Arvioinnin tuen kehittäminen Valtakunnallisten ESR-hankkeiden (TL 5) projektipäälliköiden toinen työkokous

Samankaltaiset tiedostot
Mitä jos arviointi ei olisikaan pakkopullaa?

Arvioinnin tuen kehittäminen Valtakunnallisten ESR-hankkeiden (TL 5) projektipäälliköiden kolmas työkokous

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvointia ja säästöjä...

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu osahanke Ajankohtaista seuranta ja arviointi Hankehenkilöstön työkokous 13.3.

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Innovaatioyhteisö Innokylä

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke


Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Kokemuksia järjestöjen ja kunnan yhteistyötä tukevan toiminnan taloudellisten vaikutusten arvioinnista

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Vaasa Kimmo Mäkelä

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Minimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Rahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus

Mahdollisuuksien johtaminen

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Pysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Transkriptio:

Arvioinnin tuen kehittäminen Valtakunnallisten ESR-hankkeiden (TL 5) projektipäälliköiden toinen työkokous 16.2.2016 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 1

Hallinnollinen kalvo Valtakunnallisen ESR TL 5 hankkeiden tukiprosessi (Sokrava) Valtakunnallisten hankkeiden projektipäälliköille tarjotaan tukea johtamisessa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Mukana myös aluekoordinaattorit. STM rahoituspäätöksellä käynnissä tällä hetkellä kuusi valtakunnallista sosiaalisen osallisuuden kehittämisen hanketta, joissa yhteensä 29 osahanketta ympäri Suomea. Uusia hankepäätöksiä stm:ltä odotetaan tammikuun 2016 aikana. Hankkeiden budjetit vaihtelevat noin 1-4 milj. välillä, joten investoinnit ovat merkittävät. Työkokouksia: 12/2015, 2, 4, 8 ja 10/2016 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/sokra 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 2

Tausta: Oma ihmetys Eriarvoisuus ei vähene, vaikka vuosia ollut tavoitteena Kustannusesimerkkien vähyys: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-javaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/perustelut/vaikutuksetja-vaikuttavuus/rahat/esimerkit Oma ihmetys tavoitteiden toteuttamisesta Kaste I työssä vain 2 mainintaa eriarvoisuudesta, (Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 52, 249-251.) Hankkeiden antama tuki arvioinnille on näyttänyt olleen vähäinen 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 3

Tilanne nyt? Talous ei ole kaveri sosiaalialalla työskentelevät saattavat suhtautua taloustieteilijöihin ja heidän tutkimusmenetelmiin epäillen. Usein sosiaalialan tutkimuksissa tyydytään pelkkien kustannusten tarkasteluun, kun varsinainen taloudellinen arviointi vertailee sekä kustannuksia että vaikutuksia. Tämä lisää entisestään sosiaalialalla työskentelevien kriittisyyttä taloudellista näkökulmaa kohtaan ja vaikeuttaa tulevien tutkimusten toteutusta. (Ulfves A-M & Lääperi R & Rautiainen Ai & Närhi K: Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi- ja työllistämispalvelujen kustannuksia ja vaikutuksia (pdf, 611 kt) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, raportteja 26/2010) 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 4

Tilanne nyt? Arvioinnin suorittaminen on pakkopullaa Katsottu 67 loppuraporttia (mm 24 ESR, 12 Kaste, 3 Tekes ja 26 Ray -hanketta) Hankkeiden vaikutuksia ei arvioida loppuraporteissa Arviointi näyttää kohdistuvan hankkeen toteutuksen onnistumiseen/ kohderyhmän tyytyväisyyteen suhteessa toimenpiteisiin Loppuraportin kirjoittaminen nähty hallinnollisena työnä, jota ei pidetä yhtä arvokkaana kuin hankkeen varsinaista kehittämistyötä Vaikutustarkastelu ei oleellisesti lisäisi hankkeessa tehtävää työtä. Kyse on näkökulman muutoksesta, jossa kehittämistoimintaa tarkastellaan suhteessa tavoiteltuun ja saavutettuun muutokseen kohderyhmässä, palvelussa tai palvelujärjestelmän osassa (Moilanen & Mäkeläinen (2014) Kokonaisuudesta irrallaan oleva hanke ei jää elämään Hyvinvointihankkeiden vaikutusten arviointi Diak D68) 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 5

Tavoite Kehittää arviointimalli, jota voi käyttää Sokra-hankkeiden rahoituspäätösten osana (2017- ), tavoitteiden toteutumista ja kustannuksia arvioitaessa Mallia voi soveltaa myös muuhun hankerahoitukseen Prosessin, tulosten ja vaikutusten ymmärtäminen on tärkeämpää kuin täydellinen laskentataulukko. Vaikka arvioinnin lopputulos olisikin suuntaa antava, voi sen tekemiseen vaadittu prosessi opettaa paljon ja avata silmiä toiminnan kannattavuudesta. (Niina Haake 2015) (Haake, N. (2015). Kustannushyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysit: perusteita. Taloudellisen arvioinnin menetelmäverkoston tapaaminen 30.09.2015, diat) 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 6

Miksi tarvitaan Rahat loppuu Vaatimus näytöstä Tietoa päätösten tueksi Asiakkaan hyöty: osallisuuden ja hyvinvoinnin kasvu, näennäistoimintaan osallistumisen vähentyminen, hankkeen sisäisten tavoitteiden toteutuminen. Hanketoimijan hyöty: vaikuttavan toiminnan kuvaaminen, peruste kannattavaksi toiminnaksi. Rahoittajan hyöty: näyttöön perustuvaa toimintaa, vaikuttavaa toimintaa, kustannustehokasta toimintaa. 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 7

Miksi tarvitaan, YLE:n toimittajan näkökulma Millä perusteella ennaltaehkäisyyn laitetaan rahaa eri kampanjoiden tai toimien toteuttamiseksi? En tiedä. Ennaltaehkäisykin maksaa, eikä sen järjestäminen takaa laskun pienenemistä julkisessa sairaanhoidossa. Millä perusteella ja millaisin tavoittein valtion, ja entistä enemmän myös kuntien, varoja käytetään ennaltaehkäisyyn tai terveyden edistämiseen? Ne laskelmat olisi mukava kertoa kansalaisillekin. YLE UUTISET Terveys 25.11.2015 klo 6:50 Näkökulma: Ennaltaehkäisyllä ei säästetä sairaanhoidosta ainakaan todistetusti http://yle.fi/uutiset/nakokulma_ennaltaehkaisylla_ei_saasteta_sairaanhoidosta ainak aan_todistetusti/8475712 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 8

Mitä me teemme? Teille esitellään aihioita mahdollisista työkaluista. Ennen seuraavaa tapaamista mietitte aihioita. Ennakkotehtävien kysymykset kaikissa vaiheissa: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi Tapaamisissa jaamme kokemukset 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 9

Työkaluaihiot Prosenttiarvio rahoittaja vaatii tietyn prosentin hankerahasta käytettäväksi arviointiin Täppä -työkalu hankehakemuksen vaihtoehdot Tänään 16.2. Ennen työtä: määrittely Mikä hätänä -kuvaus ongelmasta ja lähtötilanteesta, mikä on se hyvinvointivaje johon työ kohdistuu Matokuva -kuvaus kuinka ajattelemme vaikuttavan. Vaikutuskartta, osatavoitteet Työn aikana: mitkä asiat näyttävät estävän/edistävät hyvän toteutumisen? Plussatmiinukset -paperi, joka hankekokouksen aiheena Työn päättyessä: paljonko resurssoitiin, mitä saatiin aikaan, voiko tulemaa muuttaa rahaksi? Vaivavaaka -kuvauslomake vaikutukset-kustannukset Toimiva käytäntö -konseptiesite Hyvän itunen; kuvaus siitä, missä onnistuttiin vaikka ei kuvattaisikaan vaikuttavuutta 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 10

Mitä muita arviointia auttavia työkaluja voi olla? 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 11

Prosenttiarvio -työkaluaihio Rahoittaja vaatii/osoittaa tietyn prosentin hankerahasta käytettäväksi arviointiin Vrt prosenttitaide Salon Uimahalli Projektiuutiset.fi Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 12

Täppä -työkaluaihio Hankehakemukseen lisätään: Toimintatapa on uusi, eikä sitä ole arvioitu, koettu hyväksi, mutta sitä ei vielä ole arvioitu, arvioitu; viite tähän. hyvä käytäntö, kenen mukaan/missä järjestelmässä.. Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 13

Esittelytapaamisen tehtäväksianto Jos ei siis tunnu kamalan pahalle, mieti kahta ensimmäistä työkaluaihiota Kokemuksesi kerätään helmikuun tapaamisessa Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Missä prosesseissa hyvät esimerkit on nyt tunnistettu, mistä ne löytää? 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 14

Tarve pysähtymiseen ja lähtötilanteen kuvaamiseen Ennen hankkeen alkua tulisi luoda riittävän tarkka kuvaus toimintakentästä, suunniteltavasta toiminnasta ja sen vaatimista resursseista. Kun lähtötilanne ja tavoitteet on selkeästi ja konkreettisesti suunniteltu jo alkuvaiheessa, voi jatkossa olla helpompi tarkastella toiminnan vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista. 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 15

Mikä hätänä -työkaluaihio Pysähdy kuvaamaan mikä on se hyvinvointivaje johon työ kohdistuu Pyritään määrittelemään ongelma täsmällisesti ja kuvataan lähtötilanne ongelman suhteen Tavoitteet toimijakohtaisia ja tarkkoja, mielellään mitattavia Auttaa oman vision, osatavoitteiden, indikaattoreiden aukipurussa Muoto: teksti, taulukko Ks esimerkkejä jaettavasta materiaalista Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 16

Mikä hätänä -työkaluaihio, kysymyksiä Voivatko jotkin seuraavista kysymyksistä sopia ongelman määrittelyyn? Kysymykset A Mitä ongelmaa ratkaisemme? Mitä epäkohtaa poistamme? Millä keinoilla pyrimme muutokseen? Minkä haluamme muuttuvan? Kysymykset B Mitä muutosta kyseisellä hankkeella halutaan luoda? Miten muutos näkyy hankkeen kohderyhmässä (tai kehittämisenkohteena olevassa palvelussa tai palvelujärjestelmän osassa)? Miten kyseistä muutosta dokumentoidaan ja mitataan hankkeen kuluessa? Kysymykset C Miten hyvinvointi määritellään? Kuka määrittelee hyvinvoinnin vajeen? Mitä tietoa käytetään perusteluissa? Miksi muutos on tarpeen? Mitä tapahtuu, jos ei tehdä mitään? Kysymykset D Onko hankkeella aidosti yhteiskunnallista tilausta? Onko tavoitteista puuttunut jotain, mitä kenties? (mm. H Moilanen & P Mäkeläinen 2014 "Kokonaisuudesta irrallaan oleva hanke ei jää elämään" - Hyvinvointihankkeiden vaikutusten arviointi. T Koskela & E Vedenkannas ym 2011: ELVIS-hankkeen vaikuttavuuden arviointi. Kuntoutussäätiö. Arviointi- ja koulutusyksikkö 26.9.2011.) 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 17

Matokuva -työkaluaihio Kuvaa perustelluilla käsityksiä miten ja miksi kuvatun toiminnan ajatellaan vaikuttavan toivotulla tavalla Ohjelmateorian/Muutosteorian/Loogisen mallin ajatus taustalla Auttaa kuvaamaan oman työn vaikuttavuutta, tunnistamaan tietoon/näyttöön perustuvia toimintatapoja Vastaa: Kuka tekee, mitä tekee, kuinka usein, miten? Muotona vaikutusketjun kuvaaminen: Vaikutuskartta, taulukko, Road map, matokuva Ks esimerkkejä jaettavasta materiaalista Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 18

Matokuva työkaluaihio, esimerkki tämä asia muuttuisi. Asiakkaiden hyvinvointivaje on kuvattu Aiomme tehdä näin, jotta Näin tiedämme, toivomme, uskomme, että hyvinvointivaje muuttuu! 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 19

Moilanen ym (2014) Kokonaisuudesta irrallaan oleva hanke ei jää elämään Hyvinvointihankkeiden vaikutusten arviointi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 20

Matokuva työkaluaihio, esimerkki 1/2 PROJEKTIN OHJELMATEORIA Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen laatu ja saatavuus paranee peruspalvelujen vahvistuessa Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen on osa palvelujärjestelmää Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus vahvistuu palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa (Kaste : Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 http://www2.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/40776.pdf) Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 21

Matokuva työkaluaihio, esimerkki 2/2 2.3 Odotetut vaikutukset ja päämäärä KASPERI -hankkeen ja osahankkeen tavoitteisiin peilaavina laajempina toiminnan odotettuina vaikutuksina ja päämäärinä ovat: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saatavuus ja palvelujen laatu parantuvat, kun työn ja palvelujen painopistettä siirretään erityispalveluista peruspalveluihin. Palvelujen ja palvelurakenteiden tasolla tarkasteltuna vaikutuksia ovat erityispalvelujentarpeen vähentyminen tai kohdentuminen toisin, osin uusien palvelukokonaisuuksien muodossa. Erityispalvelujen asiantuntemusta on tuotu myös peruspalvelujen käyttöön. Vaikutusten tulee näkyä siinä, että hankkeen päättyessä on toiminnassa ylisektorisia työryhmiä eikä ainoastaan peruspalveluja konsultoivaa toimintaa Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! (Kaste : Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 http://www2.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/40776.pdf) Tee esimerkki omasta hankkeestasi 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 22

Matokuva työkaluaihio, esimerkki (Sosped (2015) Toivehattu Toiminnallinen vertaistuki helppokäyttöisellä arviointityökalulla toiminta ja talous uskottavaksi! http://www.sosped.fi/toivehattu/) 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 23

Välitehtävä Jos ei siis tunnu kamalan pahalle, mieti seuraavia työkaluaihioita Mitä muita vaikuttavuuden arviointia auttavia työkaluja voi olla? Kokemuksesi kerätään kolmannessa tapaamisessa Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Missä prosesseissa hyvät esimerkit on nyt tunnistettu, mistä ne löytää? 16.2.2016 tapani.kauppinen@thl.fi 24