Eviran koulutus-/luentomateriaali Lääkepäivä 20.5.2011
Lääkepäivä 20.5.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditorio, Pasila Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditorio, Ratapihantie 9, Helsinki Ohjelma 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 9.15 Avajaissanat Yksikönjohtaja Jaana Mikkola, Evira 9.15 9.45 Lääkitsemislainsäädännön uudistaminen Eläinlääkintöylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, MMM / ELO 9.45 10.15 Vuoden 2010 valvonnan tuloksia Ylitarkastaja Jenni Kiilholma, Evira 10.15-10.30 FINRES-Vet raportin esittely Erikoistutkija Lasse Nuotio, Evira 10.30 11.15 MRSP tapaukset Suomessa Erikoiseläinlääkäri ELT Merja Rantala, HYELTDK 11.15 11.30 Keskustelua 11.30 -.12.30 Lounas (omakustanteinen) 12.30 13.00 Hevosten lääkitys Dosentti Marja Raekallio, HYELTDK 13.00 13.40 Vasikoiden hengitystieinfektioiden hoito Eläinlääkäri Tuomas Herva, A-Tuottajat OY 13.40-14.00 Kahvi 14.00 14.30 EU:n lääkearviointi tehtävät, ohjeistot ja ajankohtaiset asiat Eläinlääkäri Fia Westerholm, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea 14.30 15.00 Keskustelua 15.00 Päivä päättyy
Lainsäädännön muutostyö koskien lääkkeiden luovutusta terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Eläinlääkintöylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara/MMMELO Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä mittava urakka koskien lääkkeiden luovuttamista koskevan lainsäädännön uudistamista. Uudistuksen tarkoituksena on vastata eläintuotannon rakenteen muutokseen sekä huomioida terveydenhuoltotyön merkitys aikaisempaa paremmin. Uudistus edellyttää lakitason muutoksia eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin (617/1997) ja lääkelakiin (395/1987) sekä mahdollisesti myös eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin (29/2000). Lisäksi lääkkeiden luovutuksesta terveydenhuoltotiloille tulevaa tarvetta varten tehdään oma asetus. Aikaisempaa laajempi oikeus luovuttaa lääkkeitä tulevan tarpeen varalle edellyttää koko järjestelmältä suurempaa läpinäkyvyyttä ja kattavampaa valvontaa. Laajennettu lääkkeenluovutusoikeus tullaankin sitomaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009)12 mukaisiin valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin, joiden edellytyksistä on säädetty yksityiskohtaisesti samassa pykälässä. Lääkkeiden luovutusta koskevien säännösten kannalta olennaisia ovat hyötyeläinten omistajan tai haltijan mahdollisuus hankkia ohjelman mukaiset palvelut samansisältöisinä sekä asianmukainen järjestelmä ohjelman toteutumisen seurantaa varten. Toistaiseksi näitä valtakunnallisia terveydenhuolto-ohjelmia on vain sioille ja naudoille. Lainsäädäntöön on tulossa muutoksia koskien lääkitsemistietojen tallentamista terveydenhuoltoohjelmien tietojärjestelmiin, viranomaisten tiedonsaantioikeutta näistä järjestelmistä sekä terveydenhuolto-ohjelman omavalvonta, joka luonnollisesti sisältää myös terveydenhuoltotyön laadunvalvonnan. Samoin viranomaisten tekemästä valvonnasta tullaan säätämään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Mikä muuttuu lääkkeenluovutuksessa? Suunnitellut muutokset noudattavat maa- ja metsätalousministeriön asettaman lääkkeenluovutusta pohtineen työryhmän ehdotuksia. Uudistuksella pyritään ohjaamaan eläinten lääkitsemistä siten, että yksittäiset eläimet hoidettaisiin heti niiden sairastuttua. Sen vuoksi ollaankin ehdottamassa lievennyksiä injektiona annettavien mikrobilääkkeiden luovuttamiselle yksilölääkintää varten. Injektiona annettavista mikrobilääkkeistä laajennetun luovutusoikeuden ulkopuolelle suljettaisiin kuitenkin tietyt laajakirjoiset injektiona annettavat mikrobilääkkeet kuten fluorokinolonit, kefalosporiinit ja makrolidit. Paljon kritiikkiä herättäneistä käyttötarkoituskohtaisista rajoituksista ei tulla pääsemään eroon kuin sikojen kohdalla. Vasikoiden kohdalla ainakin hengitystieinfektioihin voisi tulevaisuudessa jättää mikrobilääkkeitä varalle. Samoin pohdittavana on mikrobilääkkeiden luovuttaminen sorkkavälitulehdusten varalle nautatiloille. Utaretulehdusten kohdalla on mahdollista, että laajennettu luovutusoikeus rajataan koskemaan vain intramammaareja. Prostaglandiinin luovuttamisrajoituksista ollaan myös luopumassa. Immunologisten valmisteiden tai muiden farmaseuttisten valmisteiden kuin mikrobilääkkeiden luovuttamiseen ei ole tulossa muutoksia, vaan niitä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Terveydenhuoltokäyntien määrään on tulossa muutoksia. Tarkoituksena on porrastaa käyntimäärät eläinmäärien mukaan. Lisäksi mikrobilääkkeiden luovutuksen edellytyksiksi on esitetty taudinaiheuttajien laboratorioeristyksiä ja mikrobien lääkeherkkyysmäärityksiä. Mikrobilääkkeitä ei saisi myöskään luovuttaa varalle tarvetta suurempaa määrää. Tarve tulisi arvioida tilan sairastavuustietojen ja aikaisemman lääkekäytön perusteella. Jos lääkkeiden käyttötarve lisääntyy, eläinlääkärin on selvitettävä sen aiheuttanut syy ja käytävä tilalla tiheämmin, kunnes sairastavuus saadaan hallintaan. Lakitason muutokset sekä uusi asetus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2012 aikana.
Lääkepäivä 20.5.2011 FINRES-Vet raportin esittely Lasse Nuotio, Evira Mikrobiologian tutkimusyksikkö V 2002 aloitetun FINRES-Vet ohjelman tarkoituksena on seurata eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutusta, antibioottiresistenssin esiintyvyyttä zoonoottisissa, eläintauteja aiheuttavissa sekä indikaattoribakteereissa, ja analysoida resistenssin esiintymisen kehityssuuntia. Ohjelman tuloksia on esitelty yhteenvetoraporteissa vuosilta 2002-2003, 2004 ja 2005-2006. Käsillä oleva ohjelman neljäs raportti kattaa vuodet 2007-2009. Lisäyksenä aikaisempiin raportteihin siinä on katsaus metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin esiintymiseen seura- ja tuotantoeläimissä. Raportti on ladattavissa Eviran internet -sivulta http://www.evira.fi/portal/en/evira/publications?a=category&cid=28
Lääkepäivä 20.5.2011 Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Kliininen opettaja, ELTDK, HY MRSP tapaukset Suomessa Taustaa Resistenssitilanne on viime vuosien aikana hälyttävästi huonontunut koirien Staphylococcus pseudintermedius -bakteerin (ent. Staphylococcus intermedius) osalta. S. pseudintermedius on erittäin yleinen taudinaiheuttaja koirien iho- ja pehmytosatulehduksissa. Metisilliinille resistenttejä S. pseudintermedius kantoja (MRSP) alkoi esiintyä enenevässä määrin Suomessa vuonna 2004. Evirassa tutkituista S.pseudintermedius -kannoista MRSP-kantojen osuus oli n. 5-10 % vuoteen 2008 saakka, mutta vuonna 2009 vastaava osuus oli jo > 25 %. Samaan aikaan resistenssi myös muille stafylokokkilääkkeille nousi jyrkästi. Vaikka tutkittujen kantojen määrä on melko pieni ja vaikka kannat todennäköisesti ovat peräisin hankalimmista infektioista, on kehitys erittäin huolestuttava. Tilanne vuonna 2010 Eläinlääketieteellisen tiedekunnan laboratoriossa on koirilta tai kissoilta eristetty ajalla viimeisen vuoden aikana metisilliiniresistenttejä koagulaasipositiivisia stafylokokkikantoja seuraavasti: MRSP: 50 kantaa (S. pseudintermedius) MRS: 6 kantaa (Staph. schleiferi ssp. coagulans) MRSA: 1 kanta koiralta (S.aureus) Koska nimittäjätietoja ei ole tässä vaiheessa saatavilla, ei voida luotettavasti sanoa kuinka suuri osuus eristetyistä S. pseudintermedius kannoista on ollut MRSPkantoja, mutta arviomme mukaan osuus on n. 15-20 %. Näytteenotto myös lievemmistä infektioista on lisääntynyt huomattavasti, joten aineisto ei ole painottunut vain vakavimpiin tapauksiin. MRSP kannoista noin 20 liittyy YES:ssä marraskuussa 2010 ja uudelleen helmikuussa 2011 havaittuun MRSP epidemiaan. Näissä ryvästymissä todettiin 10 eriasteista infektiota ja 10 kolonisaatiota. Tämä kanta oli erittäin resistentti, kuten alla olevasta profiilista näkyy. Oksasilliini Erytromysiini Klindamysiini Tetrasykliini Sulfa-trimetopriimi Fusidiinihappo Enrofloksasiini Gentamisiini Kloramfenikoli Nitrofurantoiini Rifampisiini Vankomysiini R R R R S R R S S S R R
Loput MRSP-kannoista eristettiin yksittäisiltä potilailta, joilla ei ollut yhteyttä epidemiaan. Kantoja eristettiin sekä YES:n että muiden klinikoiden näytteistä. Yllä olevan resistenssiprofiilin omaavia kantoja on eristetty myös muualta tulleista näytteistä. Tämä osoittaa, että ko. kanta leviää helposti. Kanta pystyy aiheuttamaan vaikeitakin infektioita. Mistä lääkkeitä? Tällä hetkellä markkinoilla ei ole myyntiluvallista lääkeainetta, jota voitaisiin käyttää tällaisen MRSP-kannan aiheuttamien infektioiden systeemihoidossa tai kirurgisessa profylaksiassa. Vaikka suuri osa infektioista hoitui kohtuullisella menestyksellä paikallishoidolla, osa infektioista oli hitaasti paranevia ja pitkittyneitä. Olemme tulleet tilanteeseen, joka muistuttaa aikaa ennen mikrobilääkkeitä. Mikäli MRSP yleistyy tätä tahtia, sen voidaan katsoa uhkaavan jopa nykyaikaisen eläinlääketieteen kehitystä pieneläinpotilailla. Vakavissa syvissä infektioissa tehokkaan lääkityksen tarve on ilmeinen kuten myös leikkausinfektioprofylaksiassa. Tehokkaita lääkkeitä on olemassa, mutta niiden käyttöä on lainsäädännöllä rajoitettu. Tämä onkin järkevää, sillä tietyt lääkkeet on varattava ihmisten infektioiden hoitoon. Silti olisi syytä pohtia, voisiko joitain lääkekieltoasetuksessa (847/2008) mainittuja lääkkeitä käyttää ja millaisin ehdoin (esim. patogeenin tunnistus ja herkkyysmääritys). Toisaalta, jos lääkekieltoasetuksen lääkevalikoimasta voisi käyttää tiettyjä lääkkeitä, tulisi eläinlääkäreiden miettiä erityisen tarkoin, minkälaisille potilaille näitä reservilääkkeitä voi tai kannattaa käyttää. Onko esimerkiksi iho- ja korvakroonikoiden kohdalla mikrobilääketie jo katsottu? Pitäisikö näiden ongelmien ratkaisuun kehittää muita lähestymisvaihtoehtoja kuin systeeminen mikrobilääkehoito (aikainen kortikosteroidihoito, paikallishoidot, muu tukihoito, jalostus jne)? Toisaalta, mikäli tilanne on se, että lääkekieltoasetuksen lääkkeitä ei tulla sallimaan eläinten infektioiden hoidossa kansanterveydellisistä syistä, tarvittaisiin eläinlääkärikunnalta ja viranomaisilta yhteistä kannanottoa siitä, kuinka esimerkiksi MRSP-infektioita sairastavan eläinpotilaiden kohdalla tulisi toimia. S. pseudintermedius zoonoosina S. pseudintermedius voi aiheuttaa infektioita ihmisillä. Infektiot ovat lähinnä puremahaavainfektioita, mutta kirjallisuudesta löytyy myös muutamia raportteja invasiivisista infektioista. S. pseudintermedius, mukaan lukien MRSP, voi kolonisioida ihmisen, mutta ei tiedetä, onko kolonisaatio väliaikaista vai pysyvää. MRSP-kantoja on eristetty eläinsairaalan henkilökunnalta. Kirjallisuudessa ei tietääkseni ole yhtään MRSP-kannan aiheuttamaa infektioraporttia, mutta tämä lienee vain ajan kysymys. Ei ole kuitenkaan viitteitä siitä, että MRSP olisi sopeutunut hyvin ihmiseen, sillä toistaiseksi suurin osa ihmisten stafylokokki-infektioista on S. aureus- bakteerin aiheuttamia. Vaikka MRSP ei ole ainakaan vielä merkittävä zoonoosi, tulee sen zoonoosipotentiaali pitää mielessä. Eläinten MRSP kantojen yleistyminen voi vaikeuttaa puremahaavainfektioiden hoitoa ihmisillä. Miksi MRSP kannat ovat yleistyneet Resistenssitilanteen huononeminen voi johtua useista eri syistä. Tärkein resistenssiä valikoiva tekijä on mikrobilääkkeiden käyttö. Erityisesti monet iho- ja korvatulehduspotilaat ovat loputtomassa mikrobilääkekierteessä. Toinen syy resistenssin leviämiselle voi olla resistenttien kantojen klonaalinen leviäminen, kuten MRSP-kantojen kohdalla on osoitettu käyneen. Vaikka resistenssitilanne tullee vääjäämättä kehittymään huonompaan suuntaan, jokainen eläinlääkäri voi toimillaan ehkäistä resistenssin kehittymistä ja leviämistä. Näitä keinoja ovat mm.
1) jokaisen mikrobilääkehoidon tulee olla perusteltu 2) mikrobilääkkeen anto riittävän suurella annoksella: farmakokinetiikan ja dynamiikan huomioonotto 3) autetaan elimistöä parantumaan: tulehduseritteiden poisto, paiseen avaus jne 4) mikrobilääkkeiden turhan käytön välttäminen tilanteissa, jossa niitä ei tarvita: esim. paikallishoito pienissä ihovaurioissa/haavoissa 5) mahdollisimman kapeakirjoisten lääkkeiden käyttö 6) diagnoosin varmistaminen ja taustasyyn selvittäminen tilanteissa, jossa mikrobilääkkeellä ei ole selvää vastetta muutamassa päivässä 7) näytteenotto aikaisessa vaiheessa infektiofokuksista: tietoa voidaan käyttää yksilökohtaiseen hoidon suunnitteluun ja tiedon kartuttua ensilinjan hoitovaihtoehtojen valintaan 8) moniresistenttejä mikrobeja kantavien potilaiden tunnistaminen ja niiden käsittely eläinlääkäriasemilla siten, että tartunnat eivät leviä potilaasta toiseen: eläinlääkäriasemien hygieniaohjelmat 9) ammattikunnan eettinen pohdinta: a. kuinka pitkälle hoitoa ylipäätään jatketaan esimerkiksi moniongelmaisilla kroonikkopotilailla b. kuinka voitaisiin esimerkiksi jalostuksen keinoin mikrobilääkkeiden käyttöä vähentää
Hevosten lääkitsemiseen liittyvä lainsäädäntö ja muut määräykset Marja Raekallio ELT, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri HY, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Hevoselle saa käyttää hevosille ja muille tuotantoeläimille käytettäväksi hyväksyttyjä lääkkeitä kaskadin mukaisesti. Evira julkaisee luetteloa tuotantoeläimille myyntiluvallisista lääkevalmisteista ja niille määrätyistä varoajoista. Erityisluvalliset lääkevalmisteet ja niille määrätyt varoajat löytyvät Fimean sivuilta. Tämän lisäksi hevoselle saa käyttää myös hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelossa lueteltuja lääkeaineita asetuksessa annettuihin käyttöaiheisiin. Tällöin eläinlääkärin on merkittävä lääkkeen antopäivämäärä ja käytetyn lääkkeen tai lääkeaineen nimi hevospassiin, ja lääkityksestä seuraa 6 kuukauden varoaika teurastukselle. Hevosen omistaja voi hevospassin lääkityssivulla allekirjoituksellaan ilmoittaa, että hevosen teurastaminen elintarvikkeeksi on kielletty. Kielto kestää hevosen koko elämän ajan, ja se on vahvistettava Hippoksen edustajalla. Hevosia, joiden tunnistusasiakirjaan on merkitty, että hevosen teurastaminen elintarvikkeena käytettäväksi on kielletty, eivät koske tuotantoeläinten lääkitsemistä koskevat rajoitukset ja kiellot. Lainsäädännössä mainittujen teurastusta koskevien määräysten lisäksi Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto ovat antaneet omat määräyksensä ja ohjeensa lääkkeiden käytöstä niiden järjestämissä eläintapahtumissa. Hevosten lääkitsemiseen liittyviä linkkejä: Eläinlääkintölainsäädäntö, B-hakemisto, Lääkkeet http://wwwb.mmm.fi/el/laki/b/default.html Komission asetus (EY) 1950/2006: Hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelo http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/site/fi/oj/2006/l_367/l_36720061222fi00330045.pdf Evira: Lääkeluettelot http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/laakitseminen/laakeluettelot/ Fimea: Erityisluvat eläimille: http://www.fimea.fi/elainlaakkeet/erityisluvat Evira: Mikrobilääkesuositukset hevosille http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/laakitseminen/mikrobilaakehoidon_periaatteet/ Hevosten lääkitysopas http://www.evira.fi/portal/fi/evira/julkaisut/?a=view&productid=120 Suomen Hippos, Lääkintämääräykset http://www.hippos.fi/hippos/raviurheilu/ravikilpailusaannot/laakinta.php Suomen Hippos, Lääkintä ja lääkeainevalvonta http://www.hippos.fi/hippos/raviurheilu/kilpailuosaston_tiedotteet/index.php Suomen ratsastajainliitto, Dopingmääräykset http://www.ratsastus.fi/kilpailut/ohjeet_ja_maaraykset/dopingmaaraykset
Vasikoiden hengitystieinfektioiden hoito Lääkepäivät, 20.5.2011, 13:00-13:40, Tuomas Herva, AtriaNauta Vasikan hengitystietulehdukset ennalta ehkäisy ongelmatapausten arviointi hoito ja lääkitys ilmanvaihdon arviointi ja säätäminen Kiitos materiaalista: ETU yhteistyöryhmä Heidi Härtel/LSO Foods Jeroen van den Ven/ Intervet Vasikoiden ja lihanautojen hengitystietulehdus tyypillinen monisyytauti kyseessä tautikompleksi lypsykarjatilojen vasikoiden yleisin kuolinsyy lihanautakasvattamoiden taloudellisesti tärkein sairaus yleinen kaikkialla maailmassa merkitys lisääntynyt Suomessa vasikkaryhmien suurenemisen myötä Hengitystie-tulehduksen oireet Silmävuoto ensioireena Syytä avata silmät ja tutkia eläimet Harmaa sierainvuoto usein merkkinä kroonistumisesta yskä, voimistunut tai vaikeutunut hengitys kuume, nuopeus heikko kasvu oireet vaihtelevat runsaasti tapausten ja tilojen välillä akuutti vai krooninen? leviämisnopeus oireiden voimakkuus kuolleisuus paraneminen
Etiologia ja altistavat tekijät vastuskyky ja stressi ympäristöolosuhteet infektiiviset taudinaiheuttajat stressi- ja riskitekijät yhtä aikaa aktiivisina hengitysteiden puolustusmekanismien häiriytyminen Altistavat tekijät Nautojen keuhkojen rakenne Suhteellisen pienet keuhkot Keuhkot täysin kehittyneet vasta 2 v iässä Voimakkaasti lohkottuneet Lihaskudosta bronkioleihin saakka yms. Huono ilmanvaihto Lämpötilan vaihtelu, kosteus ja vetoisuus Suuri eläinmäärä ja >10 vasikan ryhmäkoko Nuoret ja vanhat eläimet, erityisesti vanhemmat vasikat samassa tilassa Stressi Eläinten yhdistely ja siirto Jatkuva-täyttöisyys Suuri eläintiheys Ruokinnalliset ripulit Tartunta Yskökset, pisaratartunta Suora kontakti, tutit???!!! Ilman mukana Eri ikäiset, vanhemmat eläimet Vasikan omat hengitystiet! Mikrobit Elinkeinon ja EVIRAN tutkimus 2003 Sekä terveillä (bakteerieristyksiä 33%) että sairailla (bakteerieristyksiä 60%) vasikoilla Tartunta voimistuu mikrobilajimäärä tartunnan saaneiden eläinten lukumäärä Virukset, mykoplasmat (soluseinättömiä, vain solun sisällä eläviä bakteereita) ja
bakteerit Taudinaiheuttamiskyvyssä ja tarttuvuudessa eroja mikrobilajien välillä Virukset Corona virus tarttuu herkästi Parainfluenssavirus, PI3 vasta-aineet yleisiä sairauden oireet usein lieviä voi olla merkittävä muille infektioille altistava tekijä RS-virus aiheuttaa voimakkaita oireita ja kuolleisuutta etenkin teinivasikoilla Näitä kutakin vajaalla puolella vasikoista vajaalla puolella vähintään 2 virusta, sekainfektiot pahentavat oireita Ulkomailla BVDV, IBRV ovat merkittäviä Adenovirustutkimus? Mykoplasmat Ureaplasma diversum tärkeimpiä taudinaiheuttajia Suomessa esiintyvyys sairailla 44%, terveillä 25% M.dispar, M.bovirhinis noin puolella sekä terveillä että sairailla M.bovirhinis on viimeisimpien tutkimusten perusteella mahdollisesti patogeeni Mykoplasma bovis merkittävä ulkomailla ei todettu Suomessa Bakteerit Toissijaisia, mutta vääjäämättömiä Pasteurella multocida yleisin taudinaiheuttaja Suomessa esiintyvyys sairailla 47%, terveillä 25 % Haemophilus somnus esiintyvyys 1%, todettu vain sairailla kenttäkokemuksen perusteella yleisin äkkikuolema epidemioiden aiheuttaja peruste hoitokynnyksen laskemiselle Mannheimia haemolytica yms. merkittävä kuljetustaudin aiheuttaja ulkomailla Suomessa toistaiseksi vähän merkitystä Talvella 2010-2011 ainakin 1 vahvistettu tapaus Raju taudinkuva, kroonistui tavallista selvemmin Aracanob. pyogenes kroonisissa tapauksissa
Hengitystieongelman selvitys sairauden esiintyminen, tappiot olosuhteet, ruokinta ja hoito eläimet, yleiskuva, kliininen tutkimus näytteenotto terveydenhuoltosuunnitelma tilannearvio (altistavat tekijät, infektiiviset aiheuttajat, sairauden merkitys tilalle) ennaltaehkäisy ja hoitosuunnitelma Hengitystietulehdus tutkimukset Tilakäynnillä kuolleet vasikat obdusoidaan säännönmukaisesti Hengitystietulehdusten aiheuttajien seuranta n. vuosittain sekä voimakkaiden taudinpurkausten yhteydessä: Raadonavausnäytteet, syväsivelyt tai keuhkohuuhtelu ärhäkät mikrobit : Coronavirukset leviävät tavanomaisista varotoimista huolimatta osastosta toiseen RS-virukset aiheuttavat usein vakavia hengitystietulehduksia, mikä lienee syytä huomioida lääkityksessä Histophilus somni infektioiden yhteydessä hoitorajoja on syytä laskea äkkikuolemien ehkäisemiseksi. resistenssi (todettu meillä vain yksittäistapauksia) Antibiootin valntaperusteita Lääkevalinnasta Viimeistään silloin, kun oireet ovat voimakkaat tai niihin liittyvät selvät yleisoireet, antibioottilääkitykseen tulee yhdistää tulehduskipulääke. Siitä on yleensä hyötyä jo lievemmissäkin tapauksissa ja vakavissa tapauksissa tulehduskipulääkkeiden merkitys paranemisen kannalta on kaikista oleellisin. Tulehduskipulääkkeet voidaan antaa pistoksena tai suun kautta mutta mikrobilääkitys on parasta antaa pistoksena. Mikrobilääkehoidon tulee kestää vähintään viisi päivää ja sitä suositellaan jatkettavan vielä kaksi päivää oireiden loppumisen jälkeen. Jos mikrobilääkityksellä ei ole havaittavaa tehoa kahdessa vuorokaudessa, tulee se vaihtaa toiseen. Viimeistään tässä vaiheessa taudinaiheuttaja tulisi sevittää. tetrasykliineitä Usein ensisijaisina antibioottina Penisilliineihin verrattuna etuna parempi kulkeutuminen keuhkoihin ja teho mykoplasmoihin Vastuullinen antibiootti politiikka Riittävien keuhkopitoisuuksien saavuttamiseksi tulee pitkävaikutteisia tetrasykliinejä annostella joka toinen päivä. Päivittäin annosteltavien lyhytvaikutteisten tetrasykliinien etuna on vähäisempi kudosärsyttävyys penisilliini Mikäli epäillään (kroonistunut tapaus) Arcanobacter pyogenes tai Fusobacterium necrophorum tartuntaa annostusta voidaan vasikan hengitystietulehdusten hoidossa kuitenkin nostaa yli valmistajien suositusten (20 000 jopa 30 000 IU/kg/vrk). Tämä tulee luonnollisesti huomioida varoajoissa. Makrolidit (esim. tulatromysiini tai gamitromysiini) Florfenikolia. Uusien lääkeaineiden käytöstä tulisi pidättäytyä niin kauan kun entiset vielä tehoavat ja ihmisen lääkitykseen ja resistenssiongelmiin varattujen reservilääkkeiden käyttöä tulisi välttää.
Hengitystietulehdusten hoito tarkka seuranta hoito riittävän aikaisin ja pitkä kuuri (5 vrk) hengitystietulehduksen oireet ja kuume lievät oireet, mutta lämpö yli 40 C (Toisena rajana käytetty 39,5 C, jos 2 muuta oiretta, mikä johtaa kokemusteni mukaan ylihoitoon silloin, kun vasikoita tarkkaillaan huolellisesti) hengitys yli 50 x/ min, onee l. nuopea l. nolo l. apea jatkuva yskä ja heikentynyt kasvu yksilöllinen antibioottilääkitys, lisäksi tulehduskipulääkitys hoidon säätäminen taudin vakavuuden mukaan tukihoito ja huolenpito metafylaksia eli suunnattu ryhmälääkitys vain erityistapauksissa Subkliininen sairaus Grade 1 Lieviä oireita Normaali ruokahalu ja mieliala Hengitystiheys < 50 Rektaalilämpö < 40 C Ei hoitoa Kliininen sairaus (Grade 2 : compensated clinical disease) Yksikin seuraavista oireista heikentynyt ruokahalu tai mieliala Hengitystiheys > 50 40 C < T < 40.5 C Vakava hengitystietulehdus Grade 3 : non-compensated clinical disease Yksikin seuraavista oireista Dyspnea Hengitystiheys > 70 T > 40.5 C Laktaatti < 4 mmol/l, laktaatti mittarit sopivat kenttäkäyttöön Antibiootti ja NSAID hoidon täydentäminen muilla lääkeaineilla kiistanalaista, vaikka tarvetta
olisi Lääkitys (Lekeux et al) Annos (mg/kg) Antotapa Kesto Antibiootti ks. valmiste IM / SC 6 vrk Atropiini 1 % 0.06 SC 3*/ vrk, 3 vrk Tavoitteena bronkokonstriktion laukaiseminen, poistaa myös ödemin Deksametasoni 0.2 IV 1. päivänä Voimakas anti-inflammatori, kerta-annoksen immunodepressiivisyys ym. Haitat vähäisiä NSAID ks. valmiste IM / IV 2. ja 3. vrk Parantumaton sairaus Grade 4 : irreversible clinical disease Laktaatti > 4 mmol/l Läähättää suu auki Peräaukon löystyminen ja pullistuminen Orthopnea Suunnitelmallinen joukkolääkitys Eläinryhmän lääkitseminen oletetun tartuntahuipun aikaan Metafylaksia Ulkomailla suositeltu käytäntö, kun yli 10% sairastunut ja uusia tapauksia yli 5% / vrk Lääkkeiden luovutuksesta annetut säädökset vaikeuttavat vasikoiden yksilöllistä lääkitsemistä Suomessakin on käytetty eläinryhmien massalääkityksiä yleensä nupoutuksen yhteydessä Teho??,koska periaatteita ei ole juuri noudatettu Koko ryhmän lääkityksiä harkittava tarkkaan Oikea ajoitus, historia, tunnetut riskitekijät Tartunnan aiheuttajien tunteminen Kustannushyötysuhde = yllä esitetty raja tuntuvat Suomen oloissa alhaiselta Joissakin tapauksissa hyvin perusteltua, kun vasikoiden ruumiin lämpö mitattu etukäteen Kalenterin mukaan tehtyjä lääkityksiä syytä välttää Eettiset näkökohdat Korjattavia seikkoja Puutteelliset olosuhteet Lietelantanavetoissa tingitään kuivituksesta Yli 10 vasikan ryhmät Vasikoiden tehokasta ruokintaa ja hyviä olosuhteita vaikeampi järjestää pieniin ryhmiin, joten ryhmäkoon pienentäminen on haasteellista Huono ilmanvaihto Eristettyjä navetoita lähes mahdoton saada riittävän raikkaiksi Kylmistä kasvattamoista ei koeteltuja malleja äärioloissa Yhteys vanhempiin eläimiin erityisesti teinivasikoihin Suuri eläintiheys Puutteellinen ruokinta ja hoito Puutteellinen seuranta ja lääkitys
Rokotukset Ulkomailla osa hengitystietulehdusten vastustamista Kustannushyötysuhde vaihtelee Onnistumiseksi rokotusohjelmat on suunniteltava tarkkaan. esiintyneiden hengitystietulehdusten aiheuttajat ja niiden epidemiologia tilan tuotantomalli ja eläinkierrot rokotuksista saatavissa oleva hyöty rokotusten käytännön järjestelyt, aikataulutus ja kirjanpito saatavaa hyötyä on seurattava käytännöt on syytä päivittää vuosittain Rokotukset siten, että vasikoilla on tartuntahetkellä suoja tartunnanaiheuttajaa vastaan Välikasvattamoissa tehdyssä kokeessa tulovaiheen rokotuksista ei saatu tilastollisesti merkitsevää hyötyä Hengitystietulehdusten vastustusperiaatteet perusteellinen selvitys vastustuskyvyn parantaminen yleiskunnon parantaminen altistavien tekijöiden vähentäminen tartuntaketjun katkaisu ennaltaehkäisy, hoito ja sairausseuranta Ketjutus kuntoon Vasikkaryhmien välillä suuria eroja sairastuvuudessa joka ryhmässä erilainen kirjo infektion kantajia ja alttiita vasikoita sääolojen vaihteluilla merkitystä vasikoiden olosuhteisiin Vaikeasti saavutettavana tavoitteena iältään, kooltaan ja tartuntatilanteeltaan tasaiset ryhmät Maitotilat keskeinen lenkki Vedottomat kiinteäpohjaiset vasikkakarsinat Karsinoiden tyhjennys yhdellä kertaa Säätämisen paikat Lääkityskäytännöt Hoitorajoissa pohtimista Juuri oikealla käytännöllä merkitystä Välillä tutkittava: ärhäkät mikrobit resistenssi (todettu meillä vain yksittäistapauksia)
Kaikkien vasikoiden tutkimisen 2 3 vko niiden tulosta soisi yleistyvän Työteho Infektion aikainen katkaisu Ilmanvaihto balanssiin Lämmitys on osa ilmanvaihtoa Hyvissäkin kasvattamoissa ilmanvaihdon säätämisessä aina tekemistä Tarkasta lämmityksen riittävä teho ja oikea säätö Lämpötilavaihtelut altistavat tulehduksille Tuloilma raikastaa tunkkaista sisäilmaa Riittävästi oikein suunnattuja tuloilmaluukkuja Poistopuhallin on alipainepumppu Kapasiteetti, Puhtaat putket Meluntorjunta Tarkasta paikalliset virtaukset Ei vetoa Ei lämpötilaeroja Ammoniakin huuhtoutuminen
EU:n lääkearviointi Euroopan lääkeviraston eläinlääkekomitean tehtävät, ohjeistot ja ajankohtaiset asiat Eläinlääkäri Fia Westerholm Kansallisten lääkevirastojen lisäksi lääkearviointia EU:ssa tekee Euroopan lääkevirasto (European Medicines Agency, EMA 1 ). EMA huolehtii sekä ihmisille että eläimille ns. keskitetyn menettelyn kautta hyväksyttävistä lääkkeeistä. Vastuu eläinlääkkeiden hakemusten ja markkinavalvonnan tieteellisistä lausunnoista on EMAn eläinlääkekomitealla (Committee for Medicinal Products for Veterinary Use, CVMP). Euroopan komissio tekee viralliset päätökset keskitetyn myyntiluvan myöntämisestä CVMP:n lausunnon perusteella. CVMP arvioi lisäksi farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien turvallisuuden (jäämien enimmäismäärä, Maximum Residue Limit, MRL), antaa tieteellistä neuvontaa ja toimii lisäksi sovitteluelimenä silloin, kun jäsenvaltioiden kansalliset lääkeviranomaiset ovat tehneet erilaisia johtopäätöksiä kansallisesti jätetyn lääkehakemuksen hyväksyttävyydestä. Muina keskeisinä tehtävinä komitea valmistelee EMAn ohjeita lääkeviranomaisille ja lääkeyrityksille, sekä osallistuu kansainväliseen harmonisointiin (mm. International Cooperation on Harmonisation of Technical Requirements for Registration of Veterinary Medicinal Products, VICH 2 ). Yhteistyötä elintarviketurvallisuuden kehittämiseksi tehdään Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (European Food Safety Agency, EFSA 3 ) ja FAO/WHO toimielinten kanssa (esim. Codex alimentarius 4 ). CVMP vastaa myös keskitetysti hyväksyttyjen valmisteiden turvallisuusseurannasta, ja jatkuvasta hyöty-haitta suhteen arvioinnista myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Jokainen EUn jäsenvaltio nimeää komiteaan yhden asiantuntijajäsenen varajäsenineen ja lisäksi komitea voi itse nimittää viisi lisäjäsentä asiantuntemustaan täydentämään. Arviointi- ja ohjaustyössä apuna käytetään pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joissa pääsääntöisesti on jäsenvaltioiden nimeämiä asiantuntijoita. Komitea kantaa huolta eläinlääkkeiden saatavuudesta. Tämän myötä on syntynyt useita periaatepäätöksiä ja menettelytapoja saatavuuden parantamiseksi. Ohjeistot ja kannanotot Useimmat CVMP:n ohjeet on suunnattu lääkeviranomaisille ja lääketeollisuudelle (mm. lääkevalmisteen varoaikojen asettaminen, ympäristöturvallisuus, kohde-eläinlajin turvallisuus). Ohjeistoista osa koskee epäsuorasti myös käytännön praktiikkaa tekeviä eläinlääkäreitä. Viime vuosina on tarkasteltu erityisesti ihmisten ja eläinten lääkinnässä kriittisiä mikrobilääkkeitä (fluorokinolonit, 3. ja 4. polven kefalosporiinit, makrolidit), mikrobilääkeresistenssiä on käsitelty myös patogeenispesifisesti (esim. MRSP-ohje). Turvallisuutta koskevat ohjeistot liittyvät mm. lääkevalmisteen varoaikojen asettamiseen, ympäristöturvallisuuteen, kohde-eläinlajin turvallisuuteen sekä mikrobilääkeresistenssiin. Ohjeen kehitysprosessiin kuuluu aina julkinen lausuntokierros, johon toivotaan kannanottoja mahdollisimman laajasti. Lopullinen ohje julkaistaan EMAn kotisivulla 5, jäsenvaltioiden lääkevirastojen ja eläinlääketeollisuuden käyttöön. Ajankohtaiset asiat Esityksessä tuodaan tiedoksi ja keskusteltavaksi komitean käsitteillä olevia ajankohtaisia asioita. Mikrobilääkkeisiin liittyy mm. mikrobilääkestrategian uudistaminen ja kannanottoja mikrobilääkeresistenssiin liittyen. Saatavuuden parantamiseksi luodut prosessit ja hankkeet esitellään. Lääkevalmisteen ympäristöriskejä ja niiden hallintaan käytettyjä keinoja arvioidaan ja näihin toivotaan kannanottoja. Lisäksi selvitetään lääkkeiden arviointia, hyväksyntää ja turvallisuusseurantaa ohjaavia nykyperiaatteita, jotka praktiikkaa tekevän eläinlääkärin on hyvä tuntea. 1 www.ema.europa.eu 2 http://www.vichsec.org 3 http://www.efsa.europa.eu 4 http://www.codexalimentarius.net 5 www.ema.europa.eu / Document search
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, 00790 Helsinki Puhelin 020 69 0999 Faksi 020 77 24350 www.evira.fi