Taustamuistio 1 (7) 8.3.2017 Hahmotelma Uudenmaan sote-uudistuksen realistiseksi toteuttamisaikatauluksi ja siihen liittyvät keskeiset oletukset uudistuksen toteutustavasta ja strategisista valinnoista (Muistion sisältöä ei ole hyväksytty missään ohjausryhmässä) Tämän muistion tarkoituksena on kuvata Uudenmaan sote-uudistuksen keskeiset lähtökohdat, toteuttamistapa ja siihen liittyvät strategiset päävalinnat sekä tältä pohjalta hahmotelma uudistuksen realistiseksi toteuttamisaikatauluksi. Muistio perustuu joulukuussa 2016 julkistettuihin luonnoksiin valinnanvapautta koskevaksi hallituksen esitykseksi sekä STM:n virkamiesten niistä esittämiin tulkintoihin. Ensimmäisten lausuntopalautteiden pohjalta hallituksen johtavat ministerit ilmoittivat kuitenkin helmi-maaliskuun vaihteessa 2017, että valinnanvapauden toteuttamista koskevia säädösesityksiä tullaan muuttamaan, mutta eivät tarkemmin kuvanneet mitä muutokset tulevat olemaan. Tästä syystä muistion pohjaoletukset ovat siten osin hetteisellä pohjalla. Positiivinen näkökulma asiaan on, että muistion analyysi uudistuksen toteuttamisen realistisista aikatauluista toimii yhtenä reunaehtona valmisteltaville muutoksille. Toteutustapaan ja strategisiin valintoihin liittyen on korostettava, että niitä koskevat osiot muistiossa on ymmärrettävä oletuksina, joita on tehtävä hankkeen toteuttamisaikataulua yleisellä tasolla suunniteltaessa. Maakunnan konsernirakennetta, järjestämistoimintoa ja niiden ohjaamaa palvelutuotantoa (ml. tukipalvelut) koskevat linjaukset sekä yksityiskohtaisemmat aikataulut tuodaan käsiteltäväksi kun ne on asianmukaisesti ehditty valmistelemaan. Aikataulujen osalta ratkaisevaa on hallituksen valinnanvapauslinjausten toteuttamisen vaatimien siirtymäaikojen turvaaminen. Muistiossa esitetään myös näkökulmia valinnan vapauden toteuttamiseen laajuuteen aikataulujen näkökulmasta. Uudistuksen onnistunut toteuttaminen vaatii merkittäviä valtion osoittamia resursseja jo vuosina 2017 ja 2018. Muistiossa esitetään karkea arvio valmistelun henkilöresurssien kokonaismäärästä. Arvio tarkentuu jatkovalmistelussa. Muistion rakenne: 1. Maakuntakonsernin valmistelu sote-palveluiden ja tukipalveluiden näkökulmasta 2. Sote-palvelutuotannon tavoitteellinen rakenne siirtymäaikojen jälkeen (2020-luvun puolivälissä) 3. Maakunnan palvelutuotannon käynnistämisen lähtökohtia 4. Sote-palvelutuotannon rakenne, jolla maakunta aloittaa toimintansa 2019 5. Realistinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi perusmalli 6. Vaihtoehtoinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi eteneminen kuntien perustamien yhtiöiden pohjalta 7. Maakunnan muiden sote-palveluyhtiöiden realistinen perustamisaikataulu
2 (7) 1. Maakuntakonsernin valmistelu Sote-palveluiden järjestämisen ja tukipalveluiden näkökulmasta Maakuntakonsernin valmistelussa on havaittu tarve käynnistää tulevan rakenteen vaiheittainen rakentaminen jo väliaikaishallinnon aikana. Samanaikaisesti maakunnan ja erityisesti sen palvelutuotannon tukipalveluiden järjestämisessä on edettävä nopealla aikataululla. Tämän muistion rinnalla käsittelyyn tulevassa muistiossa (Paqvalin 3.3.2017) on perusteltu etenemistapa, jossa maakunnan keskeiset johtorakenteet luodaan asteittain syksystä 2017 alkaen. Ajatuksena on, että maakunnan toimintoja suunnittelemassa täytyy olla ainakin osin samat henkilöt, jotka tulevat tulevan maakunnan johto- ja toiminnallisia yksiköitä johtamaan. Tämä merkitsee, että konsernijohdon ja palvelutuotannon perusrakenteet syntyvät ja väliaikaisesti naisitetaan/miehitetään asteittain lisääntyen kokopäiväisillä, maakunnan palkkalistoilla olevilla henkilöillä syksystä 2017 alkaen. Toiminnallisten yksiköiden väliportaan esimiesten ja naisten osalta riittänee osa-aikainen työskentely syksystä 2018 alkaen. Alustava, jatkovalmistelussa tarkentuva arvio väliaikaishallinnon henkilöstötarpeesta on 60 syksyn 2017 osalta. Keväällä 2018 arvioidaan tarvittavan noin 200 henkilöä, joista osa voi olla osa-aikaisia. Vastaavasti arvioidaan syksyllä 2018 tarvittavan noin 1 000 henkilöä maakunnan konsernihallintoon, tulevien toiminnallisten yksiköiden ja tukipalvelutoimintojen johtotehtäviin sekä heidän tueksi asiantuntijatehtäviin. Heistä merkittävä, jatkovalmistelussa tarkentuva osa voi olla osa-aikaisina maakunnan palveluksessa ja jatkaa samanaikaisesti osa-aikaisina nykyisten työnantajiensa palveluksessa. Varsinaiseen palvelutuotantoon osallistuvat siirtyvät maakunnan palvelukseen pääsääntöisesti vasta vuoden 2019 alussa. Edellä hahmoteltu malli maakunnan henkilöstön asteittaisesta rekrytoinnista perustuu havaintoon siitä, että maakunta tai sen valmistelurakenteet eivät joi johtaa henkilöstöä ICT-uudelleenjärjestelyiden (ml. muut vastaavat tukipalvelujärjestelyt) eivät sisälly edellä esitettyyn arvioon. Tämän hetkinen arvio on, että maakunnan konsernihallinto ja sen osana sotejärjestämistoiminto ehditään perustamaan ja käynnistämään vuoden 2019 alkuun mennessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että riittävät valmisteluresurssit turvataan. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että vielä vuoden 2018 puolivälissä olisi olemassa riittävä kyky tehdä suoran valinnan järjestämisen vaatimia, kauaskantoisia ratkaisuja (ml. suoran valinnan palveluvalikoiman, laatuvaatimusten sekä kapitaatio- ja muiden korvausten määrittäminen). Riittävä kyky tietoon perustuen suunnitelmallisesti ohjata maakunnan laajuista, yhtiömuodossa tapahtuvaa muuta palvelutuotantoa on saavutettavissa 2020-luvun alussa. 2. Uudenmaan sote-palvelutuotannon rakenne siirtymäaikojen jälkeen (2020-luvun alkupuolella) Suunnittelun lähtökohtana on seuraava sote-palveluiden tavoitteellinen tuotantorakenne 2020-luvun puolivälissä (katso kuva alla): - Maakunnan liikelaitos tuottaa:
3 (7) a. erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalveluita (ml. viranomaispäätökset) osaamiskeskuksissa, joiden toimialue on koko maakunta. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti HUS:n ja ETEVA:n nyt tuottamia palveluita sekä eräitä erityistason sosiaalipalveluita. b. perustason palvelut, joita käytetään jatkuvasti tai toistuvasti tai joiden tuotanto on perusteltua pitää muista syistä lähellä asiakkaiden asuin- tai työpaikkoja, tuotetaan esim. kuudessa alueellisessa yksikössä (alustavasti 3 PKS-alueen kaupunkia sekä Länsi, Itä ja Kuuma). - Maakunnalla on sote-keskusyhtiö tai 6 alueellista sote-keskusyhtiötä suoran valinnan palvelutuotannossa. Lähtökohtaisesti alueellisten sote-keskusyhtiöiden maantieteellisten rajojen tulisi noudattaa maakunnan liikelaitoksen alueyksiköiden aluerajoja. - Maakunnalla on asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin mukaisiin palveluihin yhtiö tai yhtiöitä, joiden suurimmat palvelukokonaisuudet liittyvät vanhusten kotihoitoon ja erityisasumiseen, vammaispalveluihin sekä eräisiin tuotteistettuihin erikoissairaanhoidon palveluihin (esim. kaihi- ja lonkkaleikkaukset). Hallituksen nykysuunnitelmien mukaan on maakunnan on yhtiöitettävä kaikki ne palvelut, joiden osalta asiakkaat voivat saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Yhtiöillä voi olla niiden palvelutuotannossa alueellisia yksiköitä, joiden maantieteellisten rajojen tulisi lähtökohtaisesti noudattaa liikelaitoksen alueyksiköiden ja alueellisten sote-keskusyhtiöiden toimialuerajoja mahdollisimman pitkälle. Erikseen jää linjattavaksi neljä strategista kysymystä (viittauksena edellä esitettyyn kuvioon): K1 K2 Mikä osa palvelutuotannosta organisoidaan osaamiskeskuksiin ja mikä alueyksiköihin? Erityisesti ratkaistava kysymys koskee nykyisiä sairaanhoitoalueiden sairaaloiden ohjaustapaa. Alustavasti on oletettu sairaaloiden ohjauksen tapahtuvan keskitetysti, maakunnallisten osaamiskeskusten kautta. Miten suoran valinnan palvelusisältö määritellään? Vaikuttaa todennäköiseltä, että lainsäädäntö tulee määrittämään palvelut, joiden on kaikissa maakunnissa kuuluttava suoran valinnan yhtiöiden palveluvalikoimaan, mutta maakunnat voivat niin halutessaan laajentaa valikoimaa. Alustavasti on oletettu Uudellamaalla päädyttävän palveluiden suppeaan kattavuuteen.
4 (7) K3 K4 Organisoidaanko maakunnan sote-keskustuotanto yhteen vai useampaan yhtiöön? Toiminnallisten ja markkinointiin/mielikuviin liittyvien näkökulmien lisäksi on huomioitava kyky hallita yhtiöiden mahdollisia taloudellisia vaikeuksia. Alustavasti on oletettu 4 alueellista sote-keskusyhtiötä tai yksi koko maakunnan kattava yhtiö. Jatkovalmistelussa on arvioitava miten yhtenäiseen toimintatapaan yhtiöiden osalta on pyrittävä. Mikä on maakunnan asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin perustuvien palveluiden laajuus? Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piirissä olevien palveluiden kattavuus on valinnanvapauslainsäädännön osalta kaikkein heikoimmin valtakunnallisesti hahmotettu kysymys ja siksi siitä ei tehdä tässä erityisempiä oletuksia. Erityisesti on täysin epäselvää mikä tulee olemaan maakunnan päätösvalta asiakasseteleiden tai henkilökohtaisten budjetin piirissä olevien palveluluiden valikoiman osalta ja mikä osa siitä on valtakunnallisesti linjattua. Esitetyt näkökohdat puoltavat pitkää siirtymäaikaa asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin perustuvien palveluiden yhtiöittämisessä. 3. Maakunnan palvelutuotannon käynnistämiseen liittyviä lähtökohtia Tätä muistiota kirjoitettaessa on 22 kk maakunnan toiminnan aloittamiseen (1.1.2019), mutta vielä yli vuosi ennen kuin maakunta voi järjestää ensimmäiset päätöksentekokykyiset kokoukset. Ottaen huomioon uuden maakuntavaltuuston ja hallituksen toiminnan käynnistymiseen liittyvät viipeet ja tarve rekrytoida maakunnalle esittelevät virkamiehet, ei ole järkevää odottaa merkittäviä palvelutuotantoa ohjaavia päätöksiä ennen kesää 2018 (tästä hetkestä 15 kk kuluttua). Ainoa realistinen tapa aloittaa maakunnan toiminta on as-is periaatteen mukainen toiminnat siirtyvät sellaisinaan. Tällöin toiminnot, toimintatavat, henkilöstö ja pitkälti tukipalvelut (tilat, ICT) siirtyvät kunnista nykymuotoisina maakunnan liikelaitoksen osaksi (tai konsernihallintoon, jonka pystyttämistä ei tässä tarkemmin käsitellä). Erityisesti tämä merkitsee, että maakunnan sote-keskusyhtiöt eivät voi aloittaa toimintaansa 2019. Niiden osalta on käytettävä alun perin varattua kahden vuoden siirtymäaikaa. Sinä aikana maakunnan sote-palvelutuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Siirtymäajan pituuteen palataan myöhemmin tässä muistiossa. Jos yhtiön toiminta yritetään käynnistää ilman huolellista valmistautumista, riskinä on yrityksen ajautuminen nopeasti vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaiseminen valtiontukilainsäädännön puitteissa voi osoittautua hyvin vaikeaksi. Tässä muistiossa toiminnan siirtämistä yhtiömuotoon on käsitelty lähinnä tuotannon organisointiin liittyvänä asiana. Tämä on rajoittava lähtökohta ja jatkossa onkin fokusoitava enemmän palvelutuotannon järjestämisen ja ohjaamiseen kohdistuvaan radikaaliin muutokseen, joka tapahtuu yhtiöittämisen yhteydessä. Silloin tuotantovastuu siirtyy pois järjestäjältä ja järjestäjä alkaa ohjata palveluja markkinaehtoisesti kapitaatio-rahoituksen ja sopimusten avulla. Ohjaustavan muutoksen analyysi johtaa samaan pessimistiseen arvioon nopean muutoksen mahdollisuudesta. Koko palvelutuotanto ei voi mitenkään siirtyä uuteen ohjausjärjestelmään 2019 (vaikka yhtiöt sinällään olisi mahdollista perustaakin). Ennen muutosta järjestelmän pitää olla niin valmis, että voimme luottaa siihen, että: (1) Kapitaatiorahoitus on suurin piirtein oikealla tasolla ja kannustaa oikeisiin asioihin (eli ei mahdollista kermankuorintaa tai alihoitoa)
5 (7) (2) tuotantovastuu on määritelty niin selkeästi, että tuottajien sopimusohjauksella voidaan varmistaa riittävä laadun, palveluketjujen ja potilasturvallisuuden hallinta. Molempiin asioihin tarvitaan aikaa ja valmistelevia vaiheita. Erään tulkinnan (avs. Pöystin mukaan vastaa hallituksen tahtoa) maakunnalla olisi velvollisuus avata suora valinta asiakkaille 1.1.2019 (yhtiöiden ilmoittautuminen alkaa 1.7.2018, asiakkaiden 1.11.2018). Tällöin syntyisi todennäköisesti tilanne, jossa maakunnan liikelaitos menettäisi osan asiakkaistaan yksityisille sote-keskuksille. Maakunnan rahoitusvastuulle jäisi silloin toisaalta olemassa oleva oma liikelaitoksen tuotanto ja toisaalta yksityisille sote-keskuksille maksettavat kapitaatio- ja muut korvaukset. Toisaalta voidaan perustellusti esittää vaatimus, että yksityisten ja julkisten tuottajien olisi voitava päästä markkinoille samoin ehdoin, siis myös saman aikaisesti. Suoran valinnan vapauden aloittaminen ennen maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon aloittamista on poissuljettu vaihtoehto Uudenmaan maakunnan valmistelussa. Asiakassetelin ja/tai henkilökohtaisen budjetin piirissä olevia palveluiden yhtiöittämisen osalta haasteet ovat vielä suurempia kuin suoran valinnan kohdalla. Osa palveluista on laajamuotoista, osa taas asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä. Erityinen kysymys on osan palveluista liittyminen perus- ja subjektiivisten oikeuksien toteutumiseen. Palveluiden heterogeenisuus heijastuu yhtiöittämisen edellytyksien vaihteluna. Laajempi kysymys on ylittääkö nykyistä laajemman yhtiöittämisen edut ylipäätään siitä aiheutuvat haitat sote-keskustuotannon ulkopuolisessa palvelutuotannossa. Tällöin otettava huomioon, että tällä hetkellä kaikkein eniten palveluita käyttävien ja muutoin haavoittuvimpien asiakasryhmien palvelut ovat pääsääntöisesti yhtiöittämättä. Edellä viitattiin ohjausjärjestelmän paradigmaattiseen muutokseen siirryttäessä sote-keskuksien osalta yhtiömalliin. Sama koskeen myös muuta yhtiömuotoista sote-tuotantoa. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat ohjausjärjestelminä vielä suoraa valintaa heikommin analysoituja ja tunnettuja ohjausjärjestelmiä (ml. kv-kokemukset). Siten on ymmärrettävä, että vaikka oman kotihoidon siirtäminen maakunnan omistamaan yhtiöön on jo sinänsä suuri haaste, kotihoidon ohjaaminen henkilökohtaisen budjetin kautta olisi massiivinen järjestelmän muutos. Muun sote-tuotannon yhtiöittäminen on toteutettava vaiheittain, usean vuoden siirtymäajan puitteissa. 4. Uudenmaan sote-palvelutuotannon rakenne 2019 alussa Edellä esitetyistä syistä maakunnan palvelutuotanto ei vuonna 2019 voi perustua laajamittaisesti yhtiöihin. Siten se on alla olevan kuvion mukainen: - Maakunnan liikelaitos tuottaa: a. erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalveluita (ml. viranomaispäätökset) osaamiskeskuksissa, joiden toimialue on koko maakunta. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti HUS:n ja ETEVA:n nyt tuottamia palveluita sekä eräitä erityistason sosiaalipalveluita. b. perustason palvelut, joita käytetään jatkuvasti tai toistuvasti tai joiden tuotanto on perusteltua pitää muista syistä lähellä asiakkaiden asuin- tai työpaikkoja, tuotetaan esim. kuudessa alueellisessa yksikössä (3 PKS-alueen kaupunkia sekä Länsi, Itä ja Kuuma). Nämä yksiköt tuottaisivat myös nykyisiä terveyskeskus- ja tulevia sote-keskuksia vastaavat palvelut. - Maakunnan liikelaitos myöntää (kuten nytkin) palveluseteleitä, joilla sen asiakkaat voivat ostaa tarpeen perusteella rajattuja palveluita yksityisiltä tuottajilta.
6 (7) Mallissa, jolla maakunta aloittaa toimintansa, jää kolme strategista kysymystä: K1 Mikä osa palvelutuotannosta organisoidaan osaamiskeskusmallin ja mikä aluemallin mukaisesti? Alustavasti on oletettu, että työnjako osaamiskeskusten ja alueyksiköiden välillä olisi sama kuin siirtymävaiheen jälkeen 2020-luvun puolivälissä (siis K1 = K1). K2 Kuten edellä todettiin, valinnanvapauslainsäädännön luonnoksia voi tulkita myös niin, että asiakkaiden listautumisen tulisi voida alkaa jo syksyllä 2018, riippumatta siitä onko maakunnan yhtiöitä olemassa 2019 alussa (avs. Pöystin kanta). Maakunta sulkee vaihtoehdon pois jatkovalmistelusta. Silti voi syntyä tilanne jossa valtio vaikuttaa pakottavalla lainsäädännöllä maakunnan ratkaisuihin tältä osin. K3 Jo ennen maakunnan muiden sote-yhtiöiden perustamista on ratkaistava mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä markkinatuottajilta. Lähtökohtaisesti maakunnan perustaminen ei vaikuta nykytilanteeseen, jossa vaativimmat palvelut tuotetaan itse ja muita ostetaan yrityksiltä. Jatkossakin pyritään ratkaisuihin, jotka tehdään tuotannon järjestämisen ja taloudellisuuden perusteella. 5. Realistinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi - perusmalli Yhtiöiden muodollinen perustaminen tapahtuu tarvittaessa nopeasti, mutta varsinainen haaste on tarvittavan liiketoimintaosaamisen luominen ja markkinaehtoisen toimintakulttuurin rakentaminen. Alla esitetään ensimmäinen hahmotelma aikatauluksi. - Muodollinen perustaminen ja ylimmän johdon nimeäminen syksyllä 2018 - Markkinatutkimukset ja liiketoimintamallin luominen keväällä 2019 - Maakunnan liikelaitoksen alueellisten yksiköiden sisällä toimivien sote-keskusten toiminnan uudistaminen ja asiakaslähtöisen toimintatavan sisäänajo 2019 2020 - Yksityisten sote-keskusyhtiöiden listautuminen alkaa 1.7.2020 - Asiakkaiden listautuminen valinnanvapauden piirissä oleviin yhtiöihin käynnistyy 1.11.2020
7 (7) - Maakunnan sote-keskusyhtiön palvelutuotanto itsenäisenä osakeyhtiönä alkaa 1.1.2021. 6. Vaihtoehtoinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi eteneminen kuntien perustamien yhtiöiden pohjalta Nykyisten terveyskeskusten uudistaminen ja laajentaminen markkinakelpoisiksi sote-keskuksiksi voidaan vaihtoehtoisesti aloittaa jo ennen vuotta 2019. Silloin kunnat yhtiöittävät 2017 tai 2018 sen osan sotetuotannostaan, joka tulevaisuudessa tulee olemaan aikanaan suoran valinnan piirissä. Yhtiöt tulisi silloin perustaa saman aluejaon perusteella kuin tuleva maakunnan liikelaitoksen alueyksiköt tulevat toimimaan (4-6 yhtiötä maakunnan alueella). Sopeutumista markkinaehtoiseen toimintaan voitaisiin silloin lähteä sisään ajamaan jo vuoden 2018 kuluessa ja näin nopeuttaa jonkin verran markkinakunnon saavuttamista. Toimintamalli edellyttäisi, että kunnat paitsi pääomittaisivat yhtiöt, niin myös käynnistäisivät niiden henkilöstö- ja kulurakenteen sopeuttamisen tulevan markkinatilanteen mukaiseksi. Käytännössä henkilöstörakenteen sopeuttaminen merkitsisi että vain osa nykyisistä kuntien henkilöstöstä siirrettäisiin yhtiöihin. Kuntajohtajakokouksessa ja virkamiesjohtoryhmässä 8.3.2017 todettiin, että kunnat eivät ole valmiit etenemään sote-keskuspalveluiden yhtiöittämisen osalta. Tätä vaihtoehtoa ei jatkovalmistelussa tarkastella. 7. Maakunnan muiden sote-palveluyhtiöiden realistinen perustamisaikataulu Palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin piiriin tulee varsin heterogeenisia palveluita: vanhusten kotihoitoa ja erityisasumispalveluita, vammaispalveluita ja tarkasti rajattuja (tuotteistettuja) erikoissairaanhoidon toimenpiteitä. Eri palvelutyypeissä yhtiöittämisen haasteet ovat erilaiset: - Osaan palveluista liittyy voimakkaasti perus- ja subjektiivisten oikeuksien toteutuminen. Vanhuksille suunnattujen palveluiden osalta haasteena on toiminnan suuri volyymi. - Erikoissairaanhoidon osalta haasteena on taata maakunnan liikelaitoksen sairaaloiden vaativien hoitojen, päivystyksen sekä opetuksen ja tutkimuksen riittävä henkilövolyymi rutiinitoimenpiteiden siirtyessä yhtiömuotoiseen toimintaan. - Osa edellä mainituista palveluista on päivystysluonteista tai edellyttää ympärivuorokautista toimintaa. Realistinen etenemismalli ja -aikataulu voisi olla: - Yhtiöt perustetaan 2019, mutta niiden toiminta alkaa asteittain. - Hyväksytään Uudellemaalle 4 vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa sen yhtiöitettävä ne palvelut joiden osalta sen liikelaitos myöntää asiakassetelin tai ottaa henkilökohtaiset budjetit käyttöön; yhtiöittäminen toteutettu 100 prosenttisesti 1.1.2023. - Uudenmaan maakunta sitoutuu ohjeelliseen tavoitteeseen, että palveluista 50 prosenttia on yhtiöitetty vuoden 2021 alussa.