221 Kaupunginvaltuuston kokouksen täytäntöönpanot. 222 Prosenttitaidetta Mikkelin uudelle Kirkonvarkauden asuinalueelle

Mikkeli Kokouskutsu 1 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Aika 22.06.2015, klo 15:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat 217 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 218 Pöytäkirjan tarkastus 219 Ilmoitusasiat 220 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 221 Kaupunginvaltuuston kokouksen 28.4.2015 täytäntöönpanot 222 Prosenttitaidetta Mikkelin uudelle Kirkonvarkauden asuinalueelle 223 Asemakaavamuutos / Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 224 Mamk Areena Oy:n jatkovalmistelut / kaupungin edustajien nimeäminen 225 Mikkelin kyläverkkohankkeiden käynnistäminen 226 Liittyminen KL-kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluiden yhteishankintaan 227 Jäsenen ja varajäsenen nimeäminen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään 228 Kaupunginjohtajan virkavaalin vahvistaminen 229 Irtisanoutuminen talousjohtajan virasta 230 Kehitysjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen 231 Talousjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen 232 Lastenvalvojan viran lakkauttaminen ja psykologin viran perustaminen

Mikkeli Kokouskutsu 2 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Osallistujat Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Satu-Mari Tolonen, sihteeri Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja

Mikkeli Kokouskutsu 3 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 217 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Mikkeli Kokouskutsu 4 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 218 Pöytäkirjan tarkastus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Kati Kähkönen ja Armi Salo- Oksa. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 24.6. ja se on nähtävänä torstaina 25.6.2015.

Mikkeli Kokouskutsu 5 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 219 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös 7.5.2015 ja Keski-Suomen ELYkeskuksen päätös 29.5.2015, joissa on päätetty olla myöntämättä haettua avustusta Mikkelin kulttuuriympäristöohjelmaan -Lykky löytyy läheltä. Näin ollen kaupunginhallituksen 16.2.105 73 tekemä ehdollinen päätös hankesuunnitelmaan osallistumisesta raukeaa. Päätös Merkitään tiedoksi.

Mikkeli Kokouskutsu 6 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 220 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - tekninen lautakunta 9.6.2015 - sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 10.6.2015 - kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 10.6.2015 - kasvatus- ja opetuslautakunta 11.6.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.

Mikkeli Kokouskutsu 7 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 221 Kaupunginvaltuuston kokouksen 28.4.2015 täytäntöönpanot MliDno-2015-348 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginhallitukselle esitellään kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.4.2015 päätökset. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Todettuaan, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle eivätkä ne ole lainvastaisia, kaupunginhallitus päättää niiden täytäntöönpanosta seuraavaa: 41 Valtuustoryhmien kokoonpanot Merkitään tiedoksi 42 Kaupunginjohtajan virkavaali Ilmoitukset: pöytäkirjanote 7.5.2015: hakijat (Kuntarekry -järjestelmän kautta, osa kirjeitse), henkilöstöpalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta 43 Asemakaavan muutos koskien Mikkelin 14. kaupunginosan (Lehmuskylä) korttelin 32 tonttia 10, korttelin 51 tonttia 1 sekä katu- ja virkistysalueita / Lehmuskylän pienet muutokset Ilmoitukset: pöytäkirjanote 7.5.2015: Etelä-Savon Ely-keskus 44 Lisämäärärahaesitys sähköisten kokousten päätelaitteiden hankintaan Ilmoitukset: pöytäkirjanote 6.5.2015: talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito 45 Valtuustoaloite vesiosuuskuntien taksojen tarkistamiseksi Merkitään tiedoksi

Mikkeli Kokouskutsu 8 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 222 Prosenttitaidetta Mikkelin uudelle Kirkonvarkauden asuinalueelle MliDno-2015-1206 Valmistelija / lisätiedot: Matti Karttunen Matti.Karttunen@mikkeli.fi Mikkelin kaupunki isännöi vuonna 2017 asuntomessuja. Uusi asuinalue tulee sijaitsemaan Annilanselän länsireunalla Kirkonvarkauden sillan eteläpuolella kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Messualue on laajuudeltaan noin kymmenen hehtaaria, ja sinne tulee noin 35 pientalotonttia. Osa tonteista tulee sijoittumaan suoraan Saimaan rannalle. Asuntomessut ovat Mikkelille merkittävä tapahtuma valtakunnallisesti ja uusi asuinalue tuo kaupungille vetovoimaa. Koko Kirkonvarkauden asemakaava-alueen suuruus on 60 hehtaaria ja asuintontteja alueella on yhteensä 112 kappaletta. Julkinen taide on tärkeä osa alueen suunnittelua. Prosenttiperiaatteen edistämishankkeen tilaamassa kyselytutkimuksessa (elokuu 2014) 70 % vastaajista halusi taidetta arkiympäristöönsä, kuten asuinalueelleen, työpaikoille ja kouluihin. Taiteen koetaan parantavan turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kirkonvarkauden uudesta asuinalueesta halutaan saada viihtyisä ja vetovoimainen myös kuvataiteen kautta. Alueen asemakaavasta on varattu sopivia alueita taiteelle. Julkinen taide on hyvä keino vahvistaa alueen identiteettiä ja imagoa. Persoonallinen ja laadukas ympäristö houkuttelee alueelle niin asukkaita kuin matkailijoitakin. Yhtenä Kirkonvarkauden alueen vetovoimatekijänä on katsottu olevan alueelle sijoitettavat julkiset ulkotaideteokset. Taideteoksia valitsemaan on perustettu työryhmä, jossa on museotoimenjohtaja Matti Karttunen, amanuenssi Paula Hyvönen Mikkelin taidemuseosta, prosenttitaiteen läänintaiteilija Anu-Anette Varho sekä kulttuurijohtaja Marita Kajander. Taideteosten valinnan lähtökohtana on korkeatasoinen taiteellinen toteutus, asuinalueen huomioiminen ja teosten kestävyys sijoituspaikalla. Taidehankintaprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä on valinnut yhdeksän suomalaista, valtakunnallisesti tunnettua taiteilijaa kutsukilpailuun. Kaikki valitut taiteilijat ovat sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti ansioituneita taiteilijoita, joilla on vankka kokemus julkisten taideteosten tekemisestä. Jotta taideteoksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä alueeseen tutustumiseen jäisi riittävästi aikaa, työryhmä valitsi taiteilijat kevään 2015 aikana. Listaus kutsutuista taiteilijoista on liitteenä. Taiteilijat toimittavat luonnokset teosehdotuksista vuoden 2015 loppuun mennessä. Kilpailun järjestävä taho lunastaa luonnokset. Toteutettavat taideteokset (2-3 teosta) valitaan luonnosten perusteella. Taidehankinnan toinen vaihe alkaa keväällä 2016, jolloin valitut taiteilijat ryhtyvät toteuttamaan teoksiaan. Lopullisten taideteosten tulee olla valmiina ja sijoitettuna paikoilleen vuoden 2017 kesäkuussa asuntomessujen alkamiseen mennessä. Asuntomessujen budjetista ei tule alueelle pysyvää taidetta. Sen sijaan messuaikainen taide hankitaan messubudjetista. Pysyvän taiteen hankintaan haetaan valtionavustusta Taiteen edistämiskeskuksesta Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen rahoista. Avustus voi kattaa enimmillään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta haettiin 25 000 euroa (hakemus lähetetty 8.5.2015), joten Mikkelin kaupungin tulisi sitoutua

Mikkeli Kokouskutsu 9 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 hankkeeseen vähintään vastaavalla summalla. Tällä rahoituksella järjestetään kutsukilpailu 10 valitulle taiteilijalle, lunastetaan luonnokset taideteoksia varten ja valitaan 2-3 taiteilijaa toteuttamaan taideteokset Kirkonvarkauden alueelle. Varsinainen taideteosten hankinta- ja pystytysvaihe alkaa keväällä 2016, jolloin Taiteen edistämiskeskuksesta haetaan avustusta taidehankinnan toiseen vaiheeseen eli taideteosten valmistamiseen ja pystytykseen. Tämä edellyttää Mikkelin kaupungin sitoutumista omalta osaltaan toisen vaiheen kustannusten kattamiseen. Toisen vaiheen kustannukset ovat korkeammat kuin ensimmäisessä vaiheessa, kaupunki varaa 50.000 ja avustusta haetaan 50.000. Kustannukset muodostuvat valittavien teosten materiaalin, koon, toteuttamistavan ja lukumäärän mukaan. Edelleen vuodelle 2017 kaupunki varaa 30.000 ja avustusta haetaan vastaava määrä 30.000 teosten pystytykseen ja viimeistelyyn. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että prosenttitaiteen kolmen vuoden hankkeeseen lähdetään mukaan siten, että kaupunki rahoittaa puolet (25.000 /vuosi 2015, 30.000 /vuosi 2016 ja 50.000 /vuosi 2017) hankkeen suunnitellusta rahoituksesta. Taiteen sijoituspaikoiksi valitaan satama, Kenkävero ja asuntomessualue. Tiedoksi Museotoimenjohtaja Matti Karttunen

Mikkeli Kokouskutsu 10 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Tekninen lautakunta, 100, 09.06.2015 Kaupunginhallitus, 223, 22.06.2015 223 Asemakaavamuutos / Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 MliDno-2015-449 Tekninen lautakunta, 09.06.2015, 100 Valmistelija / lisätiedot: Tuija Mustonen Tuija.Mustonen@mikkeli.fi Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 9. päivänä kesäkuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Urpolassa noin kilometrin päässä Mikkelin keskustasta etelään. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia kiinteistönomistajien kanssa. Kaavan kuvaus ja vaikutukset Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa lähivirkistysalue (VL) siirtyy tonttien välistä Urpolankatu 22 ja 20 rakennusten väliin, nykyisen kevyenliikenteen reitin kohdalle. Täten korttelin 6 tontti 1 liitetään kortteliin 11 ja se muodostaa uuden tontin 11. Molemmat tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Päärakennusten rakennusalalle on kuitenkin lisätty merkintä: m 10%, joka mahdollistaa rakennusoikeudesta 10% käytettäväksi myymälä-, liiketai toimistotiloiksi. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k II u½. Kellarikerroksessa voi käyttää puolet suurimman kerroksen kerrosalasta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi, samoin ullakkokerroksessa, jossa rakentaminen tulee sijoittaa puiston puolelle. Tonttitehokkuus e=0,70. Tonttien koot kasvavat yhteensä 382 m2. Samalla myös molempien tonttien rakennusoikeuden määrä kasvaa (yhteensä noin 458 m2). Kerrosalan laskentatapa on kuitenkin muuttunut nykyisten rakennusten valmistumisajasta. Senpä vuoksi Selännekatu 31:ssä on nyt käytetty rakennusoikeutta yli eli tällä asemakaavalla rakennusoikeus lisääntyy todellisuudessa vain 118 m2. Kaavamääräyksillä pyritään siihen, että uudisrakentaminen loisi hyvin saman oloista, kaksikerroksista rakentamista,

Mikkeli Kokouskutsu 11 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 kuin nykyiset rakennukset. Rakennusten kattokaltevuus on määrätty noudattamaan naapurirakennuksia. Kolmannen kerroksen rakentaminen on ohjattu puiston puolelle, jolloin sen vaikutus katukuvaan on vähäinen. Asuntojen määrä tulee lisääntymään, ollen molemmat tontit huomioiden noin 12 14 asuntoa (nykyään 9 + liikehuoneisto). Todennäköisesti asunnot tulevat olemaan pieniä ja asukkaiden määrän lisäys nykyisestä jää vähäiseksi. Kevyenliikenteen väylä tulee pysymään lähes nykyisellä paikallaan. Sen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti nykyisestä, kun ajoneuvoliikenne poistuu. Tontti 11 on rajattava tähän suuntaan katoksilla, rakennuksilla tai aidalla. Urpolankatu 22 - Selännekatu 1 asemakaavanmuutosehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/lautakunnat/tekninen lautakunta Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 Selännekatu 31), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, mittaus- ja kiinteistöt -yksiköltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista mielipiteiden ilmaisemista varten seuraaville: Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit ja Urpola-seura. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 22.06.2015, 223 Valmistelija / lisätiedot: Tuija Mustonen Tuija.Mustonen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Asemakaavan muutos Urpolankatu 22 - Selännekatu 31

Mikkeli Kokouskutsu 12 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 Selännekatu 31), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, mittaus- ja kiinteistöt -yksiköltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista mielipiteiden ilmaisemista varten seuraaville: Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit ja Urpola-seura. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu/Kirsi Avelin, Tuija Mustonen

Mikkeli Kokouskutsu 13 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Kaupunginhallitus, 214, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 65, 15.06.2015 Kaupunginhallitus, 224, 22.06.2015 224 Mamk Areena Oy:n jatkovalmistelut / kaupungin edustajien nimeäminen MliDno-2015-1217 Kaupunginhallitus, 08.06.2015, 214 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen Liitteet 1 Liite Aiesopimus Mamk Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella. Aiemmat selvitykset Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu. Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella. Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen

Mikkeli Kokouskutsu 14 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina 18.5.2015 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 400.000 euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta. Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi 600.000 euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 565.000 euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa. Perusteluja areenalle Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa.

Mikkeli Kokouskutsu 15 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan. Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen. Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa -hankesuunnitelmassa.

Mikkeli Kokouskutsu 16 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Aiesopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen viimeistään 30.11.2015 mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavalla lauseella: Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Veli Liikanen esitti, että aiesopimusta ei tehdä vaan valmistelua jatketaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja.. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaisemista siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Sari Teittinen, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Vesa Himanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Outi Kauria, Veli Liikanen ja Jaakko Väänänen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, 15.06.2015, 65

Mikkeli Kokouskutsu 17 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Liitteet 1 Liite kv Aiesopimus Mamk 2 Liite kv Äänestysluettelo Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä ja, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Päätös Keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti mm. valtuutettujen Outi Kaurian, Erkki Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana seuraavaa: "MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Väänäsen esitystä, äänestävät "ei", ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa-ääntä, 16 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle. Merkitään, että valtuutettu Matti Piispa poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn jälkeen klo 20.45-21.00. Kaupunginhallitus, 22.06.2015, 224 Valmistelija / lisätiedot:

Mikkeli Kokouskutsu 18 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus nimeää Areenahankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajat Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin. Päätös Kaupunginhallitus

Mikkeli Kokouskutsu 19 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 225 Mikkelin kyläverkkohankkeiden käynnistäminen MliDno-2015-1336 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen Juha.ropponen@mikkeli.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosille 2014-2020 mahdollista hakea julkista tukea ns. kyläverkkohankkeille, joiden tavoitteena on paikallisten tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Rahoitusta myönnetään sellaisen pieninfrastrutuurin rakentamiseen, jolla pystytään tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s nopeuksista tietoliikennepalvelua. Kun tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö kuten kaupunki, Kyläverkkohankkeiden rahoitus on seuraava: yksityinen rahoitus (30 %), kaupungin tai kunnan maksuosuus (21 %) ja ELY-keskukselta haettava maaseutuohjelman mukainen tuki (49 %). Mikkelin kaupungin ja Etelä -Savon maakuntaliiton selvitysten mukaan kyläverkkohankkeiden kannalta parhaita hankealueita Mikkelissä ovat: Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Näillä alueilla on suurin asiakaspotentiaali, joka on edellytys teleoperaattoreiden kiinnostukselle ja vaaditun yksityisen rahoituksen saamiselle. Edellä mainittuun viiteen taajamaan on nyt laadittu suunnitelmat valokuituverkon rakentamiseksi. Suunnitelmien mukaisten verkojen yhteenlaskettu kaapelipituus on 31,7 kilometriä. Etelä-Savossa toteutettujen laajakaistahankkeiden perusteella verkkojen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 792.500 euroa. Mikäli hankkeille saataisiin täysimääräinen tuki maaseudun kehittämisohjelmasta, kustannukset jakautuisivat seuraavasti: verkot rakentava teleoperaattori 237.750 euroa, Mikkelin kaupunki 166.425 euroa ja maaseutuohjelma 388.325 euroa. ELY-keskuksen ilmoituksen mukaan Kyläverkkohankkeiden haku käynnistyy kesällä 2015. Jos Mikkelin kaupunki päättää hakea julkista tukea Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen laajakaistaverkkojen rakentamiseen, sen tulee järjestää kilpailutus verkon rakentamisesta ja palveluiden tarjoamisesta vastaavan yksityisen kumppanin löytämiseksi ja tämän jälkeen tehdä varsinainen hankehakemus. Kilpailutuksessa tarvittavat tarjouspyyntöasiakirjat veloituksetta laatii Etelä-Savon maakuntaliitto ja ne hyväksyy Mikkelin kaupunki. Koska tässä vaiheessa ei ole täyttä varmuutta hankkeen kustannuksista eikä palveluun liittyvien asiakkaiden määrästä, kaupunki varaa itselleen oikeuden vetäytyä hankkeesta mikäli kustannukset nousevat liian suuriksi, asiakasmäärä jää liian alhaiseksi tai hankkeelle ei saada maaseutuohjelman mukaista julkista tukea. Mahdollisesti rakentuvien tietoliikenneverkkojen hallintaoikeus on alusta alkaen hankkeet toteuttavalla teleoperaattorilla, joka vastaa myös verkon ylläpidosta, laskutuksesta, viankorjauksesta ja muista verkkoon liittyvistä velvoitteista erikseen tehtävän kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tällä järjestelyllä varmistetaan se, että kaupungille ei tule uusia tehtäviä näiden hankkeiden myötä. Verkkojen omistusoikeus on aluksi Mikkelin kaupungilla, mutta rahoituksen edellyttämän määräajan jälkeen (5 vuotta) niiden omistusoikeus siirtyy korvauksetta hankkeet toteuttavalle teleoperaattorille.

Mikkeli Kokouskutsu 20 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Laajempien, koko kaupungin kattavien valokuituhankkeiden toteuttaminen ei valitettavasti ole ainakaan nykyisillä ratkaisuilla ja rahoitusmalleilla taloudellisesti mahdollista. Taajamien ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden tietoliikennepalveluiden parantamista selvitetään langattomien ratkaisujen avulla mm. rakentamalla valokuituyhteyksiä tukiasemille. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki käynnistää kilpailutuksen yksityisen kumppanin valitsemiseksi Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen verkkojen rakentamiseksi ja laajakaistapalveluiden tarjoamiseksi näillä alueilla. Mikäli kilpailutuksen avulla löydetään yksityinen kumppani, sen kanssa laaditaan erillinen kumppanuussopimus verkkojen rakentamiseksi ja palveluiden tarjoamiseksi. Lisäksi kaupunki tekee tukihakemuksen ELY-keskukselle maaseutuohjelmarahoituksen saamiseksi hankkeille. Kilpailutuksessa selvitetään samalla mahdollisuuksia taajamien ulkopuolelle jäävien alueiden tietoliikennepalveluiden parantamiseksi esimerkiksi tukiasemia kuiduttamalla Tiedoksi Etelä-Savon maakuntaliitto/marko Tanttu, talouspalvelut, Jouni Riihelä, Marja- Liisa Hämäläinen,

Mikkeli Kokouskutsu 21 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 226 Liittyminen KL-kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluiden yhteishankintaan MliDno-2015-1343 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi KL-Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliiton omistama yhteishankintayksikkö. Kuntahankinnat järjestää kilpailutuksia, huolehtii puiteja hankintasopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta ja markkinoinnista asiakkaillensa yhteistyössä sopimustoimittajien kanssa. Kuntahankintojen asiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät, hankintarenkaat, kunnalliset liikelaitokset, kuntien omistamat konserniyhtiöt sekä hankintayhteistyössä mukana olevat hankintayksiköt, kuten Kuntien eläkevakuutus. Asiakkaat voivat hankkia Kuntahankintojen kilpailuttamia tuotteita ja palveluita Kuntahankintojen tekemien sopimusten perusteella järjestämättä erillistä omaa tarjouskilpailua. Mikkelin kaupunki on ollut mukana nykyisessä KL-Kuntahankintojen kilpailuttamassa teleoperaattoripalveluiden puitesopimuksessa 30.6.2015 asti. Nykyinen operaattori on TeliaSonera Finland Oyj. Kuntahankinnat on kilpailuttanut teleoperaattoripalvelut asiakkailleen. Kilpailutuksen on voittanut TeliaSonera. KL-Kuntahankintojen ja TeliaSoneran sopimus on 4-vuotinen (päättyy 30.9.2018) ja asiakas voi liittyä sopimukseen haluamanaan ajankohtana. Asiakkaat voivat liittyä puitesopimukseen valintansa mukaisten palveluiden osalta. Asiakas tekee toimittajan kanssa asiakaskohtaisen palvelusopimuksen, jossa määritellään käytettävät palvelut. Mikkelin kaupungin kannattaa liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan uuteen sopimukseen, jolloin kunta voi jatkaa teleoperaattoripalveluissa TeliaSoneran asiakkaana kaupungille valmiiksi kilpailutetuilla hinnoilla ja nykyisillä palveluilla. Uusi sopimus ei sisällä lankapuhelinliikennettä, joten kiinteän puhelinverkon liittymät tulee arvioida myöhemmin ja tarvittaessa kilpailuttaa erikseen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki sitoutuu KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluita koskevaan palvelusopimukseen TeliaSonera Finland Oyj:n kanssa ajalle 1.7.2015-30.9.2018. jäljelle jäävien lankaliittymien operaattoripalvelut arvioidaan ja kilpailutetaan erikseen myöhemmin

Mikkeli Kokouskutsu 22 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa vt. kaupunginjohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaisen asiakaskohtaisen sopimuksen TeliaSonera Finland Oyj:n kanssa. Tiedoksi TeliaSonera Finland Oyj

Mikkeli Kokouskutsu 23 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 227 Jäsenen ja varajäsenen nimeäminen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään MliDno-2015-654 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Patama,Merja Airas Pekka.Patama@mikkeli.fi, merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite TYP asetus 2 Liite TE-toimiston päätös 3 Liite TYP laki Mikkelin seudun kuntien työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (Typ) järjestäminen perustuu siitä annettuun lakiin, mikä on astunut voimaan 1.1.2015. Jäljempänä käytetään termiä Typ. Typ-laki ja siitä annettu asetus ja TE-toimiston lähettämä esitys Typ:n johtoryhmistä ovat liitteenä. Asiaa on käsitelty kaupungin työllisyysjaostossa 12.5.2015 ja 2.6.2015. Nykytilanteen kuvaus Mikkelin kaupungissa toimii työllistämisen palvelukeskus Reitti. Reitti on seudullinen ja sitä ohjaa johtoryhmä. Reitin nykyinen organisointi on seuraava. Asemointi Mikkelin kaupunki, keskushallinto, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Sopimuskunnat Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala Henkilökunta Työvoiman palvelukeskuksessaa on viisi (5) vakanssia, joissa tällä hetkellä toimii palvelupäällikkö (25% työajasta), 3 palveluohjaajaa, terveydenhoitaja, toimistosihteeri (määräaikainen). Johtoryhmä Toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän kokoonpano: Talous 2 edustajaa Mikkelin kaupungilta 2 edustajaa TE-toimistosta Kelan edustaja sopimuskumppanien (kunnat) yhteisesti valitsema edustaja Talouden hoitaminen tehdään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa kokonaisuudessaan Sopimuskumppaneita laskutetaan toiminnan mukaisesti.

Mikkeli Kokouskutsu 24 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Vastuuhenkilöinä toimivat kehityspäällikkö Merja Airas, palvelupäällikkö Pekka Patama ja yksikön talousvastaava asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen. Käytännön toteuttaminen hoidetaan nykyisillä yksikön toimistopalveluilla (2 henkilöä). Typ-lain perusteella esitettävä toiminnan organisointi 1.1.2016 lukien Asemointi Mikkelin kaupunki, keskushallinto, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Sopimuskunnat Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala Henkilökunta Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun henkilöstöresursointi tulee perustumaan pääosin nykyiseen työvoiman palvelukeskuksen resurssiin. Syksyn 2015 aikana valmistellaan esitys seudullisen aikuissosiaalityön liittämisestä TYP-toimintaan. Lähtökohtana on, ettei lisärahoitusta edellytetä. Typ:n toimintaa johtavan henkilön (ja varahenkilön) nimeäminen johtoryhmän toimikaudeksi TYP-toimintaa johtaa ja koordinoi johtava henkilö jonka nimeää Mikkelin kaupunki. Nimeämisen hyväksyy johtoryhmä. Tehtävä on määräaikainen. Johtavan henkilön vastuut ovat seuraavat: asiakaspalvelun organisointi talouden käyttösuunnitelma johtoryhmän sihteerin tehtävät lain mukaisten asiakasprosessien kehittäminen Typ:n johtoryhmä Toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävät: palvelun organisointi yhteistyösopimuksella työllisyydenhoidon tavoitteet sopimusalueella työllisyydenhoidon palvelupisteiden suunnitteluun osallistuminen seuranta ja tilastointi toiminnasta Kokoonpano: sopimuskunnista jäsen ja varajäsen Te-toimisto, jäsen ja varajäsen Kela, jäsen ja varajäsen Seutusote, jäsen ja varajäsen Johtoryhmän kokoonpano on yhteensä 9 henkilöä Johtoryhmän toimikausi on 1.7.2015-31.12.2018 Typ:n talous Kustannusten jako on määritelty Typ-lain 8 :ssä.

Mikkeli Kokouskutsu 25 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Talouden hoitaminen tehdään yhteistyössä. Kokonaisvastuu on Mikkelin kaupungin elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa. Vastuuhenkilöinä toimivat toistaiseksi kehityspäällikkö Merja Airas, palvelupäällikkö Pekka Patama ja yksikön talousvastaava asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen. Käytännön toteuttaminen hoidetaan nykyisillä yksikön toimistopalveluilla (2 henkilöä). Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää Typ:n valmistelujen pohjalta seuraavaa: Typ:n johtoryhmän jäsen ja varajäsen Kaupunginhallitus nimeää Typ:n johtoryhmään jäseneksi kehityspäällikkö Merja Airaksen ja varajäseneksi Pekka Pataman toimikaudeksi 1.7.2015-31.12.2018. Perustelut: Johtoryhmän jäsenyys on pääasiassa hallinnollinen tehtävä. Nykyisen työllisyyspalvelujen palvelupäällikön tehtävä on operatiivinen ja valmisteluvastuulla. Jäsenyys johtoryhmässä aiheuttaisi mm. jääviysongelmia. Typ:n henkilöstö- ja talousresurssi käsitellään kaupungin vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä syksyllä 2015 vuodeksi 2016. Nykyisen työllisyysjaoksen kokoonpanosta ja tehtävistä tehdään erillinen esitys kaupunginhallitukselle syksyllä 2015. Tulevan työllisyysjaoksen perustehtävänä on mm. Mikkelin kaupungin edunvalvonta työllisyydenhoidon tavoitteissa ja toiminnoissa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee edellä olevan tiedoksi ja nimeää Typ:n johtoryhmään jäseneksi ajalle 1.7.2015-31.12.2018 kehityspäällikkö Merja Airaksen ja varajäseneksi palvelupäällikkö Pekka Pataman. Lisäksi kaupunginhallitus päättää: Typ:n henkilöstö- ja talousresurssi käsitellään kaupungin vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä syksyllä 2015. Tässä yhteydessä asemoidaan myös seudullisen Nykyisen työllisyysjaoksen kokoonpanosta ja tehtävistä, Typlaki huomioiden, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut tekee erillisen esityksen syksyllä 2015 ajalle 1.1.2016-31.12.2018. Tässä yhteydessä nimetään myös Typ:n johtava henkilö vastaavalle ajalle. Tiedoksi Etelä-Savon TE-toimisto, Kela, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnat, Seutusote, Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut

Mikkeli Kokouskutsu 26 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 228 Kaupunginjohtajan virkavaalin vahvistaminen MliDno-2015-347 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Kaupunginjohtajasopimus Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.4.2015 42 valinnut kaupunginjohtajan virkaan valtiotieteen maisteri Timo Halosen. Kaupunginvaltuusto päätti, että virkavaali on ehdollinen kunnes valittu esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan ja rikosrekisteriotteen. Timo Halonen on ilmoittanut 12.6.2015 ottavansa viran vastaan 24.8.2015 lukien ja esittänyt hyväksytyn lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Oikeusrekisterikeskuksesta on ilmoitettu, että ainoastaan sellaista työtehtävää varten, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu esimerkiksi työskentelyä lasten kanssa, voidaan antaa rekisteriote. Timo Halonen on neuvotellut kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa kaupunginjohtajan palkkauksesta ja muista palvelussuhteeseen liittyvistä ehdoista. Näiden neuvottelujen tuloksena on valmisteltu esityslistan liitteen mukainen johtajasopimusluonnos. Kuopion hallinto-oikeudesta 10.6.2015 saadun tiedon mukaan kaupunginjohtajan virkavaalista ei ole jätetty valituksia. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää vahvistaa kaupunginvaltuuston 28.4.2015 suorittaman kaupunginjohtajan virkavaalin ja hyväksyy liitteen mukaisen johtajasopimuksen. Kaupunginhallitus toteaa, että valtiotieteen maisteri Timo Halonen ottaa vastaan Mikkelin kaupunginjohtajan viran 24.8.2015 alkaen. Tiedoksi Timo Halonen, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta

Mikkeli Kokouskutsu 27 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 229 Irtisanoutuminen talousjohtajan virasta MliDno-2015-1337 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen on lähettänyt seuraavan sisältöisen kirjeen: "Irtisanon itseni Mikkelin kaupungin talousjohtajan virasta siten, että viimeinen työpäiväni on keskiviikko 30.9.2015. Olen valmis tekemään tuntiveloituksella tarvittaessa lokakuun aikana töitä talousarvion loppuunsaattamiseksi. Kiitän Mikkelin kaupunkia luottamuksesta ja erittäin mielenkiintoisista työtehtävistä. Minua ei Mikkelin kaupungin palveluksesta työnnä mikään pois. Olen saanut tehdä hyvässä yhteistyössä työtä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa kaupungin strategian, talouden, tietohallinnon ja hankintapalveluiden kehittämiseksi. Siirryn samaan konserniin kuuluvan Etelä-Savon koulutus Oy:n toimitusjohtajaksi vaiheittain. Mikkelissä 16.6.2015 Arja-Leena Saastamoinen Talousjohtaja Mikkelin kaupunki" Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää talousjohtaja Arja-Leena Saastamoiselle eron talousjohtajan virasta siten, että hänen virkasuhteensa Mikkelin kaupunkiin päättyy 30.9.2015. Tiedoksi Arja-Leena Saastamoinen, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

Mikkeli Kokouskutsu 28 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 230 Kehitysjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen MliDno-2015-1341 Valmistelija / lisätiedot: Mauno Judström mauno.judstrom@mikkeli.fi Kehitysjohtaja Soile Kuitunen on irtisanoutunut virastaan 1.1.2015 alkaen. Virka on ollut siitä saakka täyttämättä. Kehitysjohtaja on vastannut kaupungin ja seudullisen palvelutuotannon kehittämisestä yhteistyössä toimialojen kanssa, kaupungin omistajapolitiikan kehittämisestä ja tytäryhtiöiden strategisesta ohjaamisesta. Tehtävään kuuluu lisäksi kaupungin maankäyttöön ja elinkeinotoimeen liittyvien kehittämishankkeiden ohjaus ja koordinointi. Kehitysjohtaja toimi elinvoima- ja kilpailukykypalvelut -yksikön esimiehenä. Yksikön tehtävä on mm.: koordinoida alue-, innovaatio- ja elinkeinoympäristön kehittämistä, huolehtia seutuhallinnosta seutuvaliokunnan osalta, vastata kaupungin markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä, vastata työllisyyden hoidosta ja toteuttaa edunvalvontaa ja suhdetoimintaa yksikön toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Kehitysjohtajan viran kelpoisuusvaatimukset ovat: soveltuva ylempi korkeakoulututkinto kokemus kehittämistehtävistä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Viran tehtävissä halutaan uuden kuntalain mukaisesti korosta omistajapolitiikan merkitystä ja kaupungin roolin muuttumista. Tämän vuoksi kehitysjohtajan virka on perusteltua muutaa konsernikehitysjohtajan viraksi. Viran menestyksellinen hoitaminen ei enää edellytä perehtyneisyyttä kunnallishallintoon, mutta edellyttää perehtyneisyyttä hallintoon yleisesti. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut -yksikön tehtäviin on aikaisemmin kuulunut myös kaupungin strategien ohjauksen ja kehittämisen koordinointi. Tämä tehtävä siirtyisi talouspalveluihin strategia- ja talousjohtajan vastuulle. Kaupungin johtoryhmän jäsenten palkkauksen määräytymistapaa on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että vain kaupunginjohtaja on kokonaispalkkauksessa ja johtoryhmän muiden jäsenten palkkauksen perusteena on tehtäväkohtainen palkka ja kokemuslisät. Tällä hetkellä kaupungin johtoryhmän jäsenistä kokonaispalkkauksessa on kaupunginjohtajan lisäksi enää kehitysjohtaja. Jotta kaupungin johtoryhmän jäsenten palkat määräytyisivät yhtenäisin perustein, tulee kehitysjohtajan palkkaus muuttaa kokonaispalkkauksesta tehtäväkohtaiseksi palkaksi kokemuslisineen. Kehitysjohtajan kokonaispalkaksi on määritelty 7.130,79 euroa/kk. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella.

Mikkeli Kokouskutsu 29 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Tämän vuoksi tehtäväkohtaisen palkan suuruuden tulee määräytyä sen mukaisesti, kuinka vaativa konsernikehitysjohtajan tehtävä on suhteessa muiden johtoryhmän jäsenten tehtäviin. Kokonaistarkastelun perusteella, jossa otetaan huomioon myös, että kaupungin kehitysjohtajalle aikaisemmin kuulunut strategien ohjauksen ja kehittämisen koordinointi siirtyy 1.7.2015 alkaen strategia- ja talousjohtajalle, konsernikehitysjohtajan tehtäväkohtaisen palkan tulisi olla 5.300 euroa/kk. Hinnoittelukohta on 99TAE010. Työaika on 36,25 h/vko. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja puoltaa sitä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että kehitysjohtajan virka (vakanssi 3876) muutetaan 1.7.2015 alkaen konsernikehitysjohtajan viraksi ja tehtäväkohtaiseksi palkaksi määritetään 1.7.2015 alkaen 5.500 euroa/kk. Hinnoittelukohta on 99TAE010. Työaika on 36,25 h/vko. Lisäksi kaupunginhallitus päättää muuttaa viran kelpoisuusvaatimusta siten, että siitä poistetaan perehtyneisyys kunnallishallintoon ja, että edellytyksenä on hyvä perehtyneisyys hallintoon. Muutos tulee voimaan 1.7.2015. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että hakuaika päättyy 13.8.2015 klo 15.00. Tiedoksi Talouspalvelut, Anne Nurminen, henkilöstöpalvelut/ahonen, Judström

Mikkeli Kokouskutsu 30 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 231 Talousjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen MliDno-2015-1340 Valmistelija / lisätiedot: Mauno Judström mauno.judstrom@mikkeli.fi Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen on irtisanoutunut virastaan 16.6.2015 siten, että viimeinen virassaolopäivä on 30.9.2015. Talousjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksina ovat: soveltuva korkeakoulututkinto hyvä taloushallinnon tuntemus. Talousjohtaja vastaa konsernitalouden suunnittelusta ja rahoituksesta ja toimii talouspalvelut -yksikön esimiehenä. Talouspalveluyksikön tehtävänä on: talouden ohjaus talousarvion- ja suunnitelman valmistelu talouden seuranta ja raportointi tilitoimistopalvelut rahoituksen järjestäminen vakuutuksien ja riskien hallinnan koordinointi kaupungin hankintatoimi tietohallintopalveluiden järjestäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Viran tehtävissä halutaan uuden kuntalain mukaisesti korostaa kaupungin strategian ja talouden kytkemistä ohjauksessa tiukemmin toisiinsa. Tämän vuoksi talousjohtajan virka on perusteltua muuttaa strategia- ja talousjohtajan viraksi. Viran nimikemuutoksella ei ole vaikutusta kelpoisuusvaatimukseen. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut -yksikön tehtäviin on aikaisemmin kuulunut kaupungin strategien ohjauksen ja kehittämisen koordinointi. Tämä tehtävä siirtyisi nyt talouspalveluihin strategia- ja talousjohtajan vastuulle. Talousjohtajan tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 5 183,54 euroa/kk. Tehtävien vaativoitumisen vuoksi strategia- ja talousjohtajan tehtäväkohtaisen palkan tulisi olla 5.500 euroa/kk. Työaika 36,25 h/vko. Kelpoisuusvaatimus säilyy ennallaan. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja puoltaa sitä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että talousjohtajan virka (vakanssi 53) muutetaan 1.10.2015 alkaen strategia- ja talousjohtajan viraksi ja tehtäväkohtaiseksi palkaksi määritetään 1.10.2015 alkaen 5.500 euroa/kk. Hinnoittelutunnus on 99TAE010. Työaika 36,25 h/vko. Kelpoisuusvaatimus säilyy ennallaan.

Mikkeli Kokouskutsu 31 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että strategia- ja talousjohtajan virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että hakuaika päättyy 13.8.2015 klo 15.00. Tiedoksi Talouspalvelut, Anne Nurminen, henkilöstöpalvelut/ahonen, Judström

Mikkeli Kokouskutsu 32 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 232 Lastenvalvojan viran lakkauttaminen ja psykologin viran perustaminen MliDno-2015-1354 Valmistelija / lisätiedot: Katriina Halmeaho Katriina.Halmeaho@mikkeli.fi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikkö esittää, että lastenvalvojan virka (nro 7288) lakkautetaan 1.7.2015 alkaen ja perustetaan psykologin virka 1.7.2015 alkaen. Lastenvalvojan viran lakkauttaminen Sosiaali- ja terveystoimessa on tällä hetkellä kolme lastenvalvojan virkaa, joista yksi on avoinna (vakanssi nro 7288). Perhepalveluiden johtaja on arvioinut lastenvalvojien kanssa, että tämänhetkisessä tilanteessa voidaan ko. vakanssi jättää täyttämättä. Kaksi lastenvalvojaa hoitaa edelleen isyyden selvittämisen sekä huolto- ja tapaamisasioihin liittyvät tehtävät. Samoin käräjäoikeuden pyytämät olosuhdeselvitykset tehdään pääsääntöisesti itse. Tässä tehtävässä tehdään yhteistyötä lasten kehityksen tukiyksikön sekä Viola ry:n asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi perheasioiden sovittelusta sovitaan tarkemmin alueella olevien toimijoiden kanssa. Lastenvalvojien henkilötyövuositarve ratkaistaan kokonaisuudessaan sotealueen käynnistymisen yhteydessä vuoden 2017 alusta lukien. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014. Laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Tämä laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain voimaan tullessa kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Ennen lain voimaantuloa Etelä-Savon ammattiopistossa työskenteli jo kolme koulukuraattoria, joista yksi teki myös 50 % työajastaan työtä Mikkelin lukiossa. 1.8.2014-31.12.2014 välisen ajan Mikkeli osti kuraattoripalvelut Etelä-Savon ammattiopistolta ja vuoden 2015 alusta lähtien kuraattorit ovat olleet kaupungin sivistystoimen työntekijöitä. Lukion ja ammattiopiston lisäksi koulukuraattorin palveluita tarjotaan myös Nuoriso-opisto Paukkulan opiskelijoille 1.8.2014 alkaen. Psykologia ei ole ennen lain voimaantuloa ollut ko. oppilaitoksiin palkattuna. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehet sopivat yhdessä, että toisen asteen kuraattoripalveluista vastuu on sivistystoimella. Toisen asteen psykologipalvelut järjestää sosiaali- ja terveystoimi. Perhepalveluissa työskentelee lasten kehityksen tukiyksikössä 4 psykologia ja nuorten mielenterveyspalveluissa Olkkarissa yksi psykologi. Psykologin viran perustaminen

Mikkeli Kokouskutsu 33 (35) Kaupunginhallitus 17.06.2015 Psykologi tulee toimimaan toisen asteen oppilaitoksissa (Etelä-Savon ammattiopisto, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkelin lukio) opiskelijahuollossa psykologina. Psykologin työ koostuu sekä asiakastyöstä että konsultaatiosta, ohjauksesta ja neuvonnasta oppilaitoksille, oppilashuollon toimijoille. Asiakastyö on psykologista ohjantaa, neuvontaa ja asiakastyöskentelyä, jonka tarkoitus on palauttaa ja ylläpitää opiskelijan kykyä opiskella ja/tai tehdä työtä sekä tukea nuoren itsenäistymistä. Työhön kuuluvat myös psykologiset tutkimukset. Psykologi tutkii ja arvioi oppimisvaikeuksia ja suunnittelee tukitoimia yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa. Opiskelijoiden kriisitilanteissa apua pyritään järjestämään välittömästi. Asiakastyön lisäksi psykologien työnkuvaan kuuluu nuorten mielenterveyttä rakentavan ja edistävän yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Osana työtä on oppilaitoksille annettava konsultaatio ja tiivis yhteistyö oppilashuollon toimijoiden kanssa. Kelpoisuutena virkaan on oikeus harjoittaa psykologin ammattia (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94) Työaika on 37 h/viikko Tehtäväkohtainen palkka on 3366,84 /kk Viran alkusijoituspaikka on Nuorten tuki- ja jälkihuoltopalvelut, 140231015 Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja puoltaa sitä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää: Lakkauttaa lastenvalvojan viran (vakanssi 7288) 1.7.2015 alkaen Perustaa psykologin viran1.7.2015 alkaen, tehtäväkohtainen palkka 3366,84 /kk, työaika 37 h/vko, kelpoisuusvaatimus: Oikeus harjoittaa psykologin ammattia (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94) Tiedoksi Ari Liikanen, Hallintopalvelut, Anne Nurminen, Henkilöstöpalvelut, Johanna Will-Orava, Katriina Halmeaho, Sosiaali- ja terveystoimi/perhepalvelut, Sosiaalija terveystoimi/henkilöstötiimi

Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 1 223 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0954 URPOLANKATU 22 SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU 17.3.2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelun oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset... 7 4.3.2 Vireilletulo... 7 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 8 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 8 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.1.1 Mitoitus... 9 5.2 Aluevaraukset... 9 5.2.1 Korttelialueet... 9 5.2.2 Muut alueet... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 10 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen... 10 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 10 5.5 Nimistö... 10 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava-alueen muutos koskee Mikkelin kaupungin 11. kaupunginosan (Urpolan), korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Urpolan kaupunginosassa. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on Urpolankatu 22 Selännekatu 31. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset ennen kaavan vahvistamista valtuustossa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartta 4. Tilastolomake

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos on lähetetty tiedoksi osallisille 17.3.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan nykyinen kevyen liikenteenreitti virkistysalueelle ja vastaavasti virkistysaluetta muuttuu tonttimaaksi. Tonttien rakennusoikeus lisääntyy hieman, kuitenkin siten, että katutilan massoittelu säilyy nykyisen kaltaisena. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan mukaiset tontit pystytään muodostamaan kaavan vahvistuttua. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia kaavan toteuttamiseksi. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee keskellä pääosin 1940 ja -50 luvuilla rakentunutta asuinaluetta Otto-Iivari Meurmannin laatiman asemakaavan mukaan. Alueella on tyypillisiä jälleenrakennuskauden rapattuja asuinrakennuksia ja pari liiketaloa, jotka on muutettu asuinkäyttöön. Pihapiirit ovat reheviä ja niitä ympäröivät aikakaudelle ominaiset pensasaidat. 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Selännekadun vastakkaisella puolella on Urpolan kartano ja Urpolankatu 22:n kiinteistön kautta menee kevyenliikenteen reitti Urpolajoen laaksoon ja Urpolan myllylle. Kiinteistöjen välissä on puistokaistale, joka oli alkuperäisessä Urpolan alueen kaavassa tiealuetta. Nyt siinä kasvaa suuria kuusia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Urpolankadun ja Selännekadun rakennukset muodostavat kaupunkikuvaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Puiston puolen puolitoistakerroksiset asuintalot, yhtenevine räystäslinjoineen ja kattokaltevuuksineen edustavat hyvänä esimerkkinä 1940 ja -50 lukujen rakentamista. Lähimpään elintarvikemyymälään on matkaa vain noin 200 metriä. Erikoiskauppaa on myös samalla etäisyydellä. Mikkelin keskustan palveluihin ja työpaikkoihin on matkaa noin kilometri. Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusalue, Vanha kasarmialue Nuijamiehessä, on kävellen ja pyöräillen vain noin puolen kilometrin päässä ja Yliopistokeskukseenkin tulee matkaa vain noin kilometrin verran. Urpolan urheilukentät ja ulkoilureitistöt ovat aivan äärellä. Lisäksi viereinen Urpolanjoki luonnonsuojelualueineen tuo alueelle erityistä luonnetta asuinalueena. Kaava-alue on osa Urpolan vanhaa pientaloaluetta. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja se on maakunnallisesti merkittävä. Urpolankatu 22 on inventoitu Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma hankkeessa vuonna 2012. Rakennuksen arvoa ei ole kuitenkaan tuossa yhteydessä määritetty. Rakennus on rakennusmestari Matti Vihosen suunnittelema Osuuskauppa Suur-Savon käyttöön. Kiinteistö myytiin asunto-osakeyhtiöksi vuonna 1982 ja samana vuonna myös liiketilaan perustettiin baari.

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 Vesi, viemäri ja sadevesi putkistot alueella on esitetty yllä olevassa kartassa. Urpolankatu 22:n viemäri- ja vesijohdot on liitetty verkostoon Selännekadun puolelle ja puistokaistaletta pitkin menee suuri 300 mm halkaisijaltaan oleva vesijohto. 3.1.4 Maanomistus Alueen tontit ovat yksityisten omistuksessa. Puistot sekä lähivirkistys- ja katualueet omistaa Mikkelin kaupunki. Maanomistus kaava-alueella. Sinisellä kaupungin maat ja vihreällä kaupungilta vuokratut alueet.

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 3.2 Suunnittelutilanne Alue on asemakaavoitettu. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat toimivaa aluerakennetta, eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue on pohjavesialuetta (pv). (Ks. kuva 1). Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen, Urpolan vanha pientaloalue. Ote maakuntakaavasta. Oikeusvaikutuksettomassa Mikkelin Yleiskaavassa (kaupungin valtuusto 2.7.1990) suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V),

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 Ote yleiskaavasta 1990. Suunnittelualueen merkinnät hyväksytyissä asemakaavoissa (25.8.1942 ja 22.7.1955) ovat Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22 asuintontteja niiden välissä kulkee puistokaistale. Ote ajantasa-asemakaavasta.

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja kiinteistönomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työtekoon tai mihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan muuttamisen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille 17.3.2015 lähetetyllä kirjeellä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla ja kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Oasiin saatiin kolme lausuntoa; Etelä-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta sekä Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Kenelläkään edellä mainituista ei ollut huomautettavaa OAS:n johdosta. OAS:ia on täydennetty 10.4.2015 teknisin korjauksin yhteystietojen ja maakuntakaavan merkintöjen osalta. 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan eteneminen päätöksenteko elimissä sekä nähtävillä oloajat ovat luettavissa tämän selostuksen kannessa. Koosteet eri vaiheissa saaduista mielipiteistä, huomautuksista ja lausunnoista ovat luettavissa liitteessä 5. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei nähty liittyvän sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRA 66 :n mukainen viranomaisneuvottelulle olisi ollut tarvetta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 Olemassa olevien rakenteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaikuttaa keskeisesti myös aluerakenteen taloudellisuuteen. Elinympäristön terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle. Kaupungin asettamat tavoitteet Lähtökohtana on ollut kevyenliikenteen väylän saaminen kaupungin omistukseen sekä liikennejärjestelyjen selkeyttäminen kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen omistajien tavoitteet Urpolankatu 22:n omistajan ensisijaisena tavoitteena oli luopua kiinteistönsä kautta kulkevan kevyenliikenteenväylän omistamisesta. Myös rakennuksen ja rakennetun kadun välistä viherkaistaa toivottiin kavennettavan. Kiinteistön omistajan hoitovelvoite ulottuu kolmen metrin päähän rajasta ja tässä kohden nurmikaistaa oli noin 4,7 metriä, joka aiheutti epäsiistin lopputuloksen vastuiden vaihtuessa keskellä kaistaa. Toiveena oli myös, että vanha huonokuntoinen ja tiloiltaan epäkäytännöllinen rakennus voitaisiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi rakennus. Myös Selännekatu 31:n omistajien toiveena oli rakennusoikeuden vähäinen lisääntyminen niin, että olemassa olevaa kiinteistöä voitaisiin laajentaa ottamalla ullakkoa asuinkäyttöön. Liikennejärjestelyt molemmilla tonteilla ovat olleet haastavat mm. jätekuljetuksen osalta ja siihen toivottiin ratkaisua. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä toimitettiin luonnos kaavasta. Siinä tontit oli osoitettu kiinteistöjen omistajien kanssa pidettyjen keskustelujen mukaisesti. Molemmille tonteille oli esitetty yhteinen ajoliittymä Selännekadun puolelta. Väliin jäävä puistokaistale, pieni osa takana olevaa puistoa sekä Urpolankadun puolelta katualuetta oli liitetty tontteihin. Tonttien käyttötarkoitusmerkintä oli AK, asuinkerrostalojen korttelialue. Tonttien tehokkuudeksi oli osoitettu e=0,60 ja kerrosluvuksi ½k II u½. Kadun puolelle oli osoitettu korkeus n. 101.5. Tontin takaosaan oli osoitettu talousrakennusten rakennusala. Tonteilla kulki johtorasite. Asemakaavaluonnos. 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavatyön edetessä luonnosvaiheesta eteenpäin tonttitehokkuutta todettiin tarkennettavan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kerrosalan laskentatapa poikkeaa nykyisten

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 rakennusten rakennusajankohdasta. Jotta rakennusoikeus olisi vanhan kaavan kanssa yhdenvertainen, tulee uuden kaavan tehokkuuden olla luonnoksia suurempi. Havainnekuva kaava-alueesta. Kaupunkisuunnittelu / JK ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava on laadittu siten, että alueen arvokas kaupunkikuva säilyisi. Rakennuksille on siksi annettu tarkempia määräyksiä katujulkisivun puolelle. Vaikka nykyiset asuinrakennukset korvattaisiin uusilla, tulee ne rakentaa nykyisille paikoilleen lähes samankokoisina kuin nykyiset rakennukset ovat. Kaavassa on huomioitu alueen ensimmäisen kaavan ajatus, että näissä katuaukion rakennuksissa voisi olla myös muuta käyttöä kuin asumista. Siksi niissä edelleen mahdollistetaan vähäisessä määrin myymälä-, liike, ja toimistotilat. 5.1.1 Mitoitus Asuntojen määrä tulee lisääntymään, ollen molemmat tontit huomioiden noin 12 14 asuntoa. (nykyään 9 + liikehuoneisto). Todennäköisesti asunnot tulevat olemaan pieniä ja asukkaiden määrän lisäys nykyisestä jää vähäiseksi. Tonttien koot kasvavat yhteensä 382 m 2. Samalla myös molempien tonttien rakennusoikeuden määrä kasvaa (yhteensä noin 458 m 2 ). Kerrosalan laskentatapa on kuitenkin muuttunut nykyisten rakennusten valmistumisajasta. Senpä vuoksi Selännekatu 31:ssä on nyt käytetty rakennusoikeutta yli eli tällä asemakaavalla rakennusoikeus lisääntyy todellisuudessa vain 118 m 2. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Molemmat tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Päärakennusten rakennusalalle on kuitenkin lisätty merkintä: m 10%, joka mahdollistaa rakennusoikeudesta 10% käytettäväksi myymälä-, liike- tai toimistotiloiksi. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k II u½. Kellarikerroksessa voi käyttää puolet suurimman kerroksen kerrosalasta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi, samoin ullakkokerroksessa, jossa rakentaminen tulee sijoittaa puiston puolelle. Tonttitehokkuus e=0,70.

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 Havainnekuva Petäjistönkadulta päin. Kaupunkisuunnittelu / JK 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalue muodostuu Urpolankatu 22 ja 20 rakennusten väliin, nykyisen kevyenliikenteen reitin kohdalle. Reitti tulee pysymään lähes nykyisellä paikallaan. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamääräyksillä pyritään siihen, että uudisrakentaminen loisi hyvin samanoloista, kaksikerroksista rakentamista, kuin nykyiset rakennukset. Rakennusten kattokaltevuus on määrätty noudattamaan naapurirakennuksia. Kolmannen kerroksen rakentaminen on ohjattu puiston puolelle, jolloin sen vaikutus katukuvaan on vähäinen. Kevyen liikenteen väylän liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti nykyisestä, kun kiinteistön ajoneuvoliikenne poistuu väylältä. Tontti 11 on rajattava tähän suuntaan katoksilla, rakennuksilla tai aidalla. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön tai ne ovat hyvin vähäisiä. 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen Kevyenliikenteenväylä on kulkenut kiinteistön kautta. Samalla se on ollut osa piha-aluetta sekä kiinteistön ajoliittymä katuverkkoon on ollut kevyenliikenteenväylää pitkin. Kaavamuutoksella ajoneuvoliikenne kevyenliikenteenväylältä poistuu. Samalla kaavassa on määrätty, että kiinteistö tulee rajata kevyenliikenteenväylän suuntaan. Siten liikenneolot muuttuvat turvallisemmiksi. Kiinteistöille tulee yhteinen tonttiliittymä Selännekadun puolelle. 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.5 Nimistö Ei muutoksia olemassa olevaan nimistöön.

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus 9.6.2015 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Mikkelin kaupungin yksiköiden kanssa. Mikkelissä 9.6.2015 Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö LIITTEET

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA Asemakaavan muuttaminen. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. Asemakaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin 11. kaupunginosan (Urpolan), korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä. Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja kiinteistönomistajien aloitteesta. Kaavasta ei peritä kaavoitusmaksua. SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia kiinteistönomistajien kanssa. LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat toimivaa aluerakennetta, eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue on pohjavesialuetta (pv). (Ks. kuva 1). Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen, Urpolan vanha pientaloalue. Oikeusvaikutuksettomassa Mikkelin Yleiskaavassa (kaupungin valtuusto 2.7.1990) suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V), 2 (7)

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 Suunnittelualueen merkinnät hyväksytyissä asemakaavoissa ovat Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22 asuintontteja niiden välissä kulkee puistokaistale. Risteysalue on katualuetta. Kuva 1: Ote maakuntakaavasta. Kuva 2: Ote yleiskaavasta 1990. Nykytilanne Urpolankatu 22 kiinteistön halki kulkee yleisessä käytössä oleva kevyenliikenteenväylä. Väylän käytöstä on tehty sopimus edellisen omistajan aikana, mutta väylä hankaloittaa huomattavasti tontin käyttöä ja autoliikenne väylällä on turvallisuusriski. Urpolankadun ja Selännekadun risteyksessä, katualueella on paikoitusalue. 3 (7)

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 Kuva 3:Ote ajantasa-asemakaavasta. MAANOMISTUS Alueen tontit ovat yksityisten omistuksessa. Puistot sekä lähivirkistysja katualueet omistaa Mikkelin kaupunki. Kuva 4: Maanomistus kaava-alueella. Sinisellä kaupungin maat ja vihreällä kaupungilta vuokratut alueet. ARVIOINTITIEDOT Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. asumiseen, kaupunkikuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin sekä pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin. Vaikutukset 4 (7)

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa erillisliitteinä olevissa muissa selvityksissä. Lähtökohtaisesti alueen olot ja ympäristöarvot eivät tule olennaisesti muuttumaan. Mikäli työn aikana tulee esille selvitystarpeita (esim. liitoorava), laaditaan tarvittavat selvitykset. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat - hakijat - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Liikennevirasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, Mikkelin Vesiliikelaitos, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuudenmääritelmän. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. 5 (7)

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: ehdotus teknisessä lautakunnassa 09/2015, kaupunginhallituksessa ja nähtävillä 10-11/2015, valtuustossa alkuvuodesta 2016. VALMISTELUSTA VASTAA Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi puh. 040 129 4792. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 16.03.2015 Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti LIITE: Luonnos asemakaavamuutoksesta 6 (7)

954 Urpolankatu 22 Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 LIITE: Luonnos asemakaavamuutoksesta (ei mittakaavassa) 7 (7)

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 29.05.2015 Kaavan nimi Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.03.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 954 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1974 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1974 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,0605 30,6 462 0,76 0,0000 462 A yhteensä 0,0389 64,3 462 1,19 0,0389 462 P yhteensä -0,0471 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0216 35,7 0,0216 R yhteensä L yhteensä -0,0134 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,0605 30,6 462 0,76 0,0000 462 A yhteensä 0,0389 64,3 462 1,19 0,0389 462 AK 0,1758 451,9 1230 0,70 0,1758 1230 ALK -0,1369-351,9-768 0,56-0,1369-768 P yhteensä -0,0471 PA -0,0471 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0216 35,7 0,0216 VL 0,0216 100,0 0,0216 R yhteensä L yhteensä -0,0134 Kadut -0,0134 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 1 227 Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2014 1377/2014 1377/2014 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain (1369/2014) nojalla: 1 Monialaisen työllistymissuunnitelman hyväksyminen ja arkistointi Monialainen työllistymissuunnitelma on laadittu, kun työtön ja suunnitelman laatimiseen osallistuneet viranomaiset ovat hyväksyneet suunnitelman. Suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla tai sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Jos suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla, allekirjoitettu kappale annetaan työttömälle. Suunnitelman laatimiseen osallistuneiden viranomaisten kappale merkitään hyväksytyksi ja arkistoidaan sähköisesti monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin. 2 Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän asettaminen Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän neuvoteltuaan toimialueeseensa kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa johtoryhmien lukumäärästä ja toimialueesta. Johtoryhmän jäseninä ovat työ- ja elinkeinotoimiston, sen toimialueeseen kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen nimeämät henkilöt. Jokaiselle jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Jos työ- ja elinkeinotoimiston toimialueelle asetetaan useampi kuin yksi johtoryhmä, kunnat nimeävät jäsenet ja varajäsenet siihen johtoryhmään, jonka toimialueeseen ne kuuluvat. Johtoryhmässä edustettuina olevat kunnat nimeävät keskuudestaan johtoryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 3 Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tehtävät Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toimialueella. Yhteistyösopimuksessa sovitaan: 1) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaeläkelaitoksen yhteisistä toimipisteistä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi; 2) monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimipisteissä;

Valtioneuvoston asetus työllistymistä 1377/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX Sivu 2/3 3) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen monialaiseen yhteispalveluun osoittamasta henkilöstöstä; 4) työttömille monialaisen yhteispalvelun yhteisissä toimipisteissä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista. Johtoryhmä asettaa vuosittain monialaisen yhteispalvelun valtakunnallisiin tavoitteisiin perustuvat toimialueensa tavoitteet ja sopii monialaisena yhteispalveluna tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelmasta. Johtoryhmä seuraa ja arvioi monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. 4 Monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön nimeäminen ja tehtävät Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön ja tämän varahenkilön enintään johtoryhmän toimikaudeksi. Johtoryhmän tulee hyväksyä johtava henkilö ja tämän varahenkilö ennen nimeämistä. Monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön tehtävänä on johtoryhmän asettamissa puitteissa vastata: 1) monialaisen yhteispalvelun yhteisten toimipisteiden toiminnan ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavan monialaisen yhteispalvelun organisoinnista; 2) monialaisen yhteispalvelun tavoitteiden ja palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelman toteutumisen seurannasta; 3) johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä johtoryhmälle; 4) monialaisen yhteispalvelun yhteistyökäytäntöjen ja asiakasprosessien kehittämisestä. 5 Monialaisen yhteispalvelun ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan monialaisen yhteispalvelun ohjausryhmän, jonka tehtävänä on valtakunnallisesti: 1) asettaa tavoitteet monialaiselle yhteispalvelulle; 2) seurata ja arvioida monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista; 3) ohjata monialaisen yhteispalvelun kehittämistä. Ohjausryhmä käsittelee työ- ja elinkeinoministeriön esityksen työvoimapalvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen osoittamisesta monialaiseen yhteispalveluun ennen kuin ministeriö tekee asiaa koskevan päätöksen. Ohjausryhmän jäseninä ovat työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Kuntaliitto ry:n nimeämät henkilöt. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmälle työjaoston, joka vastaa ohjausryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja ohjausryhmän päätösten toimeenpanosta sekä tukee alueita monialaisen yhteispalvelun toimeenpanossa.

Valtioneuvoston asetus työllistymistä 1377/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX Sivu 3/3 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa 2 :ssä tarkoitetun yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 siten, että johtoryhmän toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2018. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Työministeri Lauri Ihalainen Vanhempi hallitussihteeri Tiina Korhonen Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2014 1377/2014 Finlex on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.

Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 2 227