunnostuksen jälkeen satavuotias on nyt elämänsä kunnossa. Juhlavuonna yli satatuhatta ihmistä astui kirkkoon siipien alle. Kirkon hiljaisuus ja sen kuvat antoivat kokemuksen Jumalan läsnäolosta. Juhlavuoden musiikki, konsertit ja tilaussävellykset välittivät kuulijoille pyhän kosketusta. Kansanjuhlat toivat nuoria ja vanhoja kaupunkilaisia yhteen. Iloinen puheensorina täytti kirkonmäen. Vihan päivät 1918 -draamassa kotikaupunkimme historian traaginen jakso heräsi eloon. Moni kykeni asettumaan vanhempiensa tai isovanhempiensa asemaan ja ymmärtämään niitä repiviä ristiriitoja, joiden keskellä nämä joutuivat elämään. Draama käsitteli myös vaikeita ihmisen peruskysymyksiä, oikeudenmukaisuuden, pahan ja kärsimyksen ongelmia sekä yksilön, yhteisön ja Jumalan osuutta traagisissa tapahtumissa. Ehkä juuri nämä kysymykset toivat draaman sanoman tähän päivään. Miten voisimme nyt elää siten, että taloudellinen, sosiaalinen, henkinen ja hengellinen hyvinvointi olisi kaikkien ulottuvilla? Tulevaisuus askarruttaa myös nuoria ja nuoria aikuisia. He kyselevät: Mihin maailmamme on menossa? Miten voimme elää vastuullisesti ja huolehtia ympäristöstä? Tulevaisuuden haasteissa kirkolla on toivon ja luottamuksen viesti: Elämme Jumalan maailmassa! Tämä viesti ei vanhene. Sen puolesta kannattaa reilusti liputtaa. Olemme Jumalan työtovereita toivon ja hyvyyden asialla. Seurakuntien perustyö jatkui vireänä myös juhlavuonna. Kirkko on laajasti läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa. Hyvin hoidetusta perustyöstä viestii vahva luottamus ja arvostus kirkkoa kohtaan. Pyhän läsnäolo keskellä elämää on aina juhlaa. Se tuo turvaa ja jatkuvuutta muutosten keskellä. Pyhän kohtaamiselle tulee raivata tilaa entistä enemmän seurakunnissamme. Tuomiokirkon juhlavuoden onnistuminen oli laajan yhteistyön tulos. Kiitän lämpimästi kaikkia tahoja, jotka olivat mukana tukemassa ja toteuttamassa juhlaa; kotikaupunkia, yliopistoja, teattereita, yrityksiä ja yhteisöjä. Sadat vapaaehtoiset kantoivat yhdessä työntekijöiden kanssa vastuuta tapahtumien onnistumisesta. Lämmin kiitos kaikille yhteistyöstä. Olli Hallikainen tuomiorovasti P Y H Ä K O S K E T T I S I I P I E N S U O J A S S A 3

kirkko olemme me 4 KI RKKO OLE MME ME

Strategian valmistelu käyntiin Tilastojen mukaan osallistuminen Tampereen seurakuntien eri tilaisuuksiin on lisääntynyt. Ilahduttavaa kasvu oli erityisesti erimuotoisten jumalanpalvelusten osalta. Kertomusvuonna nuorten aikuisten messut vakiintuivat eri puolilla kaupunkia. Monille kaupunkilaisille juhannusaattona Ilkossa pidetty Tuomas-messu oli ainutlaatuinen kokemus. Myös tuomasväen järjestämä tuhkamessu on vakiintunut paaston alkamisen merkiksi. Härmälän seurakunnassa alettiin kokeilla messun alkamista kello 12. Tampereen yhteinen diakonia polkaisi pystyyn Suurella sydämellä -projektin, jossa erityisesti nuoria aikuisia rekrytoidaan netissä vapaaehtoistyöhön. Projekti lähti nopeasti käyntiin, ja tällä tavalla seurakunnan piiriin on saatu satoja uusia vapaaehtoisia. Projekti on herättänyt kiinnostusta myös muissa isoissa seurakuntayhtymissä. Kristillinen kasvatus on seurakuntien juurevaa perustyötä. Yhteinen nuorisotyö tavoittaa säännöllisesti joka toisen 7 19 -vuotiaan seurakunnan jäsenen. Rippikoulun kävi 86,3 prosenttia ikäluokasta. Lapsityössä on lisätty vanhempien kanssa käytäviä kasvatuskeskusteluja. Seurakuntien arvopohjalta nousee myös ihmisarvon puolustaminen, jota kertomusvuonna edistettiin muun muassa diakonisen perhetyön menetelmin ja etsimällä ja kohtaamalla yksinäisiä vanhuksia. Diakoniaviranhaltijoiden asiakkaista perheellisten, työikäisten määrä on noin 40 prosenttia. Vanhukset muodostavat asiakkaista lähes 30 prosenttia. Seurakuntayhtymän painopistealueena oli myös omien toimintatapojen kehittäminen. Siihen pyrittiin yhteisöllisyyden vahvistamisella, johtajuutta kehittämällä, työntekijöiden hyvinvointia lisäämällä ja hengellisen ohjauksen keinoin. Vuoden aikana tehtiin työhyvinvointitutkimus, ja yksiköt tekivät sen pohjalta oman kehittämissuunnitelman. Esimiehille pidettiin myös koulutus ongelmatilanteisiin puuttumisesta, koska se oli yksi tutkimuksen esille nostamista kipupisteistä. Vuoden 2007 aikana aloitettiin seurakuntayhtymän vuoteen 2010 ulottuvan strategian päivittäminen. Tämän vuoteen 2015 ulottuvan strategiatyöskentelyn kantavaksi näkökulmaksi on nostettu seurakuntalaiset ja tamperelaiset. Toiminnassa on pyrittävä huomioimaan kaupunkilaisten monenkirjava arvomaailma ja muutosten kiihtyminen. Vuoden lopussa kirkkoon kuului 74,6 prosenttia Kertomusvuonna Tampereen seurakuntiin liittyi 551 henkilöä, missä oli hieman nousua edellisvuoden lukuun 534. Kirkosta erosi 2 339 tamperelaista, missä oli kasvua 189 henkilöä. Kaikkiaan Tampereen seurakuntien jäseniä oli vuoden 2007 lopussa 154 898. Suurimmillaan Tampereen seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden 2002 lopussa, jolloin kirkkoon kuului 158 064 henkilöä. Valtuuston ensimmäinen toimintavuosi Vuosi 2007 oli yhteisen kirkkovaltuuston ensimmäinen toimintavuosi. Ensimmäisessä kokouksessa valtuusto valitsi kahdeksi vuodeksi puheenjohtajaksi työterveyslääkäri Matti Sääksen ja varapuheenjohtajaksi kirjeenvaihtaja Marja Karvon. Samoin valtuutetut valitsivat yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Seurakuntayhtymän tilintarkastajat, kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat sekä yhteisten työmuotojen johtokunnat valittiin valtuuston koko toimikaudeksi 2007 2010. Kertomusvuoden talousarvion virkapaketti sisälsi kymmenen virkaa tai työsuhdetta. Härmälän ja Viinikan seurakuntiin perustettiin 50-prosenttiset lähetyssihteerin virat. Yhteiseen diakoniaan perustettiin perhe- ja oppilaitosdiakonin virat. Yhteiskunnalliseen työhön vakinaistettiin hengellisen ohjauksen pastorin virka. Harjun seurakunta sai diakonian viran ja perheneuvonta perheneuvojan viran. Hautauspalveluihin perustettiin erityisammattimiehen ja Ilkon kurssikeskukseen keittäjä-siivoojan työsuhteet. Lisäksi viittä määräaikaista virkaa tai työsuhdetta jatkettiin. Kiinteistösuunnitelma hyväksyttiin Yhteisen kirkkovaltuuston valtuuttamana yhteinen kirkkoneuvosto järjesti tarjouskilpailun tilintarkastusyhteisön valitsemiseksi seurakuntayhtymän neljänneksi tilintarkastajaksi. Tarjousten perusteella yhteinen kirkkovaltuusto päätti valita vuosiksi 2007 2010 tilintarkastusyhteisöksi KPMG Oy:n. Lokakuussa yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntayhtymän kiinteistösuunnitelman, jota noudatetaan toiminta- ja taloussuunnittelussa vuoteen 2010 asti. Suunnitelma nostaa esille nykyisten tilojen ominaisuudet suhteessa käytön vaatimuksiin sekä eri puolilla tapahtuvat maankäytön muutokset. Suunnitelmaa käytetään jatkossa tilaomaisuuteen kohdistuvien päätöksien taustamateriaalina, jonka pohjalta voidaan mahdollisimman hyvin päättää tilojen hankkimisesta, niistä luopumisesta ja niiden korjaamisesta. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti myös kirkkojärjestyksen edellyttämän metsäsuunnitelman seuraavalle 10-vuotisjaksolle. Hautamaksut valtuusto päätti vahvistaa vuoden 2008 alusta vuoden 2007 tasolla. Kertomusvuonna jatkettiin seurakuntayhtymän keskeisten sääntöjen tarkistamistyötä: perheneuvonnalle, sairaalasie- K I R K K O O L E M M E M E 5

lunhoidolle, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalle ja viestintäpalveluille hyväksyttiin tarkistetut säännöt. Keväällä tehtiin päätös hankkia tontin määräosa Finlaysonin kirkon yhteyteen tulevia, ensisijaisesti huolto- ja sosiaalitiloja varten. Pitkään vireillä ollut Aleksanterin kirkon peruskorjaushanke eteni, kun yhteinen kirkkovaltuusto myönsi toukokuussa peruskorjausta varten 600 000 euron lisämäärärahan. Samalla hyväksyttiin peruskorjaustyön rakennuspiirustukset liikuntaesteisten sisäänkäynnin ja alakerran tilojen rakentamiseksi. Työt aloitettiin ripeästi, jotta ne palvelisivat seurakuntalaisia jo kesällä 2008. Aitolahden partiolippukunnalle valtuusto myönsi 75 000 euron lisämäärärahan partiotilan hankintaa varten. Uusi 120 neliön tila ja varasto sijaitsevat lähellä kirkkoa Jenseninkadulla. Kirkkovaltuusto myönsi Kaukajärven seurakuntatalon tontille rakennettavan kerrostalon piha-alueen rakennustöihin 100 000 euroa. Valtuustoaloitteita runsaasti Valtuutetut jättivät ensimmäisenä toimintavuonna jo useita aloitteita. Valtuutettu Piippa Jumppanen esitti aloitteessaan, että yhteinen kirkkoneuvosto selvittäisi seurakuntayhtymän kokonaan omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten jäsenmäärät ja niiden lisäystarpeen. Lisäksi Jumppanen esitti, että jokaiseen hallitukseen tulisi valita luottamushenkilöitä, muun muassa esteellisyysongelmien takia. Yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että jokaisessa hallituksessa on jo kaksi viranhaltijaa ja luottamushenkilö. Viranhaltijoiden esteettömyys käsittelyssä on voitu turvata siten, että asioiden valmisteluun on käytettävissä viranhaltija hallitusten ulkopuolelta. Valtuutetut Antti Valmari, Matti Heinivaho ja Anni Pälä esittivät, että seuraavan vuoden talousarviosta ja virkapaketista päätettäisiin samassa kokouksessa. Nykykäytännön mukaisesti viroista joudutaan päättämään ilman tarkkaa tietoa taloudellisista mahdollisuuksista. Yhteisen kirkkoneuvoston mukaan nykyiselläänkin voidaan ottaa huomioon virkojen taloudelliset vaikutukset. Jatkossa yhteisen kirkkovaltuuston käytettäväksi toimitetaan kuitenkin pitkälle valmisteltu talousarvio taloudellisten mahdollisuuksien arvioimiseksi. Valtuutettu Pia K. Lehtinen esitti, että sotaleskille ja -orvoille järjestettäisiin virkistystä ja kuntoutusta kutsumalla heidät mukaan veteraanikuntoutukseen. Vastauksessa todettiin, että kuntoutusta tarvitsevia sotiemme veteraaneja on vielä runsaasti elossa, joten veteraanikuntoutusta ei voida lisätä. Sen sijaan sotalesket ja -orvot voivat hakeutua paikallisseurakuntien järjestämille leireille. Asko Alajoki ja 15 muuta valtuutettua kiinnittivät huomiota aloitteessaan Seurakuntien kutistuminen on käännettävissä kasvuksi kirkosta eronneiden määrän kasvuun. Keinoina jäsenkadon vähentämiseksi esitettiin muun muassa seurakuntalaisten kouluttaminen ja rohkaisu toimimaan pienryhmissä, työntekijäkeskeisyyden vähentäminen ja koko kaupungin kattava evankeliointitapahtuma vuonna 2011. Yhteinen kirkkoneuvosto vastasi, että Reilusti kristitty -tunnus ja toiminta ajatus ovat samansuuntaisia aloitteen tavoitteiden kanssa. Niihin sisältyy selkeästi lähetystyön ja evankelioinnin näkökulma. Tampere on sitoutunut vuonna 2009 pidettävään suomalaisen lähetystyön 150-vuotisjuhlien isännyyteen. Tämän lisäksi ei ole mahdollista sitoutua esitettyyn tapahtumaan. Anne Karhola yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuonna 15 kertaa. Puheenjohtajana toimi tuomiorovasti Olli Hallikainen ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Anne Karhola. Vuoden suuria hankkeita oli palkkausjärjestelmän uudistus, jota varten neuvosto asetti ohjausryhmän, jossa oli seitsemän jäsentä. Marraskuussa yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi työntekijöiden sijoittelun tehtävän vaativuuden mukaisiin vaativuusryhmiin ja niille peruspalkat 1.5.2007 alkaen. Lisäksi päätettiin, että mahdolliset alkupalkkojen tarkistukset tehdään maaliskuun 2008 alkuun mennessä. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti myös toimikaudeksi 2007 2008 johtoryhmän ja suunnittelutoimikunnan sekä hyväksyi niiden tehtävän ja työskentelyn. Suunnittelutoimikunta toimii strategiatyöskentelyn ohjausryhmänä. Merkittävä oli myös nuoriso- ja perhediakonian yhteistyösopimuksen solmiminen Tampereen NMKY:n kanssa. Seurakuntayhtymä päätti lähteä myös mukaan Tampereen kaupungin UNICEF 2008 -teemavuoteen. Yhteinen kirkkoneuvosto jakoi toukokuussa 952 000 euroa kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. Kokonaissummasta jätettiin viisi prosenttia hankkeisiin, jotka tulevat vuoden mittaan äkillisinä avuntarpeina. Kirkon Ulkomaanavun kautta toimitettiin 10 000 euroa Etelä-Aasian uhrien auttamiseksi ja 20 000 euroa Bangladeshin hätäapuun. Suomen Lähetysseuran kautta ohjattiin 10 000 euroa Mauritanian kuivuuden auttamiseksi ja sama summa Zimbabwesta tulleiden pakolaisten auttamiseksi Etelä-Afrikassa. 6 K I R K K O O L E M M E M E

TAMPEREELLA TOIMITETTIIN KERTO- MUSVUONNA 855 KIRKOLLISTA VIHKI- MISTÄ JA 451 SIVIILIVIHKIMISTÄ. ARMI RAUTAJOKI JA JARI NIITTYLAHTI SAIVAT TOISENSA MESSUKYLÄN VANHASSA KIRKOSSA. KUVA: MERJA OJALA Kansainvälisten asioiden toimikunta Kansainvälisten asioiden toimikunta hoitaa seurakuntien ystävyysseurakuntatyötä. Vakiintuneimmat ystävyyssuhteet Tampereella on Viron ja Unkarin eri seurakuntien kanssa. Uusi yhteistyökumppanuus on solmittu Manchesterin hiippakunnan kanssa. Härmälän seurakunta isännöi St Mary the Virgin Davyhulmen seurakunnan vierailua yhdessä toimikunnan kanssa. Manchesterilaiset nuoret osallistuivat ohjaajineen tamperelaisten rippikouluun. Tuomiokirkon 100-vuotisviikonloppuna järjestettiin pohjoismainen ystävyysseurakuntaseminaari, johon osallistui ruotsalaisten ohella myös manchesterilaisia ja unkarilaisia vieraita. Musiikki valtasi kuulijat Kirkkomusiikkitoimikunta on seurakuntayhtymän musiikkitoimintaa koordinoiva elin. Se jakoi avustuksia 11 kuorolle ja yhdelle orkesterille. Konserttitoiminnasta tärkein oli yhdessä urkuri Matti Hannulan kanssa toteutettu Tuomiokirkon juhlavuoden konserttisarja sekä Kesäillan urkumusiikkia -konserttisarja. Kaikkiaan konsertteja oli 28 ja niissä kävi yli 13 000 kuulijaa. Tuomiokirkossa kuultiin neljä suurta kirkkomusiikkiteosta: Johannes-passio, Requiem, Messias- ja Jouluoratoriot. Tapahtumien yönä Vanhassa kirkossa järjestettiin virsikonsertti, jossa esiintyivät saksofonisti Sakari Kukko ja pianisti Samuli Mikkonen. Kuvataidetoimikunta toimi aktiivisesti Toukokuussa valmistui Seurakuntien talon pääsisäänkäynnin Ainut-videoinstallaatio. Sen taiteellisesta osasta vastasi kuvataitelija Teija-Tuulia Ahola ja teknisestä toteutuksesta Charles Sandison. Syyskaudella kuvataidetoimikunta järjesti luentosarjan kristillisestä taiteesta. Luennoitsijana oli näyttelysihteeri Anne Paldanius. Valmiustoimikunta Valmiustoimikunnan tehtävänä on auttaa kansalaisia eri tavoin onnettomuus- ja katastrofitilanteissa ja taata seurakunnallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Seurakuntien talossa järjestettiin 18. tammikuuta valmiuskoulutuspäivä yhdessä MPK ry:n kanssa. Tapahtumaan osallistui myös ympäristöseurakuntien työntekijöitä. Vuoden aikana käytiin keskusteluja Tampereen kaupungin kanssa mahdollisuudesta perustaa yhteinen psyko-sosiaalinen johtokeskus. Tampere sai jo toisen ympäristödiplomin Tampereen seurakuntayhtymä sai ensimmäisenä jo toisen kirkkohallituksen myöntämän ympäristödiplomin. Myöntämiseen liittyi kuitenkin ehto, että seurakuntayhtymälle on tehtävä ympäristökasvatusohjelma sekä hankintaohjeet. Niiden molempien valmistelu käynnistettiin. Yhteyksiä vahvistettiin Tampereen kaupunkiin, Moreeniaan ja Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmään. K I R K K O O L E M M E M E 7

paikallisseurakunnat 8 P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T

KAUNEIMMAT HARJUN SEURAKUNTA JOULULAULUT ALOITTI ON 70- SUOMEN LÄHETYSSEURAN VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄNSÄ BRÄNDI, JOKA VIETON SAAVUT- TAA KYNTTILÄNPÄIVÄNÄ NIIN KAUPUNKILAISET JUHLAJUMALAN- KUIN MAALLA ASUVAT. PALVELUKSELLA PISPALAN PISPALAN KIRKOSSA KIRKOSSA. OLI LÄMMIN TUNNELMA. KUVA: RAMI KUVA: MARJAMÄKI KIMMO AHONEN. Aitolahden seurakunta Aitiolahden seurakunnassa toimintavuosi jatkui vilkkaana, joskin erityisesti kasvatustyössä oli suuria vaihteluja edellisvuosiin verrattuna. Jumalanpalveluksiin, toimituksiin, tilaisuuksiin ja ryhmiin osallistui vuoden aikana 65 348 henkilöä, kun vastaava luku edellisvuonna oli 69 333. Kävijöitä oli joka päivä 179 henkeä, mikä on varsin korkea määrä. Musiikkitoiminnassa oli selvä välivuosi kanttorin vaihtumisen takia. Tämä näkyi erityisesti lapsikuorolaisten määrässä ja suurempien konserttien osallistujamäärissä. Lapsityössä tapahtui iso muutos, kun esikouluryhmä siirtyi kirkolta Adventtikirkon ylläpitämälle Kristilliselle koululle. Lapsityö menetti kaikkiaan noin 2 200 kävijää, joskin se oli edelleen noin 12 500 kävijällä seurakunnan työmuodoista suurin. Myös varhaisnuorisotyössä oli edellisvuosia vähemmän kerholaisia, kun taas nuorisotyöllä oli hyvä vuosi. Kouluikäisten yhteenlaskettu kävijämäärä oli 9 900; tilaisuuksia oli 842. Seurakunnan partiolaisille ostettiin uusi partiotila ja varasto kirkon viereiseltä tontilta. Uusi kolo valmistuu keväällä 2008. Aikuistyö tavoitti hyvin aitolahtelaisia. Erityisesti parisuhdetyö ja avioparikurssit täyttyivät. Sen sijaan Alfa-kurssien, seurakuntakoulun ja Löydä elämä -iltojen vahvistamiseksi mietittiin niiden tarjoamista yhtä seurakuntaa isommalle alueelle. Aitomiesten piiri on herättänyt kiinnostusta laajemmaltikin ja syksyllä miehet kävivät esittelemässä toimintaansa Ruotsin kirkon Miestenpäivillä. Diakoniatyö tavoitti apua tarvitsevia kaikkiaan 1 375 kertaa. Pappi kohtasi seurakuntalaisen kasvokkain 393 kertaa ja diakoniatyöntekijä 1 003 kertaa. Myös vapaaehtoiset antoivat henkistä ja hengellistä apua seurakuntien tiloissa. Aitolahden seurakunnan vapaaehtoistyö on perinteisesti ollut vahvaa. Vapaaehtoiset käyvät tervehtimässä muun muassa seurakuntaan muuttavia. Käyntejä tehtiin kertomusvuonna 363 kertaa. Maallikot tervehtivät myös messuun tulijoita ja tarjosivat kirkkokahvit messun jälkeen jokaisena pyhänä läpi talvikauden. Harjun seurakunta 70 vuotta täyttänyt Harjun seurakunta panosti kertomusvuonna jumalanpalvelusten valmistamiseen yhdessä toimittajien ja avustajien kanssa. Avustajille pidettiin ensimmäinen jumalanpalveluskoulutus, johon osallistui 30 henkilöä. Nuorten isoskoulutukset päätettiin Lielahden kirkon messuun. Ensimmäisestä adventista alkaen Pispalan kirkon messu aloitettiin kello 11. Nuorten aikuisten Varikkomessu lisäsi osaltaan messuihin osallistuneiden määrää. Vuoden aikana pidettiin myös ulkosuomalais- ja kansanlaulumessu. Samoin 70 vuotta täyttävät seurakuntalaiset kutsuttiin kolmeen messuun. Jumalanpalvelukseen osallistuneiden määrä kasvoi. Pispalan kirkossa lisäystä oli 770 ja muissa jumalanpalveluksissa 1 444 henkeä. Messuja oli kaikkiaan 321. Harjun seurakunnan musiikkityö on ainutlaatuisen vahvaa. Seurakunnassa on kuusi kuoroa, soitinyhtye ja kanttorikvartetti. Viikoittain harjoituksissa käy noin 150 musiikinharrastajaa. Ilman harrastusta tukevia vanhempia kuorotoiminta ei olisi mahdollista. Harjun nuorten kuoro koostuu nuorista aikuisista. Tampereen kaupunki kutsui Harjun kanttorikvartetin konsertoimaan Tarttoon. Harjun lapsikuoro ja Heleät vierailivat Tallinnassa Peetelin ystävyysseurakunnassa. Musiikkitilaisuuksia oli kaikkiaan 85 ja niissä kävi peräti 9 762 kuulijaa. Lisäystä edellisvuoteen oli 4 680 henkeä. Juhlavuoden musiikkiviikolla Pispalan kirkon konserteissa kävi lähes 3 000 kuulijaa. Tesomalla aloitettiin virsi-illat. Kertomusvuonna seurakunnan tilaisuuksissa oli kävijöitä 5 073 enemmän kuin edellisvuonna. Diakoniatyössä Harju toimi Yhteisvastuukeräyksen projek- P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T 9

Osallistuminen seurakuntien tilaisuuksiin 2006 2007 SEURAKUNTA AITOLAHTI HARJU HERVANTA HÄRMÄLÄ KALEVA MESSUKYLÄ PYYNIKKI RUOTSALAINEN TEISKO TUOMIOKIRKKO VIINIKKA YHTEENSÄ PÄIVÄJUMALANPALVELUKSET MUUT JUMALANPALVELUKSET MUSIIKKITILAISUUDET MUUT YLEISET TILAISUUDET 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 OSALLIST. %* OSALLIST. %* OSALLIST. OSALLIST. OSALLIST. OSALLIST. OSALLIST. OSALLIST. 7 488 1.9 7 182 1.8 4 506 4 961 2 889 3 037 6 425 6 037 15 337 0.9 15 343 0.9 10 912 11 295 5 087 9 452 16 206 13 027 9 150 1.2 10 577 1.4 5 991 5 010 3 174 3 728 7 910 6 976 4 369 0.9 5 046 1.0 2 888 2 520 955 890 3 295 2 371 13 237 1.2 11 988 1.1 8 036 8 231 5 989 5 009 15 147 26 542 21 024 1.2 20 511 1.1 16 807 15 331 7 538 7 729 14 970 12 666 11 440 2.7 10 500 2.5 17 680 13 800 18 200 15 100 15 050 11 525 1 943 4.1 2 326 4.9 1 883 1 931 556 934 986 132 4 680 3.4 3 375 2.4 774 1 476 797 712 1 351 285 14 470 2.2 17 148 2.6 11 750 18 638 25 836 29 485 19 395 22 195 5 877 1.1 6 824 1.2 3 940 4 337 3 387 2 937 4 162 3 565 109 015 1.4 110 820 1.4 85 167 87 530 74 408 79 013 104 924 105 321 MUUTOS KOKONAISOSALLISTUJAMÄÄRÄSSÄ 1.6 2.8 6.2 3.8 * OSALLISTUNEITA VIIKKOA KOHTI (52) SEURAKUNNAN VÄKILUKUUN VERRATTUNA tiseurakuntana kolmivuotisessa Anna ja Arvo -hankkeessa yhdessä Tampereen kaupungin kotihoidon, Koukkuniemen Havulan osastojen, Kotipirtin palvelutalon, Kotilinnasäätiön Raholan ja Pispan yhteisöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Uusina toimintoina aloittivat Lähitupa Pispan palvelukeskuksessa sekä Anna ja Arvo -kahvila Raholassa. Vapaaehtoisvoimin toimivassa kahvilassa kävi kerrallaan 20 40 henkeä. Diakonia aloitti Pikkuhait-vauvauinnin, joka on tarkoitettu isille ja vauvoille. Samoin Holviryhmä kokosi yhdessä Diakoniakeskuksen kanssa huostaanotettujen lasten vanhempia. Kirkontuvat tarjosivat vanhuksille monipuolista toimintaa. Silmukassa kasvoi yli 50-vuotiaiden miesten osuus. Syyskuun 26. päivänä Irina ja Mark Ljuhatan anoivat Harjun seurakunnalta suojaa Kirkko turvapaikkana -asiakirjan mukaisesti. Varikkomessu ja siihen liittyvä koulutus- ja pienryhmätoiminta nivoutuivat yhteiseksi työmuodoksi Uuden Verson kanssa. Harjun yhden papin tehtävänkuvaan oli erotettu osuus tähän työhön. Eniten työikäisiä ja nuoria aikuisia Harjun seurakunta tavoittaa toimitusten, pyhäkoulun sekä lapsi-, perhe-, varhaisnuoriso- ja musiikkityön kautta. Rippikoulun kävi 537 henkeä, joista 18 oli aikuisrippikoulussa. Lähetystyössä siunattiin matkaan Taiwaniin syksyllä seurakuntaneuvoston jäsen Jouni Heiskanen perheineen. Nuoret tutustuivat opintomatkalla Laatokan ympäri suomensukuisten kielten raamatunkäännöstyöhön. Hervannan seurakunta Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Urho Koski jäi eläkkeelle 27 palvelusvuoden jälkeen kesäkuun alussa. Urho Kosken seuraajaksi valittiin Juhani Räsänen. Hervannan alueen asukkaista oli maahanmuuttajia vuoden lopussa yli 10 prosenttia. Alueella asui ihmisiä 75:stä eri kansallisuudesta. Seurakunnan jäsenistä 195 oli maahanmuuttajia 27 eri kansallisuudesta. Maahanmuuttajien suuri määrä vaikuttaa osaltaan kirkkoon kuulumisprosenttiin, joka on vain 67,3. Seurakunnan jäsenistä 30 prosenttia oli 20 29 -vuotiaita. Lapset ohjaajineen osallistuivat vuorollaan perhemessujen toteutukseen. Päiväkotikummi vieraili päiväkodeissa ja päiväkerholaiset olivat mukana muun muassa Vaparin Vinkelissä, Kesätorin laululeikeissä, Peikkometsässä ja Toimelan lastenoikeuksien päivän perhetapahtumassa. Pyhäkoulutyö virkistyi, kun nuoret äidit aloittivat Jumalan kämmenellä -illat, joihin osallistui joka toinen tiistai 30 50 lasta vanhempineen. Hervannan seurakunnan nuorisotyö on elänyt murroskautta, koska edelliset ikäluokat ovat kasvaneet ulos seurakunnan toiminnasta. Molemmat vakituiset nuorisontyönohjaajat siirtyivät virkavapaalle seurakunnan tehtävistä. Syksyn aikana God s Gasin toimintaan tuli kuitenkin runsaasti kesän rippikoululaisia. Perhetyössä jatkui vaunujengin toiminta. Edelleen pidettiin yhteyttä perhepäivähoitajiin, päiväkoteihin ja neuvolaan. Perhevalmennuskursseja on pidetty kuukausittain. Hervannan sosiaalitoimen huonontunut tilanne näkyi diakonian asiakasmäärien kasvussa. Sekä ruoka- että raha-avustusten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Yhdyskuntatyön piirissä työskenteli vuoden mittaan työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa ja -kokeilussa 28 henkilöä. Lisäksi kaksi henkilöä työskenteli työllistämistuella ja kaksi oli yhdyskuntapalveluksessa. 1 0 P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T

TUIJA-RIITTA HEISKANEN ESITTELI HERVANNAN KIRKOSSA SUOMEN LÄHETYSSEURAN NÄYTTELYÄ PELIPUISTON SEURAKUNTAKODIN PÄIVÄKERHOLAISILLE. MILJA SOIN- TU JA ALEKSI MARKKANEN NAP- PASIVAT KORIT PÄÄNSÄ PÄÄLLE. KUVA: KIMMO AHONEN Vanhustyössä osallistujien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Työmuoto järjesti muun muassa Jaakko Ryhäsen tähdittämän hyväntekeväisyyskonsertin. Emerituspiispa Paavo Kortekangas oli pääpuhujana itsenäisyyspäivän tilaisuudessa. Kansainvälinen diakonia ja maahanmuuttajatyö aloittivat Äiti Teresa -peittotalkoot. Samoin inkeriläisvanhuksille perustettiin oma ryhmä ja englanninkielisille Open for all -illat. Venäjän kielellä pidettiin aikuisten rippikoulu ja jumalanpalvelus sekä raamattupiiri. Lähetystyössä nuoret teekkarit tempaisivat lähetystapahtuman yhteydessä lukemalla Uuden testamentin läpi kirjaston edustalla. Exitin konsertista nautti lähes 500 kuulijaa. Uutena lähettinä työhön siunattiin Lindholmien perhe Etu- Aasian mediatyöhön. Seurakunnassa toimii kolme kuoroa, joista lapsikuoro toteutti Terveen laulamisen puolesta -kampanjan. Se toi kuoroon myös uusia laulajia. Härmälän seurakunta Härmälän seurakunnan jumalanpalvelus televisioitiin valtakunnanverkkoon 18. maaliskuuta tiettävästi ensimmäisen kerran. Lapsi- ja perhetyö järjestivät palmusunnuntaina ja 28. lokakuuta perhemessut. Syksyn messussa avattiin myös Kapteeni Kaukon lähetysnäyttely. Itsenäisyyspäivän perhemessu toteutettiin yhdessä partiolaisten kanssa. Toukokuun alussa oli vuorossa vauvakirkko. Kouluun lähteville lapsille annettiin siunauskirkossa myös enkeliheijastimet. Lounaisen kasvuympäristön asettamat tavoitteet saavutettiin monipuolisen toiminnan avulla. Perhetyön kanssa tehtiin yhteistyötä, koulutyö oli monipuolista ja retki- ja kerhotoimintaan panostettiin. Seurakunnan naisten- ja miestenillat kokosivat jälleen mukavasti osallistujia. Härmälän seurakunta osallistui ensimmäistä kertaa Tampereen seurakuntien ja hiippakunnan yhteisesti järjestämään Tasausmarkkinoihin ja järjesti Sanansaattajien seurakuntaillan Härmälän kirkolla. Myös lähetyksen askarteluillat aloitettiin. Ystävyysseurakuntatoiminta oli vuoden mittaan vilkasta. Toukokuussa Orosházan luterilaisesta seurakunnasta Unkarista saatiin vieraaksi kirkkoherra János Ribár, hänen puolisonsa Edit Ribár ja opettaja Rita Révész. János Ribár saarnasi helluntaimessussa, ja yhdessä pohdittiin ystävyysseurakuntatyön tulevaisuutta. Vieraat osallistuivat myös Turun kirkkopäiville. Elo-syyskuun vaihteessa Härmälän seurakunta isännöi yhdessä seurakuntayhtymän kanssa Tampereen ystävyyshiippakunnan St. Mary Virgin Davyhulmen seurakunnan 21 hengen ryhmää. Päivien aikana vieraat tutustuivat moniin seurakuntalaisiin, ja kirkkoherra Chris Ford saarnasi Härmälän kirkossa. Härmälän seurakuntaneuvosto päätti 4. joulukuuta solmia viralliset ystäyysseurakuntasuhteet St. Mary Virgin Davyhulmen seurakunnan kanssa. Kalevan seurakunta Kalevan seurakunta on jo usean vuoden ajan pyrkinyt tekemään jumalanpalveluksista entistä rikkaampia ja seurakuntalaisille läheisempiä. Kertomusvuonna aloitettiin paastonajan tuhkamessu-perinne, kokeiltiin draamaa saarnan yhteydessä ja hankittiin uudet virsikirjat. Kirkosta radioitiin neljästi valtakunnallinen jumalanpalvelus. Musiikkielämää elävöittivät monet konsertit ja yhteislaulutilaisuudet. Kesän yökonserttien sarja vietti 20-vuotisjuhliaan. Hehkeimpään kesäaikaan pidettävät konsertit ovat tamperelaisten suosiossa. Neljässä konsertissa oli väkeä yhteensä 780 henkeä. Franz Lisztin Ristin tie Via Crucis pääsiäisenä ja Anderson P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T 1 1

KOLEHTIEN KERÄÄJIKSI LÖYTYY VÄ- KEÄ. ESKO KANERVO (VAS.), LIISA LEHTOLA, RITVA KUOSMANEN JA ARI PINOLA VALMISTAUTUVAT KERÄÄ- MÄÄN KIITOSUHRIN HÄRMÄLÄN KIR- KON JUMALANPALVELUKSESSA. KUVA: JANNE RUOTSALAINEN University Chorale kuoron esiintyminen helatorstaina olivat antoisia. Eliina Lepistön 50-vuotisjuhlissa esiintyivät laulajat Taru Valjakka, Pia Freund, Heikki Rainio ja Antti Pääkkönen. Samuli Edelman veti joulukuussa kirkon ääriään myöten täyteen kuulijoita. Uutena työmuotona aloitettiin Alfa-kurssi. Se onnistui hyvin ja tätä opetusta on tarkoitus tarjota seurakuntalaisille joka vuosi. Nuorille aloitettiin Raamis-koulutus. Perheiden sunnuntaina järjestettiin vauvakirkko. Kolmeen avoimeen päiväkerhoon löysi tiensä yhä useampi äiti. Neljässä alueen päiväkodissa oli päiväkotikummi. Jokaisessa päiväkodissa kävi myös seurakunnan työntekijä pitämässä jouluhartauden. Koulutyö oli Kalevassa kasvusuunnassa. Yhteistyö alakoulujen kanssa oli vilkasta. Toiminta käsitti perinteiset päivänavaukset, kausihartaudet, luokkavierailut sekä leirit ja retket. Partiolaisten toiminta on säilynyt vireänä ja vuotta sävytti partioliikkeen 100-vuotisjuhlavuosi. Diakoniatyössä painopisteinä olivat yksinäiset ja auttamistahojen ulkopuolelle jääneet vanhukset ja perheet, jotka tarvitsivat apua. Diakoniatyöntekijät päivystivät Tammela-keskuksessa ja Veljeskodilla. Diakoniatyöntekijöiden kotikäyntien määrä nousi kymmenen prosenttia. Seurakunnassa aloitti myös Vapaaherratmiestenpiiri. Vapaaehtoisten aloitteesta alkoi myös kokkikerho, jota diakoniatyö tuki taloudellisesti ja jossa oli mukana seurakunnan seurakuntaemäntä. Monikulttuurinen päivä, joka järjestettiin lokakuussa yhteistyössä yhteiskunnallinen työn kanssa, on jo Kalevan seurakunnan perinnettä. Messun jälkeiselle lounaalle osallistui noin 200 henkeä. Ohjelmalliseen iltapäivään jäi noin 140 ihmistä. Työttömien ruokailua jatkettiin vapaaehtoisten voimin. Aterialle osallistui keskimäärin 60 ruokailijaa. Ruokakasseja jaettiin edelleen. Lähetysjärjestö Sanansaattajien valtakunnallisia Kesäpäiviä vietettiin kirkolla kesä heinäkuun vaihteessa. Seurakunnan yhteydet kaikkiin kahdeksaan nimikkolähettiin tai kohteeseen olivat iso ilonaihe. Heinäkuussa toteutui ystävyysseurakuntamatka Sárzentlörinciin ja Budapestiin. Matkalla oli 28 seurakuntalaista ja viranhaltijaa. Kalevan seurakunta on huolehtinut myös Lapinniemen kylpylän kappelin jumalanpalveluksista. Messukylän seurakunta Messukylän seurakunnassa vaihtui kertomusvuonna kirkkoherra. Juha Kauppinen jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa ja piispa Juha Pihkala asetti kirkkoherra Jari Nurmen virkaan 13. päivänä toukokuuta. Pitkän päivätyön tehnyt nuorisotyönohjaaja Seppo Javanainen jäi eläkkeelle vuoden lopussa. Vuoden lopussa Messukylän seurakunnan väkiluku oli 34 240. Syntyneitä oli peräti 501 ja kuolleita 242. Avioliittoja solmittiin kaikkiaan 300, joista kirkollisia vihkimisiä oli 203 ja lisäksi kirkollisia siunauksia. Kasteiden ja vihkimisten määrä kasvoi erityisen paljon. Messukylässä on tietoisesti panostettu toimitusten hoitamiseen niin, että papilla on entistä enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen. Kirkkojen ja seurakuntatalojen jumalanpalveluksissa kävi toimintavuonna kaikkiaan 35 842 henkilöä, missä oli lisäystä noin 1 400 käyntikertaa. Seurakunnassa pidetään perinteisten messujen lisäksi myös ylistys- ja Tuomas-messuja ja kesäsunnuntaisin Kivikirkon messuja. Myös seurakuntatilojen musiikkitapahtumien ja muiden tilaisuuksien kävijämäärä nousi. Kuulijoita kävi eri tilaisuuksissa kaikkiaan 17 113, kun edellisvuonna vastaava luku oli 13 780. Seurakunta järjesti myös neljät syntymäpäiväjuhlat 70-, 75-, 80-, 85- ja 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille seurakuntalaisille. Tilaisuuksissa oli läsnä keskimäärin 120 henkeä. Seurakunnan päiväkerhoissa kuusivuotiaiden määrä laskee, 1 2 P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T

KAPPALAINEN SÄDE SIIRA (VAS.) KYSELI PYYNIKIN KINKEREILLÄ ISÄ MEIDÄN-RUKOUKSEN SELITYKSIÄ JA KIRKKOHERRA AULIS RAUNIO ISTUI PAPINPENKISSÄ. LEILA AHOLA, ANNIKKI KOSKINEN, RAIJA UTUKKA- SYRJÄNEN, IRJA HAUSKA JA TOINI MUITTARI SEURASIVAT SIVUSTA. KUVA: EEVA ANUNDI mutta toisaalta kolmivuotiaita on otettu toimintaan mukaan yhä useampaan kerhoon. Yhteistyö päiväkotien kanssa oli vilkasta. Pääsiäisen kirkkohetkiin osallistui 345 ja joulukirkkoon 531 lasta. Varhaisnuorisotyössä panostettiin avoimiin oviin ja koulutyöhön. Yhdessä järjestettyihin tapahtumiin osallistui yli tuhat lasta. Lippukunnat osallistuivat partioliikkeen 100-vuotisjuhlaan ja paraatiin Tampereella. Messukylän Metsätytöt ja Metsäpojat juhlivat 60-vuotista taivaltaan, jonka kunniaksi pojat julkaisivat Kivikirkon Pojat -historiikin. Nuorisotyö oli yksi seurakunnan lippulaivoista. Järjestely, jossa kaksi pappia saa keskittyä nuoriso- ja rippikoulutyöhön, on tuottanut tulosta. Yli 130 nuorta haki isospaikkaa kesän rippileireiltä, mutta vain 84 voitiin ottaa vastaan. Syksyn jatkisleiri keräsi Torpalle 225 nuorta. Viikkotoimintaan osallistui edellisvuotta enemmän nuoria. Matalan kynnyksen illat, jotka olivat välillä ohjelmallisia ja välillä vapaata olemista, osoittautuivat erittäin toimiviksi. Seurakunnassa pidettiin 19 rippikoulua, joiden järjestämiseen osallistui työntekijöitä kirkkoherrasta lähetyssihteeriin. Lisäksi oli tutustumisryhmä kirkollisten järjestöjen leirille lähteville. Perhetyön keskeisin toimintamuoto olivat perhekerhot. Seurakuntakodeilla kokoontuvissa kahdeksassa kerhossa kävi yhteensä 5 472 lasta ja 3 683 aikuista. Nämä kerhot antavat vertaistukea kotona lastaan hoitaville vanhemmille. Kerhoissa saa myös eväitä kristilliseen kasvatukseen. Perheleirit ja vauvakirkot keräsivät myös paljon lapsia ja vanhempia yhteen. Diakoniatyössä muutamassa toimintapisteessä asiakkaiden määrä on noussut huomattavasti. Kodeissa ja vastaanotoilla tavoitettiin 2 160 asiakasta. Yhdessäoloa tarjosivat sekä Ruokatunti-toiminta että Kirkontuvat. Erilaisia piirejä diakonian parissa oli 29. Diakoniatyöntekijät ovat verkostoituneet sosiaalityöntekijöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat myös neuvolat, päiväkodit, poliisi ja perhetyön päiväkeskukset ja kotipalvelu. Messukylässä lähetystyötä tehtiin kertomusvuonna kuuden lähetysjärjestön kanssa. Nimikkosopimuksia oli tehty 200 000 euron verran. Varoja lähetykselle keräävät niin pienpiirit kuin seurakuntalaisetkin. Kauneimmat joululaulut laulettiin 12 kertaa. Lähetysrenkaissa on mukana noin 90 jäsentä, joihin on pidetty yhteyttä samalla tavoin kuin lähetteihin. Miestyössä keskeisenä kohteena oli Pietarin katulapsi-projekti. Sen hyväksi järjestettiin talkoita ja saunailtoja. Kaksi kertaa käytiin myös talkootöissä paikan päällä. Miehet kunnostivat myös Metsäkestilän retriittikäyttöön. Perinteinen miesten vuosihuolto pidettiin tammikuussa. Mukana oli 47 miestä. Messukylän vahvuutena ovat myös erityyppiset kuorot, jotka kasvattavat uusia laulajia ja tarjoavat lapsille ja nuorille hyvän harrastuksen. Syksyllä aloitti uusi Mikaela-kuoro 15 laulajan voimin. Vanhassa kirkossa oli monipuolinen kesän konserttisarja. Syksystä lähtien ryhdyttiin toimittamaan Messukylä-nimistä tiedotuslehteä, jota jaettiin postitse alueen talouksiin. Pyynikin seurakunta Aleksanterin kirkkoa alettiin korjata kesällä. Peruskorjauksessa kirkkoon tehdään pitkään toivottu liikuntaesteisten sisäänkäynti sekä kokous-, kahvila- ja sosiaalitilat kirkon alle. Liikuntaesteisten sisäänkäynti tulee pääovesta katsoen vasemmalle puolelle siten, että se avautuu suoraan pääeteiseen. Peruskorjauksen aloittaminen vähensi kirkon käyttöä, ja toiminnalliset tavoitteet jäivät toteutumatta. Tavoitteena oli lisätä jumalanpalveluksessa kävijöitä, mutta näin ei tapahtunut. Kävijämäärässä tapahtui päinvastoin iso notkahdus, sillä päivä- ja muihin jumalanpalveluksiin osallistui yhteensä noin 4 700 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Myös musiikkitilaisuuksille kirkon korjauksesta oli haittaa. Laulajien määrä kuoroissa on vähentynyt, koska moni on jäänyt pois ikääntymisen vuoksi. P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T 1 3

KOLMIPÄIVÄISIÄ RADIOLÄHETYSJÄRJESTÖ SANANSAATTAJIEN (SANSA) KESÄPÄIVIÄ VIETETTIN KALEVAN KIRKOSSA. LÄHETTE- JÄ JA YSTÄVIÄ PÄIVILLÄ OLI MUUN MUAS- SA KIINASTA, RANSKASTA JA UNKARISTA. KUVA: JANNE RUOTSALAINEN Toinen tavoite oli kirkontuvan toiminnan liittäminen entistä kiinteämmin seurakunnan muuhun toimintaan. Tässä tavoitteessa onnistuttiinkin, sillä tuvalla kävijöiden määrä kasvoi vuoden aikaan 630:llä. Tutkimuksen mukaan eläkeläiset toivovat seurakunnilta matkojen järjestämistä. Kirkontuvat järjestivät 23 seurakuntaretkeä. Aikuiset retkeilivät yhteensä 32 kertaa ja matkoille osallistui yhteensä 830 henkilöä. Kaikkiaan retkipäiviä kertyi kahden kuukauden verran. Diakoniatyön palveluja tarvitsi kertomusvuonna yhä useampi seurakuntalainen. Asiakaskontakteja kertyi kaikkiaan 2 380. Taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet ylivelkaantumisen, eläkkeiden ostovoiman vähenemisen ja elämäntaitojen puuttumisen takia. Pyynikki ja Tuomiokirkkoseurakunta ovat perinteisesti tehneet yhteistyötä nuorisotyössä. Nuorten aikuisten parissa tehtävä työ on vahvistunut ja yhteistyötä on ulotettu myös Harjun alueelle. Yhteistyö Kansan Raamattuseuran kanssa on tuottanut hyviä tuloksia. Nuorten rukouskoulu ja raamattukerho aloittivat toimintansa syksyllä Mooriassa. Joskus tulijoita on ollut niin paljon, että kaikki eivät mahdu kunnolla sisälle. Vapaaehtoisten määrä on pysynyt ennallaan. Vastuunkantajien rekrytointiin on kiinnitettävä huomiota, koska se on toiminnan välttämätön edellytys. förrättningar har ökat. Planerna att utvidga och intensifiera nätverken i synnerhet i ungdomsverksamheten har förverkligats, men även de traditionella verksamhetsformerna har fungerat bra. Missionens insamlingsmetoder som exempel har varit både gamla och nya. Diakonin fördubblade sin läger verksamhet och lyckades bemöta behoven hos både en ny klientprofil och den fina traditionella diakonikretsen. Församlingen var igen stadens mest generösa med insamlingen Gemensamt Ansvar, och bland de främsta i stiftet och i landet. Gudstjänstlivet var musikverksamhetens självklara centrum även i år. Hela tjugo konserter har arrangerats, över hälften helt i egen regi. Dessutom har kantorn deltagit i lika många av samfällighetens konserter och är även annars bland de mest förrättningsbelastade av kantorerna. Det att planerna har kunnat genomföras är nog ett underverk, med tanke på att församlingen under året haft fyra kyrkoherdevikarier. För en ledighet i arbetslaget fick vi en kompetent vikarie, men en annan förblev obemannad. Språkkunniga medarbetare fanns helt enkelt inte. I turbulenta tider har de förtroendevaldas insats varit av största vikt, och även både församlingsmedlemmarna och de finlandssvenska i kranskommunerna har engagerat sig för församlingens överlevnad och väl. Tammerfors svenska församling Tammerfors svenska församling har fullföljt de för verksamhetsåret utstakade planerna med stor välsignelse och framgång. I all verksamhet, från konserter med alltid svenskspråkig repertoar till barnverksamhet med egen bön, har vi framhållit det genuint finlandssvenska kristliga arvet. Den mångåriga prioriteringen av familjer, barn och ungdomar har börjat ge frukt i mera barngrupper, växande och aktivare mamma barn grupp; mångsidigare samarbete från dagis till samskola och stor konfirmandgrupp. Även antalet Teiskon seurakunta Teiskon seurakunnan vahvuutena on läheisyys, inhimillisyys ja yhteisöllisyys. Tavoitteena on tehdä työtä lähellä seurakuntalaisia ja välittää siitä, miten seurakuntalaiset jaksavat. Seurakunta on teiskolaisille hengellinen koti. Teiskon seurakunnan painopisteinä olivat edelleen nuorten perheiden ja aikuisten tavoittaminen ja seurakuntayhteyden tukeminen. Syksystä lähtien Kämmenniemessä pidettiin iltakirkko kerran kuukaudessa. 1 4 P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T

TURVALLISEN KOULUTIEN TOIVO- TUKSET SAIVAT TEISKON KIRKOSSA MYÖS EKALUOKKALAISET KAVERUK- SET SOFIA KALLIO JA NELLI TOIVO- NEN. JÄÄTELÖHERKKU VIILENSI SIUNAUSTILAISUUDEN LOPUKSI. KUVA: JANNE RUOTSALAINEN Samoin siellä aloitti avoin raamattupiiri. Miesten saunaillat alkoivat säännöllisesti kokoontua samassa paikassa. Jumalanpalveluksien kävijämäärä onnistuttiin pitämään lähes edellisvuoden tasolla. Eri ryhmiä kutsuttiin kirkkoon ja samoin perhekirkkojen määrään ja laatuun panostettiin. Kesäkuun alusta lähtien seurakunnan musiikkitoiminta oli sijaiskanttoreiden varassa. Perustoiminnat, kuten kuorot hoidettiin hyvin, mutta konserttien yleisömäärät jäivät vaatimattomiksi. Diakoniatyössä tavoitteena oli kehittää diakonista perhetyötä, jossa aloitettiin leiritoiminta ja perustettiin moniammatillinen tiimi suunnittelemaan ja toteuttamaan työtä. Loppuvuodesta alkoi Teiskon alueella vanhustyön palvelutarpeiden järjestelmällinen kartoitus. Pyhäkoulutyön tavoitteena oli tukea perheitä ja kummeja antamaan lapsille elämän eväitä. Pyhäkoulutyö on Teiskossa vireää ja se säilytti edellisen vuoden tason. Lähetystyö on Teiskon seurakunnan vahva perinne. Vapaaehtoiset ovat työn selkäranka, mutta vastuu keskittyy liian harvoille henkilöille. Uusien vastuunkantajien löytäminen on iso haaste. Teiskon seurakunnan kausitiedotteet pidettiin visuaalisesti korkeatasoisina ja ne toimivat merkittävänä käyntikorttina seurakunnan tiedottamisessa. Tuomiokirkkoseurakunta Tuomiokirkon juhlavuonna messut tarjosivat erinomaiset mahdollisuudet pyhän kohtaamiseen ja hengellisen elämän hoitamiseen. Kirkon 100-vuotisjuhlamessuun helluntaina sekä perinnemessuun osallistui puolitoista tuhatta seurakuntalaista. Messuja rikastuttivat juhlavuoden tilaussävellysteokset. Keskimääräinen jumalanpalveluksiin osallistujien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 36:lla 256:een. Varhaisnuorten Linnan juhlat -messu ja Tampereen päivän Tuomas-messu kokosivat molemmat yli tuhat osallistujaa. Toukokuussa kauniissa säässä järjestetty kansanjuhla sai liikkeelle yli tuhat kaupunkilaista. Juhlavuoden projektit toteutettiin laajassa yhteistyössä kaupungin, teattereiden, kuorojen, yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Ilman tätä tukea juhlavuotta ei olisi voitu toteuttaa yhtä monipuolisena. Erityisen merkittävä ponnistus oli Vihan päivät 1918 -draama, johon osallistui lähes kaksi sataa vapaaehtoista. Juhlavuoden musiikki oli kanttorille ja urkurille luku sinänsä. Kanttorin oli harjoiteltava Vihan päivät -musiikkia ja helluntaina pidetyn 100-vuotisjuhlan tilausteokset. Tuomiokirkon kuoro täytti syksyllä sata vuotta. Solistina esiintyi oopperalaulaja Jaakko Ryhänen. Toisena adventtisunnuntaina kirkossa esiintyi hiippakunnan 200-päinen kuoro. Pyynikki ja Tuomiokirkkoseurakunta tekevät varhaisnuorisotyötä yhdessä. Alueella on 16 kerhoa. Koulujen kanssa yhteistyö oli vilkasta. Erityistä kiitosta sai kirkkoseikkailu, johon ottivat osaa yhtä luokkaa lukuun ottamatta kaikki Johanneksen koulun oppilaat. Eri vuodenaikoihin toteutetut seikkailut täyttyivät ennätysajassa. Nuorisotyössä oli positiivisena ongelmana tilan puute: Mooria alkoi käydä ahtaaksi. Nuoret ovat osallistuneet isos- ja apuopekoulutukseen, rukouskoulu Preikkariin ja Raamikseen. Mooriassa aloitti Kansan Raamattuseuran kouluttajan Maikku Saarisen vetämä Rukouksen talo, joka tavoitti vuoden aikana noin 700 henkilöä. Diakoniatyössä painottuivat kertomusvuonna kriisityö ja taloudellisen ja henkisen tuen antaminen. Iloa tuottivat aktiiviset vapaaehtoiset. Vanhustyö Tuomiokirkkoseurakunnan alueella on kartoitettu. Sen pohjalta nousi erilaisia kehittämishankkeita, kuten kotikäyntityö, laadukas vanhustyö ja laitosdiakonian kehittäminen. Aikuistyön painopiste oli tavoittavassa työssä, mutta tarkoitus oli myös valmentaa ja varustaa vapaaehtoisia seurakunnan palvelutehtäviin. Toiminnasta vastasivat Anneli P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T 1 5

KAUPUNGIN JA SEURAKUNNAN VARASTOSTA LÖYTYNEET RISAT TUOLIT MUUTTUIVAT KIEH- TOVIKSI TAIDETUOLEIKSI LUKIOLAISTEN JANI AALTOSEN (VAS.), EETU HEIKKILÄN JA OLLI- PEKKA HEINISUON KÄSISSÄ. KUVA: KIMMO AHONEN Rautakorpi Kansan Raamattuseurasta, Asko Peltonen ja Olli Aumala. Alfoja pidettiin vuoden mittaan kolme. Kevään Alfa oli monikulttuurinen Alfa, jossa toimittiin useammalla kielellä. Syksyn Alfa järjestettiin kiinalaisille heidän omasta pyynnöstään. Kurssilla oli mahdollista suorittaa myös rippikoulu. Alfaan osallistuneet toivoivat kiinalaistyön aloittamista seurakunnissa. Avioliittokurssille osallistui 11 paria. Lähetystyö on asettanut tavoitteekseen seurakunnan sanoman näkyvyyden kaupunkikuvassa. Tapulikahvila on osoittautunut hyväksi kohtaamispaikaksi. Vuoden mittaan Tapuli oli auki yhdeksänä päivänä. Varainkeruussa Tasku-myymälällä ja Tilkkuvakka-ryhmällä on iso panos. Kaikkiaan toiminnassa on noin sata vapaaehtoista. Kauneimmat joululaulut laulettiin kolme kertaa. Viinikan seurakunta Kertomusvuonna Viinikan kirkko täytti 75 vuotta. Vuosipäivän juhla oli vuoden kohokohtia, kun entiset viinikkalaiset palasivat kotikirkkoonsa. Juhlavuoden aikana kutsuttiin kirkkoon eri yhteistyötahoja tutustumaan peruskorjattuun kirkkoon. Jumalanpalveluksissa kävijöiden samoin kuin toimitusten määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Viikoittain kokoontuviin varhaisnuorten ja partion toimintoihin osallistui 380 lasta. Nuorisotyö tavoitti 150 nuorta isoskoulutuksen ja nuorteniltojen pariin. Normaalikoulun oppilaat valmistelivat kirkon juhlavuotta sekä kuvataiteen ja että teknisen käsityön keinoin. Kirkon symbolit ja kuvat siirtyivät taideleijakankaalle. Kirkko tuli tutuksi sekä nuorille että heidän vanhemmilleen toukokuussa pidetyn taidesuunnistuksen avulla. Viinikan kirkko toimi kesällä myös tiekirkkona. Uutuutena järjestettiin viisi hartaushetkeen päättynyttä opastuskierrosta kirkon tiloihin. Keskiviikkoisin kirkossa pidettiin lounasmusiikkihetket. Tiekirkkoon poikkesi kesäkuukausien aikana noin 800 matkailijaa. Oppaan mukaan vieraat pysähtyivät rukouspaikoille ja tuntuivat muutoinkin viipyvän kirkossa. Alfa-kurssi järjestettiin kolmatta kertaa, ja osa kurssilaisista löysi tiensä jumalanpalveluksiin ja vastuunkantoon. Lähetystyölle antoi kertomusvuonna uutta innostusta diakonissa Marja Hautalan lähteminen lähetystyöhön Keniaan. Syksyllä lähetys ja kansainvälinen diakonia olivat jo monella tavalla esillä. Nuorille aikuisille perustettiin Kanisa-klubi, joka tarjoaa uuden, konkreettisen mahdollisuuden olla mukana lähetystyössä. Kertomusvuonna seurakunta sai päätoimisen, osa-aikaisen lähetyssihteerin, joka osallistui myös rippikouluun ohjaajana. Suomen Lähetysseuran Operaatio tie vieraili myös rippileirillä. Varhaisnuorille tarkoitettu Kapteeni Kaukon matkassa -lähetysnäyttely antoi mahdollisuuden yhteistyöhön koulujen ja päiväkotien kanssa. Diakonian asiakaskontakteja oli 1 465 ja ikäihmisten ryhmätoimintaan osallistui 120 henkilöä. Etsivää diakoniatyötä kehitettiin käymällä yksinäisten ikäihmisten luona. Tällä tavalla löydettiin alueella asuvia moniongelmaisia henkilöitä, jotka olivat pudonneet kaikista turvaverkoista ja elivät lähes kokonaan kolmannen sektorin palvelujen varassa. Nekalan Pysäkillä käyvät löysivät päiväkirkoista oman ehtoollisyhteisön, joka sopi heidän päivärytmiinsä ja kulkuyhteyksiinsä. Diakonian ja lähetyksen hyväksi pidettävät Pidetään yhtä - perhetapahtumat valmisteltiin ja toteutettiin yhdessä. Ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa toimivina yleisötapahtumina. Kesän toiminnasta kerrottiin Tampereen Kirkkosanomat -lehden keskiaukeamalla ja kirkon historiasta toimitettiin DVD-esitys. Nuorille avattiin uudet nettisivut. 1 6 P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T

EDES 20 ASTEEN PAKKANEN EI ESTÄNYT HILLEVI JOKISTA TEKEMÄSTÄ OSUUTTAAN YHTEISVASTUU- KERÄYKSEN HYVÄKSI. HÄN ON KOONNUT RAHAA JOKA VUOSI KOKO KERÄYKSEN HISTORIAN AJAN, ENSIN ULVILASSA JA NYT TAMPEREELLA. KUVA: JANNE RUOTSALAINEN Harjun seurakunta kantoi Yhteisvastuuta yli 40 000 eurolla Tamperelaiset osallistuivat jälleen Yhteisvastuukeräykseen kiitettävän runsaskätisesti. Yhteisvastuupottiin lahjoitettiin Tampereella yhteensä 135 510,53 euroa. Tampereen seurakunnista määrällisesti eniten lahjoituksia kerättiin Harjussa, missä keräyksen tulos oli 40 245 euroa. Ennätystuloksen saivat aikaan juhlavuoden tapahtumat ja seurakuntalaisista ja työntekijöistä koottu vastuuryhmä. Jäsentä kohti eniten rahaa annettiin Ruotsalaisessa seurakunnassa, joka ylsi myös valtakunnallisesti listan kärkisijoille. Yhteensä yli viisi miljoonaa euroa tuottaneen keräyksen tilitys luovutettiin tiistaina 9. lokakuuta keräyksen suojelijalle, presidentti Tarja Haloselle. Ehjä lapsen mieli -keräyksen tuotolla autetaan lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Kotimaan Yhteisvastuu 2008 -hankkeen toteuttavat Kehitysvammaisten tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Nuorten Ystävät ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl (FDUV). YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TULOS TAMPEREELLA V. 2007 SEURAKUNTA AITOLAHTI HARJU HERVANTA HÄRMÄLÄ KALEVA MESSUKYLÄ PYYNIKKI RUOTSALAINEN SRK TEISKO TUOMIOKIRKKOSRK VIINIKKA YHTEENSÄ KOKO TULOS 3 612 40 247 4 791 8 583 15 134 23 658 7 963 3 623 7 270 14 402 6 229 135 511 /JÄSEN 0,48 1,20 0,32 0,89 0,73 0,69 0,97 3,99 2,73 1,14 0,57 0,86 TULOS 2006 4 272 33 473 7 154 7 041 16 156 25 663 10 776 3 061 6 849 17 682 5 199 137 325 Tampereen seurakuntien läsnäoleva väestö (väkiluku) 31.12.2007 31.12.2007 31.12.2006 SEURAKUNTA VÄKILUKU OSUUS HENKILÖÄ % VÄKILUKU OSUUS HENKILÖÄ % VÄHENNYS (-) LISÄYS (+) HENKILÖÄ AITOLAHTI 7 425 4.8 7 604 4.9 - -179 HARJU 33 302 21.5 33 536 21.5 - -234 HERVANTA 14 728 9.5 14 753 9.5 - -25 HÄRMÄLÄ 9 400 6.1 9 638 6.2 - -238 KALEVA 20 742 13.4 20 728 13.3 + 14 MESSUKYLÄ 34 240 22.1 34 456 22.1 - -216 PYYNIKKI 8 030 5.2 8 180 5.2 - -150 TEISKO 2 621 1.7 2 667 1.7 - -46 TUOMIOKIRKKO 12 722 8.2 12 671 8.1 + 51 VIINIKKA 10 754 6.9 10 850 7.0 - -96 YHTEENSÄ RUOTSALAINEN KAIKKI YHTEENSÄ 153 964 99.4 155 083 99.4 - -1119 934 0.6 907 0.6 + 27 154 898 100 155 990 100 - -1092 P A I K A L L I S S E U R A K U N N A T 1 7

Sata vuotta siipien suojassa Sata vuotta sitten Tampereen tuomiokirkko täyttyi ääriään myöten aamuvarhaisella. Helluntaina 2007 yli 900 kirkkovierasta saapui juhlajumalanpalvelukseen Sanan ja ehtoollisen äärelle. Helluntain värin mukaisesti alttarilla oli punainen alttarivaate. Punaiset ruusut koristivat alttaria ja saarnastuolia. Kirkossa otettiin käyttöön uudet kirkkotekstiilit, joista punaista kasukkaa kantoi liturgina toiminut Marita Hakala. Messussa saarnasi piispa Juha Pihkala. Viikkoa aikaisemmin oli pidetty perinnemessu, jossa liturgia ja virret olivat vuoden 1886 kirkkokäsikirjasta. Kirkkoon astui monta komeaa kirkkovierasta, sillä kansaa oli pyydetty pukeutumaan vuosisadan alun vaateparsiin. Kuva: Kimmo Ahonen Loistava konserttisarja Tampereen tuomiokirkon 100-vuotisjuhlien komean konserttisarjan aloittivat kirkon omat kirkkomuusikot, kanttori Tuomas Laatu ja urkuri Matti Hannula 14. tammikuuta. Musiikkivalinnoilla he halusivat tehdä kunniaa poisnukkuneille ja nykyisille Tuomiokirkkoseurakunnassa vaikuttaville henkilöille. Konsertissa kuultiin Frans Linnavuoren, Pekka Mäntymaan ja Tuomas Laadun sävellyksiä. Mukana oli myös Eero Veneskosken ja Olli Aumalan teoksia. Urkuri Matti Hannula kokosi urkurin työnsä ohella juhlavuoden solistikonserttien sarjan. Tuomiokirkossa kuultiin Tommi Hakalaa, Jorma Hynnistä, Topi Lehtipuuta, Jaakko Ryhästä, Arto Norasta ja Soile Isokoskea. Lisäksi maailmankuulut urkurit Ullrich Böhme ja Gialuca Libertucci vierailivat Tuomiokirkossa. Kuva: Kimmo Ahonen Kirjat käyttöön Juhlavuonna julkaistiin korkeatasoinen Syntisen kaunis ja pyhä -juhlakirja Kirjapajan kustantamana. Kirja sai hyvän vastaanoton. Juhlakirja käsitteli Tuomiokirkon toimintaa ensimmäiset 50 vuotta varsin tarkkaan, mutta seuraavat vuosikymmenet esiteltiin henkilöhaastattelujen avulla. Kirjan kirjoittivat Olli Helen, Rakel Kallio, Raimo Seppälä ja Voitto Silfverhuth. Syksyllä järjestettiin Metson kirjastossa luentosarja juhlakirjan aiheiden pohjalta. Kannen kuva yllä: Juhani Riekkola Kansi: Petri Kovács Pastori Katriina Hallikainen kirjoitti Tuomiokirkon kuvataiteen pohjalta runokuvakirjan Jotakin on. Kirjan kuvitti Anna- Kaija Karhu. Tampereen tuomiokirkko 100 vuotta 1 8 T U O M I O K I R K K O 1 0 0 V U O T T A

Lapset seikkailivat sydämen kyllyydestä Varhaisnuoriin kolahti Kolmen Koplan konsertti Kaapo Kososen, Mika Mäen ja Matti Mäkisen voimin lauantaina 16. toukokuuta. Kirkossa rokkasi noin tuhat lasta ja aikuista. Tuomiokirkon kansanjuhla 19. toukokuuta keräsi paljon lapsiperheitä. Tekemistä ja ohjelmaa oli sekä lapsille että aikuisille. Lapsia viehätti erityisesti enkelihuone, jossa sai kokeilla haavoittuneena enkelinä olemista ja maistaa mannaa ja hunajaa. Kuva: Rami Marjamäki Juhlapostimerkin ensipäivässä 1 500 kävijää Tuomiokirkko sai myös oman juhlapostimerkin. Postimerkissä kuva-aiheena on kirkon katossa oleva käärme, jota siivet ympäröivät. Lisäksi mustalla pohjalla on kirkon silhuetti. Posti toi ensileiman päiväyksen Tampereen pääpostiin, jossa kävi päivän aikana noin 1 500 vierasta. Juhlapostimerkin suunnittelivat Ilona Ilottu, Eeva Sivula ja Petri Salmela Dog Desingista. Tuomiokirkkoseurakunta teetätti myös heraldikko Harri Rantasen suunnitteleman vaakunan. Tuomiokirkko saavutti suuren medianäkyvyyden Juhlavuoden tiedotuksessa korostettiin kirkon merkitystä seurakuntalaisten ja kaupunkilaisten elämässä. Juhlavuodelle luotiin omat kotisivut, joissa hyödynnettiin kirkon rikasta taidetta. Sekä paikalliset että valtakunnalliset lehdet ja muut tiedotusvälineet huomioivat laajasti juhlavuoden. Tiedotuksen onnistumisesta kertoo myös juhlavuoden tilaisuuksien suosio. Eri tilaisuuksiin osallistui 72 000 henkilöä ja matkailijoita touko-elokuussa oli yli 31 000. Juhlavuosi saavutti sisällölliset ja määrälliset tavoitteensa. Kirkko tuli niin jumalanpalveluspaikkana kuin historiallisena monumenttina keskelle kaupunkilaisten elämää. Kuva: Mika Kanerva Vihan päivät 1918 avasi portit Vihan päivät 1918 draama herätti jo ennakkoon paljon kysymyksiä ja huomiota. Viedä nyt draama kirkkoon, mutta minnepä muuallekaan! Siellä oli oltu luoteja paossa, pelätty ja toivottu. Tytti Issakaisen teksti onnistui valottamaan tapahtumia molemmilta puolilta. Kari Hakala piti hyppysissään liki 200 ihmistä. Tuloksena oli mieleen painuva draama, joka antoi mahdollisuuden omien tunteiden läpikäymiseen. Draaman 11 näytöstä kokosi 13 500 katsojaa, heidän joukossaan muun muassa tasavallan presidentti puolisoineen. Draaman käsikirjoittaja Tytti Issakainen palkittiin Kirkon kulttuuripalkinnolla ja ohjaaja Kari Hakala Tampereen kaupungin Vuoden kulttuuriteko -palkinnolla. Kuva: Rami Marjamäki T U O M I O K I R K K O 1 0 0 V U O T T A 1 9

kasvualustana kristillinen usko 2 0 K A S V U A L U S T A N A K R I S T I L L I N E N U S K O