POINTTI Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hanke MAAHANMUUTTAJIEN TYÖNHAKU- JA TYÖELÄMÄTAITOJEN KEHITTYMINEN Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus maahanmuuttajille Huhtikuu 2014 Evangelia Antzaka palveluohjaaja, Pointti-hanke Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto evangelia.antzaka@samiedu.fi
Johdanto Savonlinnan Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hankkeessa toteutettiin keväällä 2014 maahanmuuttajille suunnattu Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus (jäljempänä MST-valmennus ). MST-valmennus järjestettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2012. MST-valmennus järjestettiin myös vuonna 2013. Vuosien 2012 ja 2013 MST-valmennuksista on kirjoitettu erilliset raportit. Tässä päivitetyssä raportissa esitellään vuosien 2012, 2013 ja 2014 MST-valmennusten tausta, rakenne, käytännön toteutus ja osallistujien taustatiedot sekä pohditaan hyviä käytäntöjä liittyen maahanmuuttajille suunnattujen samantyyppisten työnhakuvalmennusten järjestämiseen. Tausta Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hankkeessa (1.1.2008 30.6.2014) työskenteli vuosina 2009 2013 Etelä-Savon TE-toimiston Savonlinnan toimipaikkaan sijoitettu palveluohjaaja. Palveluohjaajan tehtävänä oli tukea maahanmuuttajien työllistymispalvelujen kehittämistä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Vuosien varrella maahanmuuttajien työllistymispalvelujen kehittämistyön keskeisenä asiana nousi työelämävalmennus- ja työharjoittelutukimuodon tehostaminen. Asiakastyössä huomattiin, että oli olemassa selkeä tarve maahanmuuttajien työnhaku- ja työelämävalmiuksien parantamiseen. Harjoittelujaksot ovat monille maahanmuuttajille ensikosketus suomalaiseen työelämään ja työelämän pelisääntöihin. Sen takia perusteellinen valmentautuminen on erittäin tärkeää ennen varsinaisen harjoittelupaikan etsinnän alkamista. Palveluohjaaja on opastanut maahanmuuttaja-asiakkaitaan ansioluettelon laatimisessa sekä harjoitellut heidän kanssaan haastattelutilanteita. Tämä käytäntö on katsottu hyväksi sekä maahanmuuttajien omien vahvuuksien tunnistamisen ja kielen oppimisen kannalta että yrittäjien kannalta. Yrittäjät ovat erityisesti arvostaneet maahanmuuttajien motivaatiota ja halukkuutta päästä yrityksiin harjoittelijoiksi. Hyvien tulosten takia maahanmuuttaja-asiakkaiden työnhakutaitoja pyritään kehittämään entistä enemmän järjestämällä heille työnhakuvalmennuksia. (Ote Pointti-hankkeen väliraportista ajalta 1.6. 31.12.2011, Työllistymispalvelujen kehittäminen Savonlinnassa) Vuonna 2013 Pointti-hanke sai jatkorahoituksen, joka mahdollisti hankkeen toiminnan jatkumisen 30.6.2014 saakka. Jatkohankkeessa 2013 2014 jatkettiin maahanmuuttajien työllistymisen palvelujen kehittämistyötä yhteistyössä 1.1.2013 toimintansa aloittaneen Etelä-Savon TE-toimiston kanssa. Jatkohankkeelle asetettiin myös uusia kehittämistavoitteita, joista tärkeimpänä nousi etäpalvelun kehittäminen maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa Etelä-Savossa. Etäpalvelujen kehittämisestä on kirjoitettu erilliset raportit (julkaistu 10/2013 ja 4/2014). Kaikki Pointti-hankkeessa tuotetut raportit ovat hankkeen päättymisen jälkeen saattavilla hankkeen nettisivulta (www.pointti.eu) sekä Pointti-hankkeen arkistosta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta (SAMI) ja Etelä-Savon ammattiopistosta (ESEDU). Työnhakuvalmennuksen toteuttajat Ensimmäisen kerran MST-valmennus järjestettiin tammikuussa 2012. Tuolloin valmennuksen suunnitteluun osallistuivat hankkeen palveluohjaaja Evangelia Antzaka ja omakielinen neuvoja Irja Borisevich sekä Linnalan Setlementin Kansainvälisen kohtaamispaikan työntekijä Marketta Parkkinen. Valmennuksen toteutumiseen osallistuivat hankeen palveluohjaaja Evangelia Antzaka, omakielinen neuvoja Irja Borisevich ja projektiasiantuntija Anna-Kristiina Mikkonen. Vuonna 2013 ja 2014 MST-valmennukset toteutettiin samalla konseptilla kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 valmennuksen suunnitteluun ja toteutumiseen osallistuivat hankkeen palveluohjaaja Evangelia Antzaka ja omakielinen neuvoja Irja Borisevich sekä Linnalan Setlementin Kansainvälisen kohtaamispaikan työntekijä Marketta Parkkinen. 1
Vuoden 2014 MST-valmennuksen suunnittelusta ja toteutumisesta vastuussa oli hankkeen palveluohjaaja Evangelia Antzaka. Toteutumiseen osallistuivat myös kaksi SAMIssa maahanmuuttajakoulutuksissa opettavaa S2-opettajaa. Vuonna 2014 hankkeen palveluohjaajan työpiste siirtyi TE-toimistosta SAMIn tiloihin. Työpisteen siirtämisen syynä oli Pointti-hankkeessa tarjottavan asiakastyön päättyminen, joka Savonlinnassa tapahtui 20.12.2013. Työpisteen siirtämisen ansiosta tarjoutui mahdollisuus jatkotyöstää ja siirtää SAMIn henkilöstölle hankkeessa kehitetyt työmenetelmät, kuten esim. tässä raportissa esitelty maahanmuuttajille tarkoitettu MST-valmennus. Työnhakuvalmennuksen käytännön toteutus MST-valmennusten keskeinen tavoite on ollut parantaa maahanmuuttajien työnhakutaitoja ja motivoida heitä hakemaan aktiivisesti työtä. Suunnitteluvaiheessa todettiin, että paras ajankohta valmennuksen toteutumiseen on alkutalvi, jolloin suurin osa kesätyöpaikoista tulee hakuun. Sen lisäksi todettiin, että alueellisesti paras toteutumisajankohta on ennen Etelä-Savon TE-toimiston Savonlinnan toimipaikan järjestämää kesätyöpörssiä. Savonlinnan TE-palvelujen toimitiloissa pidetty kesätyöpörssi on jokavuotinen, perinteinen rekrytointitapahtuma, jossa alueen työnantajat ja kesätyönhakijat kohtaavat. Kesätyöpörssi on profiloitu nuorten kesätyönhakijoiden tapahtumaksi, mutta myös aikuisten ja erityisesti maahanmuuttajien kesätyönhakijoiden kävijämäärät ovat vuosien varrella nousseet huomattavasti. Vuosina 2012 2013 MST-valmennuksen markkinointi aloitettiin noin kuukausi ennen varsinaista valmennuspäivää. Hankkeen työntekijät kävivät oppilaitoksissa kertomassa siellä opiskeleville maahanmuuttajille valmennuksesta. Sen lisäksi valmennuksen tiedote (ks. liite 1) lähetettiin hankkeen yhteistyöverkoston toimijoille. Vuosina 2012 2013 MST-valmennusten suunnitteluvaiheessa päätettiin, että valmennusten työskentelykieli tulee olemaan suomi. Osallistujilta vaadittiin sen verran hyvää suomen kielitaitoa, että he pystyvät keskustelemaan ja työskentelemään ryhmässä. Osallistujien kielitaitotaso varmistettiin ilmoittautumisvaiheessa. Vuosina 2012 2013 käytössä oli ennakkoilmoittautumisia ja pakollisena ennakkotehtävänä maahanmuuttajia pyydettiin laatimaan oma ansioluettelonsa. Maahanmuuttajille tarjottiin apua ansioluettelon laatimisessa, mutta kuitenkin suurin osa kirjoitti ansioluettelonsa itse tai S2-opettajansa avulla. Vuosina 2012 2013 kokoontumispaikaksi valittiin ohjaus- ja palvelupiste Navigaattori. Vuonna 2014 MST-valmennusta markkinoitiin ainoastaan SAMIn sisäisesti lähettämällä tiedotteen maahanmuuttajakoulutuksista vastaavalle kollegiaaliselle tiimille. Tiedotteessa korostettiin, että valmennukseen ovat tervetulleita kaikki SAMIssa sekä nuorten että aikuisten koulutuksissa opiskelevat maahanmuuttajat. Kutsuun vastasi kaksi S2-opettajaa, joiden kanssa sovittiin valmennuksen toteuttamisesta. Vuonna 2014 MST-valmennukset toteutettiin ryhmäkohtaisesti SAMIssa. MST-valmennuksen työskentelytapana käytettiin oppimiskahvilamenetelmää (engl. learning café). Valmennuksen aihepiirit olivat työnhakukanavat, työnhakuasiakirjat ja työhaastattelutilanne. Oppimiskahvilamenetelmän mukaisesti osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään ja sen mukaan kolmeen eri pöytään. Vuosina 2012 2013 jokaisen pöydän vetäjänä toimi yksi hankkeen työntekijä. Saman pöydän ääressä istuville annettiin käsiteltäväksi yksi aihepiiri. Työskentelyaikaa oli varattu 20 minuuttia jokaiseen aiheeseen. Tehokkaan 20 minuutin työskentelyn jälkeen jokainen ryhmä (paitsi vetäjää) siirtyi seuraavalle pöydälle. Siirron jälkeen pöydän vetäjä esitteli lyhyesti edellisen ryhmän vastaukset ja keskustelu jatkui taas 20 minuutin ajan. Tällä tavalla tunnin sisällä kaikki kolme ryhmää oli käynyt kaikissa kolmessa pöydässä. Tämän jälkeen oli myös varattu 20 minuuttia aikaa jokaisen aiheen vastausten esittelyyn. Koska oli kolme aihetta, vastausten purku vei noin tunnin. Kokonaisuudessaan siis valmennus kesti noin kaksi tuntia. Vuonna 2014 valmennuksen rakenne oli täsmälleen samanlainen kuin aikaisempina vuosina paitsi, että ns. ulkopuolista pöydän vetäjää ei ollut, vaan maahanmuuttajat kirjasivat itse vastauksensa. Vuonna 2012 toteutetussa valmennuksessa osallistujien siirtymisessä pöydästä toiseen oli pieniä haasteita. Osallistujat eivät muistaneet mikä oli heidän seuraava ryhmä ja jotkut vahingossa osallistuivat samaan ryhmäkeskusteluun kahdesti. Kyseisen ongelman ratkeamiseksi vuosien 2013 ja 2014 valmennuksissa 2
palveluohjaaja valmisti ennakkoilmoittautumisesta saatujen nimien perusteella nimilaput jokaiselle osallistujalle (ks. liite 2). Nimilapuissa oli muistutus osallistujan reitistä työskentelypöydästä toiseen. Nimilappujen avulla oli helppo myös jakaa samasta maasta kotoisin olevat ihmiset eri ryhmiin ja näin varmistaa, että muiden kielten kuin suomen kielen käyttö oli vähäistä. Valmennusten lopussa palveluohjaaja antoi jokaiselle osallistujalle henkilökohtaisesti kirjallista palautetta hänen ansioluetteloonsa liittyen. Sen lisäksi osallistujille lähetettiin keskusteluryhmien vastaukset sähköpostilla (ks. liite 3). Vastausten koonti tapahtui keskusteluryhmien muistiinpanojen avulla. Valmennusten jälkeen osallistujien työnhaku jatkui itsenäisesti. Vuosina 2012 2013 joidenkin osallistujien kohdalla työnhakuun liittyvää neuvontaa ja ohjausta annettiin myös työnhakuvalmennusten jälkeen ja se silloin tapahtui sekä sähköpostilla että kasvokkain tapaamisissa hanketyöntekijöiden kanssa. Vuonna 2014 erillistä apua ja neuvoa ansioluettelon kirjoittamisessa myös tarjottiin ja sitä annettiin yksittäisille opiskelijoille pääosin sähköpostin välityksellä. Osallistujien taustatiedot Vuonna 2012 MST-valmennukseen osallistui 12 henkilöä, kahdeksan miestä ja neljä naista. Suurin osa osallistujista oli tuolloin sijoitettu kotoutumiskoulutuksiin. Ryhmän keski-ikä oli 30 vuotta. Ryhmässä oli edustettuna kuusi kansalaisuutta: afganistan (neljä osallistujaa) burma (neljä osallistujaa) irak (yksi osallistuja) suomi (yksi osallistuja) venäjä (yksi osallistuja) viro (yksi osallistuja) Osallistujien Suomessa oleskeluaika vaihteli yhdestä vuodesta neljään vuoteen. Osallistujista kukaan ei ole aiemmin ollut työssä Suomessa. Kuitenkin jotkut ovat olleet työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai työssäoppimisjaksolla Suomessa. Osallistujista vain muutamalla oli kokemusta työhaastattelutilanteesta. Osallistujien työllistymistilannetta kysyttiin kesäkuussa 2012 kotouttamissuunnitelmien päivittämisen yhteydessä tai puhelimessa. Osallistujista kolme työllistyi palvelualalle ja kaksi työllistyi maatalousalalle. Kolme työpaikkaa sijaitsi Savonlinnan alueella ja kaksi muilla paikkakunnilla. Yhtä työpaikkaa lukuun ottamatta kaikki työpaikat olivat kesätyöpaikkoja. Vuonna 2013 MST-valmennukseen osallistui 13 henkilöä, seitsemän miestä ja kuusi naista. Suurin osa osallistujista oli tuolloin sijoitettu kotoutumiskoulutuksiin. Ryhmän keski-ikä oli 39 vuotta. Nuorin osallistuja oli 18-vuotias ja vanhin 59-vuotias. Ryhmässä oli edustettuna kolme kansalaisuutta: afganistan (yksi osallistuja) burma (viisi osallistujaa) venäjä (seitsemän osallistujaa) Osallistujien Suomessa oleskeluaika vaihteli vähän alle vuodesta kuuteen vuoteen. Osallistujista vain kaksi on ollut aiemmin työssä Suomessa. Suurin osa osallistujista on joskus ollut työkokeilussa (eli vanhaa työhallinnon termiä käyttäen työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa) tai työssäoppimisjaksolla Suomessa. Osallistujista vain muutamalla oli kokemusta työhaastattelutilanteesta. Vuonna 2013 kukaan osallistujista ei onnistunut työllistymään kesäksi. Vuonna 2014 MST-valmennukseen osallistui kymmenen henkilöä, neljä miestä ja kuusi naista. Osallistujat olivat tuolloin opiskelemassa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa (MAVA) -koulutuksessa SAMIssa. Ryhmässä oli kolme alle 25-vuotiasta ja seitsemän 25 44 -vuotiasta. Ryhmässä oli edustettuna neljä kansalaisuutta: burma (kolme osallistujaa) kanada (yksi osallistuja) 3
syyria (yksi osallistuja) venäjä (viisi osallistujaa) Vuonna 2014 SAMIssa järjestettiin myös räätälöity työnhakuvalmennus, jonka aiheena oli ansioluettelo. Räätälöity työnhakuvalmennus järjestettiin Suomi 2 ja Suomi 3 -kotoutumiskoulutusten opiskelijoille. Kyseiseen tilaisuuteen osallistui 19 maahanmuuttajaa, yhdeksän miestä ja kymmenen naista. Ryhmässä oli edustettuna kahdeksan kansalaisuutta: afganistan (yksi osallistuja) burma (yksi osallistuja) indonesia (yksi osallistuja) intia (yksi osallistuja) kiina (yksi osallistuja) thai (yksi osallistuja) sri lanka (yksi osallistuja) venäjä (12 osallistujaa) Huhtikuussa 2014 ei vielä ollut varmaa tietoa osallistujien työllistymisestä. Kuitenkin kesätyöpörssissä ainakin kolmelle osallistujalle luvattiin kesätyö. Maahanmuuttajille luvattiin kesätyö hotellin apulaisen, hotellin vastaanottovirkailijan ja hoiva-avustajan tehtävissä. Kyse oli kolmesta eri työnantajasta. Kolmesta maahanmuuttajasta kaksi sai kesätyötarjoukset kahdelta eri työnantajalta. Pohdintaa ja hyviä käytäntöjä MST-valmennuksen lähtökohtaperiaatteet olivat vapaaehtoisuus, vuorovaikutteisuus ja tehokkuus. Vuosina 2012 2013 markkinoinnin avulla saatiin koolle tarpeeksi iso ryhmä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden yhteinen tavoite oli kesäksi työllistyminen. Koska valmennukseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja ilmoittautuminen sekä ennakkotehtävän kirjoittaminen ja lähettäminen oli osallistujien omalla vastuulla, osallistujat olivat erityisen motivoituneita. Osallistujien sopivuus varmistettiin jo ilmoittautumisvaiheessa ja monia halukaita osallistujia jouduttiin karsimaan, koska puutteellisen kielitaidon vuoksi he eivät olisi hyötyneet kyseisestä valmennuksesta. Pois jääneille järjestettiin räätälöidyt työnhakuvalmennukset. Vuonna 2012 palveluohjaaja piti räätälöidyn työnhakuvalmennuksen kolmelle nuorelle burmalaiselle. Samana vuonna kaksiosainen työnhakuvalmennus järjestettiin myös srilankalaisille pakolaisille yhteistyössä Savonlinnan kaupungin Maahanmuuttajapalvelujen työntekijän kanssa. Valmennuksen kieli oli pääosin englanti, mutta työnhakuasiakirjat kirjoitettiin suomeksi. Kyseiseen tilaisuuteen osallistui kahdeksan srilankalaista. Vuonna 2013 palveluohjaaja järjesti SAMIssa räätälöidyt työnhakuvalmennukset neljälle Mamuvaku-koulutuksen opiskelijalle ja Puualan perustutkinto (tutkinnon osat) maahanmuuttajille -koulutuksen 11 opiskelijalle. Mamuvaku on Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen maahanmuuttajille -koulutuksen nimen lyhenne. Vuonna 2014 MST-valmennus järjestettiin SAMIssa ryhmäkohtaisesti. Vuonna 2014 kokeiltiin ensimmäistä kertaa ryhmäkeskustelujen läpikäyntiä ilman erillistä vetäjää. Kokeilu onnistui, koska osallistujat tunsivat hyvin toisensa, sillä he opiskelivat samassa ryhmässä. Valmennuksen aikana syntyi myös mielenkiintoisia keskusteluja opiskelijoiden työkokemuksista sekä eri maiden kulttuurisidonnaisista työelämäkäytänteistä ja -normeista. Palveluohjaajan ja ryhmän opettajan läsnäolo ja tuki valmennusten aikana oli myös erittäin tärkeä. Valmennuksissa työskentely oli tiivistä ja vuorovaikutteista. Oppimiskahvilamenetelmän käyttö lisäsi tehoa työskentelyyn. Valmennusmenetelmä oli sekä osallistujien mielestä mielenkiintoinen että järjestäjien kannalta tehokas tapa saada hyviä tuloksia pari tunnin sisällä. Sen lisäksi osallistujat uskalsivat kertoa mielipiteensä ilman ennakkoluuloja tai pelkoja ryhmän edessä, joka koostui maahanmuuttajista ja jonka yhteinen kieli oli selkosuomi. Tässäkin asiassa vetäjien rooli korostui keskustelun virikkeenä ja selkokielen edistäjänä. 4
Vuosina 2012 2014 MST-valmennus oli suunniteltu niin, että kahden viikon päästä osallistujat olivat ns. näytönpaikan edessä. Sillä tarkoitetaan Etelä-Savon TE-toimiston Savonlinnan toimipaikan kesätyöpörssiä, joka järjestetään vuosittain helmikuun ensimmäisenä lauantaina. Koska oikea työnhakukoetilanne oli vain lyhyen ajan päästä, osallistujat pystyivät hyödyntämään eniten valmennuksessa opittua ja valmennuksen jälkeen saatua henkilökohtaista palautetta. Vuosien 2012 2014 kokemusten perusteella voidaan todeta, että melkein kaikki valmennukseen osallistujat osallistuvat myös kesätyöpörssiin. Vuosina 2012 2014 kesätyöpörssiin osallistui myös hankkeen palveluohjaaja. Kesätyöpörssissä palveluohjaaja tarjosi opastusta työhakemusten kirjoittamiseen sekä tietoa paikalla olevista yrityksistä. Palveluohjaaja neuvoi myös kesätyöpörssissä paikalla olevia työnantajia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palkkaamisasioissa. Kesätyöpörssi 2012 -tapahtumassa palveluohjaaja tarjosi opastusta kymmenelle maahanmuuttajalle. Vuonna 2013 kesätyöpörssissä kävi noin 450 työnhakijaa, josta noin 60 oli maahanmuuttajia tai muuten ulkomaalaistaustaisia. Paikalla oli tuolloin noin 15 työnantajaa. Vuonna 2014 kesätyöpörssissä kävi arviolta 400 työnhakijaa, josta noin 30 oli maahanmuuttajia. Paikalla oli tuolloin 16 työnantajaa. Vuonna 2012 MST-valmennuksen suunnittelijoiden aikomus oli kutsua ryhmän koolle toisenkin kerran kesätyöpörssin jälkeen. Kuitenkin silloin jatkovalmennusta ei saatu järjestettyä, vaan jatko-ohjaus tapahtui erikseen jokaisen asiakkaan kanssa. Vuonna 2013 MST-valmennuksen osallistujat kutsuttiin koolle 4.2.2013, eli kaksi viikkoa valmennuksen jälkeen ja pari päivää kesätyöpörssin jälkeen. Toiseen ryhmävalmennukseen osallistui viisi maahanmuuttajaa, neljä naista ja yksi mies. Ryhmässä oli kaksi osallistujaa Burmasta ja kolme Venäjältä. Vuonna 2013 MST-valmennuksen toinen osio kesti tunnin. Valmennuksen alussa oli varattu 15 minuuttia keskusteluun, jonka aikana osallistujilta kysyttiin heidän kokemuksiaan kesätyöpörssipäivästä. Maahanmuuttajat kertoivat mihin työpaikkoihin hakivat sekä mitä työnantajat kysyivät heiltä työhaastatteluissa. Osallistujat korostivat, että palveluohjaajan läsnäolo kesätyöpörssipäivänä oli heille tärkeää. Monet osallistujat kuvailivat kuitenkin tapahtumaa stressaavana, koska paikalla oli paljon kesätyönhakijoita, joista suurin osa nuoria suomalaisia. Osallistujat myös kertoivat, että ansioluettelon valmistelu ennen kesätyöpörssiä oli ratkaisevaa, sillä paperityöhakemusten teko sujui paljon nopeammin käyttäen apuna ansioluetteloa. Sen lisäksi osallistujat korostivat, että MST-valmennuksen ansiosta he ikään kuin tiesivät mitä oli tulossa, eli he olivat tietoisia siitä, mitä työnantaja saattaa kysyä työhaastattelussa ja miten työnhakuprosessi etenee. Vuonna 2013 MST-valmennuksen toisessa osiossa oli keskustelun jälkeen varattu 15 minuuttia työhaastatteludemonstraatioon. MST-valmennuksen ensimmäisen osion jälkeisessä purkupalaverissa työhaastatteluryhmän vetäjä huomautti, että maahanmuuttajilla oli hankaluuksia päästää asian ytimeen. Sen takia päätettiin demonstroida käytännössä mistä työhaastattelussa on kysymys. Aluksi maahanmuuttajille annettiin työpaikkailmoituksen tiedot ja sitten kysyttiin vapaaehtoisia haastateltavia. Demonstraation jälkeen haastateltaville annettiin palautetta siitä, miten he onnistuivat vastamaan kysymyksiin. Demonstraatio korosti MSTvalmennuksen identiteettiä interaktiivisena ja käytännön läheisenä työnhakuvalmennuksena. Jatkossakin tällaisia työhaastattelupajoja, jossa osallistuja voi halutessaan osallistua työhaastattelusimulaatioon, kannattaa järjestää. Lopuksi 30 minuuttia oli varattu tiedottamiseen työelämän pelisäännöistä. Osallistujille jaettiin Kesätyöntekijän muistilista 2013 ja käytiin läpi listan kohdat, jossa kerrottiin työsopimuksesta, vero- ja palkka-asioista, työttömyyskassasta ja ammattiliitosta, työterveyshuollosta, eläkkeestä, lomakorvauksista ja työtodistuksesta. Muistilistan tueksi oli haettu netistä mm. verokortti-, palkkaerittely-, veroilmoitus- ja työeläkeotemalleja. Sen lisäksi osallistujille jaettiin Kesätyöntekijän muistilistan termisanasto (ks. liite 5), jossa muistilistan termit olivat käännetty neljälle kielelle (englanti, venäjä, saksa ja kreikka). Käännökset tekivät hankkeen palveluohjaaja ja omakielinen neuvoja. Käännöstyön tueksi käytettiin työsuojeluhallinnon nettisivuja (www.tyosuojelu.fi). Kaikille osallistujille muistilistassa olevat asiat olivat pääosin uusia. Terminologia oli heille vieras. Vaikka valmennuksen vetäjien käytössä oli hyviä apuvälineitä (mallit ja käännökset), termien purkaminen oli haastavaa. Valmennuksen vetäjät korostivat osallistujille, että tärkeintä on saada jonkinlainen kuva päälinjoista, eikä tarvitse oppia tai sisäistää kaikkia termejä päivässä. Suomalaiseen työelämään liittyviä asioita käydään läpi mm. kotoutumis- ja muissa suomen kielen koulutuksissa. Osallistujille myös kerrottiin, että listaan on hyvää palata joskus myöhemmin, koska ymmärtäminen kasvaa, kun he ovat asuneet pidempään Suomessa. Termisanaston avulla osallistujien oli myös helpompaa hakea itsenäisesti tietoa esim. netistä, sillä tiedonhaku helpottuu kun oikea termi on tiedossa. 5
Vuonna 2014 järjestettiin myös MST-valmennuksen toinen osio ja siihen osallistuivat kaikki kymmenen MAVAn maahanmuuttajaopiskelijaa. Tuolloin käytiin läpi päivitetty Kesätyöntekijän muistilistan 2014 (ks. liite 4) 13 kohtaa ja keskusteltiin työelämäasioista. Opiskelijoille jaettiin myös Kesätyöntekijän muistilistan termisanasto viidellä kielellä (ks. liite 5). Paikalla oli läsnä ryhmän S2-opettaja, joka myös osallistui yhteiseen keskusteluun. Suositeltavaa tulevaisuudessa on, että jatkossakin MST-valmennukset ovat kaksiosaisia. Valmennuksen teemat ja rakenteet jokainen toimija voi muokata oman ryhmän tarpeisiin sopivammaksi. Tärkeintä on, että valmennukseen osallistujille järjestetään mahdollisuus testata omia taitojaan aidoissa työnhakutilanteissa. Tärkeätä on myös, että työnhakuvalmennukset kytketään olemassa oleviin alueellisiin työnhakutapahtumiin ja -käytäntöihin. Ryhmävalmennusten ohessa henkilökohtaisen ohjauksen tärkeyttä ei kannatta unohtaa. Vuosina 2012 2014 MSTvalmennusten ja kesätyöpörssin ansiosta yhteensä kymmenen maahanmuuttajaa työllistyi kesätöihin. MSTvalmennuksen onnistuneisuutta olisi kuitenkin väärin arvioida pelkästään työllistymistulosten perusteella. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pääsy avoimille työmarkkinoille on monien seikkojen loppusumma ja työnhaun onnistuneisuus on ennen kaikkia työnhakijan omissa käsissä. Samankaltaisista valmennuksista olisi hyötyä maahanmuuttajille jatkossakin. Tämäntyyppiset valmennukset eivät varmastikaan ole kantasuomalaisilta (ja erityisesti nuorilta tai erityisoppijoilta) kiellettyjä. Tämän raportin tavoitteena on ollut uusien ideoiden idättäminen ja levittäminen. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt tarvitsevat lisää ohjausta työnhaku- ja työelämätaitojensa kehittämiseksi ja allekirjoittaneen tavoite on, että tämä raportti on tarjonnut uusia näkökulmia aiheesta. LIITTEET (5) Liite 1: Mistä minä saan työpaikan? -valmennus 2013 / Selkokielinen tiedote Liite 2: Nimilappupohjat Liite 3: Mistä minä saan työpaikan? -valmennus 2014 / Osallistujien vastausten koonti Liite 4: Kesätyöntekijän muistilista 2014 Liite 5: Kesätyöntekijän muistilistan termisanasto 6
Liite 1: Mistä minä saan työpaikan? -valmennus 2013 / Selkokielinen tiedote MISTÄ MINÄ SAAN TYÖPAIKAN? Haluat hakea työtä, mutta et ole varma mistä ja miten työtä saa. Tule saamaan hyviä vinkkejä työnhakuun. Pohdimme yhdessä työnhakuasioita. AIKA: 21.1.2013 klo 15.30 17.30 PAIKKA: Ohjaus- ja palvelupiste Navigaattori Olavinkatu 40 A, 2. kerros 57130 SAVONLINNA Keskustelukieli on suomi. Ilmoittaudu 15.1.2013 mennessä Evangelialle, Irjalle tai Marketalle: Evangelia Antzaka Irja Borisevich Marketta Parkkinen evangelia.antzaka@samiedu.fi irja.borisevich@linnala.fi marketta.parkkinen@linnala.fi puh. 044 550 6683 puh. 040 680 3806 puh. 044 0511 823 Kirjoita etukäteen oma ansioluettelo (CV) ja lähetä se Evangelialle 15.1.2013 mennessä. Jos sinulla ei ole CV:tä ja tarvitset apua sen kirjoittamiseen, ota yhteyttä Evangeliaan. TERVETULOA! 7
Liite 2: Nimilappupohjat 1 2 3 Osallistujan nimi 2 3 1 Osallistujan nimi 3 1 2 Osallistujan nimi 8
Liite 3: Mistä minä saan työpaikan? -valmennus 2014 / Osallistujien vastausten koonti TYÖNHAKUKANAVAT Miten ja mistä voi etsiä työpaikkaa? Työtä voi etsiä netistä. Esimerkkisivustot: www.te-palvelut.fi, facebook-palvelu, LinkedIn-palvelu, googlehakukone. Huom.! www.mol.fi on uudistunut. TE-toimiston uusi nettisivusto on www.te-palvelut.fi Lue sanomalehtiä (myös paikallislehtiä). Helsingin Sanomien sunnuntain lehdessä on työelämä-osio. Alueelliset uutiset (Itä-Suomen alueen uutiset) arkisin Yle 1-kanavalta klo 18.22 ja Yle 2-kanavalta klo 19. Uutislähetyksiä voi katsoa myös Yle-areenasta (http://areena.yle.fi/tv). Kerro tuttaville, sukulaisille ja kavereille, että olet etsimässä työtä. TE-toimiston (työvoimatoimiston) kautta. Kesätyöpörssi 1.2.2014 Savonlinnan TE-toimistossa klo 10 14. Tule osallistumaan! Evangelia on silloin paikalla. Hän auttaa työhakemusten kanssa. Koulun kautta. Keskustele asiasta opettajiesi ja muiden opiskelijoiden kanssa. Kysy apua Navigaattorin työntekijöiltä. Navigaattorissa annetaan neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttajille. Palvelut ovat ilmaisia. Navigaattorin osoite on: Olavinkatu 40 A, 2. kerros. Ota suoraan yhteyttä yrityksiin tai organisaatioihin, jotka kiinnostavat sinua. Yhteyttä voi ottaa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Jätä sähköinen työhakemus yritysten nettisivujen kautta. Yleensä käytetään termiä avoin hakemus tai avoin työhakemus. Kysy suoraan työnantajilta. Muista ottaa CV:si mukaan ja harjoittele etukäteen puheesi. Ota yhteyttä entisiin työharjoittelupaikkoihisi ja ilmoita, että etsit työpaikkaa. Työnhaku voi olla pitkä ja haastava prosessi. Työpaikka harvoin löytyy nopeasti. Sinun täytyy hakea moniin eri paikkoihin. Etsi aktiivisesti työtä! Vastuu työpaikan löytämisestä on sinulla itselläsi. TE-toimisto ja koulu tukevat sinua työnhakuasioissa, mutta sinun täytyy itse etsiä työtä. Hyödyllisiä linkkejä www.uranus.fi http://tyopaikat.oikotie.fi/ www.monster.fi www.job.fi www.valtiolle.fi www.aarresaari.net/harjoittelu.htm TYÖNHAKUPAPERIT Mikä on hyvä ansioluettelo? Ansioluettelo, CV ja resumme tarkoittavat samaa asiaa. Ansioluetteloa käytetään työnhaussa. Joskus ansioluetteloa tarvitaan myös silloin kun haetaan johonkin koulutukseen. Ansioluettelossa kerrot sinun osaamisestasi, aikaisemmista opinnoistasi, työhistoriastasi ja muista vastaavista asioista. Ansioluettelon yleisimmät osiot ovat: Henkilötiedot: nimi, yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite), syntymäaika ja syntymäpaikka, siviilisääty (ei ole pakko mainita), kansalaisuus (ei ole pakko mainita) ja ajokortti (ajokorttiluokan lisäksi muista mainita, onko sinulla auto käytettävissäsi vai ei). Älä koskaan kirjoita henkilötunnuksesi loppuosaa ansioluetteloon! 9
Koulutus: Listaa tutkinnot ja mahdolliset täydennys- tai muut lisäkoulutukset ja kurssit. Kerro milloin, mitä ja missä olet opiskellut. Työkokemus: Kerro mitä työtä olet tehnyt, millaisia työtehtäviä sinulla on ollut, missä organisaatioissa olet ollut töissä ja milloin. Työtehtävien kuvaus kertoo konkreettisesti siitä, mitä osaat. Työharjoittelut, työelämävalmennukset ja työssäoppimisjaksot kuuluvat myös työkokemus-osioon. Jos sinulla on pitkä työhistoria, voit tiivistää ja yhdistää samanlaiset työtehtävät. On myös mahdollista, että valitset ja kirjoitat ansioluetteloon vain työkokemuksistasi, jotka liittyvät jollain tavalla työtehtävään, jota haet. Kielitaito: Kerro mikä on sinun äidinkieli ja mitä muita kieliä osaat tai olet opiskellut. Kannattaa myös arvioida erikseen suullista ja kirjallista kielitaitoasi. Kannattaa myös kirjoittaa esimerkkejä, missä tilanteissa olet käyttänyt kielitaitojasi. Jos olet suorittanut yleisen kielitestin (YKI-testi), sen kannattaa mainita kielitaito-osiossa. ATK-taidot: Jos osaat käyttää tietokonetta, kerro mihin sitä käytät. Mainitse ohjelmat, joita pääasiassa käytät. Harrastukset: Kerro mitä harrastat. On mahdollista, että harrastusten kautta löydätte työnantajan tai haastattelijan kanssa jotain yhteistä. Suosittelijat: Ilmoita suosittelijan yhteystiedot. Suosittelijaksi voit pyytää entistä työnantajaasi tai opettajaasi. Muista pyytää lupa ensin. Tavalliset otsikot ovat myös (valitse itsellesi sopivimmat): Profiili, Vahvuudet, Henkilökohtaiset ominaisuudet, Osaaminen ja taidot, Tulevaisuuden tavoitteet jne. Hyvä ansioluettelo on: selkeä, helppo lukea ja ymmärtää. Siinä on mahdollisimman vähän virheitä. melko lyhyt, 1 2 sivua päivitetty ja siinä on aina päivämäärä kronologisesti etenevä. CV:ssä on tärkeä listata asiat aikajärjestykseen. CV:ssä viimeisin, eli tuorein työpaikka tai koulutus mainitaan ensimmäisenä. Vinkit Alleviivaa etunimesi tai kutsumanimesi. Se auttaa ansioluettelon lukijaa. MAVA, MamuStartti ja Suomi 1,2,3,4 ovat vaikeita termejä työnantajille. Vältä näiden termien käyttöä. Sen sijaan voit kertoa, miten pitkään olet opiskellut suomen kieltä. YKI-todistus voi myös olla tuntematon termi työnantajille. Selitä tekstissä, mitä YKI-todistus tarkoittaa ja mitä se todistaa. Liitä valokuva. Kuvan avulla työnantaja muistaa sinut. Muista aikajärjestys! Työpaikat ja koulutukset/kurssit esitellään käänteisessä aikajärjestyksessä. Tämä tarkoittaa, että viimeisin paikka, missä olit työssä tai opiskelemassa, mainitaan ensimmäisenä. Käytä samaa fonttia koko tekstissä, esimerkiksi Times New Roman-fonttia ja fonttikokoa 12. Käytä positiivia sanoja. Esimerkiksi älä kirjoita, että osaat englantia huonosti. Kirjoita sen sijaan, että osaat englannin alkeet. Todistuksia ja muita liitteitä ei lähetetä CV:n ja työhakemuksen mukaan, ellei niitä ole erikseen pyydetty. Ansioluettelo tulisi olla sinun näköinen. Älä pyydä kaveria tai sukulaista kirjoittamaan ansioluetteloa sinun puolestasi. Muista! Hyvät työnhakupaperit antavat hyvän kuvan sinusta ja sinun osaamisestasi työnantajalle. Kirjoita työnhakupaperit huolellisesti. Mieti mikä on sinun vahvuus ja tuo se esille työnhakupapereissasi! Miksi juuri sinä olet se pätevin työntekijä? Oletko kielitaitoinen? Oletko sosiaalinen? Oletko ahkera? Muista antaa myös esimerkit, miten olet onnistunut edellisissä työpaikoissasi. Muista vielä! Ansioluettelon kautta kerrot työnantajalle mitä oikeasti osaat. 10
Älä liioittele, älä vähättele osaamistasi! Ole rehellinen! Ole ylpeä siitä, mitä osaat! Lisää vinkkejä työnhakuasiakirjojen kirjoittamiseen tästä (www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/vinkkeja_tyonhakuun/tyohakemus_ja_cv/index.html) TYÖPAIKKAHAASTATTELU Mitä tapahtuu työhaastattelussa? Miten kannattaa valmistautua työhaastatteluun? Jos työnantaja kiinnostuu sinusta CV:n perusteella, hän kutsuu sinut työhaastatteluun. Työhaastattelu on tilaisuus, jossa työnantaja arvioi kuka työnhakijoista on pätevin kyseiseen työtehtävään. Työhaastatteluun varataan aina aika etukäteen. Se kestää keskimäärin 30 minuuttia. Mukana on työnhakija, työnantaja ja / tai lähin esimies. ENNEN TYÖHAASTATTELUA Mieti etukäteen, mitä työnantaja mahdollisesti kysyy sinulta. Ole valmis kertomaan lisää sinun koulutuksestasi ja työkokemuksestasi. On myös mahdollista, että työnantaja kysyy perheestäsi. Mieti etukäteen, mitä työtä haet ja miksi. Harjoittele vastaukset kotona peilin edessä. Ennen haastattelupäivää, ota selvää yrityksestä ja haettavasta työtehtävästä. Tällä tavalla pystyt osoittamaan, että olet kiinnostunut työskentelemään juuri kyseisessä yrityksessä. Ota mukaan tarvittavat asiakirjat ja todistukset. Järjestele etukäteen todistuksesi kansion avulla. Työhaastattelua edellisenä yönä nuku hyvin. TYÖHAASTATTELUSSA Työhaastatteluun ei saa myöhästyä. Ole ajoissa paikalla! Muista ensivaikutelman tärkeys! Pukeudu siististi ja asiallisesti. Älä käytä voimakkaita hajuja. Hymyile ja muista hengittää rauhallisesti. Puhu selvästi. Sinuttele tai teitittele tilanteen mukaan. Haastattelussa voidaan kysyä entisistä työpaikoistasi. Vältä entisten työnantajiesi tai esimiestesi arvostelua. Kerro miten olet onnistunut entisissä työpaikoissasi. Anna esimerkit sinun työonnistumisista. Tyypilliset haastattelukysymykset ovat: Miksi hait kyseistä työpaikkaa? Missä olet hyvä? Mitä osaat? Mitä pitää oppia? Mitä harrastuksia sinulla on? Jos et ymmärrä kysymystä, pyydä haastattelijaa toistamaan tai selventämään kysymystä. Muista vuorovaikutus! Ole ystävällinen ja kohtelias, pidä katsekontakti haastattelijaan. Kuuntele tarkasti ja vastaa siihen, mitä sinulta on kysytty. Voit itse esittää kysymyksiä esim. Paljonko on palkka? Tarjoaako työnantaja työvaatteita? Kysy milloin ratkaisu tehdään ja miten voit tiedustella sitä. Ole itsesi. Älä jännitä turhaan. Ajattele positiivisesti. Vaikka et saa tätä työpaikkaa, haastatteluun pääsy on jo voitto sinulle. Saat lisää kokemusta ja itseluottamusta. Seuraavassa työhaastattelussa sinua ei ehkä jännitä niin paljon. Onnea työnhakuun! 11
Liite 4: Kesätyöntekijän muistilista 2014 KESÄTYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA 2014 Miten toimit TE-palvelujen, Kelan ja sosiaalitoimiston kanssa silloin kun olet palkkatyössä. 1. Tee kirjallinen työsopimus työnantajasi kanssa ennen työn alkamista. Jos olet työtön, ilmoita TE-palveluihin työn alkamisesta. Anna työsopimuksesi kopio myös sosiaalitoimistoon, jos haet toimeentulotukea. 2. Työnantaja tarvitsee verokorttisi. Hanki verokortti verotoimistosta. Verokortin voi myös tilata puhelimitse (verokorttipalvelunumero 020 697 000) tai tulostaa netin kautta (nettipalvelu vaatii verkkopankkitunnukset). Ennen kun haet verokorttisi, laske tarkasti vuoden alusta kertyneet verot ja tulot (esimerkiksi palkat, sosiaalietuudet, opintorahat ja työttömyysetuudet) sekä arvioi loppuvuoden tulosi. 3. Kun saat ensimmäisen palkkasi, saat samalla palkkaerittelyn (käytetään myös sanaa palkkalaskelma ). Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja muut korvaukset. Anna palkkaerittelysi kopio Kelalle. Jos saat asumistukea, pyydä Kelaa tarkistamaan asumistukesi. Anna palkkaerittelysi kopio myös sosiaalitoimistoon, jos haet toimeentulotukea. SÄILYTÄ KAIKKI PALKKAERITTELYSI! 4. Vuoden 2014 alusta lähtien työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että palkkatulot vaikuttavat hänen työttömyysetuutensa määrään. Kun palkkatulosi ylittävät 300 euroa kuukaudessa, tarkista Kelasta, onko sinulla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Jos saat Kelan etuuksia, kaikki palkkatulot pitää ilmoittaa Kelaan, vaikka ne jäävät alle 300 euron suojaosan (katso kohta 3). 5. Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut voi vähentää verotuksessa, jos omavastuuosuus ylittyy. Vuonna 2014 omavastuuosuus on 600 euroa. Esimerkiksi kun olet työssä kesällä 2014 ja menet töihin bussilla, omalla autolla tai polkupyörällä, ilmoita matkakuluistasi toukokuun 2015 veroehdotukseen. 6. Harkitse ammattiliittoon tai työttömyyskassaan liittymistä. Katso lisää tietoa www.liitot.fi -osoitteesta. 7. Kysy työnantajaltasi työterveyshuollosta. Yleensä työpaikalla on sopimus jonkun lääkäriaseman kanssa. Jos sairastut ja menet lääkäriin, muista pyytää sairauslomatodistus. 8. Kesätyöstä kertyy myös eläkettä. Jokainen 18 vuotta täyttänyt ja Suomessa asuva saa kerran vuodessa postitse työeläkeotteen. 9. Kun kesätyösi päättyy varmista, että sinulle on maksettu lomakorvaukset. Jos työsuhteen aikana et ole pitänyt vuosilomaa, sinulle kertynyt loma maksetaan lomakorvauksena. Lomakorvaus on sitä suurempi, mitä pidempään olet ollut työssä ja mitä korkeampi palkkasi on ollut. 10. Kun kesätyösi päättyy, pyydä työtodistus työnantajaltasi. Lain mukaan työnantajan täytyy kirjoittaa työntekijälle työtodistus. SÄILYTÄ TYÖTODISTUKSESI! 11. Muista ilmoittaa työnantajallesi, jos olet kiinnostunut kesätyöpaikasta myös ensi kesänä. Varmista, että työnantajalla on puhelinnumerosi ja sinulla on hänen. 12. Kun kesätyösi päättyy, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Kesätyöntekijän muistilista laadittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011 Pointti-hankkeen ja Linnalan Setlementin Kansainvälisen kohtaamispaikan työntekijöiden yhteistyönä. Kesätyöntekijän muistilistan 2014 on päivittänyt Pointti-hankkeen palveluohjaaja Evangelia Antzaka (puhelin 044 550 6683). Pointti-hanke päättyy 30.6.2014. 12
Ohjausta ja neuvontaa työllistymiseen liittyvissä asioissa voi jatkossa kysyä muun muassa: Savonlinnan TE-palveluista (Olavinkatu 24, Savonlinna) puhelin 0295 044 010 (Etelä-Savon TE-toimiston työnhakijoiden neuvonta) puhelin 0295 020 701 (Työlinjan työttömyysturvaneuvonta suomeksi ja englanniksi) puhelin 0295 020 715 (Työlinjan venäjänkielinen neuvonta) Maksuttomasta Kesäduuni-puhelinpalvelusta (toukokuu elokuu, arkisin klo 9 15) puhelin 0800 179 279 Ohjaus- ja palvelupiste Navigaattorista (Olavinkatu 40 A, 2. kerros, Savonlinna) puhelin 0440 511 823 (Linnalan Setlementin Kansainvälinen kohtaamispaikka) puhelin 044 417 4143, 044 417 4142, 044 417 4141 tai 044 417 4144 (Savonlinnan kaupunki / Maahanmuuttajapalvelut) 13
Liite 5: Kesätyöntekijän muistilistan termisanasto 14