PALO- JA ÄÄNIKIRJA 1 1

PALO- JA ÄÄNIKIRJA 1

PALO- JA ÄÄNIKIRJA Tämä kirja kuvailee siinä esiteltyjen tuotteiden käyttöehtoja ja teknisiä ominaisuuksia. Kirjan sisältö on voimassa sen julkaisuhetkellä ja kunnes se korvataan seuraavalla painetulla tai digitaalisella versiolla. Viimeisin versio on aina saatavilla Parocin verkkosivuilta. Kirja esittelee sovelluksia, joihin tuotteidemme toiminnallisuus ja tekniset ominaisuudet on suunniteltu. Tämä ei kuitenkaan merkitse kaupallista takuuta, koska sovelluksissa käytetään myös kolmannen osapuolen komponentteja, joihin meillä ei ole täyttä kontrollia. Jos tuotteitamme käytetään muissa kuin kirjassa esitellyissä sovelluksissa, emme voi taata tuotteidemme sopivuutta. Jatkuvan kehitystyömme takia varaamme oikeuden muutoksiin. PAROC ja punavalkoiset raidat ovat Paroc Oy:n ja Paroc Groupin rekisteröityjä tavaramerkkejä. ISBN 978-952-68342-0-7 (sid.) ISBN 978-952-68342-1-4 (PDF) 4041 0037 Painotuote

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. PALO JA ÄÄNI RAKENNUKSISSA 1.1. Huonepalo...8 1.2. Palokuorma...8 1.3. Rakenteellisen paloturvallisuuden periaatteet...9 1.4. Paloluokitukset...10 1.5. Ääni...12 2. MÄÄRÄYKSET SUOMESSA 2.1. Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet...20 2.2. Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus, ohjeet...25 2.3. Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet...26 2.4. Autosuojien paloturvallisuus, ohjeet...27 2.5. Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus, ohjeet...28 2.6. Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus, ohjeet...30 2.7. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, määräykset ja ohjeet...33 3. KIVIVILLAN HYVÄT OMINAISUUDET 3.1. Paloturvallisuus...36 3.2. Äänenvaimennus...37 3.3. Lämpö- ja kosteustekniset ominaisuudet...37 4. PALOSUOJAUS JA OSASTOINTI ERISTÄMÄLLÄ 4.1. Palo-osastointi...40 4.2. Puurakenteet...40 4.3. Betonilaatan palosuojaus...41 4.4. Teräsrakenteet...42 4.5. Sisäverhous...45 5. MELUNTORJUNTA AKUSTOIMALLA 5.1. Melu...48 5.2. Meluntorjunnan suunnittelu...49 5.3. Koneet ja laitteet...51 5.4. Väliseinät...53 5.5. Kelluvat lattiat...53 5.6. Vaimennus teollisuustiloissa...54 5.7. Ilmakanavien äänenvaimennus...55 6. KORJAUSRAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS JA ÄÄNENERISTYS 6.1. Paloturvallisuus...58 6.2. Ääneneristys...59 7. PAROC-RAKENNERATKAISUJA 7.1. Alapohjat...62 7.2. Ulkoseinät...63 7.3. Väliseinät...78 7.4. Välipohjat...82 7.5. Yläpohjat...84 7.6. Alakatot...91 7.7. Puukerrostaloratkaisut...94 7.8. Liitosdetaljit...104 7.9. PAROC-sandwichelementit...111 7.10. Talotekniikka...120 8. REFERENSSIT 2 3

JOHDANTO Viimeiset kymmenen vuotta Paroc on panostanut rakennusten energiatehokkuuteen. On kehitetty passiivitalokonsepti Suomen oloihin ja siihen sopivat energiatehokkaat rakenteet sekä talotekniset ratkaisut. Rakennusten energiatehokkuus on ollut tuotekehityksen ja myös viestinnän keihäänkärki. Rakenteiden toimivuuden varmistamiseksi on tehty palotestejä ja akustisia laskelmia, joista saatu tieto on nyt koottu tähän kirjaan. Jotta kirjan koko pysyisi kohtuullisena, ratkaisut on esitetty ikoneina, joilla kullakin on numerotunnus. Halutessaan lukija löytää saman aineiston Parocin verkkopalvelusta paroc.fi, jossa vastaavat ratkaisut on esitetty normaalikoossa eri formaateissa. Suunnittelijan on helppo numerotunnuksen avulla valita haluamansa materiaali. Nyt on tullut aika paneutua rakenneratkaisujen paloturvallisuuteen ja ääniteknisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena on tarjota rakentamisen piirissä toimiville asiantuntijoille helppokäyttöinen käsikirja, johon on koottu paloturvallisia rakenneratkaisuja, jotka samalla parantavat tilojen akustista laatua. 4 5

1. PALO JA ÄÄNI RAKENNUKSISSA Lue lisää: paroc.fi

1. PALO JA ÄÄNI RAKENNUKSISSA Edellytyksinä palon kehittymiselle rakennuksessa ovat riittävän korkea lämpötila, palava materiaali sekä hapen saanti. 1.1. HUONEPALO Rakennuksen paloturvallisuus on yksi EU:n rakennustuoteasetuksen (CPR) olennaisista vaatimuksista. Tiukentuneiden energiatehokkuusvaatimusten seurauksena kiinteiden palokuormien määrä rakennuksissa on lisääntynyt huomattavasti. Rakennusten paloturvallisuudessa on lähinnä kysymys henkilöturvallisuudesta, mutta se käsittelee myös materiaalisten arvojen turvaamista. Palo-onnettomuuksien tilasto osoittaa, että vakavimmin henkilöturvallisuuteen vaikuttavat savu ja myrkylliset kaasut. Ne tappavat ennen kuin lämpötila on noussut tai liekit syntyneet. Sen vuoksi henkilöturvallisuuden tärkein suunnittelukriteeri on nopean evakuoinnin varmistaminen palotilanteessa. Viime vuosien aikana energiatehokkusvaatimukset rakennuksissa ovat tiukentuneet ja sen seurauksena lämmöneristeiden määrä on kasvanut huomattavasti. Palavia lämmöneristeitä käytettäessä rakennuksen palokuorma on huomattavsti aikaisempaa suurempi. 1.2. PALOKUORMA Palokuorma määritetään ensi sijassa palo-osaston käyttötavan perusteella. Palokuorma voidaan myös määrittää luotettavan arvion perusteella tai laskelmalla. Palonkehitystä laskettaessa otetaan huomioon myös palokuorman sijainti, palamisnopeus ja palamisominaisuudet. Palokuorman määrityksen lähtökohtana on tilojen pääkäyttötapa. Rakennuksessa on usein tästä palokuormaltaan poikkeavia palo-osastoja. Tällöin saattaa olla tarpeen määrittää kunkin osaston palokuorma erikseen ja mitoittaa kyseiseen palo-osastoon liittyvät rakenteet tämän mukaan. Eri käyttötavat sijoitetaan palokuormaryhmiin palokuorman tiheyden mukaan. Palokuormaryhmät ovat seuraavat: PALOKUORMARYHMÄT yli 1 200 MJ/m 2 Varastot, jotka ovat erillisiä paloosastoja. Tuotanto- ja varastotilojen palokuorma määritellään tai arvioidaan kohdekohtaisesti. 600 1 200 MJ/m 2 Osa kokoontumis- ja liiketiloista kuten myymälät, näyttelyhallit ja kirjastot asuinrakennusten kellariosastot, jotka sisältävät irtaimistovarastoja, moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltotilat. alle 600 MJ/m 2 Asunnot, majoitustilat ja hoitolaitokset, osa kokoontumis- ja liiketiloista kuten ravintolat, enintään 300 h-m 2 :n myymälät, toimistot, koulut, urheiluhallit, teatterit, kirkot ja päivähoitolaitokset, autosuojat. Yleensä tähän ryhmään saa sijoittaa myös muihin palokuormaryhmiin kuuluvia tiloja, mikäli tilat varustetaan tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Tämä ei koske 3 8-kerroksisia P2-luokan rakennuksia. Kantavien ja osastoivien rakennusosien palokestävyysvaatimukset perustuvat edellä esitettyyn palokuormaryhmitykseen. Edellytyksinä palon kehittymiselle rakennuksessa ovat palava materiaali sekä hapen saanti. Aikaisempaa laajempi palavien rakennustarvikkeiden kuten puun ja palavien lämmöneristeiden käyttö ovat lisänneet rakennusten palokuormaa. 1.3. RAKENTEELLISEN PALOTURVALLISUUDEN PERIAATTEET Palon ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää rajoittaa palavien materiaalin syttyminen ja estää palon leviäminen käyttämällä rakennustarvikkeita joiden Esimerkkejä palokuormista (MJ/kg) Puu 19 Tekstiilit 17 21 Paperi 16 18 Polyuretaani 24 Polystyreeni 42 Bensiini 44 Kivivilla 1 syttymisherkkyys- ja palolevittämisluokka (Euroclass) on mahdollisimman korkea. Palon toisessa vaiheessa ja siitä eteenpäin palon leviämistä voidaan rajoittaa käyttämällä rakenteellisia ratkaisuja, joiden palonkestävyys (REI-luokka) on mahdollisimman hyvä. Rakennuksen suojaaminen palolta voi perustua kahteen periaatteeseen: aktiiviseen ja passiiviseen. Aktiivinen suojaus tarkoittaa järjestelmiä, jotka aktivoituvat mekaanisesti tai elektronisesti palon sattuessa, kun taas passiivinen suojaus tarkoittaa paloa kestävien rakenteiden käyttöä, jotka estävät rakennuksen sortumisen ja palon leviämisen osastosta toiseen. 8 9

PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Passiivinen palosuojaus on oleellinen osa rakennuksen rakenteellista paloturvallisuutta. Passiivisella suojauksella pyritään rajoittamaan palo tai hidastamaan sen leviämistä sekä suojaamaan kriittiset rakenteet kuten pilarit ja palkit romahtamiselta palon aikaisessa vaiheessa. Talotekniset järjestelmät kuten putket ja ilmahormit suojataan palamattomalla eristeellä. Palon leviäminen palo-osastosta toiseen estetään palokatkoin osastoivien rakenteiden kohdalla. AKTIIVINEN PALOSUOJAUS Aktiivinen palosuojaus on kiinteä osa rakennuksen paloturvallisuuden suunnittelussa. Sitä luonnehtivat ilmaisimet, jotka toimiakseen vaativat jonkinasteisen liikkeen tunnistamisen. Palo havaitsemiseksi käytetään savun, liekkien ja lämpötilan tunnistimia, jotka tarvittaessa antavat hälytyksen sekä rakennuksessa olijoille että palokunnalle. Savunpoistojärjestelmiä käytetään usein isommissa rakennuksissa, joissa savun poisto ikkunoiden kautta on vaikeaa. Järjestelmien tarkoituksena on näkyvyyden säilyttäminen pelastautumisen aikana. Savunpoistojärjestelmiin voidaan myös kytkeä lämmönpoisto tarkoituksena estää palon eteneminen lieskahdukseen asti. Sprinklerijärjestelmiä käytetään kaikentyyppisissä rakennuksissa, niin liike- kuin asuinrakennuksissakin. Kun verrataan paloturvallisuuden järjestelmiä keskenään on helppo löytää perusteita passiivisen järjestelmän puolesta. Se on kustannuksiltaan edullisempi eikä vaadi huoltoa ja ylläpitoa. Aktiiviset järjestelmät ovat kalliita sekä rakentaa että huoltaa rakennuksen käyttöiän ajan. Kivivilla on erinomainen esimerkki passiivisesta palonsuojauksesta; samalla kun se toimii lämmön- ja ääneneristeenä, se takaa huipputason paloturvallisuuden. Paroc kivivillan palotesti 1.4. PALOLUOKITUKSET RAKENNUSTARVIKKEET Suomessa käytettävät rakennustarvikkeet paloluokitellaan, paloluokat testataan ja ilmoitetaan standardin [1] mukaisesti. Rakennustarvikkeet jaetaan palo-ominaisuuksiensa perusteella seitsemään pääryhmään. Näiden lisäksi luokitellaan tarvikkeiden savuntuotto-ominaisuuksia sekä palavien pisaroiden syntymistä. Rakennustarvikkeiden paloluokat ovat: Paloluokka A1 A2 B C D E F Savuntuotto- ja pisarointiominaisuudet s1 s2 s3 d0 d1 d2 Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määritelty Savuntuotto on erittäin vähäistä Savuntuotto on vähäistä Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksia Palavia pisaroita tai osia ei esiinny Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia Suomen paloturvallisuusmääräyksissä (RakMk E1, 2011) on valittu käytettäväksi seuraavat rakennustarvikkeiden paloluokat, joista myös joitakin esimerkkejä ohessa: Luokka A1 A2-s1, d0 B-s1, d0 B-s2, d0 C-s2, d1 D-s2, d2 E, F Esimerkkejä tarvikkeista Kivi- ja tiilituotteet, teräkset, lasi, kivivilla Osa kipsilevytuotteista, mineraalivillatuulensuojalevytuotteita, osa mineraalivilloista Osa levytuotteista Palosuojattuja/pinnoitettuja vanerituotteita Osa pinnoitetuista vanerituotteista, osa akustiikkatuotteista, joitakin muovisia ilmanvaihtokanavia, joitakin pinnoitettuja PIR-muovieristetuotteita Sahatavara, puutuotteet, jotkut muovituotteet, osa solupolyuretaanieristeistä Solupolystyreenieristeet, osa solupolyuretaanieristeistä. Näitä luokkia ei ole suomalaisissa paloturvallisuusmääräyksissä käytössä, näitä tuotteita voi tällä hetkellä käyttää rakennuksissa, joissa ei ole määräysten mukaan rajoitteita palavien tarvikkeiden käytölle. Käyttöön valittujen luokkien mukaisesti paloturvallisuusmääräyksissä on vaatimuksia rakennustarvikkeiden käytölle riippuen rakennuksen paloluokasta ja käyttötavan riskialttiudesta henkilöturvallisuudelle. Mutta esimerkiksi keveimmässä, P3-luokan rakennuksessa, johon pienehköt, enintään 2-kerroksiset asuinrakennukset kuten omakotitalot ja rivitalot saa rakentaa, ei ole määräyksissä vaatimuksia materiaalien käytölle, vaan niissä saa käyttää palavia rakennustarvikkeita. RAKENNUSOSAT Rakennusosat kuten yläpohjat, seinät, alapohjat, väliseinät ja talotekniset järjestelmät kuten ilmahormit ja putkistot luokitellaan niiden palonkestävyyden perusteella. Käytössä on REI-luokitus, jossa R tarkoittaa kuormankantokykyä, E tiiviyttä ja I eristyskykyä. Luokitukseen voidaan tarvittaessa sisällyttää myös rakenteen palon aikainen iskunkestävyys, joka merkitään kirjaimella M [2]. REI-luokitukseen kuuluvat ominaisuudet testataan täyden mittakaavan uunissa, joka lämpötila ohjataan standardisoidun palokäyrän mukaisesti [3]. Testitulokset ilmoittavat kuinka monta minuuttia rakenne kestää ennekuin kunkin kriteerin raja-arvot saavutetaan. Mikäli tuloksena saavutetaan luokka REI 60, tulos tarkoittaa, että rakenteen kantokyky, tiiveys ja eristyskyky kestävät paloa tunnin ajan. Merkintöjen R, REI, RE, EI, E, M jälkeen ilmoitetaan palonkestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 240. Näin muodostuva merkintä on rakennusosan paloluokka. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT Pääperiaate taloteknisten järjestelmien läpivientien suunnittelussa on säilyttää vaadittu palokestävyysluokka. Esimerkiksi kun ilmahormi läpäisee palo-osastojen välisen seinän, jonka palonkestävyysluokka on REI 60, hormin palonkestävyyden tulee olla REI 30 läpiviennin kummallakin puolella sekä hormin sisäpuolista että ulkopuolista paloa vastaan. Hormin mekaaninen lujuus turvataan eristämällä se palamattomalla eristeellä esimerkiksi kivivillalla. Standardin EN 1366-1 mukaisessa koestuksessa osoitetaan ilmanvaihtojärjestelmän kyky rajoittaa palon leviäminen osastosta toiseen. Koestus ei rajoitu hormin palonkestävyyteen, vaan siinä otetaan huomioon myös ripustusjärjestelmän sekä seinien ja välipohjien läpivientien palonkestävyys. Testi jakaantuu kahteen osaan: hormin ulkopuoliseen ja hormin sisäpuoliseen paloon. Yksi pystyja vaakasuuntainen hormi tarvitaan kumpaakin tapausta varten eli koestus käsittää yhteensä neljä hormia. RAKENNUKSET Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaan rakennukset jaetaan kolmeen paloluokkaan. Paloluokkaan P1 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden oletetaan pääsääntöisesti kestävän palossa sortumatta. Rakennuksen kokoa ja henkilömäärää ei ole rajoitettu. Paloluokkaan P2 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden vaatimukset voivat olla paloteknisesti edellisen luokan tasoa matalampia. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan asettamalla vaatimuksia erityisesti seinien, sisäkattojen ja lattioiden pintaosien ominaisuuksille. Lisäksi kerroslukua ja henkilömääriä on rajoitettu käyttötavasta riippuen. Paloluokkaan P3 kuuluvan rakennuksen kantaville rakenteille ei aseteta erityisvaatimuksia palonkeston suhteen. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan rakennuksen kokoa ja henkilömääriä rajoittamalla käyttötavasta riippuen. 10 11

edelleen toiseen huonetilaan. Kaksinkertainen rakenne on jousi-massajärjestelmä. Jos rakenteen puoliskoilla on sama massa, järjestelmän resonassitaajuus lasketaan kaavasta: man suuri, kuitenkin korkeintaan 32 db. Referenssikäyrän arvo 500 Hz:n kohdalla on mitattujen arvojen ääneneristysindeksi R w tai R w. R = L 1 L 2 + 10 x log 10 (S/A) L 1 L 2 S A Äänen painetaso lähetyshuoneessa Äänen painetaso vastaanottohuoneessa Rakenteen ala Vastaanottohuoneen absorptioala Ääneneristysindeksiä R W käytetään silloin kun kyseessä on ihmisääni. Tapauksissa, joissa äänenlähde on esimerkiksi radio tai liikenne, ääneneristysindeksiä Rw täydennetään lisätermeillä. Esimerkiksi liikennemelun osalta käytetään termejä R W + C tr ja R W + C tr,50-3150. 1.5. ÄÄNI Ääni on yksi rakennustuoteasetuksen olennaisista vaatimuksista. Huoneakustiikka ja äänieristys ovat nykyaikaisen rakennuksen tärkeitä mukavuustekijöitä. Mukavuuden ohella ääni ja melunvaimennus voivat työympäristössä olla myös terveys- ja turvallisuustekijöitä. Mitä enemmän on tarvetta rakentaa tiiviisti lähelle liikenneväyliä, sitä suurempi tarve on kehittää hyviä ääneneristysratkaisuja. Rakentamismääräyksiä ollaan myös tiukentamassa kohti parempaa ääneneristystä. Rakennusta suunniteltaessa ääntä tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ensiksi kuinka äänilähteet kuten talotekniikan, hissien ja pumppujen aiheuttama ääni voidaan minimoida ja toiseksi kuinka ääneen rakennuksen sisällä voidaan vaikuttaa akustoinnilla ja äänieristyksellä. AKUSTOINTI Kun ääniaalto kohtaa pinnan, osa siitä heijastuu ja loput absorboituu pintaan. I in = I r + I a α = I a / I in ρ = I r / I in I in Pintaan kohdistuneen äänen intensiteetti, W/m 2 I a Absorboituneen äänen intensiteetti, W/m 2 I r Heijastuneen äänen intensiteetti, W/m 2 α Absorptiokerroin ρ Heijastuskerroin Kullakin pinnalla on absorptionsa. Jos pinta on rakenteeltaan avoin kuten esimerkiksi reikälevy ja takana on huokoinen aine, ääniaallot tunkeutuvat pinnan läpi ja äänienergia muuttuu lämmöksi. Huonetilan pintojen absorptio voidaan mitata jälkikaiunta-ajan avulla. Jälkikaiunta-aika määritellään aikana, jonka kuluessa äänen painetaso laskee 60 db sen jälkeen kun testilaukaus on ammuttu. Jälkikaiunta-aika voidaan ilmaista kaavalla: T = 0,16 V/A T Jälkikaiunta-aika, s V Huoneen tilavuus, m 3 A Huoneen absorptio, m 2 ÄÄNENABSORPTIOKERROIN Kun ääniaalto kohtaa huonetilassa pinnan, määrätty osa siitä absorboituu. Absorboitunutta osaa kuvataan apsorptiokertoimella α, joka voi saada arvoja väliltä 0 ja 1. Huoneen absorptio lasketaan kertomalla kunkin pinnan ala sen apsorptiokertoimella ÄÄNTÄERISTÄVIEN RAKENTEIDEN TOIMINTA Kun ääni kohtaa yksinkertaisen rakenteen, antaa äänenpaine rakenteelle sitä suuremman kiihtyvyyden, mitä pienempi rakenteen massa on. Fysiikan peruslaista F=ma voidaan johtaa ääneneristyksen massalaki: R = 20 lg m + 20 lg f 49 R Rakenteen ääneneristävyys (db) m Rakenteen massa (kg/m 2 ) f Taajuus (Hz) Massalain perusteella saatavasta ääneneristävyydestä voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä. Ääneneristävyys on korkeilla äänillä parempi kuin matalilla, joten niiden eristäminen on helpompaa. Rakenteen massan kaksinkertaistaminen lisää ääneneristävyyttä 4 6 db. Massan lisääminen auttaa silloin kun rakenne on alunperin kevyt, raskasta rakennetta ei pienellä massan lisäyksellä saada paremmaksi. Kaksinkertaisessa rakenteessa paineaalto aiheuttaa värähdysliikkeen rakenteen toiseen puoliskoon. Välissä olevan ilmajousen avulla värähtely siirtyy puoliskosta toiseen ja Rakenteet pyritään suunnittelemaan siten, että resonanssitaajuus jää äänialueen ulkopuolelle. Sen alapuolella kaksikerroksisen rakenteen eristävyys on sama kuin samanpainoisen massiivirakenteen eristävyys. Rakennusten ääneneristyksessä tulee ottaa huomioon sekä ilmaääneneristäminen että askelääneneristäminen. Ilmaääneneristyksessä ääni eristetään siihen tilaan, jossa se syntyy. Ilmaääneneristystä kuvaa äänen vaimeneminen lähetys- ja vastaanottohuoneiden välillä. Askelääneneristystä tarvitaan välipohjissa estämään runkoäänen siirtyminen alapuoliseen tilaan. Askelääneneristystä kuvaa alapuolisen tilan äänen painetaso. ILMAÄÄNENERISTYS Kun ääniaalto kohtaa kahta tilaa erottavan rakenteen, osa heijastuu ja osa siirtyy rakenteen läpi. Läpi siirtyvän äänen osuus noudattaa massalakia, mitä massiivisempi rakenne on, sitä pienempi osuus äänestä siirtyy rakenteen läpi. Mikäli kyseessä on kevyt, monikerroksinen rakenne, äänen siirtyminen noudattaa jousi-massa lakia. Mikäli kaksinkertainen rakenne täytetään hyvin ääntä absorboivalla materiaalilla kuten kivivillalla, ääneneristävyys paranee. Mitä paksumpi rakenne on, sitä suurempi hyöty kivivillasta saadaan tyypillisesti rakenteen eristävyys paranee 5 10 db tyhjään rakenteeseen verrattuna. Rakenteen liitoskohtien tiiviydellä on olennainen merkitys äänenerityksen onnistumiseen. Raosta mistä pääsee valo, pääsee myös ääni. Äänenvaimennuskerroin on äänenläpäisykertoimen käänteisluku ja se ilmaistaan desibeleinä. R = 10 log (1/τ) R τ Ilmaäänen vaimennuskerroin, db Ilmaäänen läpäisykerroin Ääneneristysindeksin R laskeminen perustuu eri aallonpituuksilla saatuihin testituloksiin. Testituloksia verrataan referenssikäyrään taajuuksien 100 Hz ja 3 150 z oktaaveittain. Yksittäisen laskenta-arvon R w määrittämiseksi referenssikäyrää siirretään kohti mitattuja arvoja 1 db välein kunnes erojen summa refenssikäyrän alla ovat mahdollisim- RAKENTEIDEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Tilaa rajoittavan rakenteen, seinän tai välipohjan, ääneneristävyys R on rakenteeseen kohdistuvan äänitehon W 1 ja rakenteen läpi kulkeneen äänitehon W 2 suhde desibeleinä. R = 10 lg W 1 / W 2 R Ääneneristävyys (db) W 1 Rakenteeseen kohdistunut ääniteho (W) W 2 Rakenteen läpi kulkeutunut ääniteho (W) Kun rakenteen eristävyys tunnetaan, voidaan huoneiden välinen äänitasoero laskea kaavalla Δ = R + lg A / S Δ Huoneiden välinen äänitasoero (db) R Huoneita erottavan rakenteen eristävyys (db) A Vastaanottohuoneen kokonaisabsorptioala (m 2 ) S Huoneita erottavan rakenteen ala (m 2 ) ASKELÄÄNENERISTYS Askeläänitaso L n kuvaa rakennuksen eristävyyttä lattiaan kohdistuvan iskun aiheuttamaa ääntä vastaan. Se lasketaan kaavalla: L n = L i + 10 log (A/10) L i Askeläänen painetaso vastaanottavassa huoneessa, db A Absorptio vastaanottavassa huoneessa, m 2 L n Lattian askelääneneristävyys, laboratoriomittaus L: n Lattian askelääneneristävyys, kenttämittaus Askelääneneristys lasketaan äänenpainetasosta, jonka standardisoidussa koestusmenetelmässä vasara aiheuttaa. Tulokset esitetään käyränä välillä 50 5 000 Hz. Yksittäistä lukuarvoa L n,w tai L n,w määritettäessä 16 taajuuden lukuarvoja verrataan standardikäyrään samalla tavalla kuin ääneneristysindeksiä määritettäessä. Ainoa ero on, että tässä tapauksessa erotus mitatun ja standardikäyrän välillä on standardikäyrän yläpuolella. Puurakenteisen välipohjan askelääneneristyksen määritystä varten tarvitaan vielä lisätermit C i,100-2500 ja C i,50-2500. 12 13

LUOKKAHUONEET LUOKKAHUONE < 60m 2 Suositeltava jälkikaiunta-aika on noin 0,6 0,9 sekuntia. Luokkahuoneessa puheen on erotuttava hyvin. Jos luokkahuoneessa on oppilaita, joilla on huono kuulo, jälkikaiunta-ajan on oltava vieläkin pienempi kuin tavallisessa luokkahuoneessa. Luokkahuoneet tarvitsevat yleensä akustointilevyjä katon lisäksi myös yhdelle seinälle. Tehokkainta sijoitusaluetta on katon reuna-alue ja seinän yläreuna. Isoissa luokkahuoneissa osa katon keskiosasta ja sivuseinistä on syytä verhoilla heijastavalla materiaalilla tai jättää kovaksi pinnaksi, koska se parantaa äänen kantautuvuutta. Kuva 1. 1. Parafon Classic / Parafon Nordic / Parafon Exclusive Pieneen luokkatilaan riittää katossa olevat vaimennuslevyt alaslaskettuna. 1 LUOKKAHUONE > 60m 2 1 2 3 2 1 3 Puhumista ja kuulemista helpottavat hyvät kaiuntaolosuhteet ja alhainen taustamelu. TALOTEKNIIKKA JA ÄÄNI Useimmissa huoneissa talotekniset järjestelmät aiheuttavat häiritsevää ääntä. Seuraavassa muutamia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon talotekniikkaa suunniteltaessa. Järjestelmien sijainti rakennuksessa tulee määrittää jo suunnittelun alkuvaiheessa. Laitteistot tulee valita huolellisesti käyttäen valinnassa perusteena niiden alhaista meluntuottoa. Kaikki mahdollinen tärinä laitteistoista tulee eristää ja puhallinmelu vaimentaa äänenvaimentimilla. HUONEAKUSTIIKKA Huoneakustiikka kuvaa äänen käyttäytymistä tilassa. Tällöin siis kuuntelija ja äänilähde ovat samassa huoneessa. Jos huoneen pinnat (seinä, katto ja lattia) eivät juuri lainkaan absorpoi eli vaimenna ääntä, ääni kimpoilee pinnasta toiseen ja kestää kauan, ennen kuin se vaimenee kokonaan. Kuuntelijan on tällaisessa huoneessa vaikea saada selvää puhujan sanoista. Hän kuulee suoran äänen lisäksi pinnoista yhä uudelleen heijastuvat ääniaallot. Päiväkodeissa akustiikkalevyt asennetaan koko sisäkaton pintaan ja, mikäli mahdollista, sivuseinien yläosiin. Takaseinät peitetään akustisilla levyillä, jotta seinälevyjen pintaa voidaan käyttää ilmoitustaulumaisena pintana esimerkiksi lasten piirustuksia varten. Pieniin kokoustiloihin suositellaan 0,6 sekunnin ja suuriin 0,8 sekunnin jälkikaiunta-aikaa, kun äänen taajuus on 250 4 000 Hz. Puheen pitää kuulua selvästi huoneen kaikissa osissa. Suurissa tiloissa on käytettävä ääntä heijastavia pintoja. Kokoustiloissa käydyt keskustelut ovat usein luottamuksellisia, joten tilojen välisestä äänieristyksestä on huolehdittava. Akustiikkalevyt tulee asentaa koko sisäkaton pintaan ja, mikäli mahdollista, sivuseinien yläosiin. Suurissa tiloissa katon keskialueelle asennetaan ääntä heijastavat levyt. Avokonttoreissa tehokas äänenvaimennus ja peiteääni häivyttävät häiritsevät äänet työpisteiden väliltä. Ääntä heijastavia pintoja tulee välttää. Koulutilojen sekä enimmäkseen myös päiväkotien tärkein viestintäkeino on puhe. Puhumista ja kuulemista helpottavat hyvät kaiuntaolosuhteet ja alhainen taustamelu. Kaiuntaolosuhteita voidaan säädellä sekä taustamelua alentaa oikealla huokoisella äänenvaimennusmateriaalin käytöllä [38]. Kuva 2. 1. Parafon Classic / Parafon Nordic / Parafon Exclusive / Parafon Royal 2. Parafon Reflex Yli 60m² luokkahuoneessa suositellaan ääntä heijastavaa pintaa katon keskiosaan, jotta opettajan ääni kantautuu luokan perälle jos asennus tehdään liimaten niin katon keskialue jätetään avoimeksi ja vaimennuslevyt asennetaan katon reunoille. 3. Parafon Royal Kuva 3. 1. Parafon Classic / Parafon Nordic / Parafon Exclusive / Parafon Royal 2. Parafon Reflex 3. Parafon Wall Panel Parafon Wall Panel -levyjä Slugger pinnalla voidaan käyttää kiinnityspintoja esim. lasten piirustuksille. 14 15

1 2 Kuva 4. 1. Parafon Slugger / Paracem / Parafon SM-kasetti / Parafon Royal Extra 2. Parafon Wall Panel (Slugger-pinta) / Paracem / Parafon SM-kasetti LIIKUNTASALIT Suositeltava jälkikaiunta-aika on noin 1,5...2,0 sekuntia. Jos salin korkeus on alle 5 metriä on jälkikaiunta-ajan oltava vielä pienempi. Liikuntasalissa on huomioitava pintojen altistuminen iskuille. Urheiluhalleissa puheen on kuuluttava selkeästi kaikissa hallin osissa. Suunnittelussa on otettava huomioon mahdolliset kaiut yhdensuuntaisten ääntä heijastavien seinien välillä. Kun tilassa ei ole huonekaluja, äänikenttä ei ole vakaa, joten akustinen katto ei yksin riitä. Seinien yläosiin asennetaan akustiikkalevyt tällöin myös. Kattovaimennukseen sopivia tuotteita ovat Parafon Slugger, Parafon Royal (Extra-pinnalla) 30 50 mm:n paksuisena tai Paracem akustointilevy 20 50 mm:n paksuisena mieluiten alaslaskettuna. Erityisen kestävä on metalliverkkopintainen SM-kasetti; paksuus 50 100 mm. Seinävaimennukseen sopivia tuotteita ovat Parafon Wall Panel (Slugger pinnalla), metalliverkkopintainen SM-kasetti 50 100 mm:n paksuisena, Paracem-akustointilevy 20 50 mm:n paksuisena (kuva 4.). LIIKETILAT Liiketiloissa matala taustamelun taso on tärkeää kuulovammaisille asiakkaille. Teknisten järjestelmien, kuten sähkökaapelien ja sammutinjärjestelmän, on sovittava akustisen sisäkaton rakenteisiin. Akustiikkalevyt asennetaan koko sisäkaton pintaan. Palvelutiskien ja kassojen luona on yleensä eniten melua. Siksi niihin on kiinnitettävä suunnittelussa erityistä huomiota. SALIT JA AUDITORIOT Saleissa ja auditorioissa suositeltava jälkikaiunta-aika on 0,8 1,5 sekuntia, kun äänen taajuus on 250 4 000 Hz. Arvoja on voitava säätää erilaisten tarpeiden mukaan. Virallisissa kokouksissa tarvitaan lyhyempi jälkikaiuntaaika, kun taas konserteissa aika on pidempi. Suunniteltaessa on selvitettävä tilan ensisijainen käyttötarkoitus. Seinissä ja katossa käytetään sekä ääntä heijastavia että vaimentavia materiaaleja. SAIRAALAT Sairaaloissa ja hoitohuoneissa puheen on kuuluttava selkeästi kaikissa huoneen osissa. Suurissa tiloissa on käytettävä ääntä heijastavia pintoja. Hoitohuoneissa käytävät keskustelut ovat usein luottamuksellisia, joten tilojen välisestä äänieristyksestä on huolehdittava. Akustiikkalevyt asennetaan koko sisäkaton pintaan ja mahdollisuuksien mukaan korkeissa tiloissa sivuseinien yläosiin. ASUINRAKENNUKSET Asuinrakennusten porraskäytävien akustiikkasuunnittelussa on otettava huomioon ilkivallan mahdollisuus, paloturvallisuusvaatimukset sekä pohjakerroksen ilmankosteuden ja lämpötilan vaihtelut. Porrastasanteiden kattoon asennetaan akustiikkalevyt. Ylimmässä kerroksessa koko sisäkaton pinta peitetään akustisella materiaalilla. Akustisia materiaaleja voidaan käyttää myös jokaisen porrasyksikön alapinnassa. OLOHUONEET Olohuoneessa tärkeintä on viihtyisyys. Yleensä huonekalut ja pehmeät sisustusmateriaalit, kuten matot ja verhot, huolehtivat riittävästä äänenvaimennuksesta, mutta ylimääräisiä akustiikkapintoja on hyvä käyttää erityisesti korkeissa olohuoneissa. UIMAHALLIT Uimahalleissa melutason on pysyttävä alhaisena, jotta hälyttävät äänet ja merkit on helppo havaita. Suunnittelussa on otettava huomioon mahdolliset kaiut yhdensuuntaisten ääntä heijastavien seinien välillä. Kun tilassa ei ole huonekaluja, äänikenttä ei ole vakaa, joten akustinen katto ei yksin riitä. Myös seinien yläosiin asennetaan akustiikkalevyt. TEOLLISUUSTILAT Teollisuustiloissa asennetaan akustiikkalevyt koko sisäkaton pintaan ja kunkin työpisteen sivuseiniin. Äänekkäiden laitteiden vieressä käytetään seininä ääntä absorboivia akustisia sermejä. Ne toimivat oikein vain, jos myös sisäkatto absorboi ääntä. Tilan tyyppi Jälki-kaiunta-aika, s Äänen taajuus, Hz Suositeltavat tuotteet Päiväkodit 0,6 250 4 000 PARAFON (Classic, Royal, Wall Panel, Slugger, Visual), Paracem Luokkahuoneet 0,6 0,9 PARAFON (Classic, Reflex, Royal, Wall Panel), Paracem Kokoustilat 0,6 250 4 000 PARAFON (Classic, Exclusive, Reflex, Royal), Paracem Avokonttorit PARAFON (Classic, Exclusive, Royal, Slugger) Liiketilat 0,5 1,5 250 4 000 PARAFON (Classic, Nordic, Royal), Paracem, Baronet Salit ja auditoriot 0,8 1,5 250 4 000 PARAFON (Classic, Colortone, Royal) Urheiluhallit 1,5 500 4 000 PARAFON (Wall Panel, Slugger, SM-Kasetti) Olohuoneet 0,6 250 4 000 PARAFON (Visual, Royal) Kotiteatterit 0,6 0,9 PARAFON (Colortone, Royal) Porrashuoneet 1,3 500 4 000 PARAFON (Classic, Nordic, Exclusive, Royal) Käytävät PARAFON (Classic, Nordic, Exclusive, Corrido) Sairaalat ja hoitohuoneet 0,6 250 4 000 PARAFON (Hygien, Exclusive, Royal) Uimahallit ja kylpyhuoneet 1,5 2,0 500 4 000 PARAFON Hygien, Paracem Keittiöt 1,0 250 4 000 PARAFON Hygien Ravintolat PARAFON (Hygien, Exclusive, Royal), Paracem Teollisuushallit 0,6 0,8 250 4 000 PARAFON (Buller, Absorptiolevy, IV-Rpg, Melusieppo, SM-Kasetti) 16 17

2. MÄÄRÄYKSET SUOMESSA Lue lisää: paroc.fi

2. MÄÄRÄYKSET SUOMESSA KANTAVIEN RAKENTEIDEN LUOKKAVAATIMUKSET Käyttötapa Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 Palokuorma MJ/m 2 Palokuorma MJ/m 2 > 1200 600 1200 < 600 > 1200 600 1200 < 600 Enintään 2-kerroksinen rakennus yleensä R120* R90* R60* R30 R30 R30 - Mikäli eristeet eivät ole vähint. luokkaa A2-s1,d0 R120 R90 R60 R30 R30 R30 - Hoitolaitokset, majoitustilat ja kellarit R120 R90 R60 R30 R30 R30 3-8 kerroksinen rakennus yleensä R180 R120 R60 ei mahd. ei mahd. ei mahd. ei mahd. 3-8 kerroksinen asuin- tai työpaikkarakennus R180 R120 R60 R180* R120* R60* ei mahd. - Kerrokset - Kellarikerrokset R180 R120 R60 R180 R120 R60 ei mahd. Yli 8 kerroksinen rakennus R240 R180 R120 ei mahd. ei mahd. ei mahd. ei mahd. Ylimmän maanalaisen kerroksen alap. sijaits. kellarikerros R240 R180 R120 R240 R180 R120 R60 Yläpohjan rakenteiden vaatimukset enintään 2 kerroksisessa rakennuksessa, jossa ei ole ullakkoa, mikäli yläpohjan eristeet ovat vähintään luokkaa A2-s1,d0 tai mikäli eristeet on suojattu syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta: P1 luokan rakennuksissa K 2 60 luokan suojaverhous tai EI60 luokan rakenne ja P2 luokan rakennuksissa K 2 30 luokan suojaverhous tai EI 30 luokan rakenne. Läpiviennit ja muut asennukset tulee toteuttaa siten, ettei eristeiden suojaus niiden johdosta heikkene. - Rakenteet jotka ovat rakennuksen kantavan rungon tai jäykisteiden R60 R60 R60 R30 R30 R30 olennainen osa 1) - Rakenteet jotka eivät ole rakennuksen kantavan rungon tai jäykisteiden R15 R15 R15 R15 R15 R15 olennainen osa 1) 2.1. RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET [6] Ullakon tai ontelon vesikattorakenteet, jotka eivät ole rakennuksen rungon olennaisia kantavia tai palossa runkoa jäykistäviä rakenteita PALO-OSASTON ENIMMÄISALA Käyttötapa Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 KERROKSET Asuinrakennukset osastointi huoneistoittain osastointi huoneistoittain osastointi huoneistoittain Majoitustilat ja hoitolaitokset - yöpymistilat 800 m 2 800 m 2 400 m 2 - muut tilat 1 600 m 2 1 600 m 2 400 m 2 Kokoontumis- ja liiketilat sekä työpaikkatilat 2 400 m 2 2 400 m 2 400 m 2 Tuotanto- ja varastotilat sekä autosuojat harkinnan mukaan 1) harkinnan mukaan 1) harkinnan mukaan 1) ULLAKOT JA YLÄPOHJAN ONTELOT 1 600 m 2 1 600 m 2 alapuolisten osastojen mukaan 2) KELLARIT 800 m 2 800 m 2 400 m 2 1) Tuotanto- ja varastotilojen ohjeet ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E2 sekä autosuojien ohjeet osassa E4. Taulukon merkinnät 1) Taulukossa tarkoitettuja kantavan rungon tai jäykisteiden olennaisia osia ovat pääkannattajat, runkoa jäykistävät sekundäärikannattajat ja yläpohjan jäykisteet ja muut sellaiset yksittäiset rakenteet, jotka toimivat yläpohjan stabiliteetin säilyttämiseksi, sekä näiden väliset liitokset. * Rakennuksen eristeiden ja muiden täytteiden tulee olla vähintään A2-s1,d0 luokan tarvikkeita. Kantavat rakenteet on tehtävä vähintään luokan A2-s1,d0 tarvikkeista Ei ole luokkavaatimusta. ei mahd. = Ei ole mahdollinen. Enintään 7-kerroksisen P1-luokan asuinrakennuksen asuinkäyttöön tarkoitetun yhden jälkeenpäin rakennettavan lisäkerroksen, jonka palokuorma on alle 600 MJ/m 2, kantavan rungon saa tehdä D-s2, d2-luokan tarvikkeista. Rakennuksen korkeus lisäkerroksen rakentamisen jälkeen ei saa ylittää 26:ta metriä. Lisäkerroksen kantavien rakenteiden luokkavaatimus on R 60 ja sisäpinnat suojaverhotaan K 2 30-luokan suojaverhouksella. Asuntojen ja uloskäytävän osastoinnin ja osastoivien rakennusosien sekä sisäpintojen luokkavaatimusten osalta noudatetaan P1-luokan vaatimuksia. Lisäkerroksen lämmöneristeiden ja muiden täytteiden tulee olla vähintään A2-s1, d0-luokan tarviketta. Suojaverhous K 2 30 voidaan korvata rakenteella, joka vastaavan ajan suojaa sen takana olevia rakenteita syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta (EI 30-rakenne). 2) Asuinrakennuksessa voidaan erityisestä syystä korvata palo-osastoinnilla enintään 200 m 2 osastoihin. 20 21

SISÄPUOLISTEN PINTOJEN LUOKKAVAATIMUKSET Käyttötapa Kohde Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 Asunnot seinät ja katot D-s2, d2 1) B-s1, d0 2) D-s2, d2 1) lattiat - Majoitustilat seinät ja katot D-s2, d2 B-s1, d0 D-s2, d2 lattiat Hoitolaitokset seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 D-s2, d2 lattiat D FL -s1 D FL -s1 Kokoontumis- ja liiketilat - palokuorma alle 600 MJ/m 2 ja seinät ja katot D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2 - pinta-ala 300 m 2 lattiat - pinta-ala yli 300 m 2 seinät ja katot C-s2, d1 D-s2, d2 B-s1, d0 lattiat - palokuorma 600 MJ/m 2 seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat D FL -s1 D FL -s1 Työpaikkatilat seinät ja katot D-s2, d2 1) B-s1, d0 2) D-s2, d2 1) lattiat Tuotanto- ja varastotilat - palovaarallisuusluokka 1 seinät D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2 katot D-s2, d2 B-s1, d0 D-s2, d2 lattiat D FL -s1 D FL -s1 - palovaarallisuusluokka 2 seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2 FL -s1 A2 FL -s1 A2 FL -s1 PALONKEHITYKSEEN PERUSTUVA MITOITUS Kun kantavien rakenteiden mitoitus perustuu oletettuun palonkehitykseen, rakennusta pidetään riittävän paloturvallisena kantavien rakenteiden osalta, mikäli: yli kaksikerroksinen rakennus ei sorru palon eikä jäähtymisvaiheen aikana tai enintään kaksikerroksinen rakennus ei sorru poistumisen turvaamiseen, pelastustoimintaan ja palon hallintaan saamiseen tarvittavana aikana. Palorasituksena käytetään oletetun palonkehityksen mukaisia olosuhteita siten, että palorasitus todennäköisesti kattaa kyseisessä rakennuksessa esiintyvät tilanteet. OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKAVAATIMUKSET Palokuorma MJ/m 2 Rakennuksen paloluokka ja kerrosluku Rakenteellisessa mitoituksessa on siirrytty myös palokuormien osalta yhteiseurooppalaisiin mitoitusohjeisiin eli eurokoodeihin [29],[30], [31], [32],[33], [34], [35]. Eurokoodien soveltaminen eri maissa vaatii kansallisten liitteiden NAS laatimista. Suomessa kansallisten liitteiden laatimisesta vastaa ympäristöministeriö talonrakentamisen osalta. Ullakon osastoivien rakennusosien luokkavaatimus on EI 30. Osiin jakavien rakennusosien (majoitushuoneiden seinät ja ovet sekä osiin jakavat rakennusosat ullakolla) luokkavaatimus on EI 15. P1 ja P2 3 8 kerrosta P2 1 2 kerrosta P3 yli 1 200 600 1 200 alle 600 Sarake 1 2 3 4 5 Osastoivat rakennusosat kerroksissa EI 120 EI 90 EI 60 EI 30 EI 30 Osastoivat rakennusosat kellareissa EI 120 EI 90 EI 60 EI 60 EI 30 Tuotanto- ja varastorakennuksen pinta-alaosastointia toteuttavien rakennusosien luokkavaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeiden E2 mukaan, autosuojan ohjeiden E4 mukaan ja kattilahuoneen sekä polttoainevaraston osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset ohjeiden E9 mukaan. Autokorjaamot ja -huoltamot, autosuojat (autosuojissa on lievennysmahdollisuus RakMK osan E4 mukaisesti) seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2 FL -s1 A2 FL -s1 A2 FL -s1 Ullakot ja kellarit - käyttöullakot lattiat A2 FL -s1 D FL -s1 D FL -s1 - käyttämättömät ullakot sekä matalat ullakkotilat ja ontelot yläpohjan yläpinta B-s1, d0 B-s1, d0 - kellaritilat yleensä seinät ja katot C-s2, d1 B-s1, d0 D-s2, d2 lattiat D FL -s1 D FL -s1 D FL -s1 - teknisen huollon tilat seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat D FL -s1 D FL -s1 D FL -s1 kattilahuoneen lattiat A2 FL -s1 A2 FL -s1 A2 FL -s1 Uloskäytävät seinät ja katot A2-s1, d0 3) A2-s1, d0 B-s1, d0 lattiat D FL -s1 D FL -s1 D FL -s1 Sisäiset käytävät majoitus- ja työpaikkatiloissa seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat D FL -s1 D FL -s1 Saunat seinät ja katot D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2 lattiat ei vaatimusta 1) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. 2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota D-s2, d2-luokan tarvikkeilla. Koskee myös suojaverhottuja seiniä. Seinä- ja kattopinnat voidaan verhota vähintään D-s2, d2-luokan tarvikkeilla, kun tila on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Automaattinen sammutuslaitteisto toteutetaan vähintään SFS-EN 12845 -standardin OH-luokan vaatimustason mukaan. 3) Vähäisiä osia seinä- ja kattopinnoista voidaan verhota B-s1, d0-luokan tarvikkeilla. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään K 2 10-luokan suojaverhouksella, kun suojaverhouksen takana oleva rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään B-s1, d0-luokkaa. Vaatimus ei kuitenkaan koske vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita. 22 23

ULKOSEINIEN ULKOPINTOJEN JA TUULETUSRAON PINTOJEN LUOKKAVAATIMUKSET Rakennuksen paloluokka ja käyttötapa P1 P2 P3 P1-luokan rakennukset yleensä Enint. 8-kerroksiset asuin- ja työpaikkarakennukset Hoitolaitokset ja työpaikkarakennukset 3 8-kerroksiset asuinkennukset Muut P2-luokan rakennukset Ulkoseinän ulkopinta B-s1, d0 1) B-s2, d0 2) B-s2, d0 B-s2, d0 2) D-s2, d2 D-s2, d2 Tuuletusraon ulkopinta B-s1, d0 1) B-s2, d0 2) B-s2, d0 B-s2, d0 2) D-s2, d2 D-s2, d2 Tuuletusraon sisäpinta B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 A2-s1, d0 D-s2, d2 ei vaatimusta 1) Enintään 8-kerroksisessa P1-luokan rakennuksessa ulkoseinän ulkopinnan osa saa olla luokkaa D-s2, d2, mikäli tällaisia osia ympäröivät rakenteet suojaavat seinäpintaa palon leviämiseltä. Julkisivulevyjen kiinnitykseen saa enintään 8-kerroksisessa rakennuksessa käyttää vähäisessä määrin D-s2, d2-luokan rakennustarvikkeita. Enintään kaksikerroksisessa P1-luokan tuotanto- ja varastorakennuksessa sekä enintään kaksikerroksisessa P1-luokan kokoontumis- ja liikerakennuksessa saa ulkoseinän ja tuuletusraon ulkopinnoissa käyttää D-s2, d2-luokan rakennustarviketta, kun: - rakennuksen korkeus on enintään 20 metriä, - ulkoseinä ikkunoineen ja muine aukkoineen täyttää EI 30 vaatimuksen, - ulkoisen syttymisen aiheuttaman palon leviäminen seinässä on estetty riittävän tehokkaasti ja - palon leviäminen julkisivulta ullakkoon ja yläpohjaan on estetty EI 30-rakenteella. 2) Enintään 4-kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa ja tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla varustetussa enintään 8-kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa saa ulkoseinän ja tuuletusraon ulkopinnoissa käyttää D-s2, d2-luokan rakennustarviketta rakennuksen alinta kerrosta sekä uloskäytävien ja varateinä toimivien ikkunoiden tai muiden aukkojen ylä- ja alapuolella olevia pintoja lukuun ottamatta, kun: - palon leviäminen tuuletusraossa on rajoitettu vähintään kerroksittain riittävän tehokkaasti, - palon leviäminen vaakasuunnassa porrashuoneen ulkoseinän tuuletusrakoon on estetty, - palon leviäminen julkisivusta ullakkoon ja yläpohjaan on estetty EI 30-rakenteella, - julkisivurakenteen laajojen osien putoaminen palon sattuessa on riittävästi estetty ja - rakennuksia tai rakennelmia ei sijoiteta alle 8 metrin etäisyydelle julkisivusta, jollei rakenteellisin tai muin keinoin estetä palon leviämistä julkisivuun. P2-luokan rakennuksen ulkoseinän ulkopinnalle tai, mikäli ulkoseinärakenteessa on tuuletusrako, tuuletusraon sisäpinnalle asetetut suojaverhousvaatimukset, kun ulkoseinärakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa: P2-luokan 3 4-kerroksinen rakennus: K 2 10-luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. P2-luokan 5 8-kerroksinen rakennus: Yleensä K 2 30-luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Mikäli julkisivu on vähintään B-s2, d0-luokkaa, K 2 10-luokan suojaverhous A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Enintään 7-kerroksisen P1-luokan asuinrakennuksen asuinkäyttöön tarkoitetun yhden jälkeenpäin rakennetun lisäkerroksen, jonka palokuorma on alle 600 MJ/m 2, ulkoseinän ja tuuletusraon ulkopinnoissa saa käyttää D-s2, d2-luokan tarviketta. PALOMUURIN LUOKKAVAATIMUKSET Rakennuksen paloluokka ja kerrosluku P1 ja P2 3 8 kerrosta Palokuorma MJ/m 2 yli 1200 600 1200 alle 600 P2 1 2 krs. Palomuuri EI-M 240 EI-M 180 EI-M 120 EI-M 120 EI-M 60 ULOSKÄYTÄVÄN OSASTOINTI JA RAKENTEET Uloskäytävä muodostetaan yleensä omaksi palo-osastokseen. Uloskäytävien tulee olla P1-luokan rakennuksessa vähintään taulukon mukaisia. P3 P1-LUOKAN RAKENNUKSEN ULOSKÄYTÄVÄT Ylimmän kerroksen lattian Kerrosluku korkeus maasta Uloskäytävät Enintään 24 m Enintään 8 Osastoitu Yli 24 m Enintään 16 Palolta suojatut Yli 24 m Yli 16 Yksi palolta ja savulta suojattu, muut palolta suojattuja Yli kaksikerroksisen P1-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet tulee tehdä vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista. Porrassyöksyjen ja -tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. 3 8-kerroksisen P2-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet ja niitä kannattavat rakenteet, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa, tulee suojaverhota portaiden yläpintaa lukuun ottamatta vähintään K 2 30, A2-s1, d0-luokan tarvikkeilla. P2-luokan rakennuksen porrassyöksyjen ja tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. Vaadittu suojaverhous K 2 30, A2-s1, d0 voidaan korvata rakenteella, joka vastaavan ajan suojaa sen takana olevia rakenteita syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta (EI 30, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista). Uloskäytävään ei saa sijoittaa sellaisia tarvikkeita, rakennusosia eikä laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta. KATTEIDEN PALOLUOKITUS Vesikatteen tulee yleensä olla luokkaa B ROOf (t2). Palavalla alustalla (mikäli katteen alusta ei ole vähintään luokkaa A2-s1, d0) on suuret kattopinnat jaettava enintään 2 400 m 2 osiin palokatkoilla. Rakentamismääräyskokoelman osassa E1:ssa ei eritellä, miten palokatkot tehdään, ohjetekstissä on ainoastaan maininta: Kattopinta jaetaan osiin pysty- tai vaakasuorilla palokatkoilla. Ne sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan alla olevien osastoivien seinien kohdalle. KATTOLIITON SUOSITUS PALOKATKOJEN TOTEUTTAMISEKSI Ensisijaisesti suositellaan kaytettavaksi vaakasuuntaisia palokatkoja. Vaakasuuntaiset palokatkot: Vedeneristyksen päälle asennetaan 5 m leveä suojakiveys, jonka paksuus on 20 mm ja raekoko 5 30 mm, tai 20 mm paksu betonilaatta. Suojakiveys voidaan korvata 5 m leveällä metallipintaisella pintakermillä. Pystysuuntaiset palokatkot: Rakennetaan 500 mm korkea ja 100 mm leveä, pääosin palamattomista materiaaleista tehty katko ja suojapellitys. Suojapellitys voidaan korvata eristämällä katko metallipintaisella pintakermillä. Korjaustöissä on huomioitava, että rakenteen pitää täyttää vaadittu luokitus myos korjaustyön jälkeen. 2.2. TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS, OHJEET [7] Tuotanto ja varastointi jaetaan kahteen palovaarallisuusluokkaan: Palovaarallisuusluokka 1 toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara ja Palovaarallisuusluokka 2 toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara taikka joissa voi esiintyä räjähdysvaara. Kantavat rakenteet tehdään yleensä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaisesti. Yksikerroksisessa rakennuksessa voidaan sallia lievennyksiä siten, että kantavat ja runkoa jäykistävät rakenteet saadaan tehdä seuraavasti: P1-luokan rakennuksessa luokkaan R 15, jos rakennus suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla ja nämä rakenteet ovat vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarviketta, P1-luokan rakennuksessa luokkaan R 30, jos rakennus suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla, P2-luokkaisessa palovaarallisuusluokan 1 rakennuksessa luokkaan R 15, jos nämä rakenteet ovat vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarviketta, P2-luokkaisessa palovaarallisuusluokan 2 rakennuksessa luokkaan R 15, jos rakennus suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla ja nämä rakenteet ovat vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarviketta. Vaatimukset yläpohjan rakenteille, jotka eivät ole rakennuksen kantavan rungon tai jäykisteiden olennainen osa, on esitetty määräyskokoelman osan E1 taulukossa 6.2.1. Lievennysten käyttö edellyttää, että yläpohjan lämmöneriste on tehty vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista, ns. jatkuva sortuminen on estetty ja osastointiin liittyvät vaatimukset ja ohjeet täyttyvät. PINTA-ALAOSASTOINTI Merkittävien palovahinkojen estämiseksi suuret tuotanto- ja varastorakennukset jaetaan pinta-alaltaan rajoitettuihin palo-osastoihin taulukon ohjeiden mukaan. Pinta-alaosastointi toteutetaan aina koko rakennuksessa; näin syntyneet pinta-alaosastot jaetaan lisäksi tarvittavalla kerros- ja käyttötapaosastoinnilla. Pinta-alaosastoja rajaavat rakennusosat tehdään massiivisina, palon leviämistä tehokkaasti estävinä palomuurin tapaan. Liittymät vesikattoon ja ulkoseinään rakennetaan soveltaen palomuurista annettuja ohjeita. Oviin sovelletaan palomuurissa olevan oven vaatimuksia. Kun varastotilan varastointikorkeus h [m] ylittää 6 m lasketaan osaston enimmäispinta-ala kertomalla vastaava taulukkoarvo suhteella 6:h. OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKA PINTA-ALAOSASTOINNISSA P1 P2 P3 Palovaarallisuusluokka 1 suojaustaso 1 ja 2 Ei-M90 Ei-M90 Ei-M90 suojaustaso 3 EI-M60 EI-M60 EI-M60 Palovaarallisuusluokka 2 suojaustaso 1 ja 2 EI-M120 EI-M120 ei sallittu suojaustaso 3 EI-M60 EI-M60 EI-M60 Taulukon huomautus: = Edellytetään A1-luokan tarviketta 24 25

OSASTOJEN SUURIN SALLITTU KOKO PINTA-ALAOSASTOINNISSA, m 2 Kerrosluku 2.3. PIENTEN SAVUPIIPPUJEN RAKENTEET JA PALOTURVALLISUUS, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET [8] P1 P2 P3 1 2 3 yli 3 1 2 1 Palovaarallisuusluokka 1 suojaustaso 1 6 000 4 000 3 000 4 000 2 000 2 000 suojaustaso 2 12 000 6 000 4 500 6 000 4 000 4 000 suojaustaso 3 harkinnan mukaan harkinnan mukaan harkinnan mukaan harkinnan mukaan 12 000 12 000 Palovaarallisuusluokka 2 suojaustaso 1 2 000 1 000 750 1 000 ei sallittu ei sallittu suojaustaso 2 4 000 2 000 1 500 2 000 ei sallittu ei sallittu suojaustaso 3 harkinnan mukaan harkinnan mukaan harkinnan mukaan harkinnan mukaan ei sallittu 2 000 Taulukon huomautus: Pinta-alat lasketaan kuten huoneistoala. Kellarien osastointi harkinnan mukaan. 1 000 C lämpötilan. Hormien lämmöneristeen tulee säilyttää muotonsa sekä kestää sintraantumatta ja sulamatta myös nokipalotilanteessa. 2.4. AUTOSUOJIEN PALOTURVALLISUUS, OHJEET [9] OSASTOINTI Muun rakennuksen yhteydessä oleva autosuoja rakennetaan erilliseksi palo-osastoksi. Autosuojan eri kerrokset kuuluvat samaan palo-osastoon mikäli kerrosten välistä ajoramppia ei osastoida. Allaolevassa taulukossa esitetään ohjeet autosuojan palo-osastojen enimmäispinta-aloista. OSASTOIVAT RAKENNUSOSAT Osastoivat rakennusosat ovat yleensä EI 60-luokkaa ja tällöin tehdyt vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista. Jos P2-luokan rakennuksen autosuojaosaston pintaala on enintään 2 000 m 2, voivat maanpäälliset osastoivat rakennusosat olla EI 30-luokkaa. Jos P3-luokan rakennuksen kokonaiskerrosala on enintään 2 400 m 2 ja osaston koko enintään 400 m 2, voivat maanpäälliset osastoivat rakennusosat olla EI 30-luokkaa. PINNAT Seinien ja katon sisäpuoliset pinnat tehdään yleensä vähintään luokan B-s1, d0 tarvikkeista. Jos käytetään suojaverhousta, pinnat tehdään vähintään A2-s1, d0-luokkaisina. P3-luokan erillisessä autosuojarakennuksessa, joka on kerrosalaltaan enintään 1 000 m 2, sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat voivat olla luokkaa D-s2, d2. Sama koskee muun rakennuksen osana olevaa enintään 60 m 2 :n suojaa. Kellarikerroksessa pinnat ovat kuitenkin vähintään luokkaa B-s1, d0. Lattian pintana käytetään vähintään A2 FL -s1-luokan rakennustarviketta. Maanvaraisessa lattiassa voidaan käyttää asfalttibetonia, ei kuitenkaan kellarikerroksessa. YLEISET SUUNNITTELUPERUSTEET Paikalla, teräksestä rakennettavien savupiippujen sisäkuoren ympärillä käytetään yhtenäistä, vähintään kahtena kerroksena limittäen tehtyä 100 mm:n paksuista A1-luokan mineraalivillaa, joka kestää ilman muodonmuutoksia PINTALÄMPÖTILAT JA SUOJAETÄISYYDET Paikalla tehdyn savupiipun ja rakennusosan väliin jätetään vähintään noin 20 mm liikuntaväli, joka täytetään tarkoitukseen sopivalla A1-luokan rakennustarvikkeella. Rakennesuunnittelussa otetaan huomioon viereisten rakenteiden käyttötilan mukaiset muodonmuutokset suhteessa savupiippuun liikuntavälin leveyttä määritettäessä. Muun kuin A1-luokan rakennustarvikkeista tehdyt rakennusosat sijoitetaan vähintään 100 mm:n etäisyydelle savupiipun ulkopinnasta. Väli- tai yläpohjan läpimenokohtaan sekä seinän liittymäkohtaan asennetaan vähintään 100 mm paksu lämpöä eristävä kerros soveltuvaa A1-luokan rakennustarviketta. Hormituotteiden valmistaja ilmoittaa tuotteen asennusohjeissa miten hormin ja viereisten rakenteiden välinen tila on tehtävä. Jollei asennusohjeissa muuta esitetä, täytetään rakennusosan sekä hormituotteen välinen tila tarkoitukseen sopivalla A1-luokan rakennustarvikkeella. Hormituotteiden suojaetäisyydet täsmennetään täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti, jos savupiippu rakennuskohteessa läpäisee lämpötilan tai nokipalonkestävyyskokeessa käytettyä paksumman lämmöneristetyn rakenteen. Mikäli hormituotteen suojaetäisyystarve on pienempi kuin 20 mm, savupiipun ja väli- tai yläpohjarakenteen väliin jätetään kuitenkin vähintään noin 20 mm leveä liikuntaväli, jollei valmistaja ole testeillä muuta osoittanut. Rakennesuunnittelussa otetaan huomioon viereisten rakenteiden käyttötilan mukaiset muodonmuutokset suhteessa savupiippuun liikuntavälin leveyttä määritettäessä. Väli täytetään tarkoitukseen sopivalla A1-luokan rakennustarvikkeella. AUTOSUOJAN OSASTOJEN ENIMMÄISPINTA-ALA P1 P2 P3 1 8 kerrosta maan päällä Maan alla 1 2 kerrosta maan päällä Maan alla Erillinen autosuoja Suojaustapa 1 3 000 m 2 1 500 m 2 3 000 m 2 1 500 m 2 1 000 m 2 400 m 2 Rakennuksen osana Suojaustapa 2 6 000 m 2 3 000 m 2 6 000 m 2 3 000 m 2 2 000 m 2 1 000 m 2 Suojaustapa 3 harkinnan mukaan 10 000 m 2 harkinnan mukaan 10 000 m 2 6 000 m 2 3 000 m 2 Taulukon huomautus: Pinta-alat lasketaan kuten huoneistoala. 26 27

2.5. ILMANVAIHTOLAITOSTEN PALOTURVALLISUUS, OHJEET [10] Ilmakanavan ja kanavaosien seinämien materiaalit ja paksuudet valitaan siten, että kanava ja kanavaosat kestävät niihin kohdistuvat rasitukset, kuten kuumuuden ja puhdistuksen. Ilmakanavan ja kanavaosien seinämät tehdään yleensä vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista. Tavallisen teräslevystä valmistetun kanavan ja kanavaosien seinämäpaksuudet voidaan valita seuraavasti. Pyöreä kanava, mm 63 315 0,5 400 800 0,7 1 000 1 250 0,9 Suorakaidekanava, mm pitempi sivu 300 0,5 pitempi sivu 300 800 0,7 pitempi sivu > 800 0,9 Materiaalin minimipaksuus, mm Materiaalin minimipaksuus, mm Ilmakanavan palonkestävyys sisäpuolista paloa vastaan palvelemansa palo-osaston alueella valitaan seuraavasti: Keittiön lieden kohdepoistokanavan palonkestävyys P2- ja P3-luokan rakennuksessa ullakon ja ullakon ontelon osalla on EI 30, Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen kohdepoistokanavan palonkestävyys on EI 60 (kuva 2), Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan kohdepoistokanavan palonkestävyys on EI 60 (kuva 3). Edellä mainitut ilmakanavat kiinnitetään ja kannatetaan siten, että ne pysyvät palotilanteessa paikoillaan vähintään niiltä edellytetyn palonkestoajan. Kanavaliitokset tehdään siten, etteivät ne heikennä kanavan palonkestävyyttä. OSASTOINTI- VAATIMUS=Y Y/2 + Y/2 = Y X + 0 = X Y/2 Y/2 L OSASTOINTI- VAATIMUS=X Kuva 1. Palo-osaston läpi siihen avautumatta kulkevan kanavan palonkestävyys, kun ei käytetä palonrajoittimia. Kuvassa esitetty paksunnettua paloeristystä edellyttävä pituus L valitaan taulukosta sivulta 29. KANAVAN PALOERISTÄMINEN, KUN PALONRAJOITIN EI TÄYTÄ ERISTÄVYYSVAATIMUSTA Rakennusosan palonkestoaikavaatimus, min Kanavan nimellinen koko, mm 300 > 300 Eristetyn kanavaosan pituus L, m 30 0,5 1,0 60 1,0 2,0 90...120 2,0 4,0 240 4,0 4,0 Kanavan nimelliskoko on pyöreän kanavan sisämitta tai suorakaidekanavan pidemmän sivun sisämitta. ILMAKANAVAN PALONKESTÄVYYS ERIKOISTAPAUKSISSA Palon leviämisen estämiseksi palo-osastosta toiseen valitaan ilmakanavan palonkestävyys seuraavasti: Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen kohdepoistokanavan palonkestävyys toisen palo-osaston alueella on EI 120 (kuva 2), Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan sekä kohdepoistoettä yleisilmanvaihdon kanavien palonkestävyys toisen palo-osaston alueella on EI 120 (kuva 3), Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan läpi kulkevan kanavan palonkestävyys on EI 120 (kuva 2). ROILON PALONKESTÄVYYS Roilo- ja kotelorakenteiden suunnittelussa huolehditaan siitä, että rakentamismääräyskokoelman osassa E1 esitetty osastoivan rakennusosan luokkavaatimus täyttyy. Asennettaessa ilmakanavia roiloon, sen seinämien palonkestoaika valitaan siten, ettei palo määrätyssä ajassa pääse leviämään palo-osastosta toiseen. Roilon seinämän palonkestoaika voidaan huomioida rakenteen kokonaispalonkestoaikaa laskettaessa (kuva 4). Roilon seinämät tehdään vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista. Ilmakanava varustetaan roilon seinämän kohdalla palonrajoittimella. Tällöin roilossa olevilta kanavilta ei edellytetä paloeristystä, mikäli roilon seinämä on mitoitettu suurimman paloluokkavaatimuksen omaavan kanavan paloluokan perusteella. Mikäli roilossa on rakennustarvikkeita, kuten putkia, johtoja ja eristeitä, jotka eivät täytä luokan A2-s1, d0 vaatimuksia, katkaistaan roilo vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeella osastoivan vaakarakenteen kohdalla. Asennettaessa ilmakanavia kevytrakenteiseen koteloon, estetään palon leviäminen palo-osastosta toiseen palonrajoittimin ja palonkestävin kanavin määrätyn palonkestoajan kuvassa 5 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kevytrakenteinen kotelo katkaistaan A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeella osastoivan raakarakenteen kohdalla siten, ettei osastoivuus olennaisesti heikkene. Kevytrakenteinen kotelo tehdään siten, että se täyttää kyseisen osaston sisäisille rakennusosille esitetyt palotekniset vaatimukset. 300 mm 300 mm EI 120 300 mm X / 2 + X / 2 = X X / 2 + X / 2 = X 1. 1. 2. 2. EI 120 EI 120 3. 4. 3. 4. 3. EI 120 EI 120 Yleisilmanvaihto EI 60 Palo- tai räjähdysvaarallinen tila EI 60 Kuva 4. Roilon palonkestävyys. Kuva 5. Ilmanvaihtokanavien asentaminen kevytrakenteiseen koteloon. 1. Osastointivaatimus= x 1. Osastointivaatimus= x 2. Palonrajoittimen palonkestovaatimus= x/2 2. Palonrajoittimen palonkestovaatimus= x/2 Kuva 2. Esimerkiksi ammattimaisesti käytetyn keittiön kohdepoistokanavan palonkestävyys. Kuva 3. Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan ilmakanavien palonkestävyys. 3. Roilon seinämän palonkestovaatimus= x/2 4. Luokan A2-s1, d0 vaatimuksen täyttämätön rakennustarvike. 3. Ilmakanavan palonkestovaatimus= x/2 4. Luokan A2-s1, d0 vaatimuksen täyttämätön rakennustarvike 28 29

PINNAT 2.6. KATTILAHUONEIDEN JA POLTTOAINEVARASTOJEN PALOTURVALLISUUS, OHJEET [11] POLTTOAINE KATTILAHUONEESSA EI 30- ja EI 60-luokkaisin rakennusosin osastoituun kattilahuoneeseen saadaan sijoittaa polttoainetta enintään seuraavasti: 3 m 3 polttoöljyä terässäiliössä teräksisessä suoja-altaassa tai 3 m 3 polttoöljyä muovisäiliössä teräksisessä suoja-altaassa, jonka yläreuna ulottuu säiliön ylimmän sallitun öljynpinnan korkeudelle (Kuva 1) tai 0,5 m 3 halkoja rajatussa tilassa tai 0,5 m 3 muuta kiinteää polttoainetta tiiviskantisessa erillisessä teräksisessä varastosiilossa (Kuva 2). 1 m Tilavuus yhteensä enintään 3 m 3 EI 60-luokkaiseen ja vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista tehdyin rakennusosin osastoituun kattilahuoneeseen saadaan sijoittaa polttoainetta edellä mainitut määrät tai 0,5 m 3 kiinteää polttoainetta tiiviskantisessa teräksisessä varastosiilossa ja varastopesässä yhteensä (Kuva 3) tai 2 m 3 kiinteää polttoainetta kattilahuoneesta pölyn leviämistä estävällä seinällä erotetussa syöttöhuoneessa sijaitsevassa tiiviskantisessa teräksisessä varastosiilossa (Kuva 4). Varastosiilo tilavuus enintään 0,5 m 3 KATTILAHUONEEN JA POLTTOAINEVARASTON SISÄPUOLISET PINNAT Rakennuksen paloluokka Käyttötapa Kohde P1 P2 * P3 Kattilahuone seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2 FL -s1 A2 FL -s1 A2 FL -s1 Syöttöhuone seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2 FL -s1 A2 FL -s1 A2 FL -s1 Polttoainevarasto - öljysäiliötila seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2 FL -s1 ja tiivis 1) A2 FL -s1 ja tiivis 1) A2 FL -s1ja tiivis 1) - kiinteän polttoaineen varasto seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 D-s2, d2 lattiat A2 FL -s1 A2 FL -s1 Asuintilat seinät ja katot RakMK osan E1 taulukon 8.2.2 mukaisesti lattiat RakMK osan E1 taulukon 8.2.2 mukaisesti 1) Lattian tiivistämiseen voidaan käyttää D FL -s1-luokkaista päällystettä vähintään luokan A2 FL -s1 alustalla Ei luokkavaatimusta * Edellytettäessä E1:n kohdan 8.2.3 mukaista suojaverhousta pinnan vaatimus on A2-s1, d0. KATTILAHUONEEN OSASTOINTI Kattilahuone muodostetaan omaksi paloosastokseen. Kattilahuonetta ympäröivien rakennusosien luokat, jotka perustuvat rakennuksen paloluokkaan, kattilan tehoon ja kattilahuoneen sijoitukseen, on esitetty taulukossa. Lisäksi polttoaineen sijoittaminen kattilahuoneeseen vaikuttaa osastoiviin rakennusosiin kohdan 2.2 mukaisesti. KATTILAHUONETTA YMPÄRÖIVIEN RAKENNUSOSIEN* LUOKKA P1 P2 P3 Yli 30 kw:n kattila EI 60 EI 60 EI 60 Enintään 30 kw:n kattila kerroksessa EI 60 EI 30 EI 30 kellarissa EI 60 EI 60 EI 30 Taulukon merkintä: Käytetään vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita. * Näihin kuuluvat myös ulkoseinät. Kuva 1. Esimerkki polttoöljysäilliöiden sijoittamisesta kattilahuoneeseen. Säiliöt muoviset, suoja-allas terästä. Etäisyys kattilaan yleensä vähintään metri. Kuva 2. Esimerkki kiinteän polttoaineen varastoinnista teräksisessä siilossa EI 30- ja EI 60-luokkaisin rakennusosin osastoiduissa kattilahuoneessa. Pölyn leviämistä estävä seinä POLTTOAINEVARASTON OSASTOINTI Öljysäiliötila ja muun polttoaineen varasto muodostetaan kumpikin omaksi palo-osastokseen. Osastoivat rakennusosat toteutetaan taulukon mukaisina. POLTTOAINEVARASTON OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKA P1 P2 P3 Kerroksessa EI 120 EI 30 EI 30 Kellarissa EI 120 EI 60 EI 30 Taulukon merkintä: Käytetään vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita. Kuva 3. Esimerkki kiinteän polttoaineen varastoinnista EI 60-luokkaisin, vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista tehdyin rekennusosin osastoidussa kattilahuoneessa. Varastopesä tilavuus Varastosiilo yhteensä enintään tilavuus enintään 0,5 m 3 2 m 3 Kuva 4. Esimerkki kiinteän polttoaineen varastoinnista teräksisessä siilossa EI 60-luokkaisin, vähintään luokna A2-s1, d0 tarvikkeista tehdyin rakennusosin osastoidussa kattilahuoneessa. OSASTOINTI Kattilahuone ja eri polttoainevarastot erotetaan toisistaan taulukon mukaisesti. ERILLISEN KATTILALAITOSRAKENNUKSEN OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKA P1 P2 P3 Pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella EI 120 EI 30 1) Pääasiallisesti maanpinnan alapuolella EI 120 EI 60 1) Taulukon merkintä: Käytetään vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita. Ei luokkavaatimusta. 1) Pölyn leviämistä estävä rakennusosa. 30 31

2.7. ÄÄNENERISTYS JA MELUNTORJUNTA RAKENNUKSESSA, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET [12] ASUNNOT Pienimmät sallitut Ilmanääneneristysluvun R w(db) arvot db Asuinhuoneiston ja sitä ympäröivien tilojen välillä yleensä 55 Asuinhuoneiston ja toista huoneistoa palvelevan uloskäytävän välillä, kun välissä on ovi 39 Suurimmat sallitut askeläänitasoluvun L,(dB) arvot Asuinhuoneistoa ympäröivistä tiloista keittiöön tai muuhun asuinhuoneeseen, yleensä 53 Uloskäytävästä asuinhuoneeseen 63 Suurin sallittu jälkikaiunta-aika uloskäytävissä s Uloskäytävässä, josta käynti vähintään kahteen huoneistoon 1,3 Rakennuksen LVIS-laitteiden aieuttama suurin sallittu äänitaso asunnossa L A, eq, T (db) L A, max (db) Keittiö 33 38 Muut asuinhuoneet 28 33 HOTELLIT, HOITOLAITOKSET, OPPILAITOKSET, PÄIVÄKODIT, TOIMISTOT Pienin ohjeellinen ilmaääneneristysluvun R (db) arvo db Potilashuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä ei ole ovea 48 Luokkahuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä ei ole ovea 44 Jälkikaiunta-aika s Porrashuone ja käytävä 1,3 Ruokala 1,0 1,3 Luokkahuone tai vastaava 0,6 0,9 Voimistelu- ja uimahalli 1,5 2,0 Päiväkotien leikkihuoneet 0,6 Rakennuksen LVIS-laitteiden aieuttama suurin ohjeellinen äänitaso L A, eq, T (db) L A, max (db) Potilashuoneissa, lasten lepohuoneissa ja vastaavissa tiloissa 28 33 Luokkahuoneissa, toimistohuoneissa ja vastaavissa tiloissa 33 38 OHJEET JA MÄÄRÄYKSET OPETUSTILOJEN ÄÄNENVAIMENNUKSESSA Rakennusten meluntorjunnasta ja opetustilojen äänenvaimennuksesta on annettu ohjeita ja määräyksiä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 sekä Suomen Standardoimisliiton standardissa SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus. Oheisessa taulukossa esitetään RakMK C1 ja SFS 5907 mukaiset opetus- ja päivähoitotilojen jälkikaiunta-ajoista on annetut ohjearvot. RakMK C1 mukaisissa jälkikaiunta-ajoissa otetaan huomioon 500 Hz ja sitä suuremmat taajuudet. Standardissa SFS 5907 jälkikaiunta-aikojen raja-arvot on esitetty pisimpinä sallittuina aikoina 250, 500, 1 000, 2 000 ja 4 000 Hz taajuuksilla. Oletuksena on, että tilat on kalustettu kiintokalustein. RakMK C1 Luokkahuone 0,6 0,9 Päiväkodin leikkihuone < 0,6 Ruokala 1,0 1,3 Käytävä/porrashuone < 1,3 Liikuntasali 1,5 2,0 SFS 5907 Luokat A ja B Luokka C Luokkahuone 0,5 0,6 0,6 0,8 Aula 0,6 0,9 0,9 1,1 Auditorio, suuri ryhmäopetustila 0,6 0,8 0,6 0,9 Liikuntatila, korkeus < 5 m < 1,1 < 1,5 Liikuntatila, korkeus > 5 m < 1,3 < 1,9 Teknisen käsityön tila < 0,5 < 0,9 Musiikkiluokka 0,8 0,9 < 1,0 Musiikkiluokka, sähköinen vahvistus < 0,6 < 0,9 Opettajainhuone, toimisto < 0,6 < 0,6 Käytävä, porrashuone < 0,9 < 1,3 32 33

3. KIVIVILLAN HYVÄT OMINAISUUDET Lue lisää: paroc.fi

3. KIVIVILLAN HYVÄT OMINAISUUDET Käytännön absorptiokerroin αp 3.1. PALOTURVALLISUUS PAROC-kivivillatuotteet valmistetaan luonnonkivestä. Valmistuksen aikana lisätään hyvin vähän orgaanista sideainetta. Raaka-aineet ovat yleensä hyvä materiaalin palo-ominaisuuksien mittari. Kivivilla ei pala, koska se on tehty epäorgaanisista palamattomista materiaaleista. PAROC-KIVIVILLA TÄYTTÄÄ KORKEIMMAN EUROOPPALAISEN PALOLUOKITUKSEN, EUROLUOKAN A1, VAATIMUKSET Lieskahduksella tarkoitetaan kuuman savun tai kaasun spontaania syttymistä, joka voi aiheuttaa sen, että palo leviää hallitsemattomasti. Lieskahduksen tapahtuessa kuolleisuus voi kasvaa jopa 300 prosentilla ja pienestä tulipalosta voi kehittyä katastrofi. Äänieristyksessä ja kohteissa, joissa eristys altistuu tulen vaikutukselle, paloturvallisuusvaatimukset on täytettävä syttymisen, palon leviämisen ja savuntuoton sekä palavien pisaroiden muodostumisen suhteen. PAROC-kivivilla täyttää tiukimmatkin pintakerroksia koskevat vaatimukset. Siksi niitä voidaan käyttää kaikkialla rakennuksissa, niin käytävissä kuin teknisissä tiloissakin. PAROC-KIVIVILLA SÄILYTTÄÄ PALOLTA SUOJAAVAT OMINAISUUTENSA JOPA 1 000 C:N LÄMPÖTILASSA Palonkestävyys kertoo, miten materiaali estää täysin kehittyneen palon leviämisen tilasta toiseen. PAROC-kivivillalla on poikkeuksellisen korkea, noin 1 000 C:n sulamislämpötila, joten se suojaa rakenteita pitkään. Korkean sulamispisteensä ansiosta PAROC-kivivilla on ihanteellista käyttötarkoituksiin, joissa vaaditaan palonkestävyyttä. Esimerkkejä: Kuormitettu teräsrakenne menettää lujuutensa noin 450 550 C:n lämpötilassa teräksen laadun mukaan. PAROC-palosuojauksen ansiosta teräs kestää paloa jopa neljän tunnin ajan. Väliseinien on estettävä palon leviäminen palo-osastosta toiseen. PAROC-kivivillalevyillä eristetyillä väliseinillä on ETA-hyväksyntä sekä palolle että äänelle. PAROC-elementeistä valmistetut palomuurit voivat säästää ihmishenkiä, omaisuutta ja ympäristöä tulipalon sattuessa. PAROC-elementtirakenteet täyttävät palonkestovaatimukset jopa neljän tunnin ajan seinässä ja jopa tunnin sisäkatossa. Palon palomuurien läpi leviämisen estämiseksi asennusten läpiviennit (esimerkiksi kanavat ja putkistot) on suunniteltava siten, että varmistetaan välirakenteen palonkeston säilyminen. Eristeiden on estettävä kuumuuden tunkeutuminen rakenteen läpi. Eristämällä asennus ja läpiviennit PAROC-kivivillalla saadaan huoltovapaa palosuojausratkaisu rakennuksen koko elinkaarelle. 3.2. ÄÄNENVAIMENNUS HUOKOINEN PAROC-KIVIVILLA IMEE HYVIN ÄÄNTÄ Materiaalin äänenvaimennusominaisuuksia kuvataan ääniabsorptiokertoimella α (alfa) taajuuden funktiona. Alfan (α) pienin arvo on 0 ja suurin 1,00 (täydellisestä heijastumisesta täydelliseen imeytymiseen). PAROC-kivivilla koostuu kuiduista ja niiden ansiosta paikallaan pysyvästä ilmasta. Se vaimentaa ääntä paremmin taajuuden kasvaessa. Vaimennuskyky on myös voimakkaasti sidoksissa materiaalin paksuuteen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun ääntä vaimentava tuote sijoitetaan kiinteästi seinää tai muuta kovaa pintaa vasten. Matalilla taajuuksilla vaimentavan materiaalin taakse jätettävä ilmaväli parantaa rakenteen äänenvaimennuskykyä. PAROC-KIVIVILLAN KÄYTTÖ ÄÄNTÄ ERISTÄVISSÄ RAKENTEISSA Äänen etenemisen estämiseksi ääniaallot on pysäytettävä täyttämällä seinien onkalot niin, että ne eivät aiheuta resonanssia asentamalla kelluva lattia vaimentamaan askelääniä eristämällä värähtelevät laitteet värähtelyn vähentämiseksi Kivivilla sopii kaikkiin näihin kohteisiin ainutlaatuisten ominaisuuksiensa takia. Esimerkiksi väliseinissä huokoinen ja ilmaa läpäisevä mineraalivilla on edullinen ja toimiva ääneneriste. Kaksinkertaisessa väliseinässä villa parantaa eristystä 5 10 desibelin verran eristämättömään seinään verrattuna. 3.3. LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISET OMINAISUUDET PAROC-kivivillaa voidaan käyttää erilaisissa käyttöolosuhteissa eikä mikään sen ominaisuus kuten esimerkiksi kosteustekninen toimivuus, lämmöneristävyys tai pitkäaikaiskestävyys heikkene toisen kustannuksella. 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 125 250 500 1k 2k 4k Taajuus, Hz Ääniabsorptiokäyrät PAROC-kivivillalle paksuuksilla 30 mm (vihreä), 50 mm (punainen) ja 100 mm (sininen) db 60 50 40 30 20 10 0 Pienentymisindeksi R db 100 160 250 400 630 1000 1600 2500 125 200 315 500 800 1250 2000 3150 eristämätön rakenne kivivillalla eristetty rakenne 13 mm kipsilevy 50 mm PAROC-kivivilla Puinen koolaus 50 x 50 mm, koolausväli 600 mm Oheisessa kuvassa esitetään, miten ääni vaimenee kaksinkertaisessa seinärakenteessa kivivillalla ja ilman kivivillaa seinien välisessä tilassa. Hz 36 37

4. PALOSUOJAUS JA OSASTOINTI ERISTÄMÄLLÄ Lue lisää: paroc.fi

4. PALOSUOJAUS JA OSASTOINTI ERISTÄMÄLLÄ 4.1. PALO-OSASTOINTI ONTELOIDEN PALOSUOJAUS Palo-osastoinnilla tarkoitetaan palolta suojaavia rakenteita (osastoiva rakennusosa), joilla estetään palon leviämistä rakennuksessa. Osastoivia rakenteita käytetään palomääräysten mukaisesti jakamaan rakennus pienempiin paloalueisiin. Osastointi on osa rakennuksen passiivista palosuojausta. Osastoivat väliseinät tehdään tyypillisesti kipsilevyseininä. Paloluokituksen saaneet kevytrakenteiset sisäseinät jakavat tilat palo-osastoihin. Paloluokitus annetaan seinille, joiden palonkestävyys on määritelty Eurooppalaisten standardien mukaan testaamalla. Myös rakenteen pintojen palotekninen käyttäytyminen määritellään käyttämällä Eurooppalaisia testimenetelmiä. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa todetaan vaatimukset palonkestävyyden ja palo-ominaisuuksien suhteen osastoiville väliseinille. Rakennusten suljetut ja usein piilossa olevat tilat muodostavat valmiit reitit savulle ja liekin leviämiselle, erityisesti jos ne sijaitsevat muiden tilojen yläpuolella rakennuksessa, esimerkiksi yläpohjissa, ullakoissa tai julkisivujen tuuletusraoissa. Koska onkaloissa palon leviäminen tapahtuu piilossa, se on vaarallisempi kuin näkyvä palo rakennuksen verhouksessa. Määräyksiä tämän haitan vähentämiseksi on otettu käyttöön, mm. katkaisemalla rakenteellisesti ontelotilat, joista tuli voisi kulkea ja jakamalla isommat tilat palokatkoilla osiin. Turvallisempi vaihtoehto on käyttää mahdollisimman paljon palamattomia rakennusmateriaaleja. ONTELOPALOJEN ESTÄMINEN OMAKOTI- JA RIVITALOISSA Väliseinät voidaan toteuttaa useilla erilaisilla rakenteilla. Suunnittelija valitsee/suunnittelee sopivan rakenteen perustuen tilojen käyttötarkoitukseen, rakenteiden ominaisuuksiin sekä pintojen viimeistelytarpeeseen. Väliseinät voidaan tehdä käyttäen erilaisia levymateriaaleja joko puu- tai metallirungolla. Palovaiheessa kuumuus rasittaa rakenteita, ja palo pyrkii leviämään ulos alkuperäisestä osastoinnista. Paloluokiteltu (palonkestävä) väliseinä hidastaa leviämistä, koska rakenne ei sorru ja se pidättää ( osastoi ) tulen vaaditun ajan. Tämän vuoksi on tarpeellista määrittää väliseinän palonkestävyys sen altistuessa määritellylle kuumuudelle ja kuormitukselle, joille se voi olla alttiina palotilanteessa yleispalovaiheessa. Palonkestävyyskokeissa käytetään tähän tarkoitukseen standardilämpötila-aikakäyrää ja kuormitusta. Tällaisten väliseinien palonkestävyys on alueella 30 120 minuuttia. Paroc on saanut ETA-hyväksynnän (Euroopan teknisen hyväksynnän) EI 45, EI 60 ja EI 90 väliseinille [16]. 4.2. PUURAKENTEET Puurakenteiden palonkestävyys on tärkeä aihe. Puurunkoisten rakennusten on täytettävä samat palomääräykset kuin kaikkien muidenkin rakennustyyppien. Puurakenteiden käyttäytyminen palossa on hyvä ja ennustettavissa, koska puu hiiltyy hitaasti tunnetulla nopeudella, noin 40 mm tunnissa. Ikkunat särkyvät usein palon alkuvaiheessa. Näin ollen liekit voivat helposti levitä ullakkoon räystäiden kautta, ja seurauksena on tuhoisa ullakkopalo. Asuntopalot alkavat melkein aina rakennuksen sisäpuolelta tai terassilla olevasta grillistä, tulisijasta tai kynttilästä. Kaikissa näissä tapauksissa talon räystäsrakenne on altistunut tulelle. Tulipalon alkuvaiheissa ikkunat särkyvät kuumuudesta ja liekit leviävät räystäiden alapuolelta ullakolle. Terassipalossa liekit yleensä kiipeävät puuseinää pitkin ullakolle. Ullakkoalueen ontelopalo on aina hyvin tuhoisa, koska palo leviää talon koko kattoalueelle. Lämpötila on korkea, kaikki palaa ja kaikki ympäröivät rakennukset ovat myös vaarassa syttyä tuleen. Hyvä tapa estää tuhoisa ontelopalo on tehdä sellainen räystäsrakenne, joka hidastaa palon leviämistä ullakolle ja siten antaa lisää pelastusaikaa. (viite s. 84) Jäykkä kivivilla, esimerkiksi PAROC WAS 25 t tai Cortex b estää tehokkaasti palon leviämistä ullakolle räystäiden kautta. Raystään alustan suojana käytettävät kivivillalevyt asennetaan tiiviisti seinärakenneta vasten. Kivivillaeristys suojaa tehokkaasti ylläolevia räystään puurakenteita syttymiseltä sillä eristys ei ei muuta muotoaan kuumentuessaan. Aluslevy ohjaa liekit ulospäin räystäiden alta. Kivivillalevyjen saumat on asennettava tiiviisti seinärakennetta vasten. Kivivilla estää yllä olevien puurakenteiden kuumenemista ja tuleen syttymistä. Eristys ei menetä muotoaan kuumuudessa; tällöin ei myöskään muodostu rakoja palosuojaan. Aluslevy ohjaa liekit ulospäin räystäiden alta. (kts. s. 84) PUURAKENTEISET SEINÄT Osastoivan puurakenteisen seinän palonkestoaikaa lisätään esimerkiksi rakentamalla palon puolelta suojattavaa seinää vasten halutun palonkestoajan lisäyksen täyttävä osastoiva seinärakenne. Osastoivassa ja kantavassa seinässä on lisäksi huolehdittava, että kantavan rungon osat ovat riittävästi suojattu palon puolelta. Esimerkiksi väliseinällä, jossa on 66 mm:n puuranka, k600 ja 13 mm:n kipsilevy (Knauf KN 13) mm molemmilla puolilla, on seuraavanlainen palonkestävyys: ilman eristystä 30 minuuttia, 66 mm:n lasivillaeristeellä 30 minuuttia ja 66 mm:n kivivillaeristeellä PAROC extra 60 minuuttia. YLÄPOHJA Puurunkoisissa rakenteissa käytetään kivivillaa lämpö, palo- ja äänieristeenä. Pintamateriaalit, esimerkiksi kipsilevy, toimivat ilmatiiviinä kerroksena ja estävät palokaasujen tunkeutumisen rakenteiden läpi palotilanteessa. Kipsilevykerrosten määrä vaikuttaa myös rakenteiden palonkestävyyteen. Kantavat puurakenteet suojataan alapuolista paloa vastaan kiinnittämällä rakenteen alapintaan palonkestoajan lisäystä vastaava paloeriste. Jos rakenne toimii samalla osastoivana, on selvitettävä erikseen, täyttääkö rakenne tiiveyden ja lämpötilan nousun suhteen asetetut vaatimukset. 4.3. BETONILAATAN PALOSUOJAUS [28] Uusissa tai vanhoissa rakennuksissa voi olla tarve korottaa betonilaatan paloluokkaa. Betonilaatan palonkestoaikaa voidaan lisätä asentamalla PAROC FPS 17 -kerros betonilaatan alapuolelle suojaamaan betoniteräksiä lämpötilan nousulta. Käytettäessä PAROC FPS 17 -levyä 20 mm paksuisena voi betonilaatan palonkestävyys nousta jopa 120 minuuttiin. Edellytyksenä rakenteen toimivuudelle on, että laatta on muuten mitoitettu asianmukaisten rakennusstandardien mukaisesti. PALOSUOJAUS PAROC CGL -TUOTTEILLA PAROC CGL 20 (60 mm) antaa 180 minuutin palonkestävyyden teräsbetonilaatoille, joiden paksuus on 120 mm. PAROC GCL 20 (80 mm) antaa vastaaville teräsbetonilaatoille 240 minuutin palonkestävyyden. 40 41

4.4. TERÄSRAKENTEET [25], [26] Kantavien teräsrakenteiden palonsuojaus voidaan käytännössä toteuttaa joko eristämällä teräs kuumista savukaasuista tai parantamalla teräsrakenteen lämmönkestoa. Rakennusmääräysten mukaan joiltakin rakenneosilta vaaditaan palonkestävyyttä. Vaaditaanko palonkestävyyttä tai ei riippuu esimerkiksi rakennuksen koosta, sen käyttötarkoituksesta ja rakenneosan tehtävästä. Altistuessaan tulelle kaikki yleisesti käytetyt rakennemateriaalit menettävät osan mekaanisesta lujuudestaan. Raskaasti kuormitettu teräs menettää suunnitellun varmuusmarginaalinsa noin 550 C lämpötilassa riippumatta teräksen laadusta. Paksuudet määritellään erilaisille teräslämpötiloille. Suunnitteluinsinööri vastaa asianmukaisten rajalämpötilojen määrittelemisestä teräkselle suunnitteluohjeiden, kuten esim. ENV1993-1-2 perusteella. Mitä suurempi teräksen määrä on suhteessa altistettuun alueeseen, sitä parempi palonkestävyys sillä on. Se miten nopeasti teräsrakenne kuumenee tietyllä paloaltistuksella, voidaan kuvata yksinkertaisesti palolle altistetun pinnan ja rakenteessa olevan teräksen määrän suhteena. Tätä suhdetta kutsutaan poikkileikkaustekijäksi A/V, jossa A = A=2a+2b A=2b+2h A=b+2h A=4b+2h PAROC FPS 17 VAADITTU ERISTEPAKSUUS (mm) ERI TERÄSPROFIILEILLA, KRIITTINEN LÄMPÖTILA 450 C PALOLUOKKA R 30 PALOLUOKKA R 60 PALOLUOKKA R 90 PALOLUOKKA R 120 Paloaltistus Paloaltistus Paloaltistus Paloaltistus Teräsprofiili 3 sivulta 4 sivulta Teräsprofiili 3 sivulta 4 sivulta Teräsprofiili 3 sivulta 4 sivulta Teräsprofiili 3 sivulta 4 sivulta IPE 160 600 20 20 IPE 330 600 IPE 240 300 IPE160 220 HE 100A HE 600A 20 20 HEA 180 600 A=3b+2h HEA 100 160 20 20 25 20 20 20 25 30 20 25 IPE 600 IPE 500 IPE 360 450 IPE 220 330 IPE 160 200 HEA 600 HEA 320 500 25 30 40 50 50 20 20 30 40 40 50 60 20 25 IPE 600 IPE 550 IPE 450 500 IPE 400 IPE 300 360 HEA 360 600 HEA 300 340 40 50 50 60 60 40 40 50 50 60 60 40 50 +2b a Jos rakenneosilta vaaditaan palonkestävyyttä, voidaan ne suojata PAROC FPS 17 -palosuojaeristeillä. Palosuojamateriaalien palo-ominaisuuksien arviointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä, joilla voidaan ennustaa suojan paksuus monissa tilanteissa. Menetelmä on kaksiosainen. Ensin suoritetaan tarkasti suunniteltu palotestiohjelma A=2a+2b A=2b+2h sekä kuormitetuilla että kuormittamattomilla testikappaleilla. Sitten sovelletaan matemaattista menetelmää testituloksiin, joiden avulla tarvittava b paksuus voidaan h ennustaa. Testiohjelmat on suunniteltu määrittämään sekä palosuojamateriaalin eristysominaisuuksia että sen kestävyyttä b a palotilanteessa erilaisten teräskokojen kanssa. Tällöin saadaan mahdollisimman suuri määrä tietoa mahdollisimman pienellä A=2b+2h testimäärällä. A=b+2h A=4b+2h Suunnitteluohjeiden, kuten esim. Structural Eurocodes h EC3 1.2 ja EC4 1.2 nimikkeillä EN 1993-1.2 h ja 1994-1.2, perusteella voidaan h laskea rakenteen kuorma palon aikana käsittelemällä b sitä satunnaisena rajatilana. Tällöin rakennesuunnittelijat voivat määrittää b palosuojaurakoitsijalle tietyn rakenneosan raja- tai b murtolämpötilan. Palosuojaurakoitsija voi näin käyttää vaadittua materiaalipaksuutta taatakseen, ettei teräskomponentti ylitä määriteltyä lämpötilaa määritellyn palonkestoajan kuluessa. Menetelmän yksinkertaistamiseksi rakennesuunnittelija voi määritellä kaikille saman kerroksen teräspalkeille tai -pilareille saman maksimilämpötilan pahimman tapauksen mukaan. ja V = Teräksen poikkileikkauksen pinta-ala (m 2 ) Korkea poikkileikkaustekijä tarkoittaa teräksen lämpötilan nopeaa nousua => ohuet teräsrakenteet vaativat paksumpia eristyslevyjä. Pienen ja paksun (= alhainen poikkileikkaustekijä) teräsosan lämpötila nousee hitaammin kuin suuren ja ohuen. PAROC FPS 17 VAADITTU ERISTEPAKSUUS (mm) NELIKULMAISILLE RHS-PROFIILEILLE, PALOALTISTUS NELJÄLTÄ SIVULTA, KRIITTINEN LÄMPÖTILA 450 C PALOLUOKKA R 30 PALOLUOKKA R 60 PALOLUOKKA R 90 PALOLUOKKA R 120 Teräksen paksuus mm Eristepaksuus mm Teräksen paksuus mm Eristepaksuus mm Teräksen paksuus mm Eristepaksuus mm Teräksen paksuus mm > 4 20 > 10 20 > 14 20 12,0 40 8,0 20 12,0 25 10,0 50 6,3 25 8,0 10,0 30 8,0 60 5,0 30 6,3 50 6,3 4,0 30 5,0 50 b h h a A=b+2h A=3b+2h b b h h b A=4b+2h b h h b A=3b+2h Eristepaksuus mm b h b h HEA 300 HEA 200 280 HEA 100 180 HE 100B HE 600B 20 20 HEB 100 600 20 20 HEB 320 600 HEB 220 300 b HEB 200 HEB 140 180 HEB 120 HEB 100 TAVALLISIMPIEN TERÄSPROFIILIEN POIKKILEIKKAUSTEKIJÄ A/V HEA-PROFIILI HEB-PROFIILI HEM-PROFIILI IPE-PROFIILI 20 30 40 20 20 20 25 30 40 30 40 50 20 25 30 40 40 50 SUORAKULMAINEN RHS-PROFIILI HEA 240 280 HEA 220 HEA 200 HEA 100 180 HEB 300 600 HEB 240 280 HEB 180 220 HEB 160 HEB 120 140 HEB 100 40 50 50 60 30 40 40 40 50 60 NELIKULMAINEN RHS-PROFIILI a b c d e f g h i j k l a b c d e f g h i j k l A/V A/V (m-1) (m-1) A/V A/V (m-1) (m-1) A/V A/V (m-1) (m-1) A/V (m-1) A/V (m-1) DxB mm Materiaalin A/V A/V paksuus (m-1) (m-1) (mm) DxB mm 60 60 40 40 50 60 60 Materiaalin A/V A/V paksuus (m-1) (m-1) (mm) 3,2 313 258 HE 100 A 184 138 HE 100 B 154 115 HE 100 M 85 65 IPE 80 330 270 100x50 3,2 313 274 40x40 HE 120 A 185 137 HE 120 B 141 106 HE 120 B 80 61 IPE 100 300 247 4 250 221 4 250 211 HE 140 A 174 129 HE 140 B 130 98 HE 140 M 76 58 IPE 120 279 230 100x60 3,6 278 238 3,2 313 249 60x60 HE 160 A 161 120 HE 160 B 118 89 HE 160 M 71 54 IPE 140 259 215 5 200 175 4 250 203 HE 180 A 155 115 HE 180 B 110 83 HE 180 M 68 52 IPE 160 241 200 120x60 3,6 278 242 3,6 278 220 80x90 HE 200 A 145 108 HE 200 B 103 77 HE 200 M 65 49 IPE 180 226 188 5 200 178 5 200 161 HE 220 A 134 100 HE 220 B 97 73 HE 220 M 62 47 IPE 200 211 176 120x80 5 200 169 5 200 159 100x100 HE 240 A 122 91 HE 240 B 91 68 HE 240 M 52 40 IPE 220 198 165 8 125 110 8 125 103 HE 260 A 118 88 HE 260 B 88 66 HE 260 M 51 39 IPE 240 184 153 150x100 5 200 167 5 200 157 120x120 HE 280 A 113 84 HE 280 B 85 64 HE 280 M 50 38 IPE 270 176 147 8 125 108 8 125 101 HE 300 A 105 78 HE 300 B 81 60 HE 300 M 43 33 IPE 300 167 139 160x80 5 200 175 6,3 159 125 150x150 HE 320 A 98 74 HE 320 B 77 58 IPE 330 156 131 8 125 113 12,5 80 66 HE 340 A 94 72 HE 340 B 75 57 IPE 360 146 122 200x100 5 200 173 6,3 159 124 180x180 HE 360 A 91 70 HE 360 B 73 57 IPE 400 137 116 10 100 90 12,5 80 65 HE 400 A 87 68 HE 400 B 71 56 IPE 450 130 110 250x150 6,3 159 134 6,3 159 124 200x200 HE 450 A 83 66 HE 450 B 69 55 IPE 500 121 104 12,5 80 70 12,5 80 65 HE 500 A 80 65 HE 500 B 67 55 IPE 550 113 98 300x200 6,3 159 131 6,3 159 123 250x250 HE 550 A 79 65 HE 550 B 67 55 IPE 600 105 91 12,5 80 68 12,5 80 64 HE 600 A 79 65 HE 600 B 67 56 10 100 78 300x300 HE 650 A 79 65 HE 650 B 66 56 12,5 80 63 42 43

PAROC FPS 17 ERISTEPAKSUUS (MM) ERI PALOLUOKISSA POIKKILEIKKAUSTEKIJÄN* MUKAAN. TERÄKSEN KRIITTINEN LÄMPÖTILA 450 C. A/V R 30 R 60 R 90 R 120 R 150 R 180 R 210 50 20 20 20 25 40 40 50 60 20 20 20 30 40 50 60 70 20 20 20 40 50 60 80 20 20 25 40 50 90 20 20 25 40 60 100 20 20 30 50 110 20 20 40 50 120 20 20 40 60 130 20 20 40 60 140 20 20 40 60 150 20 20 50 160 20 25 50 170 20 25 50 180 20 25 50 190 20 25 50 200 20 25 50 210 20 30 60 220 20 30 60 230 20 30 60 240 20 30 60 250 20 30 60 * Poikkileikkaustekijä teräksen toimittajalta. Lisää taulukoita (teräksen kriittinen lämpötila 350-700 C) löytyy ETA-08/0093 hyväksynnästä. TERÄSPOIMULEVYN PALOSUOJAUS PAROC FPS 17 ERISTEPAKSUUS (mm) LUOKITUKSEN R 30 JA R 60 SAAVUTTAMISEKSI Poimulevyn kuormitettavuus on ilman palosuojausta 15 30 minuuttia riippuen rakenteesta. Teräs taipuu palotilanteessa, mutta kuormitettavuus säilyy melko pitkän ajan. Mikäli poimulevyn päällä ei käytetä eristystä, teräksen lämpötila nousee hitaammin lämmön haihtuessa ulospäin. Jos poimulevyä käytetään kattorakenteen kantavana rakenteena ja eristys asennetaan sen päälle, nousee metallin lämpötila hyvin nopeasti. Siksi poimulevyn päällä oleva eristysmäärä on otettava huomioon, kun poimulevyn alle asennettavan palosuojan paksuutta suunnitellaan. Teräspoimulevyn päällä olevat kattorakenteet voidaan suojata sisäpuoliselta palolta lisäämällä eristyskerros profiiliteräslevyn alapuolelle. Mitoitus perustuu SINTEF NBL:n raporttiin [25] ja tarvittava erityspaksuus saadaan viereisestä taulukosta. Teräksen paksuus mm Teräksen kriittinen lämpötila C 450 C 500 C 550 C 600 C R 30 R 60 R 30 R 60 R 30 R 60 R 30 R 60 0,60 40 40 30 60 25 60 0,65 40 40 30 60 25 60 0,72 40 30 60 25 60 25 60 0,85 30 60 30 60 25 60 20 50 1,00 30 60 25 60 20 50 20 50 1,25 25 60 20 50 20 50 20 40 1,50 20 50 20 50 20 40 20 40 2,00 20 40 20 40 20 30 20 25 2,50 20 40 20 30 20 25 20 20 3,00 20 25 20 25 20 20 20 20 4.5. SISÄVERHOUS Seinien ja sisäkattojen sisäverhousmateriaalien valinta voi vaikuttaa huomattavasti palon leviämiseen ja sen kehittämisnopeuteen, vaikkeivät ne todennäköisesti syty ensimmäisenä. Tämä on erityisen tärkeä tiloissa, joissa on ilmanvirtaus ja joissa sisäverhous olisi ensisijainen palonleviämisen väline ja nopea leviäminen estäisi asukkaiden poistumisen. Sisäverhousmateriaaleissa on monta palon leviämiseen vaikuttavaa ominaisuutta, mm. syttymisherkkyys ja kuinka nopeasti materiaali luovuttaa lämpöä palaessaan. Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 määrittelee Eurooppalaiseen paloluokitukseen perustuvat luokat käytettäville rakennusmateriaaleille. Luokitusten kautta pyritään estämään sisäpuolien palon leviäminen. KÄYTÄVÄT Rakennuksessa tarvitaan palosuojattu käytävä turvaamaan asukkaiden poistumista palotilanteessa. Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan ohjeita väliseinien pintamateriaaleina käytettyjen levyjen ja verhousmateriaalien palonkestävyydestä. PAROC kivivillasta valmistetut akustiikkalevyt ovat paloturvallisia ja soveltuvat kaikenlaisiin käytäviin. 44 45

5. MELUNTORJUNTA AKUSTOIMALLA Lue lisää: paroc.fi

5. MELUNTORJUNTA AKUSTOIMALLA 5.1. MELU [20] Melu on ääntä, jonka ihminen kokee häiritseväksi. Se heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä, sekä vaikuttaa ihmisen viestintäkykyyn ja uneen. Melun kokeminen on yksilöllistä ja ihmisten meluherkkyydessä on eroja. Tilanteesta riippuen sama ääni voi tuntua melulta tai miellyttävältä ääneltä. Äänitaso ilmoitetaan desibeleinä (db), joka on suhteellinen, logaritminen luku. Ihminen kykenee havaitsemaan 2 3 db:n suuruisen melutason muutoksen. 8 10 db:n melutason muutos koetaan melun kaksinkertaistumisena. OHJEARVOILLA VAIKUTETAAN SUUNNITTELUUN Äänen voimakkuutta kuvataan äänen pitkän ajan keskiarvona, keskiäänitasona eli ekvivalenttitasona (Leq). Melun kokemiseen vaikuttavat muutkin melun ominaisuudet, kuten meluhuiput, melun toistuvuus, taajuus ja ajoittuminen sekä hiljaisten jaksojen pituus. Meluhaitan arvioinnin lähtökohtana ovat valtioneuvoston antamat meluohjearvot (valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista N:o 993 29.10.1992). Meluohjearvot on annettu erikseen päiväajalle (klo 7 22) ja yöajalle (klo 22 7) sekä ulko- että sisätiloihin. IHMISKORVIN KUULTAVAT ÄÄNITASON MUUTOKSET 1...2 db Tuskin havaittava muutos 3...4 db Havaittava, melko pieni muutos 5...6 db Selvästi havaittava, oleellinen muutos 7...8 db Suuri muutos yli 10 db Hyvin suuri muutos OHJEARVOT ULKONA PÄIVÄLLÄ YÖLLÄ Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa sekä hoitolaitoksia palvelevat alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 50 db 55 db 45 db 55 db 45 db 40 db OHJEARVOT SISÄLLÄ PÄIVÄLLÄ YÖLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat Liike- ja toimistohuoneistot 35 db 45 db Yksikkönä käytetään useimpien melulähteiden kohdalla A-painotettua keskiäänitasoa LAeq. Keskiäänitasoa käytetään vaihtelevan melun voimakkuuden arviointiin ja A-painotus ottaa huomioon kuuloaistin erilaisen herkkyyden erikorkuisille äänille. 5.2. MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU Meluntorjunnan suunnittelu on aloitettava lähtötilanteen selvityksellä, jossa kartoitetaan tilan melu- ja tärinälähteet ominaisuuksineen. Suunnittelu aloitetaan sekä ilmaäänten että runkoäänten tutkimisella allaolevan ohjeellisen listauksen mukaisesti. ILMAÄÄNTEN TUTKIMINEN Melun voimakkuus ja laatu Melulähteiden sijainnit Työntekijöihin kohdistuva melu Alustavat torjuntatoimenpiteet RUNKOÄÄNTEN TUTKIMINEN Tärinätaajuudet ja voimakkuudet Liike-energioiden suunnat Koneiden painot Työntekijöihin kohdistuvat rasitukset Koneisiin kohdistuvat rasitukset Vaimennusta rajoittavat tekijät Eri tiloille asetetaan äänitasotavoitteet. Mittaustulosten ja asetettujen tavoitteiden perusteella suunnitellaan meluntorjunnan toimenpiteet. ESIMERKKI Tila Keskittymistä vaativa työ Riittävän alhaisen melutason saavuttamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia meluntorjuntakeinoja. ILMAÄÄNI Työmenetelmä, joka synnyttää mahdollisimman vähän melua Melulähteen äänitehon pienentäminen tai laitteen kehittäminen hiljaisemmaksi tai vaihtaminen hiljaisempaan Meluesteen sijoittaminen melulähteen ja työpisteen väliin Äänitason alentaminen tilan kokonaisabsorptiota lisäämällä Melulähteen sijoittaminen erilliseen äänieristettyyn tilaan Työntekijöiden työskentelyalueen sijoittaminen omaan huonetilaansa kuten äänieristetty valvomo RUNKOÄÄNI Rakennustarvikkeiden valinta ääntä vaimentaviksi Äänitekninen rakennesauma Äänilähteen asentaminen runkoäänieristimille Äänieristetyn tilan rakentaminen rakennuksen rungosta eristetylle alustalle Runkoäänen säteilyn estäminen päällystämällä tilan pinnat säteilyä vähentävällä materiaalilla Toimisto- ja opetustilat, neuvottelutilat, ja valvomot, työterveystilat, kirjastot, lepotilat Virheetöntä puheinformaation siirtoa ja vastaanottoa vaativa työ Laboratoriot, suuret toimistot, vastaanotto ja odotustilat, käytävät, aulat, keittiöt ja ruokailutilat Muut työtilat, joissa työntekijät ovat jatkuvasti Suuret työpajat, konesalit, prosessilaitokset, kattilarakennukset Suljetut konetilat, joissa ollaan vain huollon aikana ja käytetään kuulosuojaimia Konehuoneet, pumpputilat, ilmastointitilat Äänitaso 35 db(a) 45 db(a) 75 db(a) > 75 db(a) Mittaustulosten ja asetettujen tavoitteiden perusteella suunnitellaan meluntorjunnan toimenpiteet. 48 49

Rakennuksen suunnittelussa voidaan hyödyntää luvussa 7 esitettyjä rakenteita. Valinnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: a) Rakenteiden valinnassa ikkunoiden ja ovien riittävä ääneneristävyys Rakenteiden katkaisu runkoäänen etenemisen ehkäisemiseksi Kelluvien lattioiden käyttö Riittävä äänenvaimennus 5.3. KONEET JA LAITTEET Oleellisena osana meluntorjuntaa on koneiden sijoitus ja asennustapa. Tällöin on otettava huomioon myös tärinä. Koneita ja laitteita ei tulisi sijoittaa ääntä voimakkaasti heijastavien seinien viereen tai nurkkiin, koska pinnoista heijastuva melu lisää melutasoa oheisen kuvan mukaisesti. KOTELOINTI Kotelointi soveltuu etupäässä laitteille, joiden tuottaman melun osuus kokonaismelusta on suuri. Koteloinnilla voidaan alentaa tilan äänitasoa jopa 15 45 db. a) b) c) b) c) Koneen aiheuttama melutaso vapaassa tilassa on 75 db a) Seinän viereen asennettuna melutaso on 78 db. b ja c) Nurkkaan asennettuna melutaso on 81 db. Koneita ja laitteita ei tulisi sijoittaa ääntä voimakkaasti heijastavien seinien viereen tai nurkkiin. d) Ääniä hyvin eristävä, tiivis rakenne Ääniä imevä Vuorivilla Runkoäänen etenemisen estäminen a) Koneiden aiheuttama melu etee runkoäänenä välipohjaa pitkin toimisto- ja valvomotilaan. b) Runkoäänen eteneminen estetään katkaisemalla välipohja väliseinän kohdalla. c) Toimisto- ja valvomotila rakennetaan kelluvan lattian päälle. d) Koteloon asennettuna koneen melutaso on 30 60 db. Tärinänvaimentimet 50 51

5.4. VÄLISEINÄT Ilmaäänen eristyksellä vaimennetaan ääntä, joka tuotetaan suoraan ilmaan. Tarvittava eristyksen taso määritetään ilmaääneneristysluvulla R w tai R`w. Termiä R w käytetään silloin kun kyseessä on eristävän rakenteen laboratoriomittaus ja R`w silloin kun mittaus on tehty rakennuksessa. Mitä suurempi R w -arvo on, sitä tehokkaampi äänieristys. Arvoja tulee korjata (C ja C tr ), jos ympäristössä on erityisiä melunlähteitä. R w + C, KUN ÄÄNIYMPÄRISTÖSSÄ ON ESIMERKIKSI asumisen ääniä nopeiden junien ääniä teollisuusmelua (keskitaajuus ja korkea taajuus). Vähäisellä ääneneristystarpeella yksinkertainen seinärakenne on yleensä riittävä. Seinärakenteen massan kaksinkertaistamisella ilmaääneneristysluku nousee noin 6 desibeliä. Eriste absorboi äänen. R w + C tr, KUN ÄÄNIYMPÄRISTÖSSÄ ON ESIMERKIKSI katumelua hitaiden junien ääniä diskomusiikkia teollisuusmelua (matala taajuus ja keskitaajuus). ÄÄNIESTEET Ääni- tai meluesteiden, kuten seinien tai seinämien, tarkoituksena on muodostaa akustinen katvealue estämällä ääniaaltojen vapaa eteneminen. Vaimennusvaikutus esteen takana olevalla katvealueella riippuu äänen taajuudesta. Korkeilla taajuuksilla esteen vaikutus on selvästi havaittava, mutta matalammilla taajuuksilla (pitkä aallonpituus) suojavaikutus heikkenee. Ääniesteen paikka on valittava huolellisesti. Parhaan vaimennustehon saavuttamiseksi esteen on käännettävä äänen suunta mahdollisimman kauas suoralta reitiltä. Tällöin suunnanmuutoksen kulma on mahdollisimman suuri. Lähelle äänilähdettä sijoitettu este on tehokkain. Äänilähteen ja kohteen puoliväli on huonoin paikka. Suojaseinämän aikaansaamaa äänen vaimenemista kuvaavat pääasiassa seinämän tehollinen korkeus H ja seinämän leveys äänilähteeseen verrattuna (kuva 1). Rakennusten sisällä suojaseinämien kanssa tarvitaan ääntä vaimentava katto, joka estää heijastumista. Normaalisti sisällä olevan suojaseinämän vaikutus on noin 5 10 dba. Suojan äänieristysluvun on oltava noin 20 25 dba (kuva 2). Kuva 1. Kuva 2. H 5.5. KELLUVAT LATTIAT Kelluvissa lattioissa käytetään askelääneneristystä. Tarvittava eristyksen taso määritellään lattian alapuolella olevan huoneen äänenpaineen perusteella. Askeläänille on yleensä määritetty korkein sallittu taso maakohtaisissa säännöksissä. Pieni L n - tai L n -arvo tarkoittaa hyvää askeläänen eristyksen tasoa. L n ja L n mitataan, kun äänen taajuus on 50 5 000 Hz. L n mitataan laboratoriossa ja L n kentällä. PAROC-kivivilla sopii erinomaisesti kelluvien lattioiden joustavaksi kerrokseksi. Se on riittävän kovaa kantamaan lattian ylimmän kerroksen kuorman. Samalla se on riittävän pehmeää vaimentamaan tehokkaasti lattian rakennekerrosten välistä värinää. Eristemateriaalien tärkein ominaisuus on niiden dynaaminen jäykkyys, jota ilmaistaan yksiköllä MN/m 3. Mitä pienempi PAROC-tuotteen dynaaminen jäykkyysarvo on, sitä parempi on sen askelääneneristys. Puurakenteiden äänieristävyyttä on vaikea parantaa. Liitokset ovat jäykkiä ja rakenne kevyt. Jokainen tapaus on mietittävä erikseen. Betoninen välipohja eristää ilmaääniä jo valmiiksi suhteellisen hyvin. Uudet askeläänten eristysvaatimukset ovat lisänneet betonin yleisyyttä kelluvien lattioiden rakenneratkaisuna. Matalien äänitaajuuksien eristämiseen tarvitaan enemmän massaa, joten on käytettävä kaksinkertaista seinärakennetta. Tehokkain tapa lisätä massaa on lisätä useita ohuita kipsilevyjä päällekkäin. Väleihin lisätään eristettä, joka parantaa rakenteen ääneneristävyyttä. Kun seinä on eristetty, äänieristys on 5 10 db parempi kuin ilman eristettä. 52 53

5.7. ILMAKANAVIEN ÄÄNENVAIMENNUS Ilmanvaihtojärjestelmän koneet ja kanavissa virtaava ilma voivat tuottaa paljon ääntä, jota täytyy vaimentaa. Ilmakanavia pitkin kantautuu myös viereisestä huoneesta tai huoneistosta melua, joka kuuluu kanavan seinämien läpi. Tehokas äänenvaimennus on tärkeä tekijä luotaessa viihtyisiä asuin- ja työympäristöjä. Ilmanvaihdon koneja virtausääniä vaimennetaan kanaviin asennettavilla äänenvaimentimilla sekä asentamalla kanavan sisäpintaan äänenvaimennusverhous paikallisesti. PAROC-tuotteita käytetään monissa ilmanvaihtolaitteissa ja äänenvaimentimissa. Huokoisen kuiturakenteensa ja optimaalisen tiheytensä ansiosta PAROC-tuotteet soveltuvat erinomaisesti äänenvaimennukseen. KANAVIEN SISÄPUOLINEN VAIMENNUSVERHOUS Käytä kanavien sisäpuoliseen vaimennusverhoukseen PAROC InVent -kivivillalevyjä, joiden käyttöpäällysteenä on puhdistettava korkealaatuinen lasikangas. KANAVIEN ULKOPUOLINEN ÄÄNENERISTYS Ilmakanavat kuljettavat ääntä ja levittävät sitä huoneiden välillä. Kanavan ulkopuolelle asennettu eristys auttaa vähentämään kanavan seinämän läpi kulkeutuvaa ääntä. ÄÄNENVAIMENTIMET Äänenvaimentimilla voi vähentää ilmanvaihtokanavien melua. PAROC Silencer 60 G5 -tuotetta käytetään useissa tehdasvalmisteisissa äänenvaimentimissa. Jos kanavat sijaitsevat kylmässä tilassa esimerkiksi ullakolla, suositeltu lämmöneristyspaksuus on vähintään 100 mm. Yleensä äänenvaimentimissa on tätä vähemmän eristettä. Lämmöneristystä on lisättävä, jotta ilmanvaihtojärjestelmä toimisi suunnitellusti. Suositeltavia tuotteita lämmöneristykseen ovat alumiinilaminaattipintaiset PAROC Hvac Slab -levyt ja -matot. PAROC InVent 80 N3/N1 PAROC InVent 80 G5/N1 PAROC InVent 45 G5/N1 PAROC InVent 100 N1 PAROC Silencer 60 -elementti 5.6. VAIMENNUS TEOLLISUUSTILOISSA Suositeltava jälkikaiunta-aika on 0,6 0,9 sekuntia, kun äänen taajuus on 250 4 000 Hz. Koulutustilanteissa on tärkeää, että puheääni kuuluu selkeästi ja melutaso on alhainen. Akustiikkalevyt asennetaan koko sisäkaton pintaan ja kunkin työpisteen sivuseiniin. Äänekkäiden laitteiden vieressä käytetään seininä ääntä absorboivia akustisia sermejä. Ne toimivat oikein vain, jos myös sisäkatto absorboi ääntä. Suosittelemme seuraavia tuotteita: PARAFON Buller PARAFON Absorptiolevy PARAFON IV-Rpg PARAFON Melusieppo PARAFON SM-Kasetti 54 55

6. KORJAUSRAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS JA ÄÄNENERISTYS Lue lisää: paroc.fi

6. KORJAUSRAKENTAMINEN [21], [22], [23] 6.1. PALOTURVALLISUUS Firesafe Europe:n [24] mukaan 60% eurooppalaisista joutuu tekemisiin tulipalon kanssa elämänsä aikana. On siis ensiarvoisen tärkeää, että paloturvallisuuteen puututaan aktiivisesti ja sille annetaan ykkössija tärkeysjärjestyksessä varsinkin suurissa rakennuksissa, joissa on suuret käyttäjämäärät ja henkilöturvallisuuteen kohdistuva riski korkein. Korjausrakentamisessa sovelletaan uudisrakentamiseen rakenneratkaisuja, eli korjausrakentamisen yleisiin periaatteisiin kuuluu voimassaolevien palomääräysten täyttäminen, mutta rakennuksen käyttötarkoituksen muutos sekä mahdollinen lisärakentaminen tulee ottaa huomioon. Henkilöturvallisuus on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen, mutta myös historialliset arvot ja kestävän kehityksen asettamat vaatimukset tulee sisällyttää suunnitteluun. Ongelmalliseksi koettu alue korjausrakentamisen viranomaisohjauksessa on paloturvallisuussäännöstön käytännön soveltaminen, koska paikallisia vaihteluita esiintyy: ratkaisu, joka on hyväksyttävä jossain kunnassa ei mene läpi naapurissa. Suunnittelijan täytyy erikseen tietää mikä on kunkin paikkakunnan erityinen vaatimustaso kussakin erilliskysymyksessä. Yleisesti joko luullaan tai halutaan esittää, että korjausrakentamisessa käyttötarkoituksen muuttaminen automaattisesti laukaisisi pakon noudattaa voimassa olevia säädöksiä [uuden] rakennuksen rakentamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että jos rakennusta muutetaan, on tarkasteltava, vaikuttavatko muutokset rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. On harkittava vaarantuuko rakennuksen käyttäjien turvallisuus ja heikentyvätkö käyttäjien terveydelliset olot muutoksen johdosta. Harkinnassa siis vertaillaan tilannetta rakennuksessa ennen ja jälkeen muutoksen, ei vanhan rakennuksen ominaisuuksia suhteessa nykysäännöksiin. Kyse ei siis ole voimassa olevien, uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettujen säännösten sokeasta noudattamisesta. Viranomaisvaatimus ei myöskään saa ylittää säännösten vaatimustasoa, vaikka mm. paloturvallisuuden parantamista voidaan suositella. Palokuorma määritetään joko rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella vakiokuormana tai tarvittaessa laskemalla. Rakennuksen paloluokka määritetään suunnitelmassa ja sen perusteella kantavien rakenteiden palonkestävyys sekä rakennustarvikkeiden ja pintojen paloluokat. Kantavien ja osastoivien rakenteiden palonkestävyys määritetään myös. Palo-osastointi on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Rakennustöiden aiheuttamien tilapäisten aukkojen ja reikien vaikutus palo-osastointiin tulee tarkastella ja tarvittaessa osastointi tulee varmistaa tilapäisillä lisäosastoinneilla. Huomiota tulee kiinnittää myös savun leviämisen estämiseen rakennuksessa osastosta toiseen. Tavaran varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota syntyvän palokuorman suuruuteen. Korjausrakentamisen yhteydessä rakennuksen sisärakenteet paljastuvat kun suojaavat rakenteet poistetaan. Puukuitulevyjä käytetään usein väliaikaisena suojana seinissä ja muovia kulkuteiden suojana samalla kun kaapelointeja ja johdotuksia uusitaan. Hormien avaaminen voi aiheuttaa ilmavirtauksia, jotka palotilanteessa levittävät paloa ja savua ja saattavat aiheuttaa syttymisen rakennuksen muissa osissa. Tasakaton korjaaminen varsinkin silloin kun lämmöneristeenä on käytetty palavaa muovieristettä tai julkisivun lisäeristäminen solumuovieristeellä ovat kaksi tapausta, joissa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta paloturvallisuuden suhteen. Tämä pätee varsinkin tapauksiin, joissa rakennuksessa asutaan korjauksen ajan. Paloturvallisten tarvikkeiden, älykkäiden palovaroittimien sekä hyvin koulutetun ammattihenkilöstön käytöllä voidaan vähentää riskiä. Kolmannen osapuolen sertifioiman, riippumattoman asennus- ja huoltotyön lisääntyvää käyttöä tulisi kannustaa, jotta varmistetaan parhaiden käytäntöjen yleistyminen. Turvallinen poistuminen rakennuksesta on oltava mahdollista koko rakennustyön ajan. Tämä tulee huomioida korjaustyömaasuunnitelmassa erityisesti materiaalitoimitusten ja purkujätteiden sijoittelun osalta. Suunnitelmassa tulee huomioida pelastustien käytön varmistaminen, jotta hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa riittävän lähelle rakennusta. Ryhdyttäessä sellaiseen korjaustyöhön, jonka johdosta tulipalon vaara tuntuvasti lisääntyy, mm. tulityö, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Katto ja vedeneristystyön tulityötä on muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitu- mipadassa ja kermieristyksen kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö. Ennen tulitöihin ryhtymistä on aina harkittava korvaavien ja paloturvallisempien työmenetelmien käyttöä. Tulityöt on tehtävä suurta huolellisuutta noudattaen. Itsesyttyminen tulee huomioida eri työmenetelmien ja materiaalien yhteydessä. Työn jälkeen tulee itsesyttymiselle alttiit jätteet tehdä palovaarattomiksi ja ne tulee säilyttää rakennuksen ulkopuolella. Jos kohteeseen asennetaan uusi tulisija, hormi tai piippu on toimenpiteelle hankittava viranomaisen lupa. Ennen rakennuksen käyttöönottoa tulee kohteessa tehdä savuhormikatselmus tai hormitarkastus. 6.2. ÄÄNENERISTYS Voimassa oleva RakMK:n osa C1 sisältää määräystasoisena eksaktit lukuarvot akustisille olosuhteille vain asuinrakennuksissa. Asunnoille on määritelty pienimmät sallitut ilmaääneneristävyyden ja suurimman sallitun askeläänitason arvot sekä LVIS-laitteiden suurin sallittu äänitaso. Edelleen on säädetty suurin sallittu jälkikaiunta-aika uloskäytävissä. Lisäksi monet asemakaavat sisältävät määräyksen ulkoseinien eristävyydestä liikennemelua vastaan. Vaikka uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettuja rakentamismääräyskokoelman säännöksiä on sovellettava korjausrakentamisessa MRL 13 :n mukaan vain soveltuvin osin, ääniolosuhteisiin liittyviä normeja vaaditaan usein tarkasti noudatettavaksi. Tätä eivät asuntorakennuttajatkaan yleensä vastusta vaikka muista vaatimuksista haluttaisiinkin tinkiä. Ääniongelmat ovat nimittäin asukkaitten yleisin valitusaihe peruskorjatuissa tai muusta käytöstä muutetuissa asuinkerrostaloissa. Huoneistojen välisen ääneneristävyyden toteuttaminen ei useinkaan ole helppoa. Lopputulosta ei voi pelkästään suunnitelmien ja laskelmien perusteella taata, ja mittaukset valmiissa kohteessa tuottavat usein yllätyksiä. Vaarana myös on, että yhden olennaisen vaatimuksen täyttäminen johtaa toisten syrjäyttämiseen. Tyypillinen ristiriitatilanne syntyy korjattavissa taloissa, joiden välipohjarakenteena on alalaattapalkisto; tämä rakenne oli kerrostaloissa vallitseva 1920-luvulta aina 1950-luvun lopulle saakka. Ohut alalaatta välittää ääntä sivusuunnassa, ja välipohjan alapintaan lisättävä ääneneristyskerros ei yleensä riitä nykynormien saavuttamiseen, vaan yläpintaan tarvitaan lisäksi uiva lattiarakenne Se korottaa lattiapintaa tyypillisesti 70 90 mm, ja kun porrashuone säilytetään ennallaan, syntyvät kynnykset eivät toteuta esteettömyysvaatimuksia. Lisäksi lattian huomattava korotus ja sisäkaton lasku muuttavat tilojen luonnetta ja mm. ikkunapenkkien korkeutta tavalla, joka arvorakennuksissa voi olla ristiriidassa MRL 118 :n kanssa, joka kieltää turmelemasta historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia. Vanhemmissa taloissa katon nurkkapyöristysten, listojen ja kipsikoristeiden merkitys huonetilan ilmeen kannalta täytyy ratkaista erikseen kohdetta kunnioittaen. Tällaisissa tapauksissa ääneneristysvaatimuksesta tulisi yleensä joustaa. Rakennuksen kokonaistilanteesta riippuen eri ratkaisumallien painotukset saattavat perustellusti vaihdella, mutta historiallisesti merkittävän rakennuksen turmeleminen teknisten määräysten noudattamisvaatimuksen takia ei ole sallittua. Kun asemakaavassa on ulkoseinillä ja ikkunoilla db-määräys liikennemelua vastaan, se tulee otettavaksi huomioon, jos ikkunat uusitaan. Entisessä käytössään säilyvässä vanhassa rakennuksessa olevat ikkunat voi aina korjata, vaikkei lämmön- ja ääneneristävyysvaatimus täytykään. Mielenkiintoinen rajatapaus on, jos ikkunat ovat niin huonokuntoiset, että niitä ei voi korjata, mutta ikkunat halutaan entistää uusimalla ne täsmälleen vanhojen ikkunoiden kaltaisina entisin detaljein. Jos suojelurakennuksessa ratkaisu on rakennuksen arvon ja arkkitehtuurin kannalta perusteltu, tulee harkittavaksi vähäisen poikkeuksen myöntäminen kaavamääräyksestä. 58 59

7. PAROC-RAKENNERATKAISUJA Lue lisää: paroc.fi

7. PAROC-RAKENNERATKAISUJA Rakenteiden toimivuuden varmistamiseksi Paroc on teettänyt palotestejä ja akustisia laskelmia, joista saatu tieto on nyt koottu tähän kirjaan. Jotta kirjan koko pysyisi kohtuullisena, ratkaisut on esitetty ikoneina, joilla kullakin on numerotunnus. Halutessaan lukija löytää saman aineiston VINKKI: KLIKKAAMALLA OTSIKKOA PÄÄSET CAD-KIRJASTOON LATAAMAAN CAD-KUVIA PDF- TAI DWG-TIEDOSTONA. Parocin verkkopalvelusta paroc.fi, jossa vastaavat ratkaisut on esitetty normaalikoossa eri formaateissa. Suunnittelijan on helppo numerotunnuksen avulla valita haluamansa materiaali. Laskennassa käytetyt parametrit löytyvät www.paroc.fi -sivuilta. 7.2. ULKOSEINÄT 7.1. ALAPOHJAT US-CW-10.1 Ulkoseinät, Tiiliverhottu kellarin teräsbetoniseinä (COS 10 + extra) US-CW-10.2 Ulkoseinät, Levypintainen kellarin harkkoseinä (COS 10 + extra) US-MV-10.1 Hirsiseinä, 2 x PAROC extra 1 Perusmuurin vierustäyttö (vettä hyvin läpäisevä maa-aines) 2 Patolevy (tai muu vastaava) 1 Perusmuurin vierustäyttö (vettä hyvin läpäisevä maa-aines) 2 Patolevy (tai muu vastaava) 120 mm 1 Hirsi 2 Vuorauspaperi, bitumipaperi tai vastaava AP-VF-10.1 Rossipohja, PAROC WPS 3n + 3 x PAROC extra AP-VF-10.2 Rossipohja, 2 x PAROC extra 100 mm 3 Lämmöneriste, kivivilla PAROC COS 10 4 Perusmuurin vedeneristys, bitumiliuossively ja bitumikermi valmistajan ohjeiden mukaisesti 100 mm 3 Lämmöneriste, kivivilla PAROC COS 10 4 Perusmuurin vedeneristys, bitumiliuossively ja bitumikermi valmistajan ohjeiden mukaisesti 150 mm 3 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja runko C24 150x50 mm, k600 4 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 5 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 5 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 50 mm 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 28 mm 2 Lattialauta 28x95 mm lattiaponttilauta 3 llman- tai höyrynsulku 125 150 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra, lammöneriste ylipaksuna + koolaus 125x50 mm, koolausväli rakennesuunnitelmien mukaan 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra (125+125 mm) ja 250 mm kantava rakenne lattiakannattajat 300x50 mm, koolausväli rakennesuunnitelmien mukaan 55 mm 6 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 3n 7 Tuulettuva alustila U-arvo 0,09 W/m 2 K (tuuletusaukot > 8 alapohjan pinta-alasta) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 27 MJ/m 2 28 mm 2 Lattialauta 28x95 mm lattiaponttilauta 3 llman- tai höyrynsulku 125 150 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra, lämmöneriste ylipaksuna + koolaus 125x50 mm, koolausväli rakennesuunnitelmien mukaan 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra (150+150 mm) ja 300 mm kantava rakenne lattiakannattajat 300x50 mm, koolausväli rakennesuunnitelmien mukaan 25 mm 6 Tuulensuojalevy, esim. kuitulevy 22 mm 7 Kannatinrimoitus, 22x100 mm, k300 U-arvo 0,09 W/m 2 K (tuuletusaukot > 8 alapohjan pinta-alasta) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 23 MJ/m 2 160 mm 200 mm 6 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 85 mm 8 Verhomuuraus 9 Pintamateriaali tai -käsittely, Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 26 MJ/m 2 285 mm 200 mm 6 Kantava rakenne, kevytsoraharkko tai vastaava rakennesuunnitelmien mukaan 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra, kyllästetty koolaus irti muurauksesta 100x45 mm, k600 8 Höyrynsulku, tiivistetty liittyviin rakenteisiin 9 Rakennuslevy 10 Pintamateriaali tai -käsittely Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 26 MJ/m 2 6 Sisäverhous, kipsilevy U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 30 Rw 50 db, Rw+C 48 db, Rw+Ctr, 42 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 11 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 62 63

US-SW-10.1 Betonisandwich-elementti, PAROC COS 5ggt US-SW-10.2 Betonisandwich-elementti, PAROC PreCast ggt US-SW-20.1 Kuitubetonisandwich-elementti, (KSW) (COL 40) US-SW-20.2 Kuitubetonisandwich-elementti, (KSW) (COL 40g) US-RF-10.1 Teräsbetoniseinä, ohutrappaus PAROC Linio 80 US-RF-10.2 Siporex-seinä, ohutrappaus PAROC Linio 80 210 mm 1 Pintakäsittely, työselityksen mukaan 2 Teräsbetoni, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Lämmöneriste, uritettu ja urasuojattu kivivilla PAROC COS 5 ggt 4 Teräsbetoni, rakennesuunnitelmien mukaan 5 Pintakäsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 60 db, Rw+C 59 db, Rw+Ctr, 54 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 27 MJ/m 2 205 mm 1 Pintakäsittely, työselityksen mukaan 2 Teräsbetoni, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Lämmöneriste, uritettu ja urasuojattu kivivilla PAROC PreCast ggt 4 Teräsbetoni, rakennesuunnitelmien mukaan 5 Pintakäsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 54dB, Rw+C 53 db, Rw+Ctr 50 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 27 MJ/m 2 40 mm 220 mm 80 mm 1 Pintakäsittely, työselityksen mukaan 2 Kuitubetoni, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Lämmöneriste, lamellikivivilla PAROC COL 40 4 Teräsbetoni, rakennesuunnitemien mukaan 5 Pintakäsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 50dB, Rw+C 49 db, Rw+Ctr, 45 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 24 MJ/m 2 40 mm 225 mm 80 mm 1 Pintakäsittely, työselityksen mukaan 2 Kuitubetoni, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Lämmöneriste, lamellikivivilla PAROC COL 40g 4 Teräsbetoni, rakennesuunnitemien mukaan 5 Pintakäsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 50dB, Rw+C 49 db, Rw+Ctr, 45 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 24 MJ/m 2 220 mm 150 mm 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Linio 80 3 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 4 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 52 db, Rw+C 49 db, Rw+Ctr, 46 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 27 MJ/m 2 160 mm 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Linio 80 250 mm 3 Siporex-runko 4 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 240 Rw 42 db, Rw+C 39 db, Rw+Ctr, 36 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 20 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 64 65

leikkaus A A leikkaus A A leikkaus A A leikkaus A A US-RF-10.3 Puurunko, rappausaluseriste, PAROC Linio 80 + 2 x PAROC extra US-RF-10.4 Matalaenergiaseinä 4, PAROC Linio 80 + 3 x PAROC extra US-RF-10.5 Matalaenergiaseinä 5, Kaksoisrunko, PAROC Linio 80 + 3 x PAROC extra US-RF-10.6 Passiivitalon seinä 3, PAROC Linio 80 + 2 x PAROC extra US-RF-10.7 Passiivitalon seinä 4, kaksoisrunko PAROC Linio 80 + 4 x PAROC extra US-RF-20.2 Teräsbetoniseinä, paksurappaus 2 x PAROC Fatio Plus 50 mm 9 mm 150 mm 50 mm 1 Ohutrappaus, valmistajan ohjeiden mukaan esim. Serpomin tai vastaava 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Linio 80, kiinnitys suunnittelijan ohjeiden mukaan 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 4 Lämmöneriste, kivivilla Paroc extra ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr, 48 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 17 MJ/m 2 50 mm 9 mm 200 mm 50 mm 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Linio 80 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 4 Lämmöneriste, kivivilla Paroc extra 2x100 mm ja kantava runko kertopuu 200 mm (leveys > 50 mm), k600 5 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 51 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr, 47 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 19 MJ/m 2 50 mm 9 mm 100 mm 100 mm 50 mm 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Linio 80 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 4 Lämmöneriste, kivivilla Paroc extra ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla Paroc extra ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 6 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 9 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr, 50 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 19 MJ/m 2 50 mm 9 mm 300-400 mm 50 mm 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Linio 80 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko kertopuu 300-400 mm (leveys > 50 mm), k600 5 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,08 0,10 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 51 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr 48 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 29 MJ/m 2 50 mm 9 mm 100 mm 100-200 mm 125 mm 50 mm 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla Paroc Linio 80 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 100x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja KANTAVA PUURUNKO C24 125x50 mm, k600 7 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 8 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 10 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,07 0,09 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 62 db, Rw+C 60 db, Rw+Ctr 53 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma 190 mm 150 mm 1 Paksurappaus, rakennusselityksen mukaan 2 Rappausaluseriste, kivivilla PAROC Fatio Plus (95+95 mm) rappaustyöohjeen mukaan + kiinnikkeet 3 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 4 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 58 db, Rw+C 56 db, Rw+Ctr 51 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 25 MJ/m 2 < 31 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 66 67

US-VF-10.0 Puurunko, puolilämmin tila, PAROC extra US-VF-10.1 Puurunko, 2 x PAROC extra US-VF-10.2 Puurunko, 2 x PAROC extra pro US-VF-10.3 Puurunko, 2 x PAROC extra US-VF-10.4 Puurunko, 3 x PAROC extra US-VF-10.6 Puurunko, tuulensuojaeriste, PAROC WPS 3n + PAROC extra 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 1 Pintamateriaali tai käsittely, rakennusselityksen mukaan 22 mm 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 9 mm 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 150 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku 13 mm 6 Rakennuslevy, kipsilevy 7 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,26 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 44 db, Rw+C 43 db, Rw+Ctr, 37 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 8 MJ/m 2 22 mm 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 12 mm 3 Tuulensuojalevy, kuitulevy 175 mm 50 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 175x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukan U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 30 Ilmaääneneristysluku Rw 46 db, Rw+C 43 db, Rw+Ctr 37 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 12 MJ/m 2 22 mm 12 tai 25 mm 150 mm 50 mm 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 3 Tuulensuojalevy, kuitulevy 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra pro ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra pro ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 30 (12 mm tuulensuojalevyllä) Paloluokka REI 60 (25 mm tuulensuojalevyllä) Ilmaääneneristysluku Rw 47 db, Rw+C 45 db, Rw+Ctr 39 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 15 MJ/m 2 22 mm 2 Tuuletusväli, Iauta 22x100 mm, k600 9 mm 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 175 mm 50 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 175x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 48 db, Rw+C 46 db, Rw+Ctr 40 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 12 MJ/m 2 22 mm 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 9 mm 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 50 mm 150 mm 50 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 6 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 9 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 45 db, Rw+C 43 db, Rw+Ctr, 39 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 13 MJ/m 2 85 mm 2 Julkisivumuuraus 40 mm 3 Tuuletusväli 40 mm 175mm 4 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 3n, saumat teipataan 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 175x50 mm, k600 6 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 57 db, Rw+C 55 db, Rw+Ctr, 51 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 14 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 68 69

leikkaus A A leikkaus A A US-VF-10.7 Puurunko, tuulensuojaeriste, PAROC WPS 3n + 2 x PAROC extra US-VF-10.8 Puurunko, tuulensuojaeriste, PAROC Renova + 2 x PAROC extra US-VF-10.9 Matalaenergiaseinä 1, PAROC Renova + 3 x PAROC extra US-VF-10.10 Matalaenergiaseinä 2, kaksoisrunko, PAROC Renova + 3 x PAROC extra 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 1 Julkisivuverhous 1 Julkisivuverhous 1 Julkisivuverhous 22 mm 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 22 mm 2 Tuuletusväli, Iauta 22x100 mm, k600 22 mm 2 Tuuletusväli + lauta 22x100 mm, k600 22 mm 2 Tuuletusväli + lauta 22x100 mm, k600 40 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 3n, saumat teipataan 125 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 125x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 50 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 42 db, Rw+C 40 db, Rw+Ctr, 37 db 55 mm 3 Tuulensuojaeriste, PAROC WPS 3n, saumat teipataan 150 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 50 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,14 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 42 db, Rw+C 41 db, Rw+Ctr, 38 db 70 mm 9 mm 200 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Renova 70 mm (1200x1800) ja koolaus 68 mm, koolauksen väli 1200 mm 4 Tuulensuojakipsilevy tai vastaava (voidaan tarvittaessa käyttää rakenteen jäykistykseen) 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 2x100 mm ja kantava puurunko kertopuu 200 mm (leveys > 50 mm), k600 6 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 50 mm 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 9 Pintamateriaali tai -käsittely 70 mm 100 mm 100 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Renova (1200x1800) ja koolaus 68 mm, koolauksen väli 1200 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 6 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 50 mm 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 9 Pintamateriaali tai -käsittely Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 14 MJ/m 2 Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 18 MJ/m 2 U-arvo 0,12 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 57 db, Rw+C 51 db, Rw+Ctr, 43 db U-arvo 0,12 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 46 db, Rw+C 45 db, Rw+Ctr, 41 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 19 MJ/m 2 Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 19 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 70 71

leikkaus A A leikkaus A A leikkaus A A US-VF-10.13 Passiivitalon seinä 2, kaksoisrunko 4 x PAROC extra US-VF-10.14 Puurunko, 2 x PAROC extra pro US-VF-10.15 Puurunko, tuulensuojaeriste PAROC WPS 3n/Cortex + PAROC extra pro US-VF-10.11 Matalaenergiaseinä 3, PAROC Renova + 2 x PAROC extra 1 Julkisivuverhous 22 mm 2 Tuuletusväli + Iauta 22x100 mm, k600 70 mm 9 mm 175 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Renova (1200x1800) ja koolaus 68 mm, koolauksen väli 1200 mm 4 Tuulensuojakipsilevy tai vastaava (voidaan tarvittaessa käyttää rakenteen jäykistykseen) 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko C24 175x50 mm, k600 6 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 50 mm 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 8 Rakennuslev, kipsilevy 9 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 57 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr, 42 db US-VF-10.12 Passiivitalon seinä 1, PAROC Renova + 2 x PAROC extra 1 Puuverhous 22 mm 2 Tuuletusväli + lauta 22x100 mm, k600 70 mm 300-400 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Renova 70mm (1200x1800) ja koolaus 68 mm, koolauksen väli 1200 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko kertopuu 300-400 mm (Ieveys > 50 mm), k600 5 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 50 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,08 0,09 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 42 db, Rw+C 41 db, Rw+Ctr, 39 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 29 MJ/m 2 22 mm 1 Puuverhous 2 Tuuletusväli + lauta 22x100 mm, k600 9 mm 3 Tuulensuoja, kipsilevy 100 mm 100 200 mm 125 mm 50 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko C24, 100x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 125 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko C24, 125x50 mm, k600 7 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 8 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 10 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,08 0,10 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 60 db, Rw+C 57 db, Rw+Ctr 50 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma 22 mm 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 2 Tuuletusväli, Iauta 22x100 mm, k600 9 mm 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 175 mm 50 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra pro ja kantava runko C24 175x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra pro ja koolaus 50x50 mm, k600 13 mm 7 Rakennuslevy, kipsilevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 48 db, Rw+C 46 db, Rw+Ctr, 40 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 17 MJ/m 2 22 mm 55 mm 150 mm 1 Julkisivuverhous 2 Tuuletusväli, Iauta 22x100 mm, k600 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 3n (P3-paloluokan rakennuksiin) tai kivivilla PAROC Cortex (P1 ja P2 -paloluokan rakennuksiin), saumat teipataan 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra pro ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 5 Ilman- tai höyrynsulku 13 mm 6 Rakennuslevy, kipsilevy 7 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 42 db, Rw+C 40 db, Rw+Ctr, 37 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 19 MJ/m 2 Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 18 MJ/m 2 < 25 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 72 73

US-VF-20.1 Teräsbetoniseinä, lautaverhous, 2 x PAROC extra US-VF-20.2 Teräsbetoniseinä, tiiliverhous, PAROC Cortex + PAROC extra US-VF-20.3 Teräsbetoniseinä, tiiliverhous, PAROC Cortex + PAROC extra US-VF-20.6 Tiilirunko, tuulensuojaeriste, tiiliverhous, PAROC WPS 3n + PAROC extra > 20 mm 1 Julkisivuverhous, rakennusselityksen mukaan 22 mm 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 9 mm 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC 225 mm extra (50+175 mm) ja koolaukset 50x50 mm + 175x50 mm, k600 150 mm 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 6 Pintamateriaal tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 69 db, Rw+C 66 db, Rw+Ctr, 60 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 12 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 130 mm 2 Julkisivumuuraus 40 mm 3 Tuuletusväli 4 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC 50 mm Cortex (P1 ja P2 -paloluokan rakennuksiin), saumat teipataan 150 mm 150 mm 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 6 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 7 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 60 db, Rw+C 58 db, Rw+Ctr 52 db P3-paloluokan rakennuksissa voidaan käyttää myös PAROC WPB 3n ja WPS 3n -tuulensuojaeristeitä. Lämmöneristeen ja tuulensuojalevyn saumat limitetään vähintään 200 mm. Tuulitiiveys levyjen saumakohdissa varmistetaan saumausteipillä heti levyjen asennuksen jälkeen painamalla ja samalla hankaamalla teippiä levyn pintaan. Suositeltava teippauslämpötila on yli +5 C. Suosittelemme tiilisiteen pään leikkaamista vinoon, jolloin se Iävistää paremmin tuulensuojapinnoitteen. Ulkonurkissa, ikkuna- ja ovipielissä leikataan riittävä määrä kivivillaa pois pinnoitteen takaa ja taivutetaan pinnoite villalevyn yli tuulitiiveyden varmistamiseksi. Viimeistellään saumausteipillä. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 15 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 130 mm 2 Julkisivumuuraus 40 mm 3 Tuuletusväli 30 mm 175 mm 150 mm 4 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Cortex (P1 ja P2 -paloluokan rakennuksiin), saumat teipataan 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 6 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 7 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 60 db, Rw+C 58 db, Rw+Ctr, 52 db P3-paloluokan rakennuksissa voidaan käyttää myös PAROC WPB 3n ja WPS 3n -tuulensuojaeristeitä. Lämmöneristeen ja tuulensuojalevyn saumat limitetään vähintään 200 mm. Tuulitiiveys levyjen saumakohdissa varmistetaan saumausteipillä heti levyjen asennuksen jälkeen painamalla ja samalla hankaamalla teippiä levyn pintaan. Suositeltava teippauslämpotila on yli +5 C. Suosittelemme tiilisiteen pään leikkaamista vinoon, jolloin se Iävistää paremmin tuulensuojapinnoitteen. Ulkonurkissa, ikkuna- ja ovipielissä leikataan riittävä määrä kivivillaa pois pinnoitteen takaa ja taivutetaan pinnoite villalevyn yli tuulitiiveyden varmistamiseksi. Viimeistellään saumausteipillä. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 13 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 130 mm 2 Julkisivumuuraus 40 mm 3 Tuuletusväli 40 mm 150 mm 130 mm 4 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 3n, saumat teipataan 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 6 Kantava muuraus, rakennesuunnitelmien mukaan 7 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 120 Rw 58 db, Rw+C 56 db, Rw+Ctr, 52 db P1 ja P2-paloluokan rakennuksiin PAROC Cortex tuulensuojaeristeeksi. Lämmöneristeen ja tuulensuojalevyn saumat limitetään vähintään 200 mm. Tuulitiiveys levyjen saumakohdissa varmistetaan saumausteipillä heti levyjen asennuksen jälkeen painamalla ja samalla hankaamalla teippiä levyn pintaan. Suositeltava teippauslämpötila on yli +5 C. Suosittelemme tiilisiteen pään leikkaamista vinoon, jolloin se Iävistää paremmin tuulensuojapinnoitteen. Ulkonurkissa, ikkuna- ja ovipielissä leikataan riittävä määrä kivivillaa pois pinnoitteen takaa ja taivutetaan pinnoite villalevyn yli tuulitiiveyden varmistamiseksi. Viimeistellään saumausteipillä. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 13 MJ/m 2 US-VF-20.8 Siporex-seinä, tiiliverhous, PAROC WPS 1n 1 Julkisivutiili 40 mm 2 Tuuletusväli 150 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 1n, saumat teipataan 250 mm 4 Siporex-runko 5 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 240 Rw 51 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr, 45 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 9 MJ/m 2 US-VF-20.10 Siporex-seinä, levyverhous, PAROC WPS 1n 1 Julkisivuverhous 40 mm 2 Tuuletusväli 150-200 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPS 1n, saumat teipataan (P3-paloluokan rakennuksiin) 250 mm 4 Siporex-runko 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka REI 240 Rw 59 db, Rw+C 58 db, Rw+Ctr, 53 db P1 ja P2-paloluokan rakennuksiin PAROC Cortex One tuulensuojaeristeeksi. Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 12 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 74 75

leikkaus A A US-VF-20.11 Siporex-seinä, levyverhous, PAROC Cortex + PAROC extra US-VF-20.12 Teräsbetoniseinä, tiiliverhous, PAROC Cortex One US-VF-20.13 Teräsbetoniseinä, tiiliverhous, PAROC Cortex/WPB 3n + PAROC extra pro US-VF-40.1 Kasettipintainen teräsrankaseinä, PAROC WPB 3n + PAROC extra 1 Julkisivuverhous 1 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 1 Pintamateriaali tai -käsittely, rakennusselityksen mukaan 1 Julkisivuverhous 40 mm 2 Tuuletusväli 130 mm 2 Julkisivumuuraus 130 mm 2 Julkisivumuuraus 30 mm 2 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC WPB 3n, saumat teipataan 30 mm 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Cortex, saumat teipataan (soveltuu P1 ja P2 -paloluokan rakennuksiin) 150 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 150 mm 5 Siporex-runko Paloluokka REI 240 Rw 59 db, Rw+C 57 db, Rw+Ctr, 52 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 12 MJ/m 2 40 mm 3 Tuuletusväli 180 mm 4 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Cortex One (P1 ja P2 -paloluokan rakennuksiin), saumat teipataan 150 mm 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 6 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 60 db, Rw+C 58 db, Rw+Ctr 52 db P3-paloluokan rakennuksissa voidaan käyttää myös PAROC WPS 1n -tuulensuojaeristettä. Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 16 MJ/m 2 40 mm 3 Tuuletusväli 30 mm 4 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Cortex (P1 ja P2 -paloluokan rakennuksiin) tai kivivilla PAROC WPB 3n (P3-paloluokan rakennuksiin), saumat teipataan 150 mm 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra pro 150 mm 6 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 7 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka REI 60 Rw 60 db, Rw+C 58 db, Rw+Ctr, 52 db 125 mm 3 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra + teräsranka 125 mm 4 Seinäkasetti, muotoon taivutettu sinkitty teräsohutlevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely P1 JA P2 -paloluokan rakennuksiin PAROC Cortex tuulensuojaeristeeksi Rw 42 db, Rw+C 38 db, Rw+Ctr, 31 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 12 MJ/m 2 Lämmöneristeen ja tuulensuojalevyn saumat limitetään vähintään 200 mm. Tuulitiiveys levyjen saumakohdissa varmistetaan saumausteipillä heti levyjen asennuksen jälkeen painamalla ja samalla hankaamalla teippiä levyn pintaan. Suositeltava teippauslämpötila on yli +5 C. Suosittelemme tiilisiteen pään leikkaamista vinoon, jolloin se Iävistää paremmin tuulensuojapinnoitteen. Ulkonurkissa, ikkuna- ja ovipielissä leikataan riittävä määrä kivivillaa pois pinnoitteen takaa ja taivutetaan pinnoite villalevyn yli tuulitiiveyden varmistamiseksi. Viimeistellään saumausteipillä. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 17 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 76 77

7.3. VÄLISEINÄT VS-PW-20.2 Puurankainen tuplalevyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.3 Kaksoispuurankainen levyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.4 Kaksoispuurankainen tuplalevyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.5 Teräsrankainen levyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.6 Teräsrankainen tuplalevyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.7 Teräsrankainen tuplalevyväliseinä, Limitetty, PAROC extra 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 13+13 mm 2 Rakennuslevy, 2 x kipsilevy 13 mm 2 Rakennuslevy, kipsilevy 13+13 mm 2 Rakennuslevy, 2 x kipsilevy 13 mm 2 Kipsilevy 13+13 mm 2 2 x kipsilevy 13+13 mm 2 2 x kipsilevy 70 mm 3 Puurunko 70x45 mm, k600 + kivivilla PAROC extra 13+13 mm 4 Rakennuslevy, 2 x kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 60 Rw 47 db, Rw+C 44 db, Rw+Ctr, 41 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 4 MJ/m 2 70+70 mm 3 Puurunko 2x70x45 mm, k600 limitys 300 mm + kivivilla PAROC extra 13 mm 4 Rakennuslevy, kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 60 Rw 47 db, Rw+C 44 db, Rw+Ctr, 36 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma 70+70 mm 3 Puurunko 2x70x45 mm k600 limittäin 300 mm + kivivilla PAROC extra 13+13 mm 4 Rakennuslevy, 2 x kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 60 Rw 59 db, Rw+C 56 db, Rw+Ctr, 48 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma 95 mm 3 Teräsranka, 95 mm k600 + kivivilla PAROC extra 95 mm 13 mm 4 Kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 60 Rw 44 db, Rw+C 41 db, Rw+Ctr, 35 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 5 MJ/m 2 95 mm 3 Teräsranka 95 mm, k600 + kivivilla PAROC extra 95 mm 13+13 mm 4 2 x kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 90 Rw 52 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr, 44 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 5 MJ/m 2 95 mm 3 Teräsranka, 66 70 mm, k600 limittäin k300, kisko 95 mm + kivivilla PAROC extra 13+13 mm 4 2 x kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 90 Rw 56 db, Rw+C 52, Rw+Ctr, 45 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 8 MJ/m 2 < 8 MJ/m 2 < 5 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 78 79

VS-PW-20.8 Kaksoisteräsrankainen tuplalevyväliseinä, 2 x PAROC extra VS-PW-20.9 Tiili-tuplalevyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.10 Kaksoistiiliväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.11 Puurankainen levyväliseinä, PAROC extra VS-PW-20.12 Teräsrankainen levyväliseinä, PAROC extra 13+13 mm 2 2 x kipsilevy 140 mm 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 3 Teräsranka, 2x66 mm, k600 mm + kivivilla PAROC extra + ilmaväli 8 mm 13+13 mm 4 2 x kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 90 Rw 59 db, Rw+C 56 db, Rw+Ctr, 48 db Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 8 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 130 mm 2 Kantava muuraus, NRT 270x130x75 mm 100 mm 3 Ääneneriste, kivivilla PAROC extra 100 mm + koolaus 70x45 mm k600 tai teräsranka 66-70 mm k600 13+13 mm 4 Rakennuslevy, 2 x kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka REI 120 Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 6 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 130 mm 2 Kantava muuraus, NRT 270x130x75 mm 50+20 mm 3 Ääneneriste, kivivilla PAROC extra 50 mm + ilmaväli 20 mm 130 mm 4 Kantava muuraus, NRT 270x130x75 mm 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka REI 120 Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 3 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 13 mm 2 Kipsilevy 3 Puurunko 66x39 mm k600 + kivivilla PAROC extra 66 mm (2,1x50 mm naulat k600 molemmin puolin runkoa eristeen paikallapysymisen varmistamiseksi) 13 mm 4 Kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 60 Rw 40 db, Rw+C 37 db, Rw+Ctr, 34 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 4 MJ/m 2 13 mm 2 Kipsilevy 66 mm 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 3 Teräsranka, 66x40 mm (0,46) k600 + kivivilla PAROC extra 66 mm (ruuvit teräsrangan sivulla k600 eristeen paikallapysymisen varmistamiseksi), ylä- ja alajuoksu 66x55 mm 13 mm 4 Kipsilevy 5 Pintamateriaali tai -käsittely, Paloluokka EI 60 Rw 42 db, Rw+C 39 db, Rw+Ctr, 33 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 5 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 80 81

7.4. VÄLIPOHJAT VÄLIPOHJIEN ASKELÄÄNENERISTYS Allaolevassa taulukossa on esitetty laskennallisesti määritettyjä välipohjarakenteiden askeläänen ja ilmaäänen eristävyyksiä. Eristävyydet on laskettu sekä ilman korjauskertoimia että taajuuskorjattuina kertoimilla C I,50-2500 ja C 50-3150. [37]. RAKENNE KORKEUS mm L n,w L n,w + C 1,50-2500 R w R w + C 50-3150 400 mm betoni (920 kg/m 2 ) + 100 mm SSB 1 + 100 mm betoni 600 20 34 82 74 400 mm betoni (920 kg/m 2 ) + 70 mm SSB 1 + 140 mm betoni 610 20 34 82 74 350 mm betoni (800 kg/m 2 ) + 100 mm SSB 1 + 60 mm betoni 510 22 38 81 74 350 mm betoni (800 kg/m 2 ) + 70 mm SSB 1 + 70 mm betoni 490 23 39 80 73 250 mm betoni (570 kg/m 2 ) + 50 mm SSB 1 + 50 mm betoni 350 36 43 69 64 VP-IF-10.1 Puurankainen kelluva levyvälipohja PAROC SSB 2t + extra VP-IF-20.1 Ontelolaatta PAROC SSB 2t VP-IF-20.2 Ontelolaatta PAROC SSB 1 250 mm betoni (570 kg/m 2 ) + 30 mm SSB 1 + 50 mm betoni 330 37 44 69 64 200 mm betoni (460 kg/m 2 ) + 50 mm SSB 1 + 50 mm betoni 300 38 46 67 61 Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 50 mm SSB 1 + 50 mm betoni 370 40 47 66 62 Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 30 mm SSB 1 + 50 mm betoni 350 42 48 65 62 30 mm 22 mm 225 mm 125 mm 1 Lattiapinnoite (parketti tms.) 2 Rakennuslevykerros (2 x lattiakipsilevy tai vastaava) 3 Ääneneriste, kivivilla PAROC SSB 2t 4 Lattialastulevy tai vastaava rakennuslevy 5 Kantava rakenne, lattiakannattajat 225x50 mm + ääneneriste PAROC extra 6 Jousiranka k400 7 Rakennuslevy 8 Pintamateriaali tai -käsittely Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 15 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely 2 Tasoite 3 Valusuoja, suodatinkangas 50 mm 4 Eristekerros, kivivilla PAROC SSB 2t 265 mm 5 Kantava rakenne, ontelolaatta 6 Pintamateriaali tai -käsittely, Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 14 MJ/m 2 80 mm 1 Pintamateriaali tai -käsittely, 2 Teräsbetonilaatta, rakennesuunnitelmien mukaan / irti kaikista ympäröivistä rakenteista 3 Valusuoja, PAROC ilmansulkupaperi tai suodatinkangas 50 mm 4 Eristekerros, kivilla PAROC SSB 1 265 mm 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan ontelolaatta tai vastaava 6 Pintamateriaali tai -käsittely, Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 10 MJ/m 2 160 mm betoni (370 kg/m 2 ) + 30 mm SSB 1 + 50 mm betoni 240 43 50 63 58 200 mm betoni (460 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 250 48 52 64 58 Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 320 49 52 62 58 Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 312 51 53 61 58 160 mm betoni (370 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 210 51 54 60 55 Ontelolaatta HD/F 120/19 (290 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 240 52 55 58 54 Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 250 54 57 57 53 Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 242 56 58 56 53 Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 50 mm SSB 1 + 50 mm betoni + U 446 31 6 74 66 200 mm betoni (460 kg/m 2 ) + 30 mm SSB 1 + 50 mm betoni 376 31 47 74 62 300 mm betoni (690 kg/m 2 ) + 50 mm SSB 1 + 50 mm betoni 400 33 42 72 68 200 mm betoni (460 kg/m 2 ) + 30 mm SSB 1 + 50 mm betoni 280 40 48 66 60 160 mm betoni (370 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 3 x 12,5 mm kipsilevy 223 48 53 64 56 Ontelolaatta HD/F 120/19 (290 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy 232 54 56 57 54 Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 22 mm kuitulevy 247 57 58 55 52 Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 22 mm kuitulevy 239 58 59 54 51 82 83

7.5. RÄYSTÄÄT JA YLÄPOHJAT Lentomelualueilla ja vilkkaiden liikenneväylien varrella tarvitaan normaalia parempi rakennuksen vaipan ääneneristys. Yleensä kevyen rakenteen heikoin kohta on yläpohja. Kun rakennuksessa on vesikaton ja yläpohjan välissä kohtalaisen suuri ilmatila (ullakko), syntyy ääneneristävyydeltään erinomainen kaksinkertainen rakenne. Rakenteen ääneneristävyys kuitenkin heikkenee, jos räystäille jätetään avoimet tuuletusraot. Ilmanvaihto ullakkotilaan voidaan toteuttaa ääntä vaimentavien rakojen kautta, jolloin rakenteen kokonaiseristävyys on hyvä ja asuminen miellyttävämpää (ks. kuva 1.) Pitkät räystäät muodostavat rakennuksesta ulkonevan kainalon, jonka kautta alla olevasta palavasta julkisivusta nousevat liekit ja kaasut ohjautuvat yläpohjaan. Ylimmäisen kerroksen huoneistopaloa on lähes mahdotonta estää leviämästä rakennuksen yläpohjaan, mikäli räystäällä on tuuletusrako. Toisaalta yläpohjan toiminnan kannalta tuuletusrako on välttämätön, joten rakennusta suunniteltaessa on katsottava, mitkä kohdat ovat palon leviämisen kannalta kriittisimpiä ja järjestettävä tuuletusraot kohtiin, jossa riski on vähäisin. Nämä näkökohdat on erityisesti otettava huomioon käyttäessä palavaa julkisivua P1- ja P2-luokan 3 8 -kerroksisissa rakennuksissa, joissa tulen on periaatteessa mahdollista levitä ullakon tai yläpohjan ontelon kautta hankalasti sammutettavaan yläpohjarakenteeseen ja sitä kautta toisiin asuntoihin. Vaikka sammutus onnistuisikin nopeasti, voi puurakenteisiin joutuva sammutusvesi aiheuttaa kosteusvaurioita, jotka ovat hankalia korjata. [40] ÄÄNILOUKKU Tuulensuojakipsilevy 1-2 kipsilevyä Äänenvaimennus tuuletusraon kautta Kipsilevy 2x13 mm PAROC WAS 25t pinnoitettu kivivilla PAROC tuplavarma eristys: Puhalluskivivilla + PAROC extra Kuva 1. Tiivis vesikatto, ullakon suuri ilmaväli, paksu kivivilla ja sisäkaton Gyproc-levytys antaisivat hyvän ääneneristyksen, ellei räystäs olisi täysin avoin. Äänen siirtyminen estetään räystään tuuletusrakojen kautta. Lisäksi rakenne tehostaa lämmöneristystä ja helpottaa Puhalluskivivillan asennusta. PALORÄYSTÄS Ulkokourun alapelti Kuva 2. Jäykkä kivivilla, esimerkiksi PAROC WAS 25 t tai Cortex b estää tehokkaasti palon leviämistä ullakolle räystäiden kautta. Raystään alustan suojana käytettävät kivivillalevyt asennetaan tiiviisti seinärakennetta vasten. Kivivillaeristys suojaa tehokkaasti ylläolevia räystään puurakenteita syttymiseltä sillä eristys ei muuta muotoaan kuumentuessaan. Aluslevy ohjaa liekit ulospäin räystäiden alta. YP-FR-40.1 PAROC ROB 80t + PAROC ROS 30g + PAROC ROS 30, ontelolaatta 1 Vedeneristys 2 Lämmöneristys: 20 mm PAROC ROB 80t 180 mm PAROC ROS 30g 170 mm PAROC ROS 30 3 Höyrynsulku, bitumikermi 4 Kallistuskerros > 20 mm kevytsorabetoni 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan ontelolaatta tai vastaava 6 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, lämmöneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 58 MJ/m 2 YP-FR-40.2 PAROC ROB 100gt(rl) + PAROC ROL 30, ontelolaatta 1 Vedeneristys 2 Lämmöneristys: 30 mm PAROC ROB 100gt (rl) 370 mm PAROC ROL 30 3 Höyrynsulku, bitumikermi 4 Kallistuskerros > 20 mm kevytsorabetoni 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan ontelolaatta tai vastaava 6 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, lämmöneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 46 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 84 85

YP-FR-10.1 PAROC ROB 80t + PAROC ROS 30g + PAROC ROS 30, TT-laatta YP-FR-10.2 PAROC ROB 100gt (rl) + PAROC ROL 30, TT-laatta YP-FR-20.2 PAROC ROS 80t + PAROC ROS 30g + PAROC ROS 30 + PAROC ROS 50, profiilipelti YP-FR-20.3 PAROC ROB 80t + PAROC ROS 30g + PAROC ROS 30, profiilipelti 1 Vedeneristys 1 Vedeneristys 1 Vedeneristys 1 Vedeneristys 2 Lämmöneristys: 2 Lämmöneristys: 2 Lämmöneristys: 2 Lämmöneristys: 20 mm PAROC ROB 80t 30 mm PAROC ROB 100gt (rl) 20 mm PAROC ROB 80t 20 mm PAROC ROB 80t 180mm PAROC ROS 30g 370 mm PAROC ROL 30 180 mm PAROC ROS 30g 180 mm PAROC ROS 30g 18Omm PAROC ROS 30 3 Höyrynsulku, bitumikermi 140 mm PAROC ROS 30 180 mm PAROC ROS 30 3 Höyrynsulku, bitumikermi 4 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan jännitetty vesikatto TT-laatta peruskallistukset runkorakenteessa U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, lämmöneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 60 MJ/m 2 4 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan jännitetty vesikatto TT-laatta peruskallistukset runkorakenteessa U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, Iämmöneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 46 MJ/m 2 3 Höyrynsulku, bitumikermi 50 mm 4 Lämmöneriste, höyrynsulun alustana PAROC ROS 50 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan teräspoimulevy peruskallistukset runkorakenteessa U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, lämmöneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 68 MJ/m 2 3 Höyrynsulku, bitumikermi 15 mm 4 Luja rakennuslevy, Toimivat katot 2013 ja RIL 107-2012 suositusten mukaisesti höyrynsulun alustaksi 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan teräspoimulevy peruskallistukset runkorakenteessa U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, lämmöneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 60 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 86 87

YP-FR-20.8 PAROC ROB 100gt (rl) + PAROC ROL 30 + PAROC ROB 60t, profiilipelti YP-PR-10.1 PAROC BLT 6, Harjakatto, ristikkorakenne YP-PR-10.2 4 x PAROC extra, Harjakatto, ristikkorakenne YP-PR-10.3 PAROC BLT 6 + PAROC extra Harjakatto, ristikkorakenne, tuplavarma 1 Vedeneristys 1 Vesikate 1 Vesikate 1 Vesikate 2 Lämmöneristys: 2 Aluskate 2 Aluskate 2 Aluskate 30 mm PAROC ROB 100gt (rl) 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 340 mm PAROC ROL 30 4 Tuulettuva ullakko 4 Tuulettuva ullakko 4 Tuulettuva ullakko 3 Höyrynsulku, bitumikermi 420 mm 5 Lämmöneriste, puhalluskivivilla PAROC BLT 6 350 mm 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra (100 + 125 + 125 mm) 310 mm 5 Lämmöneriste, puhalluskivivilla PAROC BLT 6 30 mm 4 Lämmöneriste, höyrynsulun alustana PAROC ROB 60t 6 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan puurunko 6 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan puurunko 100 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 5 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan teräspoimulevy peruskallistukset runkorakenteessa U-arvo 0,09 W/m 2 K Vedeneristyksen, lämmoneristyksen ja höyrynsulun mitoitus, lujuudet ja vaatimukset RIL 107 ja Kattoliitto Ry Toimivat katot -ohjeiden mukaan. 7 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 22 mm 8 Harvalaudoitus, 22x100 mm, k300 13 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 10 Pintamateriaali tai -käsittely 7 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 50 mm 8 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k300 13 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 10 Pintamateriaali tai -käsittely, 7 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 8 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 22 mm 9 Harvalaudoitus 22x100 mm, k300 13 mm 10 Rakennuslevy, kipsilevy Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 47 MJ/m 2 U-arvo 0,09 W/m 2 K Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr, 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr, 4B db (peltikate) Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 26 MJ/m 2 U-arvo 0,09 W/m 2 K Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr, 4B db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 21 MJ/m 2 11 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,09 W/m 2 K Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr, 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr, 48 db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 24 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 88 89

7.6. ALAKATOT YP-PR-10.4 PAROC BLT 6 + PAROC extra, Matalaenergiatalon yläpohja YP-PR-20.1 PAROC WPS 3n + PAROC extra, Vino yläpohja AK-SC-10.2 Alaslaskettu katto, reuna A AK-AC-10.7 Alaslaskettu katto, Verkkokatto, reuna A 1 Vesikate 1 Vesikate 1 Kulmalista 1 Parmitex asennusliima 2 Aluskate 2 Aluskate 2 Kaksoiskulmalista 30 mm tai 50 mm 2 Parafon akustiikkalevy 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 3 Kulmalista U43 3 Ripustuslanka P 25 4 Tuulettuva ullakko 100 mm 4 Tuulettuva ilmaväli 4 Prelude kannatinlista T15, T24 4 Ripustusjousi P 24 1 5 Tuulenohjain 40 mm 5 Tuulensuojaeriste, PAROC WPS 3n 5 Prelude välilista T15, T24 5 T-kannatinlista P 21 450 mm 6 Lämmöneriste, puhalluskivivilla PAROC BLT 6 375 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra (175+200 mm) 6 Säädettävä ripustin 6 Paroc-teräsverkko, reuna A 100 mm 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra 8 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 7 Ilman- tai höyrynsulku 22 mm 8 Harvalaudoitus 22x100 mm, k300 Kaikki mitat: mm 7 Parafon akustiikkalevy 600x600/600x1200, paksuus =15/18/40 22 mm 9 Harvalaudoitus 22x100 mm, k300 13 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 10 Pintamateriaali tai -käsittely 10 Pintamateriaali tai -käsittely, U-arvo 0,07 W/m 2 K Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr 48 db (peltikate) U-arvo 0,09 W/m 2 K Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 49 db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 30 MJ/m 2 Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 24 MJ/m 2 Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 90 91

AK-DM-10.1 Kiinnitys suoraan alustaan, Liimakiinnitys avosaumalla AK-DM-20.1 Kiinnitys suoraan alustaan, Hattulistakiinnitys 15...50mm 1 Parafon akustiikkalevy 2 Paroc-asennusliima 15...50 mm 1 Parafon akustiikkalevy 2 Hattulista AHM 183... AHM 503 AK-CC-10.1 Tasomuutokset, Seinäliittymä AK-CI-30.3 Palonilmaisin ja sammutusjärjestelmä, Sprinklerin asennus, reuna D AK-DM-10.2 Kiinnitys suoraan alustaan, Liimakiinnitys 30 mm tai 50 mm 1 Parafon akustiikkalevy 2 Paroc-asennusliima 3 Saumapeitelista P 302 15...50 mm 4 U-reunalista 15...40 mm 1 Parafon akustiikkalevy 2 Pääkannatinlista 3 U-lista 4 Ripustusjousi P 24 1 5 Ripustuslanka P 25 6 T-kannatinlista P 21 18 mm 1 Parafon akustiikkalevy, reuna D 2 T-kannatinlista P 21 3 Ripustusjousi P 24 1 4 Ripustuslanka P 25 5 Sprinkleri Tekninen toimivuus tarkistettava paikallisilla paloviranomaisilla. Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 92 93

7.7. PUUKERROSTALORATKAISUT ULKOSEINÄT PAROC XFS 002 L330 k1200 + puristusta kestävä välike + PAROC XFS 002 L300 k1200 + puristusta kestävä välike + PAROC XFS 002 L300 k1200 + puristusta kestävä välike + min. 1 kpl vinoruuvi/kerros: 30 kulmassa L360 min. 1 kpl vinoruuvi/kerros: 30 kulmassa L360 min. 1 kpl vinoruuvi/kerros: 30 kulmassa L330 suurin pystykuormitus / vinoruuvaus: Rd = 0,8 kn/ruuvi suurin pystykuormitus / vinoruuvaus: Rd = 0,8 kn/ruuvi suurin pystykuormitus / vinoruuvaus: Rd = 0,8 kn/ruuvi US-VF-30.1 Ulkoseinä, kantava, 220 CLT-levy + ruuvaus 4 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.11 Ulkoseinä, kantava, 205 CLT-levy + ruuvaus 4 krs U = 0,14 W/m 2 K US-VF-30.19 Ulkoseinä, kantava, 180 CLT-levy + ruuvaus 4 krs U = 0,16 W/m 2 K US-VF-30.21 Ulkoseinä, kantava, 180 CLT-levy + ruuvaus 4 krs U = 0,16 W/m 2 K US-VF-30.4 Ulkoseinä, kantava, 275 CLT-levy + puuranka 4 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.14 Ulkoseinä, kantava, 200 CLT-levy + puuranka 4 krs U = 0,17 W/m 2 K 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 220 mm 4 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 205 mm 4 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 180 mm 4 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 180 mm 4 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 225 mm 4 Koolaus 45x225 k600/paroc extra 100+125 mm 145 mm 4 Koolaus 45x145 k600/paroc extra 150 mm 32 mm 28 mm 5 Pystyk. 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako 6 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 49 db, R w +C 48 db, R w +C tr 42 db 32 mm 5 Pystyk. 32x100 k600, rappauslevytoim. mukaan/ tuuletusrako ~25 mm 6 Rappauslevy+rappaus U-arvo 0,14 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 56 db, R w +C 55 db, R w +C tr 49 db 32 mm 28 mm 5 Pystyk. 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako 6 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 49 db, R w +C 48 db, R w +C tr 42 db 30 mm 5 Tuuletusrako 130 mm 6 Tiili, muuraussiteet 4 kpl/m 2 U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 62 db, R w +C 60 db, R w +C tr 53 db 50 mm 5 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex 32 mm 28 mm 6 Pystyk. 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako 7 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 52 db, R w +C 51 db, R w +C tr 48 db 50 mm 5 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex 32 mm 6 Pystyk. 32x100 k600, rappauslevytoim. mukaan/ tuuletusrako ~25 mm 7 Rappauslevy+rappaus U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 55 db, R w +C 54 db, R w +C tr 50 db Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 94 95

PAROC XFS 002 L330 k1200 + puristusta kestävä välike + PAROC XFS 002 L300 k1200 + puristusta kestävä välike + min. 1 kpl vinoruuvi/kerros: 30 kulmassa L360 min. 1 kpl vinoruuvi/kerros: 30 kulmassa L360 suurin pystykuormitus / vinoruuvaus: Rd = 0,8 kn/ruuvi suurin pystykuormitus / vinoruuvaus: Rd = 0,8 kn/ruuvi US-VF-30.15 Ulkoseinä, kantava, 200 CLT-levy + puuranka 4 krs U = 0,17 W/m 2 K US-VF-30.7 Ulkoseinä, kantava, 300 Puurankarunko 4 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.17 Ulkoseinä, kantava, 250 Puurankarunko 4 krs U = 0,15 W/m 2 K US-VF-30.18 Ulkoseinä, kantava, 250 Puurankarunko 4 krs U = 0,15 W/m 2 K US-VF-30.22 Ulkoseinä, kantava, 220 CLT-levy + ruuvaus 8 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.32 Ulkoseinä, kantava, 205 CLT-levy + ruuvaus 8 krs U = 0,14 W/m 2 K 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 13 mm 2 Suojaverhous K 2 10: kipsilevy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 145 mm 4 Koolaus 45x145 k600/paroc extra 150mm 50 mm 5 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex 30 mm 6 Tuuletusrako 130 mm 7 Tiili, muuraussiteet 4 kpl/m 2 U-arvo 0,17 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella Rw 65 db, Rw+C 64 db, Rw+Ctr 59 db 2x13 mm 50 mm 197 mm 2 Suojaverhous: 2 x kipsilevy, palosuojaus 30 min 3 Koolaus 50x50 k600/ PAROC COS 5 50 mm 4 Ilman- ja höyrynsulku 5 Pystyrunko 48x197 k600/paroc extra 200 mm 50 mm 6 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex 32 mm 28 mm 7 Pystyk. 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako 8 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 49 db, R w +C 49 db, R w +C tr 46 db 2x13 mm 50 mm 148 mm 2 Suojaverhous: 2 x kipsilevy, palosuojaus 30 min 3 Koolaus 50x50 k600/ PAROC COS 5 50 mm 4 Ilman- ja höyrynsulku 5 Pystyrunko 48x148 k600/paroc extra 150 mm 50 mm 6 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex 32 mm 7 Pystyk. 32x100 k600, rappauslevytoim. mukaan/ tuuletusrako ~25 mm 8 Rappauslevy+rappaus U-arvo 0,15 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 52 db, R w +C 51 db, R w +C tr 48 db 2x13 mm 50 mm 148 mm 2 Suojaverhous: 2 x kipsilevy, palosuojaus 30 min 3 Koolaus 50x50 k600/ PAROC COS 5 50 mm 4 Ilman- ja höyrynsulku 5 Pystyrunko 48x148 k600/paroc extra 150 mm 50 mm 6 Suojaverhous K 2 10: PAROC Cortex 30 mm 7 Tuuletusrako 130 mm 8 Tiili, muuraussiteet 4 kpl/m 2 U-arvo 0,15 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 64 db, R w +C 63 db, R w +C tr 58 db 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 220 mm 32 mm 28 mm 4 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 5 Pystykoolaus 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/ tuuletusrako 6 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 49 db, R w +C 48 db, R w +C tr 42 db 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 205 mm 32 mm 4 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 5 Pystykoolaus 32x100 k600, rappauslevytoim. mukaan/ tuuletusrako ~25 mm 6 Rappauslevy+rappaus U-arvo 0,14 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 56 db, R w +C 55 db, R w +C tr 49 db Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 96 97

PAROC XFS 002 L300 k1200 + puristusta kestävä välike + min. 1 kpl vinoruuvi/kerros: 30 kulmassa L330 suurin pystykuormitus / vinoruuvaus: Rd = 0,8 kn/ruuvi US-VF-30.40 Ulkoseinä, kantava, 180 CLT-levy + ruuvaus 8 krs U = 0,16 W/m 2 K US-VF-30.42 Ulkoseinä, kantava, 180 CLT-levy + ruuvaus 8 krs U = 0,16 W/m 2 K US-VF-30.26 Ulkoseinä, kantava, 275 CLT-levy + puuranka 8 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.27 Ulkoseinä, kantava, 275 CLT-levy + puuranka 8 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.34 Ulkoseinä, kantava, 200 CLT-levy + puuranka 8 krs U = 0,16 W/m 2 K US-VF-30.29 Ulkoseinä, kantava, 300 Puurankarunko 8 krs U = 0,13 W/m 2 K 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 18 mm 2 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 13 mm 2 Kipsilevy 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 180 mm 4 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 180 mm 4 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex One, ruuvikiinnitys 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 225 mm 4 Koolaus 42x225 k600/paroc extra 100+125 mm 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 225 mm 4 Koolaus 42x225 k600/paroc extra 100+125mm 90 120 mm 3 Kantava CLT-levy 145 mm 4 Koolaus 45x145 k600/paroc extra 150 mm 50 mm 3 Koolaus 50x50/PAROC COS 5 50 mm 18 mm 4 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 32 mm 28 mm 5 Pystykoolaus 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/ tuuletusrako 6 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 49 db, R w +C 48 db, R w +C tr 42 db 30 mm 5 Tuuletusrako 130 mm 6 Tiili, muuraussiteet 4 kpl/m 2 U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 62 db, R w +C 60 db, R w +C tr 53 db 50 mm 5 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex 32 mm 6 Pystyk. 32x100 k600, rappauslevytoim. mukaan/ tuuletusrako ~25 mm 7 Rappauslevy+rappaus U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 55 db, R w +C 54 db, R w +C tr 50 db 50 mm 5 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex 30 mm 6 Tuuletusrako 130 mm 7 Tiili, muurausside 4 kpl/m 2 U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 65 db, R w +C 64 db, R w +C tr 59 db 50 mm 5 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex 32 mm 28 mm 6 Pystyk. 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako 7 Ulkoverhouslaudoitus U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 52 db, R w +C 51 db, R w +C tr 48 db 197 mm 50 mm 32 mm 5 Ilman- ja höyrynsulku 6 Pystyrunko 48x197 k600/paroc extra 200 7 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex 50 mm 8 Pystyk. 32x100 k600, rappauslevytoim. mukaan/ tuuletusrako ~25 mm 9 Rappauslevy+rappaus U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 52 db, R w +C 51 db, R w +C tr 48 db Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 98 99

YLÄPOHJAT US-VF-30.30 Ulkoseinä, kantava, 300 Puurankarunko 8 krs U = 0,13 W/m 2 K US-VF-30.37 Ulkoseinä, kantava, 250 Puurankarunko 8 krs U = 0,15 W/m 2 K YP-PR-30.1 Yläpohja, puukerrostalo 8 krs U = 0,09 W/m 2 K YP-PR-30.2 Yläpohja, puukerrostalo 8 krs U = 0,09 W/m 2 K 1 Sisäverhous 1 Sisäverhous 1 Kermikate 1 Kermikate 13 mm 2 Kipsilevy 13 mm 2 Kipsilevy 18 mm 2 Havuvaneri 18 mm 2 Havuvaneri 50 mm 3 Koolaus 50x50/PAROC COS 5 50 mm 50 mm 3 Koolaus 50x50/PAROC COS 5 50 mm 148 mm 3 Koolaus 42x148 k815, tuulettuva ilmaväli 148 mm 3 Koolaus 42x148 k815, tuulettuva ilmaväli 18 mm 4 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy 18 mm 4 Suojaverhous K 2 30: kuitukipsilevy n. 500 mm 4 Kantava reisipalkki n. 500 mm 4 Kantava reisipalkki 5 Ilman- ja höyrynsulku 5 Ilman- ja höyrynsulku 70 mm 5 PAROC Cortex 180 mm 5 PAROC Cortex One 197 mm 6 Pystyrunko 48x197 k600/paroc extra 200 148 mm 6 Pystyrunko 2x42x148 k600/paroc extra 150 300 mm 6 PAROC extra pro 200 mm 6 PAROC extra 50 mm 7 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex 50 mm 50 mm 7 Suojaverhous K 2 30: PAROC Cortex 50 mm 7 Höyrynsulkumuovi 7 Höyrynsulkumuovi 30 mm 8 Tuuletusrako 32 mm 8 Pystyk. 32x100 k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako 70 mm 8 Koolaus 45x70 k600 / PAROC extra pro 75 mm 70 mm 8 Koolaus 45x70 k600 / PAROC extra 75 mm 130 mm 9 Tiili, muuraussiteet 4 kpl/m 2 28 mm 9 Ulkoverhouslaudoitus 13 mm 9 Kipsilevy 13 mm 9 Kipsilevy U-arvo 0,13 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 64 db, R w +C 63 db, R w +C tr 58 db U-arvo 0,15 W/m 2 K Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 49 db, R w +C 49 db, R w +C tr 46 db 25 mm 10 Akustoranka 2x15 mm 11 Palokipsilevy, palonsuojaus 60 min 12 Sisäverhous 25 mm 10 Akustoranka 2x15 mm 11 Palokipsilevy, palonsuojaus 60 min 12 Sisäverhous Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 62 db, R w +C 58 db, R w +C tr 51 db Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella R w 62 db, R w +C 58 db, R w +C tr 51 db Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 100 101

VÄLISEINÄT VÄLIPOHJAT VS-PW-30.1 Väliseinä, huoneistojen välinen CLT-levy 8 krs Kantava/ei kantava VS-PW-30.2 Väliseinä, huoneistojen välinen CLT-levy 8 krs Kantava/ei kantava VP-IF-30.1 Välipohja, puukerrostalo 8 krs VP-IF-30.2 Välipohja, puukerrostalo 8 krs 1 Pintamateriaali 1 Pintamateriaali 1 Pintamateriaali 1 Pintamateriaali 18 mm 2 Suojaverhous: kuitukipsilevy, palonsuojaus 30 min 2x15 mm 2 Suojaverhous: palokipsilevy, palonsuojaus 60 min 60 mm 2 Betoni C16/20, palonsuojaus 60 min 60 mm 2 Betoni C16/20, palonsuojaus 60 min 90-120 mm 3 CLT-levy 98 mm 3 Pystyrunko 48x98 k300 600 / PAROC extra 100 mm 18 mm 3 Vaneri 3 PAROC ilmansulkupaperi tai suodatinkangas 50 mm 4 PAROC extra 50 mm 10 mm 4 Ilmarako n. 400 mm 4 Kantava vasa 30 mm 4 PAROC SSB 1 Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella Ilmaääneneristysluku R w 55 db Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella Ilmaääneneristysluku R w 55 db 100 mm 5 PAROC extra 48 mm 6 Koolaus 48x48 k400 n. 400 mm 5 Välipohjaelementti 100 mm 6 PAROC extra 25 mm 7 Akustoranka k400 25 mm 7 Akustoranka 2x15 mm 8 Palokipsilevy, palonsuojaus 60 min 2x15 mm 8 Palokipsilevy, palonsuojaus 60 min 9 Sisäverhous 9 Sisäverhous Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella Ilmaääneneristysluku R w 55 db Askeläänitasoluku L n,w 53 db Paloluokka P2/REI 60, hiiltymämitoituksen perusteella Ilmaääneneristysluku R w 55 db Askeläänitasoluku L n,w 53 db Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 102 103

7.8. LIITOSDETALJIT DET-10.0 Väliseinä/kantava alapohja, Kaksoisrankaseinä Alapohjassa yläpuolinen eristys DET-10.1 Väliseinä/kantava alapohja, Kaksoisrankaseinä Alapohjassa alapuolinen eristys DET-10.2 Väliseinät/kantava alapohja, Betoniväliseinä Alapohjassa yläpuolinen eristys DET-10.3 Ei-kantava väliseinä/välipohja, Kaksoisrankaseinä, rivi/paritalo Väliseinä Väliseinä Väliseinä Väliseinä 2x13 mm Kipsilevy 2x13 mm Kipsilevy Tasoite 2x13 mm Kipsilevy 70 mm Pystykoolaus 45x70 mm k600/paroc extra 70 mm Pystykoolaus 45x70 mm k600/paroc extra 180 mm Betoniseinä 70 mm Pystykoolaus 45x70 mm k600/paroc extra 10 mm Ilmaväli 10 mm Ilmaväli Tasoite 10 mm Ilmaväli 70 mm Pystykoolaus 45x70 mm k600/paroc extra 70 mm Pystykoolaus 45x70 mm k600/paroc extra Alapohja 70 mm Pystykoolaus 45x70 mm k600/paroc extra 2x13 mm Kipsilevy 2x13 mm Kipsilevy Lattiapäällyste 2x13 mm Kipsilevy Alapohja Alapohja 70 90 mm Teräsbetonilaatta Välipohja Lattiapäällyste Lattiapäällyste 200 mm EPS 100 Lattia, saumat limittäen Lattiapäällyste 70 90 mm Teräsbetonilaatta 10 mm Tasoite 265 mm Ontelolaatta rakennesuunnitelmien mukaan 22 mm Lattialastulevy 200 mm EPS 100 Lattia, saumat limittäen 265 mm Ontelolaatta rakennesuunnitelmien mukaan Tuuletettu alustila n. 200 mm Kantava vasoitus/extra 100 mm 265 mm Ontelolaatta rakennesuunnitelmien mukaan Tuuletettu alustila 22 mm Harvalaudoitus Tuuletettu alustila 170 mm EPS 80s lattia, elementissä 13 mm Kipsilevy Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 104 105

DET-10.4 Väliseinä/välipohja, Betonirunko Kerrostalo DET-10.5 Väliseinä/välipohja, Betonirunko Rivi/paritalo DET-10.6 Ei-kantava ulkoseinä/välipohja, Betonirunko Kerrostalo DET-10.7 Ei-kantava ulkoseinä/väliseinä, Betonirunko Kerrostalo Väliseinä Väliseinä Ulkoseinä Ulkoseinä Tasoite Tasoite 90 mm Teräsbetoninen ulkokuori 90 mm Teräsbetoninen ulkokuori 80 mm Betoniseinä 80 mm Betoniseinä 220 mm PAROC COS 5 220 mm PAROC COS 5 Tasoite Tasoite 80 mm Teräsbetoninen sisäkuori 80 mm Teräsbetoninen sisäkuori Välipohja Välipohja Välipohja Väliseinä Lautaparketti + joustava alusmatto/laatoitus Lautaparketti + joustava alusmatto/laatoitus Lautaparketti + joustava alusmatto/laatoitus Tasoite ~10 mm Tasoite ~10 mm Tasoite ~10 mm Tasoite 180 mm Betoniseinä 370 mm Ontelolaatta rakennesuunnitelmien mukaan >60 mm Pintabetoni, 135 kg/m2 370 mm Ontelolaatta rakennesuunnitelmien mukaan Tasoite Maalaus/roisketasoitus 265 mm Ontelolaatta rakennesuunnitelmien mukaan Maalaus/roisketasoitus Maalaus/roisketasoitus Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 106 107

DET-10.8 Ei-kantava ulkoseinä/väliseinä, Betonirunko, puurunkoinen ulkoseinä Kerrostalo DET-10.9 Kantava ulkoseinä/väliseinä, Puurunko Rivi/paritalo DET-10.10 Väliseinä/yläpohja, Betoni/puurunko Rivi/paritalo DET-10.11 Väliseinä/yläpohja, Betoni/puurunko Rivi/paritalo Ulkoseinä Ulkoseinä Yläpohja Yläpohja Julkisivuverhous Julkisivuverhous Vedeneriste, peltikate Vedeneriste, peltikate 22 32 mm Tuuletusrako 22 32 mm Tuuletusrako 22 mm Ruodelaudoitus 22 mm Ruodelaudoitus 50 mm Paroc Cortex 50 mm PAROC Cortex 22 mm Korokerimoitus 22 mm Korokerimoitus 148 mm Runko 48x148 mm k600/paroc extra 150 mm 148 mm Runko 48x148 mm k600/paroc extra 150 mm Aluskate Aluskate Ilman- ja höyrynsulku Ilman- ja höyrynsulku Kattokannattajat/tuuletettu ilmaväli Kattokannattajat/tuuletettu ilmaväli 48 mm Koolaus 48x48 mm k600/paroc extra 50 mm 48 mm Koolaus 48x48 mm k600/paroc extra 50 mm 420 mm PAROC BLT 6 420 mm PAROC BLT 6 13 mm Kipsilevy 13 mm Kipsilevy Ilman- ja höyrynsulku Ilman- ja höyrynsulku Väliseinä Väliseinä 22 mm Harvalaudoitus 22x100 mm k300 22 mm Harvalaudoitus 22x100 mm k300 Tasoite 2x13 mm Kipsilevy Sisäverhouslevy Sisäverhouslevy 180 mm Betoniseinä 70 mm Runko 45x70 mm k600/paroc extra Tasoite Tasoite Tasoite 10 mm Ilmarako Väliseinä Väliseinä 70 mm Runko 45x70 mm k600/paroc extra Tasoite 2x13 mm Kipsilevy 2x13 mm Kipsilevy 180 mm Betoniseinä 70 mm Runko 45x70 mm k600/paroc extra 70 mm Tasoite 10 mm Ilmaväli 70 mm Runko 45x70 mm k600/paroc extra 70 mm 2x13 mm Kipsilevy Tarkasta uusimmat/viimeisimmät rakenneratkaisut osoitteesta www.paroc.fi 108 109

Yläpohja DET-10.12 Väliseinä/yläpohja, Betonirunko Kerrostalo Vedeneriste, peltikate 22 mm Ruodelaudoitus 22 mm Korokerimoitus Aluskate Kattokannattajat/tuuletettu ilmaväli 420 mm PAROC BLT 6 Ilman- ja höyrynsulku 265 mm Ontelolaatta, saumassa kermikaista > 100 mm Väliseinä Tasoite Tasoite 180 mm Betoniseinä Tasoite 7.9. PAROC-SANDWICHELEMENTIT PAROC-elementit ovat korkealuokkaisia sandwichelementtejä, joiden ydin on PAROC structural -kivivillaa. Villaydin ja siihen liimatut teräsohutlevypinnat muodostavat yhdessä lujan komposiittirakenteen, joka täyttää ulkoseinille, väliseinille ja sisäkatoille asetetut lujuusvaatimukset. LOPUTTOMAT ARKKITEHTONISET MAHDOLLISUUDET PAROC-elementtimallisto, muotoelementit ja runsas värivalikoima tuovat loputtomat arkkitehtoniset mahdollisuudet julkisivujen suunnitteluun. PAROC-elementtien hyvien lujuusominaisuuksien ansiosta elementtien pintaan voidaan haluttaessa kiinnittää erilaisia verhousmateriaaleja. Tutustu myös referensseihimme ja näe, kuinka PAROC-elementtejä on käytetty arkkitehtuurissa eri puolilla maailmaa. ERINOMAISET TEKNISET OMINAISUUDET PAROC-elementtirakenteet täyttävät kaikki nykyisten rakennusstandardien vaatimukset. Palamattomuus ja jopa neljän tunnin palonkestoluokitus takaavat rakennusten paloturvallisuuden. Elementtien erinomaisen lujuuden ja jäykkyyden ansiosta ne voidaan mitoittaa pitkille jänneväleille taipuman pysyessä silti pienenä. Hyvä lämpöeristys ilman kylmäsiltoja ja luotettava tiiviys takaavat, että energiatehokkuus on huippuluokkaa. ELEMENTTITYYPIT PAROC-sandwichelementtejä käytetään ulko- ja väliseinissä sekä sisäkatossa. Kaikki elementtimme perustuvat AST (Advanced Structural Technology) -teknologiaan ja korkealuokkaiseen PAROC structural -kivivillaan. PAROC-elementtejä on neljää teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista tyyppiä: AST T, AST S, AST F ja AST E. Valitse elementtityyppi tarvittavan lujuuden, palonkestävyyden ja lämpöeristyksen mukaan. Elementtien tekniset ominaisuudet eivät siis vaihtele elementtimallin vaan valitun elementtityypin mukaan. ELEMENTTIEN MITAT PAROC-elementtien paksuudet ovat: 50, 80, 100, 120, 150, 175, 200, 240 ja 300 mm. Moduulileveys on 1 200 mm (hyötyleveys 1 196 mm) ja enimmäispituus 12 m. 110 111

PAROC-ELEMENTTIEN OMINAISUUDET PAROC-sandwichelementtien tekniset ominaisuudet perustuvat AST (Advanced Structural Technology) -standardiin ja korkealuokkaiseen PAROC structural -kivivillaan. PAROC structural -kivivillan lujuusominaisuuksia voidaan säädellä ja ne vastaavat tiukkoja vaatimuksia. Villa on myös käsitelty niin, ettei se ime kosteutta kapillaarisesti eikä hygroskooppisesti. PAROC-elementtejä on neljää teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista tyyppiä. Valitse elementtityyppi tarvittavan lujuuden, palonkestävyyden ja lämmöneristävyyden mukaan: AST T väli- ja ulkoseiniin, joiden lämmöneristysvaatimus on korkea AST S tavanomaisiin ulko- ja väliseiniin, joiden palonkestovaatimus on normaali AST F ulko- ja väliseiniin, joiden palonkestovaatimus on korkea AST E sisäkattoihin ja seiniin, joiden on lujuusvaatimus on korkea. PAROC-sandwichelementit ovat palamattomia ja niillä on euroluokitus A2-s1,d0. Huomioi, ettei tämä ei koske PAROC print - ja PAROC art -elementtejä, joiden euroluokitus on C-s1, d0. CE-MERKINNÄN MUKAISET PAROC-ELEMENTTIEN TUOTEOMINAISUUDET ULKOSEINÄT JA VÄLISEINÄT Elementtityyppi AST T AST S AST F AST E Ominaisuus Nimellispaksuus / Todellinen paksuus, mm 50/53 80/79 100/99 120/120 150/151 175/173 200/202 240/243 300/305 U-arvo, W/m 2 K 1) 0,47 0,38 0,31 0,25 0,22 0,19 0,16 0,13 Palonkesto, min 2) EI 30 EI 45 EI 60 EI 60 EI 180 EI 180 EI 240 EI 240 Paino, kg/m 2 3) 16 17 19 21 23 25 28 33 U-arvo, W/m 2 K 1) 0,48 0,38 0,32 0,26 0,22 0,19 0,16 0,13 Palonkesto, min 2) EI 30 EI 120 EI 120 EI 120 EI 180 EI 240 EI 240 EI 240 Paino, kg/m 2 3) 17 19 21 23 24 28 32 37 U-arvo, W/m 2 K 1) 0,53 0,43 0,36 0,29 0,25 0,22 0,18 0,14 Palonkesto, min 2) EI 45 EI 120 EI 120 EI 90 EI 240 EI 240 EI 240 EI 240 Paino, kg/m 2 3) 19 21 24 27 30 33 38 45 U-arvo, W/m 2 K 1) 0,77 0,53 0,43 0,36 0,29 0,25 0,22 0,18 0,14 Palonkesto, min 2) EI 45 EI 45 EI 120 EI 120 EI 90 EI 240 EI 240 EI 240 EI 240 Paino, kg/m 2 3) 16 19 22 24 28 30 34 39 46 NPD = ominaisuutta ei määritelty (ei testattu) = ei saatavilla 1) U-arvot sisältävät pintavastuksen Rsi + Rse = 0.17 m 2 K/W ja elementtiponttien vaikutuksen. 2) Palonkestoluokitus koskee elementtejä, joiden pintalevyt on valmistettu muovipinnoitetusta teräksestä. Huomaa, että PAROC shadow- ja PAROC acoustic -elementeillä ei ole palonkestoluokitusta. 3) Painot laskettu elementeille, joiden pintalevyjen paksuus on 0,6 mm/0,5 mm. SISÄKATOT Elementtityyppi AST E Ominaisuus Nimellispaksuus / Todellinen paksuus, mm 50/53 80/79 100/99 120/120 150/151 175/173 200/202 240/243 300/305 U-arvo, W/m 2 K 1) 0,77 0,53 0,43 0,36 0,29 0,25 0,22 0,18 0,14 Palonkesto, min 2) NPD NPD EI 60 EI 60 EI 60 EI 60 EI 60 EI 60 EI 60 Paino, kg/m 2 3) 16 19 22 24 28 30 34 39 46 NPD = ominaisuutta ei määritelty (ei testattu) = ei saatavilla 1) U-arvot sisältävät pintavastuksen Rsi + Rse = 0.17 m 2 K/W ja elementtiponttien vaikutuksen. 2) Palonkestoluokitus koskee elementtejä, joiden pintalevyt on valmistettu muovipinnoitetusta teräksestä. Huomaa, että PAROC shadow- ja PAROC acoustic -elementeillä ei ole palonkestoluokitusta. 3) Painot laskettu elementeille, joiden pintalevyjen paksuus on 0,6 mm/0,5 mm. PERUSRATKAISUT PAROC-SANDWICHELEMENTEILLÄ Perusratkaisut soveltuvat ulkoseiniin, joissa pääpaino on toimivuudessa sekä rationaalisuudessa ja kustannustehokkuus on esteettisyyttä tärkeämpää. Tyypillisiä kohteita ovat teollisuusrakennukset ja urheilukeskukset. Järjestelmä kattaa myös lujat ja palamattomat väliseinät ja sisäkatot, joilla ei ole korkeita palonkesto-, hygienia- tai akustointivaatimuksia. PAROC -ELEMENTIT Elementin käyttövalmiiden pintojen ansiosta rakennus saadaan nopeasti käyttöön. Vakiopinnoitteita ovat PVDF ja mattapintainen PVDF ulkokäyttöön ja polyesteri sisätiloihin. PAROC-elementit on luokiteltu palamattomiksi Euroluokkaan A2-s1,d0. Palamattomat materiaalit eivät lisää rakennuksen palokuormaa, joten paloriski pienenee. Lisäksi palamattomien PAROC-elementtien käyttö voi alentaa vakuutusmaksuja. TIIVIYS Elementtisaumat ovat ilma- ja vesitiiviitä. Jos elementtiponttiin on asennettu tehtaalla tiiviste, se käännetään aina lämmintä tilaa kohti. Elementin ydin hylkii vettä eikä se ime kosteutta kapillaarisesti. Ilma- ja vesitiiviys on tärkeää erityisesti korkeissa rakennuksissa. Jos julkisivu on korkea tai elementit asennetaan pystyyn, tiiviste on asennettava elementin sisä- ja ulkoponttiin. Elementteihin suunnitellut ikkuna- ja oviaukot sekä muut tarvittavat läpiviennit on tiivistettävä huolellisesti. VALITSE ASENNUSSUUNTA VAPAASTI PAROC-elementtien asennussuunta voidaan valita vapaasti. Vaaka-asennus luo virtaviivaisen ja voimakkaan vaikutelman, jossa listoituksella on oleellinen merkitys. Elementtejä käytetään yleensä yksiaukkoisina rakenteina, ja niiden asentaminen käy vaivattomasti. Myös moniaukkoiset rakenteet ovat mahdollisia. Pystyasennus tuo rytmiä täysin yhtenäisiin julkisivuihin. Viistoasennus tehostaa rakennuksen kaltevia muotoja. ELEMENTTIEN KIINNITYS Elementit kiinnitetään tavallisesti läpimenevillä kiinnikkeillä, mutta pystyasennetuissa väliseinissä kiinnitykseen käytetään profiileja. Sisäkatoissa PAROC-elementit ripustetaan yleensä kantaviin rakenteisiin kiinnitetyillä hattuprofiileilla ja ankkuripulteilla. Elementit ruuvataan kiinni hattuprofiileihin. Elementtien yläpinnat on kiinnitettävä toisiinsa teräslevyillä. Kiinniketyypit ja -määrät mitoitetaan Suunnitteluohjeen ja detaljikuvien mukaisesti. 112 113

YKSINKERTAISET DETALJIT Perusratkaisujen kustannukset pysyvät kurissa yksinkertaisilla detaljeilla, joissa mm. kiinnikkeet voivat jäädä näkyviin jäävät näkyviin ja listat kiinnitetään niiteillä. Pääräystäs vaaka- tai pystyasennossa. PAROC-elementtien kiinnitys teräsrunkoon vaaka-asennuksessa. PAROC-elementtien kiinnitys sokkeliin U-profiililla vaaka-asennuksessa. Nurkka, PAROC-elementtien kiinnitys teräsrunkoon vaaka- tai pystyasennuksessa. ARKKITEHTONISET RATKAISUT PAROC-SANDWICHELEMENTEILLÄ Rakennuksen arkkitehtuuri kuvastaa rakennuksen käyttäjää. Tyyli voi olla klassinen tai moderni, vaikuttava tai vaatimaton tai jotakin aivan muuta. Erilaiset PAROC-elementtimallit, laaja värivalikoima ja koristeelliset listat antavat arkkitehdille ainekset ilmaista mielikuvitustaan. Arkkitehtoniset ratkaisut soveltuvat julkisivuihin, joissa estetiikka on arvossaan. Nykyaikainen, kevyt ja teknisesti korkealaatuinen elementtijärjestelmä on parhaimmillaan esimerkiksi julkisissa ja toimistorakennuksissa. PAROC -ELEMENTIT Parocilla on laaja elementtimallisto erilaisine pintaprofiileineen. PAROC print -elementit tuovat taiteen ja koristeellisuuden takaisin arkkitehtuuriin. Elementtiin voi painaa minkä tahansa kuvan tai kuvion. Erikoistapauksissa, esimerkiksi ikkunanauhojen välissä, vakioleveydestä poikkeava elementtileveys 300 1 100 mm voi olla käytännöllisempi. Muotoelementeillä saadaan vaihtelua julkisivuun. Erityyppiset nurkkaelementit ja U-elementit luovat julkisivulle viimeistellyn ilmeen. Voit valita pyöristettyä tai terävää linjaa makusi mukaan. Voimme toimittaa myös muotoelementtejä, joiden leveys on 300 1 100 mm. PAROC-elementin kiinnitys hattuprofiililla. Ikkunan asentaminen vaaka-asennuksessa. Nurkkadetalji pyöristettyä PAROC-nurkkaelementtiä käyttäen. Nurkkadetalji PAROC-nurkkaelementtiä käyttäen. 114 115

PAROC BUILT-ON -RATKAISU PAROC Built-on on lisäverhousratkaisu ainutlaatuisen vahvoille PAROC-sandwichelementeille. Yhdistä elementtijulkisivuihin muita verhousmateriaaleja. Kun tyylikkäisiin teräspintaisiin elementteihin yhdistetään keraamisia laattoja, lasia, puuta tai vaikkapa tiiliä, julkisivusuunnittelulle avautuu uusia mahdollisuuksia. Elementtien vetolujuus on niin suuri, että lisäverhous voidaan jopa kiinnittää suoraan elementtien pintaan. PAROC DECO -KIINNITYSJÄRJESTELMÄ PAROC deco -kiinnitysjärjestelmään kuuluu tyylikkäitä koristelistoja, jotka kiinnitetään ilman näkyviä kiinnikkeitä. Tämä luo julkisivulle tyylikkään ja viimeistellyn ilmeen. Voit valita listat vakiomalleista tai suunnitella ne itse. Ne voidaan toimittaa myös halutun värisinä. PAROC deco -listat on valmistettu sileäpintaisesta alumiinista. PAROC Built-on -ratkaisu on nopea, helppo ja kustannustehokas tapa rakentaa nykyaikaisia vaatimuksia vastaava rakennus. PAROC Built-on -ratkaisu. PAROC deco -kiinnitysjärjestelmä ja litteä koristelista. PALOTURVALLISET RATKAISUT PAROC-SANDWICHELEMENTEILLÄ PAROC-elementtiratkaisut ovat luotettava valinta, kun tarvitaan paloturvallisia rakenteita ihmishenkien ja omaisuuden turvaksi. Ne ovat kokonaisratkaisuja palonkestävien rakennusten ja tilojen toteutukseen. Niihin kuuluvat palamattomat elementit, erikoisdetaljit ja tarvikkeet. PAROC -ELEMENTIT OVAT PALAMATTOMIA PAROC-elementit ovat palamattomia, ja ne on luokiteltu Euroluokkaan A2-s1,d0. PAROC structural -kivivillaytimen luokka on A1. PAROC-elementtirakenteilla saavutetaan jopa neljän tunnin palonkestävyys seinärakenteena ja tunnin palonkestävyys sisäkattorakenteena. PAROC Built-on -ratkaisu keraamisilla laatoilla. PAROC Built-on -ratkaisu Stonel-tiililaatoilla. Palo-osastoivia rakenteita suunniteltaessa on tärkeää valita ensin palonkestoluokituksen täyttävä elementtityyppi. Myös detaljiratkaisujen on täytettävä osastoivan rakenteen vaatimukset. Valikoimamme sisältää hyväksyttyjä detaljiratkaisuja, jotka varmistavat elementtirakenteiden toimivuuden palotilanteessa. PAROC Built-on -ratkaisu profiilipellillä. PAROC Built-on -ratkaisu kaseteilla. PAROC-elementtien joustava kiinnitys betoniyläpohjaan. PAROC-elementtien asennus hattuprofiileilla, kuormittamaton sisäkatto. PAROC-elementtien kiinnitys lattiaan L-profiilein. PAROC-elementtisauma paloluokitellussa väliseinässä. 116 117

Kun melutaso ja meluspektri ovat tiedossa, voit määrittää ääneneristyksen tietylle rakenteelle. Seuraavassa taulukossa on esitetty ääneneristys (db) eri meluspektreille. Tarvittaessa voidaan käyttää kaksoisrakennetta tai suunnitella elementin pintaan lisärakenne, jotta vaadittu äänieristys saavutetaan. PAROC-ELEMENTTIEN PAINOTETTU ÄÄNENERISTYS ERI MELUSPEKTREILLE, ELEMENTTITYYPPI AST S. Elementin paksuus, mm Ääneneristävyys, db R w R' w + C R' w + C tr 50 29 27 26 80 30 27 25 100 30 27 25 120 30 27 25 150 30 27 25 PAROC -ELEMENTTIEN JA LISÄRAKENTEIDEN PAINOTETTU ÄÄNENERISTYS ERI MELUSPEKTREILLÄ, ELEMENTTITYYPPI AST S. Rakenne PAROC-elementti 150 mm + kipsilevy Ääneneristävyys, db R w R' w + C R' w + C tr 32 32 28 200 29 28 26 AKUSTISET RATKAISUT PAROC-SANDWICHELEMENTEILLÄ Teollisuustiloissa koneiden ja laitteiden aiheuttama melu voi olla niin kovaa, että se haittaa työskentelyä tai jopa vaurioittaa kuuloa. Tällöin on järkevintä erottaa ihmiset melulähteistä rakentamalla ääneneristettyjä konehuoneita ja valvomoita tai akustisia seinäkkeitä. PAROC-ELEMENTIT Akustisissa ratkaisuissa voidaan käyttää sekä tavallisia PAROC-elementtejä että rei itettyjä PAROC-acoustic -elementtejä. PAROC acoustic -elementin toinen pinta on rei itetty, mikä parantaa sen äänenvaimennusta. Elementtejä voidaan käyttää väliseinissä ja sisäkatoissa normaaleissa kuivissa sisäoloissa. Huomaa, että sisäkatoissa PAROC acoustic -elementin rei itetty pinta on aina alaspäin. ÄÄNENERISTYS Kun tarvitaan tehokasta ääneneristystä, elementtien ja niihin liittyvien rakenteiden välisten saumojen tiiviyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viereisessä kaaviossa on esitetty ilmaääneneristysluku 50 mm, 150 mm ja 240 mm paksuille PAROC-elementeille sekä 100 mm paksulle PAROC acoustic -elementille, elementtityyppi on AST S. 4 mm Rei itetyt PAROC acoustic -elementit eristävät ja vaimentavat. ÄÄNENERISTYSINDEKSI, db 60 55 50 45 40 35 30 25 20 PAROC acoustic -elementti 100 mm, R w =33dB PAROC-elementti 50 mm, R w =29dB PAROC-elementti 150 mm, R w =30dB PAROC-elementti 240 mm, R w =29dB 240 29 28 26 R w + C:n käyttöalueita: junaliikenteen melu, suuret ja keskisuuret nopeudet maantieliikenteen melu, yli 80 km suihkukoneliikenteen läheisyydestä aiheutuva lentomelu teollisuusmelu, korkea ja keskikorkea taajuus. R w + C tr :n käyttöalueita: kaupunkiliikenteen melu rautatieliikenteen melu, alhaiset nopeudet kaukainen suihkukoneliikenteestä aiheutuva lentomelu teollisuusmelu, matala ja keskimatala taajuus. ÄÄNENVAIMENNUS PAROC-elementtien pinnat ovat yleensä teräsohutlevyä. Tämän vuoksi niiden äänenvaimennus on heikko kuten perinteisellä profiilipeltirakenteellakin. PAROC acoustic -elementin toinen pinta on rei itetty, mikä parantaa elementin äänenvaimennusominaisuuksia. Viereisessä kaaviossa on esitetty käytännön absorptiokertoimet α p erilaisille PAROC-elementtirakenteille. PAROC-elementti 80 mm + teräsranka + kivivilla + kipsilevy PAROC-elementti 80 mm + kivivilla KÄYTÄNNÖN ABSORPTIOKERROIN α p 1 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 49 48 37 36 36 31 PAROC -elementti 100 mm PAROC acoustic -elementti 100 mm PAROC -elementti 100 mm + akustinen kivivilla 50 mm, min. peitto 80 % 0 125 250 500 1k 2k 4k Taajuus, Hz 15 10 Rei ittämättömien PAROC-elementtien äänenvaimennusta voidaan parantaa kiinnittämällä elementin pintaan akustisia kivivillalevyjä. 63 125 250 500 1k 2k 4k Taajuus, Hz Lisätietoja PAROC-sandwichelementtien teknisistä ominaisuuksista ja liittymädetaljeista löydät nettisivuiltamme: www.paroc.fi/ratkaisut-tuotteet/ratkaisut/sandwichelementit 118 119

ILMAKANAVIEN ERISTYSPAKSUUDET PYÖREIDEN KANAVIEN ERISTEPAKSUUS, EN 13501-3 Tuote Paloluokka Eristyspaksuus (mm) SUORAKULMAISTEN KANAVIEN ERISTEPAKSUUS, EN 13501-3 Tuote Paloluokka Eristyspaksuus (mm) EI 15 40 EI 30 60 PAROC Hvac Slab EI 30 AluCoat EI 15 60 EI 30 60 PAROC HVAC Fire Mat AluCoat EI 45 80 EI 60 80 PAROC Hvac Slab EI 60 AluCoat EI 45 60 EI 60 60 EI 90 80 EI 120 100 PAROC Hvac Slab EI 120 AluCoat EI 90 60 EI 120 60 SUORAKULMAISTEN KANAVIEN ERISTEPAKSUUS, EN 13501-3 Tuote Paloluokka Eristyspaksuus (mm) PYÖREIDEN KANAVIEN ERISTEPAKSUUS, EN 13501-3, 250 mm Tuote Paloluokka Eristyspaksuus (mm) EI 15 40 EI 30 60 PAROC Hvac AirCoat EI 15 50 EI 30 50 PAROC HVAC Fire Mat AluCoat EI 45 90 EI 60 90 VTT sertifikaatti [27] 7.10. TALOTEKNIIKKA Rakennusten taloteknisillä järjestelmillä on monia tehtäviä. Talotekniikan kohteisiin suunnitellut PAROC Hvac -ratkaisut sisältävät palamattomia ja energiatehokkaita kivivillasta valmistettuja tuotteita putkistoille, ilmakanaville ja laitteille. Talotekniikan järjestelmien ja laitteiden eristyksellä varmistetaan, että laitteet toimivat suunnitellusti. Muun muassa laitteiden sisä- tai ulkopintoihin tiivistyvä kosteus voi vahingoittaa laitteiden rakenteita. Alumiinilaminaatilla päällystetyillä PAROC Hvac -tuotteilla saadaan helposti höyrytiivis viimeistely teippaamalla eristeiden saumat. PALOERISTETYT ILMAKANAVAT Ilmakanavat kulkevat yleensä palo-osastoidulta alueelta toiselle. Tämän vuoksi kanavissa ja läpivienneissä tarvitaan kunnollista palosuojausta estämään palon leviäminen rakennuksessa. PAROC Hvac Fire -tuotteilla saadaan palosuojaus, jota ei tarvitse huoltaa asennuksen koko käyttöiän aikana. Ilmakanavien paloeristämisen uusi aikakausi Suomessa on alkanut 1.4.2011 jolloin EN-standardeihin perustuvat menetelmät syrjäyttivät kansallisiin menetelmiin perustuvat ilmakanavien paloeristysratkaisut. PAROC Hvac Fire ilmakanavien paloeristysratkaisut perustuvat standardin EN 1366-1 mukaisiin menetelmiin ja kaikkien siinä käytettävien eristeiden paloluokat on ilmoitettu standardin EN 13501-1 mukaisesti. PAROC Hvac Fire on enemmän kuin eriste. Eriste on testatun rakenteen tärkein komponentti ja kun se yhdistetään oikein asennettuun kanavaan ja läpivientiin on lopputuloksena palonkestävä ilmakanavarakenne. VTT Expert Services Oy on myöntänyt PAROC Hvac Fire -ratkaisujen mukaisille tuotteille sertifikaatin VTT-C-6688-11 ilmakanavien paloeristämiseen. EI 90 100 EI 120 100 PAROC HVAC FIRE -ILMAKANAVIEN PALOERISTYSRATKAISUT TUOTTEET Tuote Tyyppi Päällyste Paloluokka PAROC Hvac Fire Mat AluCoat Kivivillaverkkomatto Alumiinilaminaatti A1 PAROC Hvac Fire Slab EI 30 AluCoat Kivivillalevy A1 PAROC Hvac Fire Slab EI 60 AluCoat Kivivillalevy A1 PAROC Hvac Fire Slab EI 120 AluCoat Kivivillalevy A1 PAROC Hvac AirCoat Kivivillakouru Alumiinilaminaatti A2 L s1, d0 120 121

MUOVIVIEMÄREIDEN ERISTÄMINEN Rakennusten viemäröintijärjestelmissä käytetään useimmiten muoviviemäreitä. Viemäriputkien eristämisellä tavoitellaan lämmöneristystä, paloeristystä tai ääneneristystä. Muoviviemäreiden eristämisessä noudatetaan rakentamismääräysten ohjeita ja säädöksiä. Viemärijärjestelmien paloeristämisessä voidaan soveltaa Hvac Fire -ilmakanavien paloeristysratkaisua, jolla saavutetaan palosuojaus ulkopuolista paloa vastaan. Muoviviemärin paloeristys Hvac Fire -ratkaisun mukaisilla tuotteilla tulee hyväksyttää rakentamispaikkakohtaisesti esim. paloviranomaisella. Eristeenä käytetään joko alumiinilaminaatilla päällystettyä kivivillakourua PAROC Hvac AirCoat tai kivivillaverkkomattoa PAROC Hvac Fire Mat AluCoat. SAVUPIIPUN ERISTÄMINEN Paikalla teräksestä rakennetun savupiipun eristyspaksuus määritellään rakentamismääräysten mukaan seuraavasti. Sisäkuoren ympärillä käytetään yhtenäistä, vähintään kahtena kerroksena limittäin tehtyä, 100 mm paksua paloluokan A1 eristettä, esimerkiksi PAROC Pro Wired Mat 100. Eristeen saumat on limitettävä vähintään eristyskerroksen paksuuden verran. Väli- tai yläpohjan läpimenokohtaan sekä seinän liittymäkohtaan asennetaan lisäksi vähintään 100 mm kerros paloluokan A1 eristettä, esimerkiksi 2 x 50 mm PAROC Pro Wired Mat 100. ILMANVAIHDON ÄÄNENVAIMENNUS Ilmanvaihdon aiheuttamat koneäänet ja huonetilassa häiritsevät virtausäänet on vaimennettavissa oikeanlaisilla äänenvaimennustuotteilla. Ilmanvaihdon äänenvaimennuksella parannetaan huonetilan mukavuutta niin asuin- kuin työympäristössäkin. KANAVAN LÄPIVIENTI YLÄPOHJASSA Kun kanava asennettuna ja eristettynä jää kokonaan yläpohjan eristeen sisään, on eristepaksuus 50 mm. Osittain tai kokonaan yläpohjan eristeestä näkyvissä olevaan kanavaan ja sen osiin käytetään 100 mm eristepaksuutta. Liesituulettimen poistokanavalta vaadittu palonkestävyys EI 30 saavutetaan PAROC Hvac Fire Mat AluCoat -tuotteilla 60 mm eristepaksuudella. Ilmakanavien eristysjärjestelmän PAROC Hvac AirCoat -tuotteilla pyöreissä kanavissa 250 mm halkaisijaan saakka riittää 50 mm eristepaksuus. leviäminen ympäröiviin rakenteisiin. Numero EI :n jälkeen tarkoittaa minuuttimäärää, jonka ajan rakenne estää palon leviämisen. PAROC-ratkaisuissa eristys jatkuu läpi seinän tai laatan. Se on etu, jos eristystä tarvitaan myös putkien hikoilun estoon. Tuote Tyyppi Päällyste Paloluokka Käyttökohde PAROC InVent 80 N3/N1 Kivivillalevy Musta lasihuopa, taustapäällysteenä harmaa lasihuopa A1 Kanavien sisäpuolinen eristys PAROC InVent 45 G5/N1 PAROC InVent 80 G5/N1 Kivivillalevy Musta, puhdistettava lasikangas, taustapäällysteenä harmaa lasihuopa A1 Kanavien sisäpuolinen eristys PAROC InVent 100 N1 Kivivillalevy Harmaa lasihuopa A1 Talotekniikan laite-eristykset Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaan ilmanvaihtokanavien seinämät on yleensä tehtävä vähintään luokan A2-s1,d0 tarvikkeista ja kanavat tulee voida puhdistaa helposti. PUTKILÄPIVIENNIT Putkiläpivientien palonkestävyys koestetaan käyttäen harmonisoitua eurooppalaista standardia EN 1366-3. Menetelmä kattaa läpiviennit putkille, jotka lävistävät osastoivan rakenneosan, esimerkiksi EI 60 -seinän. Läpivientiratkaisun tulee estää palon leviäminen vähintään vaaditun ajan ja sillä tulee olla sama luokitus kuin seinällä. PAROC-kivivillatuotteita käyttämällä saadaan pitkäikäinen, huoltovapaa ja varma palosuojaus, joka ei heikkene ajan kuluessa, vaan säilyttää eristys- ja palosuojausominaisuutensa. Palonkestoluokituksessa E tarkoittaa tiiviyttä eli läpiviennin kykyä kestää liekkejä, kuumia kaasuja ja savua. I tarkoittaa eristävyyttä eli kykyä estää kuumuuden Eristys jatkuu yhtenäisenä lävistettävän rakenteen läpi. Voimassa olevat hyväksynnät löydät www.paroc.fi => Dokumentit & Työkalut => Sertifikaatit ja hyväksynnät. 122 123