Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 10.4.2017
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 10.4.2017
Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt viime vuosina Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä Kaupunkipalvelututkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella. Kaikissa Kuusikkokunnissa alle puolet väestöstä on perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaina, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Espoossa 41 % väestöstä käytti vuonna 2015 terveyskeskuslääkärin palveluita. Kuusikkokunnista perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) asukaskohtaiset käyttökustannukset olivat vuonna 2015 korkeimmat Tampereella, toiseksi pienimmät Espoossa (315 euroa). Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyttökustannukset olivat pienimmät Espoossa (1 024 euroa) ja suurimat Tampereella (1 356 euroa). Espoossa vähiten kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, 6,5 prosenttia. Tampereella oli 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2015 eniten ympärivuorokautisessa hoidossa joko pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa (9 %) ja vähiten Turussa ja Espoossa (8 %). Vanhusten palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuosien 2009 2015 välillä Turussa sekä Oulussa ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa.. 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 3
Päivähoidossa yhdeksän kymmenestä päivähoitoikäisestä Vieraskielisen päivähoitoikäisen väestön määrä kasvoi eniten Espoossa ja Vantaalla, molemmissa 9,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Espoon päivähoitoikäisistä 93 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90 %. Kuusikkokaupunkien (ilman Oulua) väliset kunnallisten päiväkotien kustannuserot laskennallista lasta kohden ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen 2015 Espoossa kuusikkokuntien korkeimmat perusopetuksen ja lukion kustannukset asukasta kohti Kuusikkokunnista Espoossa oli vuonna suurimmat perusopetuksen sekä lukion käyttökustannukset asukasta kohti. Kaupunkipalvelututkimuksen espoolaisista vastaajista peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Hyvän arvion antoi runsaat puolet. Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta. Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur-Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur-Leppävaarassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 13.4.2017 4
Yritysten tyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin lisääntynyt Kaupunkipalvelututkimuksen espoolaisten vastaajien tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle. Joka kolmas on tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Myös espoolaisten yritysten mielipiteitä selvitettiin vuonna 2016. Yrityksissä ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen ja tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut ja kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on lisääntynyt. Hyvinvointi Kolme neljästä espoolaisesta vuoden 2015 kuntapalvelujen laatu - tutkimuksen vastaajista on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, mutta joka neljännen tulot riittävät huonosti kotitalouden menoihin. Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa. Joka kymmenes tinkii rahapulan vuoksi lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta ja rahapula rajoittaa joka kymmenennen omaa tai lapsen koulutusmahdollisuuksia. Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin. Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen 13.4.2017 5
Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 5 4,5 4 3,5 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,79 3,76 3 2,5 2 1,5 1 2001 2003 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelutukimukset 29.7.2016 6
Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Leppävaara 2016, n= n. 300 2015, n=167 2014, n=163 2013, n=184 2012, n=154 Tapiola 2016, n= n. 200 2015, n=98 2014, n=134 2013, n=135 2012, n=112 Matinkylä-Olari 2016, n= n. 180 2015, n=90 2014, n=104 2013, n=113 2012, n=112 Espoonlahti 2016, n= n. 240 2015, n=108 2014, n=128 2013, n=153 2012, n= 128 Espoon keskus 2016, n= n. 210 2015, n=127 2014, n=141 2013, n=143 2012, n=128 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 3,86 3,81 * 3,67 3,71 o 3,62 3,76 3,76 3,76 3,74 ** 3,7 ** 3,71 3,82 ** 3,6 3,56 3,57 * 3,73 3,8 3,78 3,67 3,58 3,73 3,76 3,68 ** 3,53 * 3,51 * Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukset 2016 2015 2014 2013 2012 13.4.2017 7
Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Alueet Vertailukaupungit Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 3,71 3,73 3,73 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3,58 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen
Terveydenhuolto - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys
Kaikissa Kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä 2015 34 36 38 40 42 44 46 48 Espoo 41,4 Helsinki 44,6 Oulu 39,5 Tampere 43 Turku 44,2 Vantaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 47,4 29.7.2016 10
Kuusikkokunnista Vantaalla eniten ja Helsingissä toiseksi eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti. Vähiten lääkärikäyntejä on Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa, Turussa ja Tampereella. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti 2015 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Espoo 1,0 Helsinki 1,1 Oulu 0,8 Tamper e 1,0 Turku 1,0 Vantaa 1,2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 11
Kuusikkokunnista perusterveydenhuollon avohoidon (pl. Hammashuolto) asukaskohtaiset käyttökustannukset vuonna 2015 korkeimmat Tampereella, toiseksi pienimmät Espoossa. Tampereella kustannukset 36 % suuremmat kuin Espoossa. Perusterveydenhuollon käyttökustannukset, / asukas v.2015 0 100 200 300 400 500 Espoo 315 Helsinki 399 Oulu 365 Tampere 429 Turku 310 Vantaa 359 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 12
Vuonna 2016 enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi kuten vuonna 2015 Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Espoo Alueet Vertailu % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, ka.=3,71 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, ka.=3,3 Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, ka.=3,62 Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3,11 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 40 37 40 38 38 48 58 61 55 50 47 47 55 55 64 62 58 20 16 15 25 21 18 16 22 19 20 24 21 16 18 22 20 19 44 46 47 29 34 39 31 36 37 22 18 16 21 24 29 19 25 13.4.2017 13
Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä asukasta kohti vuonna 2015 kuusikkokunnista eniten Tampereella ja vähiten Espoossa. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta vuonna 2015 0 200 400 600 800 1000 1200 Espoo 359,2 Helsinki 438,4 Oulu 454,2 Tampere 993,5 Turku 722,9 Vantaa 434,7 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 14
Kuusikkokunnista pienimmät erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyttökustannukset Espoossa, suurimat Tampereella. Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset / asukas vuonna 2015 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Espoo 1024 Helsinki 1109 Oulu 1220 Tampere 1356 Turku 1350 Vantaa 1119 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 15
Yli puolet tyytyväisiä sairaalapalveluihin, joka kymmenes tyytymätön, tyytyväisyys lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1256, ka.=3,91 56 35 8 Espoo 2015, n=605, ka.=3,98 59 34 7 Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,75 Espoo 2013, n=623, ka.=3,6 54 48 34 37 12 16 Espoo 2012, n=1372, ka.=3,57 48 37 16 Espoo 2011, n=662, ka.=3,58 50 35 16 Leppävaara 2016, n=303, 58 36 6 Tapiola 2016, n=203, ka.=3,94 48 45 7 Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=242, ka.=3,9 56 57 32 35 12 8 Espoon keskus 2016, n=211, 63 31 7 Helsinki 2016, n=1036, ka.=3,85 54 35 10 Lahti 2015, n=463, ka.=3,61 53 30 17 Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,51 Turku 2016, n=572, ka.=3,85 53 56 27 34 20 11 Vantaa 2016, n=1035, ka.=3,61 49 36 16 Vertailukunnat, ka.=3,69 53 32 15 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 16
Oulussa ja Tampereella Kuusikkokuntien korkeimmat perusterveydenhuollon hammashuollon asukaskohtaiset käyttökustannukset, pienimmät Espoossa. Perusterveydenhuollon hammashuollon käyttökustannukset / asukas vuonna 2015 85,0 90,0 95,0 100,0 105,0 110,0 115,0 120,0 Espoo 96,2 Helsinki 112,0 Oulu 114,6 Tampere 114,2 Turku 113,2 Vantaa 104,6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 17
Neljä kymmenestä sitä mieltä, että hammaslääkäripalvelut on hoidettu hyvin, joka neljännen mielestä ne on hoidettu huonosti. Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1255, ka.=3,38 42 35 24 Espoo 2015, n=601, ka.=3,47 45 33 21 Suur-Leppävaarassa hammaslääkäripalvelut saavat parhaimman, Suur-Matinkylässä heikoimman arvion. Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,3 Espoo 2013, n=622, ka.=3,14 Espoo 2012, n=1375, ka.=2,97 Espoo 2011, n=661, ka.=3,24 40 37 35 38 34 35 32 36 25 28 33 25 Leppävaara 2016, n=304, 47 35 18 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,37 35 44 21 Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, 35 43 35 32 29 24 Espoon keskus 2016, n=207, 44 28 29 Helsinki 2016, n=1056, ka.=2,88 33 31 36 Lahti 2015, n=469, ka.=2,63 28 27 45 Vertailu Oulu 2016, n=517, ka.=2,94 Turku 2016, n=577, ka.=2,92 37 33 26 33 37 34 Vantaa 2016, n=1042, ka.=3,02 35 32 32 Vertailukunnat, ka.=2,88 33 30 37 Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 13.4.2017 18
Vanhustenhoito - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys
Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, noin 6,5 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2015, % ko. ikäryhmästä (väestötietona vuoden viimeisen päivän tieto) Espoo 6,5 Helsinki 11,6 Oulu 11,5 Tampere 11,1 Turku 13,1 Vantaa 9,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 20
Kuusikkokunnista Tampereella 75 vuotta täyttäneistä eniten ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähiten ympärivuorokautista hoitoa on Turussa ja Espoossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 v. täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä, % vuonna 2015 0 2 4 6 8 10 12 14 Espoo 1,2 6,9 Helsinki 2,7 6,1 Oulu 3 5,9 Tampere 3,2 6 Turku 2,1 5,9 Vantaa 1,5 7,4 Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 21
Vanhusten palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuosien 2009 2015 välillä Turussa sekä Oulussa ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa. Vanhusten palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa vuosina 2009, 2011 ja 2015 29.7.2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2015, Helsinki 22 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017
Terveyskeskuksen vuodeosastoa pitää noin joka kymmenes hyvin hoidettuna, lähes yhtä usea huonosti hoidettuna. Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1254, ka.=3 8 85 7 Espoo 2015, n=601, ka.=3,32 10 84 6 Niistä, jotka osasivat sanoa arvionsa vuodeosastosta, puolet antoi hyvän ja puolet huonon arvion. Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,96 Espoo 2013, n=625, ka.=2,73 Espoo 2012, n=1373, ka.=2,72 Espoo 2011, n=661, ka.=2,77 Leppävaara 2016, n=302, ka.=3,2 Tapiola 2016, n=204, ka.=2,28 9 7 6 10 9 2 83 83 84 79 85 91 8 10 10 12 6 7 Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, 7 Espoonlahti 2016, n=243, ka.=3,03 8 82 86 11 6 Espoon keskus 2016, n=209, 11 82 7 Helsinki 2016, n=1041, ka.=3,15 11 81 8 Lahti 2015, n=461, ka.=2,74 11 73 16 Vertailu Oulu 2016, n=512, ka.=2,66 Turku 2016, n=572, ka.=3,22 11 15 71 74 18 11 Vantaa 2016, n=1030, ka.=3,09 9 84 7 Vertailukunnat, ka.=2,97 11 77 12 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 23 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo
Vanhusten kotihoitoa piti hyvin hoidettuna 13 prosenttia, huonon arvion antoi hieman useampi, joka viides. Huonoksi arvioineiden osuus on lisääntynyt. Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vertailu Alueet Espoo Espoo 2016, n=1252, ka.=2,78 Espoo 2015, n=599, ka.=2,98 Espoo 2014, n=566, ka.=2,8 Espoo 2013, n=621, ka.=2,9 Espoo 2012, n=1369, ka.=2,68 Espoo 2011, n=664, ka.=2,69 13 13 11 11 11 11 69 74 72 75 71 72 18 13 16 13 18 17 Leppävaara 2016, n=303, 13 70 17 Tapiola 2016, n=204, ka.=2,62 9 75 15 Matinkylä-Olari 2016, n=184, 12 Espoonlahti 2016, n=241, 13 Espoon keskus 2016, n=209, 14 64 71 67 24 16 19 Helsinki 2016, n=1042, ka.=2,3 Lahti 2015, n=462, ka.=2,33 Oulu 2016, n=511, ka.=2,36 Turku 2016, n=578, ka.=2,49 Vantaa 2016, n=1037, ka.=2,53 11 12 14 17 11 55 49 50 51 67 34 39 36 33 22 Vertailukunnat, ka.=2,4 13 54 33 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 13.4.2017 24
Lastensuojelu - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys
Kuusikkokunnista Espoossa ja Oulussa oli vuonna 2015 vähiten 0 17 vuotiaista lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä, Vantaalla eniten Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaista, % vuonna 2015 0 2 4 6 8 10 12 Espoo 5 Helsinki 6,5 Oulu 5 Tampere 7,2 Turku 5,9 Vantaa 10,6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 26
Kuusikkokunnista Espoossa oli vuonna 2015 vähiten 0 17 vuotiaista lastensuojelun asiakkaina, Vantaalla eniten. Lastensuojelun 0 17 -vuotiaiden asiakkaiden osuus samanikäisestä väestöstä 2011 2015 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 29.7.2016 Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015, Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2016 27
Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa 0 20-vuotiaaseen väestöön vuosina 2011 2015 Lastensuojelun kustannukset suhteessa 0 20 vuotiaan väestön määrään olivat kuutoskaupungeissa 862 euroa vaihdellen Oulun 527 eurosta Turun 1195 euroon. Espoossa kustannukset olivat 646 euroa. Kustannukset on korotettu vuoden 2015 arvoon julkisten menojen hintaindeksillä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015, Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2016 29.7.2016 28
Varhaiskasvatus> SIVISTYSTOIMEN OSUUDESSA 11.4. klo 9:19 - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys
Peruskoulu ja lukio > SIVISTYSTOIMEN OSUUDESSA 11.4. klo 9:20 - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys
Toimeentulotuki - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys
Toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä vaihteli kuusikkokunnissa vuonna 2015 Vantaan 11 prosentista Oulun ja Turun seitsemään prosenttiin. Espoossa osuus oli 8 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden osuus (%) väestöstä vuonna 2015 0 2 4 6 8 10 12 Espoo 7,8 Helsinki 10,4 Oulu 6,9 Tampere 10 Turku 7,4 Vantaa 10,8 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 29.7.2016 32
Vuoden aikana vähintään 12 kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus (%) kaikista vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2006 2014 Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on kasvanut kuusikkokunnissa Turkua lukuun ottamatta vuodesta 2006 vuoteen 2014 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuusikko-työryhmä, Aikuissosiaalityö, Hanna Ahlgren-Leinvuo, 16.12.2015 Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 29.7.2016 33
Espoo yritysten toimintaympäristönä - Tyytyväisyys Espooseen yritysten toimintaympäristönä Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 29.7.2016 34 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015
Tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1250, ka.=3,6 33 58 10 Espoo 2015, n=603, ka.=3,21 21 66 14 Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,88 Espoo 2013, n=621, ka.=3,05 19 20 60 62 21 19 Espoo 2012, n=1373, ka.=3,74 34 58 8 Joka kolmas tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=3,21 Leppävaara 2016, n=299, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,78 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, 23 28 41 31 37 30 62 65 52 62 50 56 15 7 7 7 13 14 Helsinki 2016, n=1044, ka.=3,29 26 58 16 Lahti 2015, n=461, ka.=2,94 22 55 23 Vertailu Oulu 2016, n=514, ka.=3,31 Turku 2016, n=571, ka.=3,08 36 25 45 55 20 20 Vantaa 2016, n=1030, ka.=3,41 24 65 11 Vertailukunnat, ka.=3,21 26 55 18 13.4.2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 35
Espoon yritysilmasto Espoolaisten käsitys Espoon yritysilmastosta ei ole merkittävästi muuttunut. Miten arvioisitte Espoon kaupungin yritysilmastoa? ESPOO 2016 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2016 (n=310) 6 44 31 11 6 1 3,53 ESPOO 2015 (n=298) 4 50 30 7 7 2 3,50 ESPOO 2014 (n=311) 7 49 31 6 5 3 3,56 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 36
Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' 0% 50% 100% keskiarvon mukaan) ka. Toimitilojen saatavuus 20 43 16 9 8 2 3,78 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa Lupakäytännöt yritystoiminnassa Verotus 4 5 3 4 10 10 14 18 22 37 46 41 42 41 23 44 21 37 21 37 22 43 7 1 14 21 6 19 17 11 15 9 6 1 3,67 1 5 1 3,46 7 3 4 3 3 3,44 3,41 3,30 3,06 3,06 Espoossa ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen. Tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 4 19 23 31 15 8 2,95 Yritysneuvonta 1 11 22 50 12 4 2,86 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 1 13 24 41 14 6 2,82 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 37
Yritystoiminnan edellytykset, muutos Espoossa 2014 2016 Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Lupakäytännöt yritystoiminnassa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus 3,78 3,67 3,46 3,44 3,41 3,30 3,06 3,06 2,97 2,88 3,45 3,43 3,31 3,41 3,30 2,85 2,86 3,03 3,43 3,31 3,43 3,32 3,66 Espoossa tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut. Myös Espoon näkyminen medioissa on parantunut, mutta sen tilalla on viimeksi puhuttu kaupunkimarkkinoinnista. Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 2,95 2,79 2,72 n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,86 2,82 2,90 ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) ESPOO 2014 (n=311) 2,79 TNS 38
Kokonaistyytyväisyys, Espoo 2014 2016 Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on lisääntynyt. 0% 50% 100% ka. ESPOO 2016 (n=310) 4 46 43 1 5 1 3,46 ESPOO 2015 (n=298) 0 40 48 2 8 1 3,31 ESPOO 2014 (n=311) 2 39 47 2 8 2 3,31 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 39
Hyvinvointi - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Hyvinvoinnin tila - Palvelujen käyttö - Palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen
Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2016 3,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 3,59 3,55 3,47 3,86 Tapiola, 2016 3,76 Alueet Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 3,71 3,73 Espoon keskus, 2016 3,73 Helsinki, 2016 3,73 Vertailukaupungit Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 3,55 3,47 3,61 3,56 Keskiarvo 3,58 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen 13.4.2017
Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa. Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?". 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016
Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=605 40 37 1 14 6 Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n=641 35 37 35 38 36 39 1 1 2 18 16 15 8 10 8 73 % 73 % 74 % Espoo 2011, n=668 34 40 1 16 8 74 %. Espoo 2010, n=698 36 38 2 14 10 74 % Leppävaara 2015, n=164 43 39 1 12 5 82 % 13 % Tapiola 2015, n=97 42 39 0 14 4 81 % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=90 41 39 0 12 8 80 % 5 % Espoonlahti 2015, n=108 44 32 2 16 6 76 % 4 % Espoon keskus 2015, n=125 32 38 4 18 8 70 % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta. Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=593 3 8 2 6 81 Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 10 % 2 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=559 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n=632 3 4 5 9 8 7 3 3 3 8 6 7 77 78 79 12 % 12 % 12 % Espoo 2011, n=663 5 8 2 8 77 13 %. Espoo 2010, n=690 5 6 4 7 78 11 % Leppävaara 2015, n=163 2 9 2 9 79 10 % 2 % Tapiola 2015, n=94 0 7 3 5 84 7 % 0 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=106 5 5 10 1 5 8 22 84 80 15 % 2 % 12 % 0 % Espoon keskus 2015, n=122 2 4 3 8 83 6 % 8 % (¹) 10 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista. Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=585 3 6 9 7 75 Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 9 % 1 % Vertailtava tulos. Espoo 2014, n=557 4 6 7 8 76 10 % "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." 9 % Espoo 2013, n=616 3 Espoo 2012, n=625 4 5 8 11 73 9 % Espoo 2011, n=656 Väitteen kanssa 4 4osittain 10 tai 7 täysin samaa mieltä 75 oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. 11 % Espoo 2010, n=683 4 6 7 8 9 9 6 74 74 7 % Leppävaara 2015, n=160 2 5 8 9 76 7 % 5 % Tapiola 2015, n=95 2 4 5 7 81 6 % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=86 Espoonlahti 2015, n=104 3 3 5 7 9 13 6 5 77 72 8 % 1 % 10 % 4 % Espoon keskus 2015, n=121 2 8 10 7 72 11 % 3 % (¹) 9 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin. Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 17 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on noussut yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) Espoo 2015, n=590 4 13 4 14 65 17 % 1 % o Vertailtava tulos Espoo 2014, n=561 Espoo 2013, n=621 Espoo 2012, n=628 6 7 7 10 11 10 4 3 4 14 13 13 60 61 59 16 % 18 % 17 % Espoo 2011, n=659 7 10 4 14 61 17 %. Espoo 2010, n=688 7 12 4 14 61 19 % Leppävaara 2015, n=161 4 9 3 16 61 13 % 4 % Tapiola 2015, n=95 1 14 2 13 66 15 % 2 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=88 5 9 5 16 63 14 % 4 % Espoonlahti 2015, n=107 6 13 4 15 59 19 % 2 % Espoon keskus 2015, n=120 3 17 5 14 60 20 % 0 % (¹) 17 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Joka neljännen tulot riittävät huonosti kotitalouden menoihin. Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) Espoo 35 30 30,2 25 24,7 24,8 20 15 10 5 0 2013 2014 2015 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 13.4.2017
Espoossa ollaan tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin yleinen järjestys ja turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa Lähes kaikki espoolaiset vastaajat ovat tyytyväisiä kaupungin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Espoo Alueet Vertailu % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1265, ka.=4,17 Espoo 2015, n=606, ka.=4,13 Espoo 2014, n=564, ka.=4,09 Espoo 2013, n=626, ka.=4,02 Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=206, ka.=4,3 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=4,14 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1054, ka.=4,06 Lahti 2015, n=464, ka.=3,87 Oulu 2016, n=518, ka.=3,97 Turku 2016, n=581, ka.=4,01 Vantaa 2016, n=1040, ka.=3,81 Vertailukunnat, ka.=3,94 95 91 89 89 91 83 97 97 97 95 91 90 86 89 89 82 87 23 72 9 2 7 5 27 10 7 12 21 13 14 46 4 6 4 10 4 8 5 6 5 13 4 9 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen 13.4.2017
Espoo Espoon alueet Vertailukunnat Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti oman asuinalueensa turvalliseksi vähemmistön ollessa eri mieltä. Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2009, n=758 Espoo 2008, n=1502 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2015, n=163 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=108 Espoon keskus 2015, n=122 Helsinki 2012, n=1549 Jyväskylä 2010, n=775 Lahti 2012, n=505 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n=568 VERTAILUKUNNAT, ka.=4,03 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Keskiarvot (2) Muutos 0 20 40 60 80 100 Keskiarvo (3) edell. (4) 93 92 90 91 88 87 86 90 89 89 90 9397 97 94 87 87 83 90 89 91 83 87 43 6 2 5 6 3 7 6 76 7 6 8 34 8 65 6 4 6 6320 12 5 2 5 8 310 8 98 23 8 2 7 8 9 4 8 4,27 0,06 4,20 4,13 4,15 4,05 4,07 4,05 4,07 4,10 4,11 4,11 4,27 0,10 * 4,42 o 0,08 4,28 0,06 4,27 0,02 4,10 ** 0,01 4,00 3,93 4,04 4,07 4,06 4,09 4,03 Espoon keskuksen palvelupiirin alueella ollaan tyytymättömimpiä. Tyytyväisyys on lisääntynyt Leppävaaran alueella. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
13.4.2017 Vain harvat kokevat asuinalueensa turvattomaksi. 3,5 3 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) Espoo 3,1 2,5 2 2,3 2,1 1,5 1 0,5 0 2013 2014 2015 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH
Tyytyväisyys päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn on ollut nousussa Miten hyvin päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista Espoo 2015, n=603 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=625 Espoo 2012, n=631 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=688 Espoo 2009, n=750 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=122 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti 0 20 40 60 80 100 22 20 18 17 18 15 16 0 0 0 0 23 26 22 24 17 66 63 64 61 59 61 56 68 65 67 63 66 12 16 19 22 23 24 27 10 9 11 13 16 Keskiarvot (2) Muutos Keskiarv o (3) edell. (4) 3,36 0,23 3,13 2,97 2,84 2,84 2,70 2,70 3,47 0,70 3,56 0,34 3,38 0,70 3,33 0,24 3,05 0,17 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Espoo Espoon alueet Väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu Espoossa aikaisempaa paremmin. Miten hyvin väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Espoo 2015, n=604 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=629 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=687 Espoo 2009, n=754 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=166 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=120 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti 0 20 40 60 80 100 Keskiarv o (3) 27 20 18 22 18 17 15 0 0 0 0 20 23 26 35 28 59 62 64 59 59 60 62 61 66 61 56 54 14 18 17 20 24 23 23 19 10 13 9 18 Keskiarvot (2) Muutos edell. (4) 3,34 0,25 3,09 3,00 3,06 2,81 2,81 2,76 3,06 0,06 3,39 0,14 3,47 0,47 3,60 * 0,47 o 3,24 0,28 Espoonlahdessa ollaan muuta Espoota tyytyväisempiä. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Syrjäytymisen estämisen hoitoon ollaan yhtä usein tyytymättömiä kuin tyytyväisiä. Miten hyvin syrjäytymisen estäminen on hoidettua asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista Espoo 2015, n=599 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=624 Espoo 2012, n=633 Espoo 2011, n=664 Espoo 2010, n=687 Espoo 2009, n=751 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=97 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=106 Espoon keskus 2015, n=120 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti 0 20 40 60 80 100 16 16 11 14 12 11 9 0 0 0 0 11 16 14 18 20 69 64 63 62 59 61 62 76 71 75 63 60 15 21 26 24 29 28 30 13 12 11 19 20 Keskiarvot (2) Muutos Keskiarv o (3) edell. (4) 3,01 0,18 2,83 2,53 2,70 2,51 2,51 2,36 2,92 0,10 3,07 0,02 3,09 0,56 2,92 0,09 3,00 0,22 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 13.4.2017
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu Espoossa selvästi useamman mielestä hyvin kuin huonosti. Miten hyvin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Espoo 2015, n=600 Espoo 2014, n=565 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n=634 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=684 Espoo 2009, n=754 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=87 Espoonlahti 2015, n=106 Espoon keskus 2015, n=121 0 20 40 60 80 100 Keskiarvo (3) Keskiarvot (2) 3,89 0,03 3,92 3,85 3,83 3,75 3,78 3,68 3,86 0,02 3,90 0,04 4,09 0,05 3,81 0,19 3,83 0,16 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. 0 0 0 0 46 43 41 43 44 42 40 45 39 48 48 43 Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015 50 53 53 51 48 50 51 48 57 51 45 52 5 4 6 6 8 8 9 7 4 1 7 5 Muutos edell. (4) 13.4.2017
Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjuntaan ollaan Espoossa useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä Miten hyvin ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Espoo 2015, n=602 Espoo 2014, n=563 Espoo 2013, n=625 Espoo 2012, n=635 Espoo 2011, n=664 Espoo 2010, n=688 Espoo 2009, n=755 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=165 Tapiola 2015, n=97 Matinkylä Olari 2015, n=87 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=122 0 20 40 60 80 100 Keskiarvo (3) 0 0 0 0 26 26 23 22 22 23 18 23 19 31 32 27 59 58 59 57 59 55 55 56 66 56 56 60 15 16 19 20 19 23 27 21 15 13 12 13 Keskiarvot (2) Muutos edell. (4) 3,29 0,05 3,24 3,08 3,05 3,04 3,04 2,73 3,10 0,15 3,09 0,04 3,50 0,39 3,47 0,11 3,29 0,09 Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015
Alle puolet väestöstä, neljä kymmenestä, terveyskeskuslääkärin asiakkaina. 50 Vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana terveyskeskuslääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) Espoo 45 40 40,6 41,5 40,5 35 30 25 20 15 10 5 0 2013 2014 2015 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 13.4.2017
Joka kolmas käyttää yksityislääkäripalveluita. Vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana yksityislääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) Espoo 50 45 40 35 37,9 34,1 36,5 30 25 20 15 10 5 0 2013 2014 2015 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH
Viidestä kuusikkokaupungista Espoon terveyskeskukselle toiseksi parhaat arviot asiakkailta. Terveyskeskusindeksi ja sen 10 osatekijää Tyytyväisyys viimeisimmän terveyskeskuskäynnin kymmeneen osatekijään. Terveyskeskusindeksi on niiden keskiarvojen summa, enintään 50. 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016
Enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi. Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Vertailu Alueet Espoo % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3,11 58 61 48 40 37 40 64 55 50 55 62 55 38 38 58 47 47 20 22 22 25 22 18 29 34 20 44 21 39 20 16 24 21 19 31 21 24 19 19 16 29 16 46 15 47 18 25 18 36 16 37 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen
Joka neljäs katsoo, ettei ole saanut terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeeksi. Osuus on vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2015. 50 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi terveyskeskuslääkärin palveluita (%) Espoo 45 40 37,9 35 30 25 30,3 27,9 20 15 10 5 0 2013 2014 2015 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Sivistystoimen palvelut: Perusopetus Lukiot Varhaiskasvatus Espoon kaupunki, sivistystoimi 10.4.2017
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Perusopetus Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Juha Nurmi), Svenska bildningstjänster (Jaana Suihkonen), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015, KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 10.4.2017
Perusopetus Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Turussa Suomenkielisessä opetuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / oppilas Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kiinteistön hoitokulujen (sis. vuokrat) osuus huomattavan suuri / oppilas Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2016-2026 voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on noussut ja kasvuennuste on maltillinen Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Hyvän arvion antoi runsas puolet. 13.4.2017 63
Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Turussa Perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti 2015, euroa 1200 1108 1000 882 800 600 705 805 640 632 400 200 0 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Toimintaympäristön tila Espoossa 20167 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuntaliitto 29.7.2016 64
Suomenkielisessä opetuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / oppilas 12 000 Hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon hinta laskussa. 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Koulukuljetukset 187 219 197 140 143 Kouluruokailu 472 482 485 484 488 Kiinteistöjen hoito 2 541 2 502 2 834 2 849 2 802 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 6 077 6 162 6 132 6 139 5 833 Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö 15.3.2017
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kiinteistön hoitokulujen (sis. vuokrat) osuus huomattavan suuri / oppilas 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Koulukuljetukset 130 77 100 135 124 Kouluruokailu 515 525 534 511 514 Kiinteistöjen hoito 3 956 3 600 3 789 3 682 3 632 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 6 211 6 152 6 277 6 018 6 158 15.3.2017 Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö
Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2016-2026 voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Perusopetusikäisten määrän ennuste alueittain 2016-2026 (muut kuin ruotsinkieliset) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Kasvu 2016-2026 Suur-Leppävaara 6917 7140 7371 7495 7651 7818 7740 7805 7894 8037 8094 1177 Suur-Tapiola 4166 4266 4365 4439 4587 4610 4622 4725 4773 4840 4832 666 Suur-Matinkylä 3383 3489 3594 3797 3987 4126 4215 4267 4317 4375 4445 1062 Suur-Espoonlahti 5774 5868 5986 6039 6084 6168 6240 6276 6295 6321 6335 561 Suur-Kauklahti 1271 1366 1455 1495 1497 1520 1536 1545 1561 1569 1561 290 Vanha-Espoo 4443 4561 4659 4766 4812 4860 5023 5033 5077 5082 5040 597 Pohjois-Espoo 1689 1676 1699 1686 1707 1667 1691 1692 1696 1710 1690 1 Yhteensä 27643 28366 29129 29717 30325 30769 31067 31343 31613 31934 31997 4354 Lähde: Espoon väestöennuste 2017 13.4.2017 67
Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on noussut ja kasvuennuste on maltillinen Läsår fsk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Skolan totalt Skolan + fsk 2007 2008 296 281 337 266 277 321 316 285 304 205 16 2608 2904 2008 2009 320 290 280 330 267 280 321 285 284 297 17 2651 2971 2009 2010 330 329 294 275 330 268 280 294 284 284 20 2658 2988 2010 2011 302 333 331 297 272 325 260 252 294 279 21 2664 2966 2011 2012 326 314 336 317 291 272 323 224 252 286 10 2625 2951 2012 2013 361 333 319 335 316 287 277 283 224 251 12 2637 2998 2013 2014 361 365 327 312 329 312 291 246 285 226 13 2706 3067 2014 2015 356 357 358 327 310 328 305 250 247 278 9 2769 3125 2015 2016 367 343 359 353 327 308 320 257 243 246 7 2763 3130 2016 2017 356 367 340 358 353 328 310 283 251 235 6 2831 3187 2017 2018 315 356 367 340 358 353 328 270 283 251 10 2916 3231 2018 2019 315 315 356 367 340 358 353 288 270 283 10 2940 3255 2019 2020 301 315 315 356 367 340 358 313 288 270 10 2932 3233 2020 2021 280 301 315 315 356 367 340 318 313 288 10 2923 3203 2021 2022 267 280 301 315 315 356 367 300 318 313 10 2875 3142 2022 2023 267 280 301 315 315 356 327 300 318 10 2023 2024 267 280 301 315 315 316 327 300 10 2024 2025 267 280 301 315 275 316 327 10 7. luokka: Vähennetty 40 oppilasta jotka siirtyvät muiden kuntien yläkouluihin. 13.4.2017 Lähde: Svenska bildningstjänster 68
Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Hyvän arvion antoi runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, ka.=4,17 56 41 3 Espoo 2015, n=600, ka.=4,19 64 33 3 Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4,11 66 63 29 34 4 3 Espoo 2012, n=1371, ka.=4,1 60 36 4 Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, 62 53 53 57 64 34 46 44 39 34 4 2 3 4 2 Espoon keskus 2016, n=207, 57 39 5 Helsinki 2016, n=1047, 55 41 4 Lahti 2015, n=463, ka.=3,78 57 30 13 Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4,09 57 50 36 47 6 3 Vantaa 2016, n=1034, ka.=3,98 51 43 5 Vertailukunnat, ka.=3,99 54 40 6 Toimintaympäristön tila Espoossa 20167 13.4.2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 69
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Lukiot Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Jaakko Turpeinen), Svenska bildningstjänster (Jaana Suihkonen), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), V. 2011 lukion päättäneiden tilanne v. 2014, Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015; KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 10.4.2017
Lukiot muutoksessa Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat lukion käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Helsingissä Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / opiskelija Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kokonaiskulut hieman laskussa / opiskelija Espoon lukioissa yli 5000 opiskelijaa Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla 2016-2026 Hakeminen lukiokoulutukseen Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta 13.4.2017 71
Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat lukion käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Helsingissä Lukion käyttökustannukset asukasta kohti 2015, euroa 180 160 162 157 140 133 120 100 102 117 120 80 60 40 20 0 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuntaliitto 29.7.2016 72
Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / opiskelija 9 000 Hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon hinta laskussa. 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Kouluruokailu 473 469 446 444 444 Kiinteistöjen hoito 1 930 2 372 2 375 2 443 2 476 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 5 083 5 300 5 355 5 387 5 384 Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö 15.3.2017
Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kokonaiskulut hieman laskussa / opiskelija 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Kouluruokailu 363 383 391 377 368 Kiinteistöjen hoito 2 290 1 961 2 036 1 930 1 952 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 5 433 5 733 5 721 5 848 5 649 Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö 15.3.2017
Espoon lukioissa yli 5000 opiskelijaa Lukiot Opiskelijamäärä 2015 Opiskelijamäärä 2016 1. Espoon yhteislyseon 311 318 lukio 2. Espoonlahden lukio 546 538 3. Etelä-Tapiolan lukio 494 473 4. Haukilahden lukio 351 335 5. Kaitaan lukio 332 338 6. Kuninkaantien lukio 536 533 7. Leppävaaran lukio 330 340 8. Mattlidens gymnasium* 529 536 9. Olarin lukio 367 389 10. Pohjois-Tapiolan lukio** 390 392 11. Tapiolan lukio 489 485 12. Viherlaakson lukio 359 384 Päivälukiot yht. 5034 5061 Kartan muut lukiot 13. Espoon Steinerkoulun lukio 14. Kauniaisten lukio 15. Porkkalan lukio Lähde: Sivistystoimi, suomen- ja ruotsinkielinen opetus * Ruotsinkielinen lukio **Pohjois-Tapiolan lukio muuttaa 1.8.2017 Otaniemeen SAAS-mallilla. 75
Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla 2016-2026 Suomenkielisten lukion opiskelijamääräennuste määrittäminen Espoon oppilasmäärät 20.9.2016 oppilastilanteen mukaan 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Peruskoulun päättävät Espoo 2565 2634 2597 2807 2843 2936 3083 3095 3178 3112 3329 Peruskoulun päättävät Kauniainen 113 121 111 111 111 111 111 111 111 111 111 Yhteensä 2678 2755 2708 2918 2954 3047 3194 3206 3289 3223 3440 Päätetty% 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % Paikkatarve 1647 1694 1665 1795 1817 1874 1964 1972 2023 1982 2116 Kauniainen 140 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 Espoon paikkatarve 1507 1544 1515 1645 1667 1724 1814 1822 1873 1832 1966 Aloituspaikkamäärän muutos 77 37-29 129 22 57 90 7 51-41 133 Lukion opiskelijamäärien kokonaismuutos 47 91 85 138 122 208 170 155 149 18 144 Lukiolaisia 4562 4654 4739 4876 4999 5207 5377 5532 5681 5699 5842 Kasvu vuodesta 2016 0 91 176 314 436 645 815 970 1118 1136 1280 Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan tulevinakin vuosina 61,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 469 Espoon lukiokoulutuksen aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 76
Hakeminen lukiokoulutukseen Espoon suom. kiel. lukioiden ensisijaiset hakijat ja aloituspaikat Espoon lukiot ovat vetovoimaisia hakijoita aloituspaikkoihin 1,17 Alin sisäänpääsykeskiarvo noussut jo 7,67 vrt. vuonna 2011 lukioon pääsi 7,17 keskiarvolla 2015 2016 2017 Ensisijaiset hakijat 1685 1743 1834 Aloituspaikat 1430 1507 1567 Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,18 1,16 1,17 Espoon ruotsinkielinen lukio Mattlidens gymnasium Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,19 1,33 1,42 Lähde: virkailija.opintopolku.fi / 15.3.2017 JT Ensisijaiset hakijat suomenkielisiin lukioihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 2016 Helsinki* Espoo Vantaa Aloituspaikat 2186 1507 1160 Ensisijaiset hakijat 2471 1743 1309 Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,13 1,16 1,13 Alin sisäänpääsykeskiarvo 7,17 7,67 7,42 Lähde: Kaupunkien opetustoimet *vain Hgin kaupungin suom. kiel. lukiot 13.4.2017 77
Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat 2014-2016 2014 2015 2016 lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia 483 10,6 % 503 11,2 % 578 12,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä 2388 52,3 % 2372 52,7 % 2352 52,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä 4565 4505 4525 *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V. 2011 lukion päättäneiden tilanne v. 2014. 13.4.2017 78
Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4,22 49 49 2 Espoo 2015, n=602, ka.=4,21 55 43 2 Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4,12 56 54 41 42 3 3 Espoo 2012, n=1367, ka.=4,16 52 46 2 Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, ka.=4,26 Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, ka.=4,25 Espoon keskus 2016, n=207, 53 43 51 54 57 46 45 57 48 44 42 50 3 1 1 2 1 4 Helsinki 2016, n=1044, ka.=4,22 50 48 2 Lahti 2015, n=462, ka.=4,05 54 42 4 Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4,14 51 47 39 50 10 2 Vantaa 2016, n=1032, ka.=4,08 45 53 3 Vertailukunnat, ka.=4,06 49 47 4 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 79
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatusikäiset suomenkielinen varhaiskasvatus Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Lähteet: Tilastokeskus, Espoon tietohallinto/strategia ja kehittämisyksikkö, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot, Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015, KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 10.4.2017
Varhaiskasvatusikäiset ja heidän sijoittumisensa varhaiskasvatuksen palveluihin (1/2) Vieraskielisen* päivähoitoikäisen väestön lukumäärä kasvoi eniten Espoossa ja Vantaalla, molemmissa 9,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Espoon päivähoitoikäisistä 93,2 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90,2 %. Kaupunkien väliset päiväkotien kustannuserot ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen 2015. Varhaiskasvatusikäinen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö. Ennusteet ja toteumat Varhaiskasvatusikäisen suomen- ja vieraskielisen väestön määrä 2007 2026. Toteuma ja ennuste Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 29.7.2016 81
Varhaiskasvatusikäiset ja heidän sijoittumisensa varhaiskasvatuksen palveluihin (2/2) Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän muutos äidinkielen mukaan vuosina 2000 2016 (31.12.) Lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluissa ja kotihoidon tuella vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus suuri Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana, vuosittainen määrä kasvaa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat alueittain Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 29.7.2016 82
Vieraskielisen* päivähoitoikäisen väestön lukumäärä kasvoi eniten Espoossa ja Vantaalla, molemmissa 9,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Vieraskielisten päivähoitoikäisten osuus kuutoskaupungeissa vuoden lopussa 2011 2015 * Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/2016. 29.7.2016 83
Espoon päivähoitoikäisistä 93,2 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90,2 %. Päivähoitoikäisten (10 kk- 6v) jakautuminen päivähoidon palveluihin joulukuussa 2015, prosenttia päivähoitoikäisistä (ei sisällä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja) Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 29.7.2016 Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/2016 84
Kaupunkien väliset päiväkotien kustannuserot ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen 2015. Kunnallisten päiväkotien deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina 2000-2015 suhteutettuna Viisikon (Kuusikko ilman Oulua) aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 (=1) 29.7.2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/2016 85
Varhaiskasvatusikäinen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö Ennusteet ja toteumat 13.4.2017 86
Varhaiskasvatusikäisen suomen- ja vieraskielisen väestön määrä 2007-2026 Toteuma ja ennuste 13.4.2017 87
Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän muutos äidinkielen mukaan vuosina 2000 2016 (31.12.) Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 15.4.2016 88
Lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluissa ja kotihoidon tuella vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus suuri Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 89
Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2017 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä 2014-2016 Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/2017 Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste 8/2016 Erityislastentarhanopettajat 100 % Lastentarhanopettajat 65 % Lastenhoitajat 65 % Lähde: Svenska bildningstjänster 13.4.2017 90
Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana, vuosittainen määrä kasvaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 91
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat alueittain LEPPÄVAARA oma yksityinen * yhteensä ESPOON KESKUS oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit 34 16 50 Perhepäivähoito hoitajan kotona 21 42 63 Ryhmäperhepäivähoito 19 1 20 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 17 17 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 7 7 Kerhot 15 15 ESPOONLAHTI oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit 27 16 43 Perhepäivähoito hoitajan kotona 15 19 34 Ryhmäperhepäivähoito 6 6 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 5 5 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 4 4 Kerhot 12 12 Espoon keskus Espoonlahti * Yksityinen = ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuella toimivat toimipaikat Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Päiväkodit 44 23 67 Perhepäivähoito hoitajan kotona 3 35 38 Ryhmäperhepäivähoito 20 1 21 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 15 15 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 6 6 Kerhot 17 17 TAPIOLA oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit 20 26 46 Perhepäivähoito hoitajan kotona 4 32 36 Ryhmäperhepäivähoito 8 8 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 4 4 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 3 3 Kerhot 11 11 MATINKYLÄ-OLARI oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit 22 27 49 Perhepäivähoito hoitajan kotona 2 8 10 Ryhmäperhepäivähoito 4 1 5 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 2 2 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 2 2 Kerhot 4 4 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatus
Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Vuosi Syyskuun tilanne Suomenkielinen varhaiskasvatus, epäpätevien hoitamien %-osuus vakansseista Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja 2011 15,4 30,4-2012 24,5 32,0-2013 19,9 25,2 15,6 2014 22,6 17,0-2015 18,7 16,3 12,1 2016 15,7 15,2 11,0 Lastenhoitaja Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 13.4.2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 93
Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyytyväisimpiä päivähoitoon ollaan Suur- Matinkylässä ja Espoon keskuksen palvelupiirin alueella. Espoo Espoo 2016, n=1250, ka.=4,07 Espoo 2015, n=598, ka.=4,08 Espoo 2014, n=562, ka.=4 Espoo 2013, n=622, ka.=3,89 Espoo 2012, n=1371, ka.=3,82 Espoo 2011, n=664, ka.=3,85 Leppävaara 2016, n=302, ka.=4,12 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,94 48 41 41 39 37 40 45 43 49 56 54 54 56 53 52 52 4 4 5 7 7 7 3 5 Tyytyväisyys on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, ka.=4,04 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1048, ka.=3,88 54 49 54 44 45 47 42 49 2 4 4 7 Lahti 2015, n=452, ka.=3,92 33 63 4 Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=3,82 Turku 2016, n=572, ka.=3,96 44 41 48 54 8 4 Vantaa 2016, n=1033, ka.=3,98 Vertailukunnat, ka.=3,91 41 54 6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 94 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 42 53 5 13.4.2017