Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. ESR- rahoitusmahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Hyvinvoinnin tukeminen ESR-rahoituksella

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-hankekausi : ajankohtaista FYYRArinki sulkeutuu tilaisuus

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Hankerahoittajan näkökulma Etelä-Savossa: mitä halutaan ja mitä voidaan rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston avulla?

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon

ESR-hankkeiden hakuinfo

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat

ESR Rahoituksen hakeminen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Luovaa osaamista ja ESR -hakua

Itä-Lapin hankepäivä Liisa Irri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

EUROOPPA-PÄIVÄ

hankerahoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lappi Inari

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

Kestävää kasvua ja työtä ESR

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen Kuhmo

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma RAHOITUSINFO

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

ELSA-toimijatapaaminen Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ESR -hakuinfo. Alueellinen ESR haku

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Transkriptio:

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR- rahoitusmahdollisuudet EU- rahoitusinfo 22.5.2014 Turku

Rakennerahastohallinnon suuralueet 1.1.2014 RR ELYt Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Oulussa Etelä-Savon ELY -keskus Mikkelissä Keski-Suomen ELY -keskus Jyväskylässä Hämeen ELY -keskus Lahdessa 2

Rahoittavat viranomaiset RR- suuralueet RR-ELYt Koordinoivat liitot Etelä-Suomi (Hämeen ELY) (Uudenmaan liitto) Länsi-Suomi (Keski-Suomen ELY) (Pirkanmaan liitto) Itä-Suomi (Etelä-Savon ELY) (Pohjois-Karjalan liitto) Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaan ELY) (Lapin liitto) Häme Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 3

Ohjelman valmistelu ja käynnistyminen Valmistelu käynnistynyt keväällä 2012 Pohjana Eurooppa 2020 strategia, ministeriöiden linjaukset ja alueelliset suunnitelmat Valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen kanssa Poliittiset linjaukset pääasiallisesta sisällöstä kesällä 2013 (HALKE) Julkinen kuuleminen ohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta päättyi 28.10.2013 Valtioneuvoston hyväksyminen yhdessä kumppanuussopimuksen kanssa 23.1.2014 Aluekehityslaki voimaan 20.1.2014, asetukset 1.5.2014 Uuden ohjelman toimeenpano käynnistyi 5.5.2014 HUOM! yritystuet 1.7.2014 4

Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 rakenne Suomessa yksi yhteinen ohjelma (ESR ja EAKR) Ohjelmaa toteutetaan kahdella alueella: Etelä- ja Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois-Suomi Valtakunnallinen suunnitelma tukee alueellisia suunnitelmia EAKR ja ESR samassa ohjelmassa 5

Haasteita, joihin rakennerahastotoiminnalla pyritään Suomessa vastaamaan Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kv. kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä Tutkimus- ja innovaatioperustan laajentaminen Pk-yritysten saavutettavuudesta johtuva heikompi kilpailukyky Luonnonvarojen kestävä käyttö Korkea energiankulutus ja isot kasvihuonekasvupäästöt Työikäisen väestön väheneminen ikääntymisen tai poismuuton seurauksena Työttömyys, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Muuttuvat osaamistarpeet ja joustavat siirtymät koulutus- ja työurilla Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukainen eriytyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen sekä eriarvoistumisen kasvu 6

Ohjelmakauden 2014-2020 määrälliset tavoitteet 12 700 uutta työpaikkaa 1 200 uutta yritystä 2 350 yrityksessä liikevaihdon ja henkilöstön määrä kasvaa. 5 180 yritystä osallistuu tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin. 250 yritystä tuo markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin. 200 yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävää uutta ratkaisua. Erilaisiin työllisyyttä ja työllistymisvalmiuksia edistäviin hankkeisiin tavoitellaan 306 000 osallistujaa, joista kolmannes on työttömiä. 7

Rakennerahastojen rahoitus Suomessa 2007-2013 2014-2020 139 Perusrahoitus 161 368 1 476 Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö 305 1 022 EU 1 983 M Kansallinen 2 215 M Yhteensä 4 198 M EU 1 488 M Kansallinen 1 488 M Yhteensä 2 976 M 8

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 - TOIMENPIDEOHJELMA 90,000 84,370 80,000 74,820 70,000 60,000 50,000 40,000 35,772 YHTEENSÄ 2014 30,000 23,202 20,000 10,000 0,000 Pohjois-Suomi yht. Itä-Suomi yhteensä Länsi-Suomi yhteensä Etelä-Suomi yhteensä 9

Länsi-Suomi 2014 (EU + valtio) yhteensä 12,000 10,792 10,000 8,000 7,366 6,615 6,000 YHTEENSÄ 2014 4,414 4,000 2,933 3,652 2,000 0,000 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi 10

Länsi-Suomi, EAKR ja ESR 2014 4 3,5 3,535 3 2,632 2,5 2,317 2,264 2 1,5 1 1,657 0,865 1,892 1,044 0,632 1,516 0,895 1,192 0,5 0 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi EAKR-kulmaluku 2014 ESR-kulmaluku 2014 11

Rahoituksen jakautuminen (EU ja kansallinen) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % 13,3 milj. euroa/v ESR 25 % 35,5 milj. euroa/v Alueiden rahoitus Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% 221 milj. euroa/v Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % 91 milj. euroa/v Ahvenanmaa 0,45 % 1,4 milj. euroa/v 12

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 13

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat (EAKR) TL1 PK-yritysten kilpailukyky Uusi liiketoiminta Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Pk-yritysten energiatehokkuus TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymät alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 14

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat (ESR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistyminen Tuottavuus ja työhyvinvointi Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 15

TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus / tuettava toiminta ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen: tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin, mm. monikanavaisia palveluita ja palveluun ohjausta sekä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä edistämällä kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EURESpalveluja kehittämällä 16

TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus / tuettava toiminta ET 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen: tarjotaan ja kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista; kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen; kehitetään ja levitetään yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja; vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä osaamista, innovaatio kykyä ja muutostilanteiden parempaa hallintaa kehittämällä 17

TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus / tuettava toiminta ET 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen: kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta, mentorointia ym. toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja tarjotaan ohjausta ja koulutusta työllistävillä aloille ottaen huomioon sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista liittyen erityisesti työnantajayrittäjyyteen ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen 18

TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen /tuettava toiminta ET 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimus koulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatio valmiuksia kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitoja, koulutus vaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista 19

TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen /tuettava toiminta ET 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista 20

TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta / tuettava toiminta ET 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämä valmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista tarjotaan nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa 21

Miten toiminta muuttuu? Tulosperusteisuus: mitä on saatu ja saadaan aikaan? Hakuvaiheessa selvitettävä aiemmat tulokset Miten jatketaan hankkeen jälkeen? Tulosten oltava yleisesti hyödynnettävissä (pl. yrityshankkeet) Raportoitavia palkkakustannuksia enää kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden osalta Ennakoiden maksu mahdollista (max. 30 % 1. rahoituspäätöksestä) Komission vaatimus: 90 vuorokauden aikaraja viranomaisen maksatushakemuksen käsittelylle Pääsääntöisesti hankkeissa aina yksinkertaistetut kustannusmallit 22

Muutokset ESR-rahoituksessa Pk-yritysten kehittämispalvelut siirtyvät kansalliselle rahoitukselle Starttiraha ja työllistäminen valtiolle poistuu Innovaatio- ja osaamisrakenteet vain EAKR:ssa TEM:n, ELY-keskuksen ja TE- hallinnon itse toteutettavien hankkeiden toiminta pienenee Julkisen työvoimapalvelulain mukaisista tuista valmennus rahoitettavan toiminnan piiriin Köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan korvamerkitty osuus (20 %) Flat rateen useampia vaihtoehtoja: ESR: 17 % (pääsääntö), poikkeustapauksissa 15 % tai 40 % (palkkakustannuksista) Kertakorvaus (lump sum) hankkeiden yläraja 100 000 euroa (julk. rahoitus yht.), 23

EURA 2014 Yleistä Käyttöliittymä on tuttu vanhalta kaudelta, uudistuksia moniin yksityiskohtiin EURA 2014 -järjestelmän hankkeet hallinnoidaan pelkästään sähköisesti (rahoituslaki (8/2014) 23 ) Kaikki (virallinen) tiedonvaihto hakijan / tuensaajan ja viranomaisen välillä tapahtuu EURA 2014 -järjestelmässä Rahoitus-, maksatus-, ym. hakemukset tai päätökset pelkästään sähköisesti ei allekirjoitettuja lomakkeita Lisätietopyynnöt ja vastaukset kulkevat järjestelmässä Edellyttää tuensaajalta Katso-tunnistetta 24

EURA 2014 Hakeminen Tuensaaja kirjautuu järjestelmään Katso-tunnisteen avulla Katso-tunniste on syytä hankkia ajoissa Lisätietoja www.vero.fi/katso Ohjeita tuensaajille: EURA 2014 -järjestelmässä ohjeet avautuvat kysymysmerkkien takaa www.rakennerahastot.fi: hakijalle ja hanketoimijalle osioiden sähköinen asiointi -otsikon linkit (mallipohjat hakemuksista ja täyttöohjeista sekä yleisesittely EURA 2014 -järjestelmästä ja Katso-tunnistautumisesta) 25

EURA 2014 Hakeminen Hakijan ei tarvitse toimittaa liitteenä Todistusta nimenkirjoitusoikeudesta (Katso-tunniste) Kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotetta Verovelkatodistusta 26

EURA 2014 Seurantatiedot Uutena vaatimuksena on, että tuotosindikaattorit kerätään yritys- tai henkilötasolla Seurantaraportti toimitetaan maksatushakemuksen yhteydessä Sisältää toteutuneet tuotosindikaattorit (EAKR) Kuvauksen maksatuskauden sisällöllisestä toiminnasta (erillinen väliraportti poistuu) Seurantatietojen eli toteutuneiden tuotosindikaattoreiden kerääminen hanketasolla on vielä valmistelussa. Erityisesti ESR:ssä tietojen keräämiseen saattaa tulla merkittäviä muutoksia aiempaan ohjelmakauteen nähden 27

Muistettavaa Vanha kausi (2007-2013) pakettiin Käynnissä olevien hankkeiden lopetustoimet kuntoon Maksatus, väli- ja loppuraportointi, jalkautustoimet Uusien hankkeiden valmistelun kotiläksyt Organisaation KATSO- tunnisteiden käyttöoikeudet kuntoon Projektisuunnittelun taustaselvitykset Rahoitussitoumukset hakuvaiheeseen valmiiksi Mahdollisten kumppanien haku omalta ja suuralueelta Ohjelmien väliset rajapinnat ja niiden hyödyntäminen Hankkeen liityntä alueen strategisiin painotuksiin Jämäkkä toteutussuunnitelma ja aikataulu Vaikuttavuus edellä 28

Lisätietoja http://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/eu_n_alue- _ja_rakennepolitiikka/rakennerahastoohjelman_valmistelu_2014-2020 http://www.rakennerahastot.fi http://www.ely-keskus.fi 29

Kiitos!, rahoituspäällikkö Innovaatio- ja yritysrahoitusyksikkö puh. 0295024594, gsm +358 40 5935 126 e-mail: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 250, Cygnaeuksekatu 1, 40101 Jyväskylä www.ely-keskus.fi/keski-suomi 30

31

Yleistä hankehallinnosta ohjelmakaudella 2014 2020: Lait ja asetukset Yleisasetus (EU N:o 1303/2013), joka sisältää rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset. EAKR-asetus (EU N:o 1301/2014), joka sisältää Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat erityissäännökset. ESR-asetus (EU N:o 1304/2013), joka sisältää Euroopan sosiaalirahastoa koskevat erityissäännökset 32 Etunimi Sukunimi

Yleistä hankehallinnosta ohjelmakaudella 2014 2020: Lait ja asetukset Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (ns. ALKE-laki, 7/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (ns. ALKE-asetus, 356/2014) Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (ns. rahoituslaki, 8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (ns. rahoitusasetus, 357/2014) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (ns. tukikelpoisuusasetus, 358/2014) 33

Yleistä hankehallinnosta ohjelmakaudella 2014 2020 Lait ja asetukset Saatavilla mm. sivuilta: www.finlex.fi www.rakennerahastot.fi Rakennerahastot.fi-sivuilla on saatavilla myös asetusten muistiot, joihin on syytä tutustua Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) kolmas luku koskee kaikkia rakennerahastohankkeita Samoin tukikelpoisuusasetus (358/2014) koskee kaikkia hankkeita (pl. rahoitusvälineet) riippumatta siitä, minkä lain nojalla tuki hankkeelle on myönnetty. 34

TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus / erityistavoitteet Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Kohderyhmänä ne, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Nuorten siirtymävaiheisiin liittyvät toimet TL:ssa 4 Kaupunki-ITIn monikanavaiset kuntapalvelut Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Organisaatiolähtöinen näkökulma muutostilanteisiin sopeutumiseksi Osaamisen kehittäminen voi olla osa kehittämiskokonaisuutta vrt. myös TL 4 ja ET 9.2 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Kohdistettua toimintaa työllistymisen edistämiseksi (koulutus- ja työllistämishankkeet, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen) Edellytetään tasa-arvoa edistävien tuotteiden kehittämistä Tasa-arvoerityisiä hankkeita on muissakin TL:issa. 35

TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen / erityistavoitteet Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Erityisesti nuorten siirtymävaiheet (vrt. indikaattorit), mutta voidaan tukea myös muita työelämän siirtymävaiheita (mutta muutosturva TL 3 ET 7.1). Erityisryhmien osaaminen ja koulutukseen osallistuminen, erilaiset oppimismenetelmät. Työelämävalmiudet, ml. Yrittäjyys Kaupunki-ITIn monikanavaiset kuntapalvelut ja palvelumuotoiluhaasteet Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Alueelliset ja kansalliset kasvu- ja rakennemuutosalat Aikuisväestön osaamisen ja ammattitaidon lisääminen Alueelliset ja kansalliset osaamistarpeet koulutusorganisaatioiden tarjonnassa + yksilölähtöinen ohjautuminen 36

TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta / erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Työllisyys taustalla olevana tavoitteena, vaikka ei heti realistista Palvelujen kehittäminen myös ennaltaehkäisevästi Kansalaistoimijalähtöiset toimenpiteet (vrt. indikaattoritavoite) 37

Ensimmäisen haun aikatauluja... MYRrit linjaa haun painopisteet osana uutta maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa TOPSUa (+ valtakunnallisten ohjelmien sisältö) Alueelliset infotilaisuudet eri maakunnissa toukokuun aikana Ma 5.5. EURA avautui Seurantakomitean kokous 13.6. (mm. valintakriteerien hyväksyminen) Hankkeiden valmistelu ja haku kesä-elokuu Ma 1.9. Hakukierros päättyy Arviointi tehty syys-lokakuu Päätöksenteko marras-joulukuu Huom. Uudet yritystuet uusin ehdoin 1.7.2014 38

Muutokset EAKR-rahoituksessa Infrastruktuurihankkeet, Finnveran lainatuotteet sekä pääomasijoitus poistuu poistuvat Yritystukien ehdot muuttuvat 1.7.2014 Viranomaisten itse toteuttamien hankkeiden määrä vähenee EAKR rahoituksesta korvamerkinnät vähähiilisyyden edistämiseen (25%) ja kestävän kaupunkikehittämiseen (5%) 39