351 Blogalisaation ajan toimijaverkostot liitoskuntien kehittäjinä -hankkeen kuntarahoitus

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Aika , klo 13:00-20:28 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 346 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 347 Pöytäkirjan tarkastus 348 Ilmoitusasiat 349 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 350 Mikkelin kyläverkkojen hankinta 351 Blogalisaation ajan toimijaverkostot liitoskuntien kehittäjinä -hankkeen kuntarahoitus 352 Asuntomessualueen tonttihakemukset 353 Ei julkinen 354 Toimistopalvelupäällikön toimen perustaminen hallintopalvelukeskukseen 355 Henkilöstöpäällikön viran täyttäminen, haastatteluryhmän nimeäminen 356 Mikkelin Luistelijat ry:n yhteistyösopimusehdotus taitoluistelun SM2016- kilpailujen tueksi 357 Mikkelin Montessori-päiväkodin tukeminen 358 Ei julkinen 359 Sotahistoriakeskus Mikkeli -hankkeen ohjausryhmään kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen 360 Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen 361 Veroprosentit vuodelle Talousarvio vuonna 2016 Lisäpykälät 363 Tontin uudelleenvuokraus 364 Henkilöstöjohtajan viran täyttäminen, haastatteluryhmän nimeäminen

2 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Markku Turkia, varajäsen Minna Pöntinen, varajäsen, saapui 13:15, poistui 15:20 Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poistui 18:05 Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Timo Halonen, kaupunginjohtaja Jari Laitinen, vt. talousjohtaja, saapui 13:35, poistui 15:08, saapui 15:21 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, saapui 13:00, poistui 13:30, saapui 15:55 Jukka Savolainen, kaupunginlakimies Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Timo Talo, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, saapui 14:34 Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija Poissa Raine Lehkonen Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö - :t , 360, , 364, , 363, Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

3 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Jaakko Väänänen Veli Liikanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Ari Liikanen, hallintojohtaja

4 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 346 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 347 Pöytäkirjan tarkastus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jaakko Väänänen ja Veli Liikanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaakko Väänänen ja Veli Liikanen.

6 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 348 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraaat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Vaalijalan kuntayhtymä - Hallituksen pöytäkirjat , ja Yhtymäkokous Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Hyväksyttiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 349 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: Ristiinan aluejohtokunta Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaísta otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Hyväksyttiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Kaupunginhallitus, 225, Kaupunginhallitus, 350, Mikkelin kyläverkkojen hankinta MliDno Kaupunginhallitus, , 225 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen Juha.ropponen@mikkeli.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosille mahdollista hakea julkista tukea ns. kyläverkkohankkeille, joiden tavoitteena on paikallisten tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Rahoitusta myönnetään sellaisen pieninfrastrutuurin rakentamiseen, jolla pystytään tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s nopeuksista tietoliikennepalvelua. Kun tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö kuten kaupunki, Kyläverkkohankkeiden rahoitus on seuraava: yksityinen rahoitus (30 %), kaupungin tai kunnan maksuosuus (21 %) ja ELY-keskukselta haettava maaseutuohjelman mukainen tuki (49 %). Mikkelin kaupungin ja Etelä -Savon maakuntaliiton selvitysten mukaan kyläverkkohankkeiden kannalta parhaita hankealueita Mikkelissä ovat: Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Näillä alueilla on suurin asiakaspotentiaali, joka on edellytys teleoperaattoreiden kiinnostukselle ja vaaditun yksityisen rahoituksen saamiselle. Edellä mainittuun viiteen taajamaan on nyt laadittu suunnitelmat valokuituverkon rakentamiseksi. Suunnitelmien mukaisten verkojen yhteenlaskettu kaapelipituus on 31,7 kilometriä. Etelä-Savossa toteutettujen laajakaistahankkeiden perusteella verkkojen kokonaiskustannukseksi on arvioitu euroa. Mikäli hankkeille saataisiin täysimääräinen tuki maaseudun kehittämisohjelmasta, kustannukset jakautuisivat seuraavasti: verkot rakentava teleoperaattori euroa, Mikkelin kaupunki euroa ja maaseutuohjelma euroa. ELY-keskuksen ilmoituksen mukaan Kyläverkkohankkeiden haku käynnistyy kesällä Jos Mikkelin kaupunki päättää hakea julkista tukea Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen laajakaistaverkkojen rakentamiseen, sen tulee järjestää kilpailutus verkon rakentamisesta ja palveluiden tarjoamisesta vastaavan yksityisen kumppanin löytämiseksi ja tämän jälkeen tehdä varsinainen hankehakemus. Kilpailutuksessa tarvittavat tarjouspyyntöasiakirjat veloituksetta laatii Etelä-Savon maakuntaliitto ja ne hyväksyy Mikkelin kaupunki. Koska tässä vaiheessa ei ole täyttä varmuutta hankkeen kustannuksista eikä palveluun liittyvien asiakkaiden määrästä, kaupunki varaa itselleen oikeuden vetäytyä hankkeesta mikäli kustannukset nousevat liian suuriksi, asiakasmäärä jää liian alhaiseksi tai hankkeelle ei saada maaseutuohjelman mukaista julkista tukea. Mahdollisesti rakentuvien tietoliikenneverkkojen hallintaoikeus on alusta alkaen hankkeet toteuttavalla teleoperaattorilla, joka vastaa myös verkon ylläpidosta, laskutuksesta, viankorjauksesta ja muista verkkoon liittyvistä velvoitteista erikseen tehtävän kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tällä järjestelyllä varmistetaan se, että kaupungille ei tule uusia tehtäviä näiden

9 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) hankkeiden myötä. Verkkojen omistusoikeus on aluksi Mikkelin kaupungilla, mutta rahoituksen edellyttämän määräajan jälkeen (5 vuotta) niiden omistusoikeus siirtyy korvauksetta hankkeet toteuttavalle teleoperaattorille. Laajempien, koko kaupungin kattavien valokuituhankkeiden toteuttaminen ei valitettavasti ole ainakaan nykyisillä ratkaisuilla ja rahoitusmalleilla taloudellisesti mahdollista. Taajamien ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden tietoliikennepalveluiden parantamista selvitetään langattomien ratkaisujen avulla mm. rakentamalla valokuituyhteyksiä tukiasemille. Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki käynnistää kilpailutuksen yksityisen kumppanin valitsemiseksi Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen verkkojen rakentamiseksi ja laajakaistapalveluiden tarjoamiseksi näillä alueilla. Mikäli kilpailutuksen avulla löydetään yksityinen kumppani, sen kanssa laaditaan erillinen kumppanuussopimus verkkojen rakentamiseksi ja palveluiden tarjoamiseksi. Lisäksi kaupunki tekee tukihakemuksen ELY-keskukselle maaseutuohjelmarahoituksen saamiseksi hankkeille. Kilpailutuksessa selvitetään samalla mahdollisuuksia taajamien ulkopuolelle jäävien alueiden tietoliikennepalveluiden parantamiseksi esimerkiksi tukiasemia kuiduttamalla Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 350 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen Juha.ropponen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Mikkelin kyläverkkohanke, tarjousten vertailu Mikkelin kaupunki pyysi päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon rakentamisesta Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen hankealueille sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnasta kyseisiin viestintäverkkoihin liittyville loppukäyttäjille. Hankinnan hankinta-asiamiehenä toimii Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö Jarmo Autere ja teknisenä asiantuntijana Matti Koivisto Etelä-Savon maakuntaliitosta. Tarjouspyyntö julkaistiin julkisten hankintojen ilmoittamista varten luodussa HILMA-ilmoituskanavassa ja määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta. Tarjouksen jättivät MPY Palvelut Oyj (MPY) ja TeliaSonera Finland Oyj (Sonera).

10 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Tarjouspyynnön mukaan tarjousten käsittely toteutetaan kolmessa vaiheessa seuraavasti: Vaihe 1: Tarjoajien kelpoisuuden arviointi Vaihe 2: Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi Vaihe 3: Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointi Tarjousten käsittelyssä sekä MPY että Sonera todettiin kelvollisiksi tarjoajiksi ja molempien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia ja siksi molemmat pääsivät mukaan varsinaiseen tarjousvertailuun. Tarjouspyynnön mukaan hankkeelle valitaan yksi toteuttaja tarjouspyynnössä esitettyjen vertailutekijöiden perusteella. Liitteenä olevan tarjousvertailun perusteella MPY on jättänyt kokonaistaloudellisesti edullisemman tarjouksen. Mikkelin kaupunki on hakenut Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tukea tarjouspyynnön mukaisen runkoverkon rakentamiseksi. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy MPY tarjouksen edellyttäen että hankkeelle saadaan julkista tukea Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Hyväksyttiin. Merkitään, että ohjelmajohtaja Juha Ropponen selosti asiaa kaupunginhallitukselle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Tiedoksi Jarmo Autere

11 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 351 Blogalisaation ajan toimijaverkostot liitoskuntien kehittäjinä -hankkeen kuntarahoitus MliDno Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen, Jari Laitinen aki.kauranen@mikkeli.fi Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan myöntänyt Ruralia instituutin hallinnoimalle Blogalisaation ajan toimijaverkostot liitoskuntien kehittäjinä -hankkeelle kuntarahoitusta vuodelle 2014 yhteensä Hankkeen vuoden 2015 kuntarahituspäätös on jäänyt epähuomiossa tekemättä. Ko. hankkeessa tuetaan kansalaisten osallistumista palveluiden suunnitteluun, tuottamisen ja rahoittamiseen erilaisten medioiden kautta sekä tunnistetaan toimivat mallit tähän. Hankkeessa tehtävä tutkimus tuottaa välineitä kuntalaisten osallistumiseen ja kuntapalveluiden uudenlaiseen tuottamiseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä ja Mikkelin kaupungille kohdistuva kuntarahoitustarve vuodelle 2015 on enintään Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättä myöntää vastuuyksiköltä , tili Blogalisaation ajan toimijaverkostot liitoskuntien kehittäjinä -hankkeelle kuntarahoitusta vuodelle 2015 yhteensä enintään Hyväksyttiin. Merkittiin, että vt. talousjohtaja Jari Laitinen saapui kokoukseen klo Tiedoksi Ruralia instituutti, Mikkelin kaupunki / Mirja Kauppinen

12 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Tekninen lautakunta, 146, Kaupunginhallitus, 352, Asuntomessualueen tonttihakemukset MliDno Tekninen lautakunta, , 146 Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Liitteet 1 asuntomessutontit (002).pdf 2 tontinvaranneet_asuntomessut.pdf Kirkonvarkauden asuntomessualueen vapaat tontit ovat kesäkuun alusta lukien olleet haettavina ilman erillistä hakuaikaa ns. jatkuvan haun periaatteella. Saapuneita uusia hakemuksia käsiteltiin asuntomessujen laaturyhmässä Hakemukset läpikäytyään laaturyhmä päätti ehdottaa viiden uuden pientalotontin varaamista messurakentamista varten. Liitteenä olevassa listassa näkyvät kaikki pientalotonttien varaukset jo tehdyt sekä nyt ehdotettavat. Vastaavat tontit näkyvät myös liitteenä olevassa kartassa siten, että uusien varattavien tonttien kohdalla näkyvät varaajien nimet punaisella ja jo aiemmin varattujen kohdalla mustalla. Uudet varattavat tontit sekä niiden hakijat on merkitty listalle lihavoituna ja alleviivattuna. Tontin 17/5 hakija Leena Parkkonen on pyytänyt, että kyseinen tontti voitaisiin kaupungin alkuperäisestä messualueen tonttien hinnoittelupäätöksestä poiketen vuokrata hänelle. Koska päätöksen hinnoittelusta on tehnyt kaupunginvaltuusto, on asia tältä osin vietävä kaupunginhallituksen päätettäväksi. Nyt tehtävät varaukset ovat voimassa toistaiseksi. Tontin lopullinen luovutus edellyttää monikantasopimusta (Mikkelin kaupunki, Osuuskunta Suomen asuntomessut ja tontin vuokraaja/ostaja) sekä hyväksyttävissä olevaa rakennuslupahakemusta. Messutonttien haku jatkuu toistaiseksi siten, että vapaat tontit ovat haettavissa kaiken aikaa. Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta varaa Kirkonvarkauden asuntomessualueen pientalotontit niitä hakeneille liitteenä olevien listan sekä kartan mukaisesti. Varaukset ovat voimassa toistaiseksi, tontin lopullinen luovutus edellyttää monikantasopimusta ja hyväksyttävissä olevaa rakennuslupahakemusta.

13 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Tontin 17/5 osalta tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että valtuuston hyväksymästä messutonttien hinnoittelupäätöksestä poiketen tontti 17/5 vuokrataan Leena Parkkoselle siten, että vuosivuokra on 4 % valtuuston hyväksymästä tontin kauppahinnasta. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 352 Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Teknisen lautakunnan pykälän liitteet ovat nähtävillä kokouksessa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että valtuuston hyväksymästä messutonttien hinnoittelupäätöksestä poiketen tontti 17/5 vuokrataan Leena Parkkoselle siten, että vuosivuokra on 4% valtuuston hyväksymästä tontin kauppahinnasta. Hyväksyttiin. Tiedoksi Leena Parkkonen, Asuntomessutoimisto, Hannu Peltomaa

14 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 354 Toimistopalvelupäällikön toimen perustaminen hallintopalvelukeskukseen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan hallintopalvelukeskuksen raportin ja siinä olleet esitykset ja linjaukset. Uudistuksen tarkoituksena on keskittää tukipalvelut konsernipalveluihin, jonka tehtävänä on tuottaa kaikille toimialoille näiden tarpeiden mukaiset, laadukkaat ja yhtäläiset palvelut, kuitenkin toimialakohtaiset erot huomioiden. Arjessa toimintaa toteuttavat eri tehtäviin keskittyneet prosessit ja työtiimit. Yleishallintoprosessi vastaa kaupungin yleishallinnosta ja toimistotöistä, joita ovat muun muassa johdon assistenttitehtävät, päätöspöytäkirjojen ylläpito, verkkosivujen tekninen päivitys, kokousjärjestelyt, ilmoitusvastaavan tehtävät sekä oppilaaksiotto ja päivähoidon asiakkaaksiotto. Tiimin tehtävien lopullinen määrittely tehdään valmistelun aikana sen mukaisesti, kun muiden tiimien tehtävät selkiytyvät. Tiimiin tulee sijoittumaan alustavan suunnitelman mukaan noin 60 henkilöä. Tästä syystä tiimi jakaantuu myöhemmin sopiviin alatiimeihin. Yleishallintoprosessin henkilömäärä on suurin konsernipalvelujen tiimeistä. Yleishallinnosta vastaava vetäjä vastaa tiimin työskentelyn käynnistymisestä ja sen organisoinnista. Hän toimii tiimin työntekijöiden operatiivisena esimiehenä ja vastaa sen päivittäisestä työskentelystä. Olennaisena osana esimiehen tehtävää on myös yleishallinnon työskentelytapojen jatkuva kehittäminen. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää perustaa lukien toimistopalvelupäällikön toimen, kelpoisuusvaatimuksena soveltuva vähintään opistoasteinen tutkinto ja hyvä käytännön kokemus vaativissa toimistotehtävissä. Tehtäväkohtainen palkka tointa perustettaessa on euroa/kk, palkkahinnoitteluryhmä 01ASI040, työaika 36,25 h. Sijoituspaikka tointa perustettaessa on hallintopalvelut. Hyväksyttiin. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut, Anne Nurminen

15 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Kaupunginhallitus, 310, Kaupunginhallitus, 355, Henkilöstöpäällikön viran täyttäminen, haastatteluryhmän nimeäminen MliDno Kaupunginhallitus, , 310 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Henkilöstöpäällikkö Mauno Judström on ilmoittanut kirjallisesti irtisanoutuvansa henkilöstöpäällikön virasta. Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan eron henkilöstöpäällikön virasta myöntää kaupunginhallitus. Virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että määräaika päättyy klo Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupugninhallitus päättää myöntää Mauno Judströmille eron henkilöstöpäällikön virasta siten, että hänen virkasuhteensa Mikkelin kaupunkiin päättyy Samalla kaupunginhallitus päättää julistaa henkilöstöpäällikön viran välittömästi haettavaksi siten, että hakuaika päättyy klo ja oikeuttaa hallintopalvelut päättämään yksityiskohtaisesta hakuilmoituksesta ja ilmoituksen julkaisemisesta. Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti esitystä siten, että hakuaika päättyy klo Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 355 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Henkilöstöpäällikön virasta on julkaistu hakuilmoitus siten, että hakuaika on päättynyt klo Määräaikaan mennessä saatiin 29 hakemusta, joista yksi on perunut hakemuksensa Hakijayhteenveto jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Henkilöstöpäällikön valinnan valmistelua varten on tarkoituksenmukaista nimetä haastatteluryhmä.

16 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus nimeää haastatteluryhmän valmistelemaan vaalin suorittamista ja oikeuttaa ryhmän nimeämään haastatteluun kutsuttavat henkilöt. Kaupunginhallitus nimesi haastatteluryhmään Juha Vuoren (varalle Armi Salo-Oksa), Arto Seppälän (varalle Markku Turkia), Outi Kaurian (varalle Seija Kuikka), Vesa Himasen (varalle Veli Liikanen), hallintojohtaja Ari Liikasen, kaupunginjohtaja Timo Halosen. Tiedoksi Haastatteluryhmään nimetyt

17 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 356 Mikkelin Luistelijat ry:n yhteistyösopimusehdotus taitoluistelun SM2016-kilpailujen tueksi MliDno Valmistelija / lisätiedot: Antti Mattila antti.mattila@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Mikkelin Luistelijat SM2016 ehdotus/avustushakemus Mikkelin Luistelijat ry esittää Mikkelin kaupungille yhteistyösopimusta taitoluistelun SM-kilpailujen läpi viemiseksi. Suomen Taitoluisteluliitto on myöntänyt Mikkelin Luistelijoille SM järjestämisoikeuden (yksinluistelu ja jäätanssi). Kisat käydään jo Luistelijat esittää kaupungille yhteistyösopimusta, jonka sisältö olisi seuraava: jäähallien maksuton käyttö kisan ajan kaupunginjohtajan tervehdys käsiohjelmaan euron suuruinen avustus kilpailun järjestämiseen kaupungin mainos kilpailuohjelmaan, verkkosivulle ja jääkentän mainospaikalle Esitetyn yhteistyösopimuksen sisällön vuoksi (mm. kaupunginjohtajan tervehdys) liikuntapalvelut tuo asian kaupunginhallituksen päätettäväksi. Lisäksi haettu avustussumma on niin suuri, ettei sitä voida liikunta- ja nuorisopalveluiden avustusmäärärahoista myöntää. Kaupunginhallitus on aiemmin tukenut suuria urheilutapahtumia eri tavoin. Liikuntapalvelut esittää, että kaupunginhalitus päättäisi tukea taitoluistelun SM-kilpailuja kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta. Samalla kuitenkin huomautetaan, että mikäli kaupunginhallitus päätyisi myöntämään jäähallit vastikkeetta kisakäyttöön, sen tulisi osoittaa omista varoistaan liikuntapalveluille kompensaatio menetetyistä tuloista, jotka alustavan varauksen perusteella ovat noin 1700 euroa, tai ottaa asia mahdollisesti myöntämässään avustussummassa huomioon siten, että liikuntapalvelut laskuttaa jäähallivuokran Mikkelin Luistelijoilta. Arvio summasta saattaa varsinaisen jäävuorovarauksen myötä vielä muuttua. Mikkelin Luistelijat ry:n ehdotus on liitteenä. Liikunta- ja nuorisojohtaja: Kaupunginhallitus päättää tukea taitoluistelun SMkilpailuja. Kaupunginhallitus päättää tuen suuruudesta ja muista Mikkelin Luistelijat ry:n esittämistä tukimuodoista. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki osallistuu ja tukee Mikkelin Luistelijat ry:tä SM-kilpailujen toteuttamisessa Mikkelissä seuraavasti:

18 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) kaupunki on yksi pääyhteistyökumppaneista (kaupungin logot tapahtumajulkaisuissa sekä mainokset jääkentällä), SM-kilpailujen nettisivuilla on linkki kaupungin nettisivuille, kaupunki voi käyttää SM-kilpailua omassa markkinoinnissa, kaupunki myöntää avustusta Mikkelin Luistelijat ry:lle SMkilpailujen järjestämiseen euroa ja myöntää SM-kilpailujen toteuttamiseen korvauksetta jäähallit käyttöön kilpailujen ajan, molemmat kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta ( ), kaupunki nimeää yhteyshenkilöksi liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattilan ja valtuuttaa hänet sopimaan yksityiskohtaiset järjestelyt tämän päätöksen puitteissa. Hyväksyttiin. Tiedoksi Antti Mattila, Mikkelin Luistelijat ry

19 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 357 Mikkelin Montessori-päiväkodin tukeminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Montessori-päiväkodin tukeminen Mikkelin Montessori-päiväkoti on toimittanut kaupunginhallitukselle päivätyn avustusanomuksen: "Mikkelin Montessori-päiväkoti hakee Mikkelin kaupunginhallitukselta euroa avustusta toimintansa jatkumisen turvaamiseksi. Avustus käytetään budjettivajeen kattamiseen ja henkilökunnan palkkojen maksamiseen. Avustuksesta on keskusteltu Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan, Osmo Ukkosen, ja Mikkelin Montessoripäiväkodin edustajien välisessä tapaamisessa Montessoripäiväkodilla. Avustushakemus oli kasvatus- ja opetuslautakunnan käsittelyssä , mutta avustusta ei myönnetty, koska varhaiskasvatuksella ei ollut antaa kyseistä rahasummaa. Montessori-päiväkodin taloudellista tilannetta on käyty läpi myös varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiaisen kanssa ja olleissa tapaamisissa. Oheisessa kirjelmässä asiaan liittyvät tarkemmat tiedot. Mikkelissä Anna-Liisa Immonen, puheenjohtaja Mikkelin Montessori-päiväkodin kanantusyhdistys ry." Soila Järvinen, päiväkodin johtaja Mikkelin Montessoripäivä-koti Mikkelin Montessori-leikkikoulu on Mikkelin kaupungissa toimiva yksityinen vaihtoehtopedagogiikkaa tarjoava päiväkoti. Toimintaa ylläpitää Mikkelin Montessori-leikkikoulun kannatusyhdistys ry. Toimintaa ylläpidetään hoitomaksutuotoin sekä varainkeruu- ja lahjoitustoiminnan varassa. Montessori-leikkikoulu tarjoaa yksityistä päivähoitoa ja lisäksi kaupunki on ostanut päiväkodilta esiopetuspalveluja. Kaupunki tukee yksityisiä päiväkoteja päivähoidon talousarvion kautta. Tuki on tarkoitettu tilakustannusten kompensoimiseen. Varsinaiseen toimintaan liittyviä yleisiä avustuksia ei ole myönnetty. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että avustusta Montessori-leikkikoululle ei myönnetä. Kaupunki tukee yksityisiä päiväkoteja vuokratuen muodossa, eikä ole perusteltua yksityisten päiväkotien tasapuolinen kohtelu huomioiden laajentaa kaupungin avustusten myöntämisperusteita koskemaan myös tapauskohtaisia normaaleja toiminnallisia tilanteita.

20 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Montessori-leikkikoulun kannatusyhdistys ry

21 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) 359 Sotahistoriakeskus Mikkeli -hankkeen ohjausryhmään kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginhallitus Valmistelija: esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen, p , museotoimenjohtaja Matti Karttunen, p Lappeenrannassa oli vuosina kehitteillä valtakunnallinen Sotahistoriakeskus Kannas -hanke. Kaupunki vetäytyi suunnitelmasta keväällä 2013, jonka jälkeen ideaa tarjottiin Mikkelille. Asia todettiin selvittämisen arvoiseksi. Kaupunginhallitus myönsi esiselvityshankkeelle omarahoitusosuuden kaupunginhallituksen käyttömäärärahoista ja Etelä- Savon maakuntaliitto EU-rahan. Esiselvitys toteutettiin loppuvuodesta Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityksessä kartoitettiin sisällöllisiä, toiminnallisia, tilallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia perustaa Mikkeliin valtakunnallinen sotahistoriaa käsittelevä tieto- ja näyttelykeskus. Selvitys valmistui marraskuun lopussa 2014 ja sitä esittelevä painotuote vuoden lopussa. Selvityksessä käytettiin hyväksi Lappeenrannan Kannas-keskuksen aineistoja. Esiselvityksen aikana käytiin opintomatkalla eurooppalaisissa sotahistoriakohteissa (matkaraportti liitteenä), tehtiin alustava liiketoimintasuunnitelma ja selvitettiin digitaalisuuden mahdollisuuksia osana sotahistoriakeskuksen toimintaa. Esiselvityksen aikana hanketta esiteltiin OKM:lle, puolustusvoimille/pvpe/henkilöstöosasto/ sotamuseo/maave sekä useille muille tahoille. Palaute oli positiivista ja kannustavaa. Esiselvitys osoitti, että sotahistoriakeskukselle on runsaasti sisällöllisiä mahdollisuuksia ja se sopisi hyvin Mikkelin valtakunnalliseen profiiliin päämajakaupunkina sekä arkistoinnin ja sähköisten palveluiden kehittäjänä. Suomessa ei ole museota/tietokeskusta, jossa kohtaavat Suomen sota- arkija poliittinen historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat yleisöä houkuttelevia käyntikohteita; keskus toimii matkailun sisältönä ja osana arvoketjua. Keskus on mahdollisuus tehdä uudenlainen, innovatiivinen ja vuorovaikutteinen fyysinen ja virtuaalinen käyntikohde. Digitaalisten palvelujen ja digitaalisuuden hyödyntäminen sekä näyttelyissä että verkkotoiminnassa tulee olemaan sotahistoriakeskuksen toiminnassa keskeistä. Mikkeli on Suomen toiseksi merkittävin arkistokaupunki, johon jo toimivien Mikkelin maakunta-arkiston ja Elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan lisäksi valmistuu 2017 Kansallisarkiston laajennus. Kaupungissa toimii Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus ja Digital-Mikkeli klusteri, joka edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm. arkistointiin, digitointiin ja

22 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) sähköiseen asiointiin sekä sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. Samalla se tukisi kaupungissa jo toimivia Päämaja- ja Jalkaväkimuseoita sekä muuta alueen sotahistoriaan liittyvää toimintaa, joka on vuonna 2013 hyväksytyssä Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmassa linjattu yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen alueista kulttuuriperinnön hyödyntämisessä. Liittyen sotahistoriakeskuksen valmisteluun Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Miset Oy:lle määrärahan ( ) käytettäväksi Mikkelissä tehtävään sotahistorian tuotteistamiseen. Installaatio Kokemus kotirintaman pommituksissa on kosketusnäytölle/seinälle ja verkkoon tehtävä esitys, jossa pilotoidaan tulevan sotahistoriakeskuksen esittämisen tapoja. Esiselvityksen aikana todettiin tarve ja käytiin neuvotteluja Kansallisarkiston kanssa sotahistoriaan liittyvien palvelujen kehittämisestä verkossa ja heidän näkökulmastaan tarve toiminnan koordinoinnille. Yhtymäkohta on sotahistoriakeskuksen verkkopalveluissa (memoriaali). Esiselvityshankkeen esitys on, että suunnittelua jatketaan tavoitteena mahdollisimman tarkka ja kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Jatkotyö hankkeistetaan, ja suunnittelun ohella toteutetaan digitaalisia ja verkkoratkaisuja, jotka palvelevat jo olemassa olevaa toimintaa. Hankkeesta on käyty alustavia keskusteluja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen esittelee selvityksen tuloksia ja jatkohankesuunnitelmia. Matkaraportti Liite 1 Esiselvitysraportti Liite 2 Esiselvitys Liite 2A : Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Sotahistoriakeskus Mikkeliesiselvityshankkeen raportin ja antaa ohjeet hankkeen jatkovalmisteluun. : Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esittelijä esitti, että kaupunki osallistuu jatkotyön hankkeeseen 30 %:n omarahoistusosuudella, mikä katetaan vuonna 2015 kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahoista. Lisäksi keskustelun aikana Veli Liikanen esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut Liikasen esitystä, se raukesi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun esityksen ja merkitsi tiedoksi Sotahistoriakeskus Mikkeli-esiselvityshankkeen raportin. Merkitään, että esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Hankehakemuksen mukaan on hankkeen ohjausrymään kutsuttu seuraavien tahojen edustajat:

23 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki luottamushallinnon edustaja, Mikkelin kaupunki Matti Karttunen, museotoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Miset Oy ja Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry Noora Talsi, tutkimusjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Matti Malinen, pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus Vesa Tervo, puheenjohtaja, Jalkaväen säätiö Puolustusvoimat (MAAVE ja/tai Mikkelin varuskunta), edustaja Mikko Karjalainen, dosentti, Suomen Sotahistoriallinen Seura Jaana Kilkki, arkistoneuvos, Kansallisarkisto Janne Vilkuna, professori, Jyväskylän yliopisto Alueen kansanedustaja/-edustajia, joka OKM:n toimialan valiokunnissa tmv. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus nimeää edustajansa hankkeen ohjausryhmään. Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään Olli Nepposen ja Markku Turkian. Tiedoksi Nimetty henkilö

24 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65, Kaupunginhallitus, 224, Kaupunginhallitus, 360, Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen MliDno Kaupunginhallitus, , 214 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen Liitteet 1 Liite Aiesopimus Mamk Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella. Aiemmat selvitykset Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu. Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella. Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa

25 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta. Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa. Perusteluja areenalle Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa.

26 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan. Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen. Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa -hankesuunnitelmassa.

27 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Aiesopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen viimeistään mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä. Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Esitys kaupunginvaltuustolle. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavalla lauseella: Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Veli Liikanen esitti, että aiesopimusta ei tehdä vaan valmistelua jatketaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja.. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaisemista siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Sari Teittinen, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Vesa Himanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Outi Kauria, Veli Liikanen ja Jaakko Väänänen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, , 65

28 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Liitteet 1 Liite kv Aiesopimus Mamk 2 Liite kv Äänestysluettelo Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman päätöksenteon yhteydessä ja, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti mm. valtuutettujen Outi Kaurian, Erkki Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana seuraavaa: "MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Väänäsen esitystä, äänestävät "ei", ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa-ääntä, 16 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle. Merkitään, että valtuutettu Matti Piispa poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn jälkeen klo Kaupunginhallitus, , 224 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen

29 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus nimeää Areenahankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajat Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin. Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Seija Kuikan, Arto Seppälän ja Olli Nepposen sekä lisäksi Veli Liikasen, Kati Kähkösen, Erkki Rantalaisen, Ari Liikasen, Jouni Riihelän ja Virpi Siekkisen. Kaupunginhallitus, , 360 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Osakassopimus Areena Oy, versio Liite Yhtiöjärjestys Areena Oy 3 Liite Areenan osakeomistus vuosittain 4 Liite Perustamissopimus Areena Oy Kaupunginhallitus nimesi kokouksessaan Areena-hankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajiksi Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Seija Kuikan, Arto Seppälän ja Olli Nepposen sekä Mikko Siitosen, Kati Kähkösen, Erkki Rantalaisen, Ari Liikasen, Jouni Riihelän ja Virpi Siekkisen.Lisäksi kaupunginjohtaja Timo Halonen on osallistunut neuvotteluihin viran vastaanottamisen jälkeen. Neuvotteluryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja neuvotteluiden perusteella päätynyt esittämään molemmille osapuolille hyväksyttäväksi liitteenä olevat valmisteluasiakirjat. Olennaisimmat muutokset aiesopimukseen ovat: Yhtiölle muodostetaan kaksi osakesarjaa: A-sarja ja K-sarja. Osakesarjat eroavat toisistaan siten, että A-sarjan osakkeilla on sata (100) ääntä ja K- sarjan osakkeilla yksi (1) ääni. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n sopimuksen allekirjoitusajankohtana omistamat osakkeet (2 025 kappaletta) ovat A-sarjan osakkeita. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuorisoopiston kannatusyhdistys ry sitoutuvat järjestämään suunnatut osakeannit ja merkitsemään anneissa A-sarjan osakkeita niin, että Mikkelin kaupunki merkitsee osakkeita eurolla.lisäksi sopijapuolet sitoutuvat toteuttamaan suunnattuja osakeanteja Mikkelin kaupungille ja kaupunki sitoutuu merkitsemään anneissa K-sarjan osaketta kunkin kalenterivuoden tammikuun viimeiseen päivään mennessä

30 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) välisenä aikana, yhteensä K-sarjan osaketta. Kunkin osakkeen merkintä-hinta on 100 euroa, yhteensä euroa per vuosi. Näillä osakejärjestelyillä yhtiön määräysvalta siirtyy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:ltä alkaen kaupungille edellyttäen, että se on täyttänyt kaikki osakassopimuksen mukaiset suoritusvelvoitteensa. Näiden osakejärjestelyiden lisäksi Mikkelin kaupunki sitoutuu vuokraamaan Areenan tiloja ja ostamaan tilojen käyttöoikeuksia ja halliyhtiön palveluita erikseen sovittavalla tavalla euron arvosta (alv 0 %) vuosittain Areenan valmistumista seuraavan 15 vuoden aikana. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki osallistuu Areena Oyn yhtiön toimintaan Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry:n kanssa valmisteluasiakirjojen mukaisesti ja että kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa tekemään niihin vähäisiä muutoksia. Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Minna Pöntisen ja Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: "MAMK Areena on kieltämättä hankkeena hyvä mutta ajankohta ja taloustilanne on se, että tässä tilanteessa en voi kannattaa hanketta. Hanketta arvioitaessa on huomioitava taloustilanne, jossa kaupunki on useana vuotena joutunut karsimaan palvelujaan sosiaalipalveluja ja varsinkin kouluverkkoa on karsittu ja jälleen ovat karsinnan kohteena tulevassa talousarviossa. On varsin vaikeaa perustella kuntalaisille samanaikaisesti veronkorotuksia tuntuvaa lainanottoa palvelujen alasajoa ja palveluverkoston mm.liikuntapaikkojen lakkauttamista ja karsintaa. Vaikutus Areenaan sitoutuminen kaupungille on vuosittaiseen talousarvioon euron rahamenoon? Esitän, ettei kaupunki tässä taloustilanteessä lähde hankkeeseen mukaan." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Jaana Vartiainen, Petri Pekonen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Hannu Kilkki, Olli Nepponen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Sari Teittinen) ja 4 ei-ääntä (Outi Kauria, Kati Kähkönen, Jaakko Väänänen, Minna Pöntinen) ja yksi tyhjä ääni (Vesa Himanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Veli Liikanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Veli Liikasen tilalle saapui kokoukseen hänen varajäsen Minna Pöntinen klo Merkitään, että sivistysjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Heikki Siira selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.

31 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (51) Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän pykäkän osalta. Merkitään, että vt.talousjohtaja Jari Laitinen saapui kokoukseen klo ja poistui klo ja vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Talo saapui kokoukseen klo Merkitään, että tämän pykälän jälkeen Minna Pöntinen poistui kokouksesta klo ja Veli Liikanen saapui takaisin kokoukseen. Tiedoksi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry