ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN JA HAASTEET YLIOPISTOSSA Vammaisasiamies Paula Pietilä Email: paula.pietila@utu.fi
ESTEETTÖMYYSTYÖN ORGANISOINTI TY:SSÄ Vammaisasiamies vastaa esteettömyyden edistämisestä ja toiminnan koordinoinnista TY:ssä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Osa opintohallintoa, opiskelun tuki ja koulutuksen kehittäminen osastoa Vammaisasiamiehen toimenkuvaan kuuluu eri tavoin vammaisten ja oppimisvaikeuksisten hakijoiden ja opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus
ESTEETTÖMYYSTYÖN ORGANISOINTI TY:SSÄ Opiskelun yksilölliset järjestelyt Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvä henkilöstökoulutus ja henkilöstön neuvonta Esteettömyyden seuranta ja kehittäminen Tavoitteena on luoda yhdenvertaisempia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen yliopistoyhteisössä
4 Mitä opiskelun/opetuksen esteettömyys on? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet Tiedottaminen: Tiedonkulku, viestintä ja opetusmateriaalit Pedagogiikka: Koetellut käytännöt, toimintatavat, kulttuuri Ohjaus: Neuvonta ka koulutus Politiikka: Strategiat, suunnitelmat ja ohjeet Esteettömyys syntyy yhteisestä tekemisestä ja jakamisesta HALUTESSA TIEDEKUNTA TAI LAITOS ALAVIITTEESEEN
Esteettömyystyön lyhyt historia korkea-asteen koulutuksessa 1960-70 luku: Yliopistojen liikkumisesteisiin aletaan kiinnittää huomiota vammaisten opiskelijoiden aloitteesta 1981 Kansainvälinen vammaisten vuosi 1988 Vammaispalvelulaki astuu voimaan Vammaiset aletaan nähdä yhteiskunnan aktiivisina toimijoina kuluttajina ja kansalaisina
Esteettömyystyön lyhyt historia korkea-asteen koulutuksessa 1999 perustuslain uudistus: Vammaisuus ja terveydentila lisätään kielletyiksi syrjintäperusteiksi 2004 Yhdenvertaisuuslaki: Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi - Mikä on kohtuullista?
Esteettömyystyön lyhyt historia korkea-asteen koulutuksessa 2004 Opetusministeriö tekee selvityksen yliopistojen esteettömyyden tilanteesta Esteettömyys ymmärretty lähinnä fyysiseen ympäristöön liittyvänä seikkana. Viestinnän tai ohjauspalvelujen saavutettavuutta eri juuri huomioitu Korkeakoulusektorilla käynnistyi erilaisia esteettömyyteen liittyviä projekteja, kuten kansallinen ESOK-hanke
ESTEETTÖMYYDEN EDISTYMINEN YLIOPISTOISSA Vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden määrän kasvu koko Euroopan alueella n. 20-30%/vuosi Turun yliopistossa 2005 vammaisasiamiehellä oli 47 asiakasta. Vuonna 2009 luku oli 125. Asiakkaista yli puolella on lukivaikeus
ESTEETTÖMYYDEN EDISTYMINEN YLIOPISTOISSA? Fyysisen ympäristön esteistä siirrytty tarkastelemaan korkeakoulutuksen sisältöjä ja tavoitteita monenlaisten oppijoiden ja elämätilanteiden näkökulmasta Muutamissa yliopistoissa projektien myötä on syntynyt/syntymässä pysyvämpää esteettömyystyötä ja työhön nimettyjä toimijoita
ESTEETTÖMYYDEN HAASTEET YLIOPISTOISSA? Lainsäädäntö: Korkeakouluilla ei ole omaa yv-lakia, toisin kuin Ruotsissa ja Brittaniassa. Nykyisen yv-lain aikana ei ole ollut oikeustapauksia korkea-asteella, joten myöskään soveltamiskäytäntöä ei ole muodostunut Rahoitus: Yliopistot ovat autonomisia toimijoita, jotka voivat päättää autonomiansa puitteissa tavoista toteuttaa esteettömyyttä
ESTEETTÖMYYDEN HAASTEET YLIOPISTOISSA? Valtio ei rahoita esteettömyyden toteuttamísta, kuten muissa Pohjoismaissa. Käytännössä tämä voi aiheuttaa vaikeuksia erityisesti pienissä yksiköissä Opiskelijan näkökulmasta opiskelun kannalta keskeisiä tukitoimia järjestävät monet tahot ja vastuu on hajaantunut eri sektoreille
TOISAALTA Niukat resurssit pakottavat yhdistämään voimia ja etsimään uusia näkökulmia: Korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö: Turun alueen korkeakoulujen esteettömyysverkoston perustaminen Yhteistyö opiskelija-ja kansalaisjärjestöjen kanssa TYY:n esteettömyystyöryhmä Koulutusmateriaalin tuottaminen kartoitukset,yhteishankkeet
TULEVAISUUS? Oppimista tukevien toimintojen ja palvelujen kehittäminen (esimerkiksi mahdollisuus lukikurssin suorittamiseen osana opintoja) Esteettömyystyö osaksi laadun varmistusta, strategiaa, auditointiprosesseja Henkilöstökoulutuksen ja vertaismentoroinnin kehittäminen