1 KOOSTE YLIHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA Tiedot suunnittelualueen rakennuskulttuurikohteista perustuvat Ylihärmän osalta vuonna 1998 laadittuun ja syksyllä 2014 tarkistettuun rakennusinventointiin sekä Hakolan alueen osalta syksyllä 2014 laadittuun inventointiin. Kohteet voivat olla yksittäisiä rakennuksia tai kokonaisia pihapiirejä. Kohteet on arvoluokitettu yleiskaavoitusta varten arvoluokitusneuvottelussa 1.4.2015 niiden maisemallisen, rakennushistoriallisen ja historiallisen merkityksen perusteella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Suunnittelualueella sijaitsee 7 valtakunnallisesti arvokasta kohdetta, 7 maakunnallisesti arvokasta kohdetta ja 41 paikallisesti arvokasta kohdetta. Tässä koosteessa on esitetty perustiedot vähintään paikallisesti arvokkaista kohteista. Tarkemmat kohdetiedot esitetään kohdekohtaisissa inventointikorteissa, jotka ovat nähtävissä Kauhavan kaupungin teknisessä toimistossa. Hakolan alueen inventointitiedot on tallennettu viranomaiskäyttöä varten myös Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon hallinnoimaan KIOSKI-tietokantaan. Kohteiden sijainti ja tarkemmat kohdekohtaiset arvoluokitustiedot esitetään arvoluokitusneuvottelun muistion (kaavaselostuksen liitteenä) liitteinä olevissa Arvoluokituskartassa ja arvoluokitustaulukossa. Alla olevassa luettelossa esitetään kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon perusteet seuraavasti: Arvoperuste M = maisemallisesti arvokas R = rakennushistoriallisesti arvokas H = historiallisesti arvokas Arvoperusteen merkitystaso v = valtakunnallisesti merkittävä m = maakunnallisesti merkittävä p = paikallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet (7 kohdetta) 16 Leinosen huvila (Murtomäki) Artturi Leinosen piilopirtti ja kesähuvila, rakennettu 1927. 2-kerroksinen laajennusosa vuodelta 1930. Huvila on tyyliltään ja rakennustyyppinä paikkakunnalla harvinainen aikakautensa rakennuskannan joukossa. Arvoperuste: Rm, Hv, Mp 48 Päämaja Mannerheimin talo Vanha kaupparakennus ja vapaussodan aikainen päämaja, jonka 2-kerroksinen vanhin osa on rakennettu n. 1795. Talo toimi Marsalkka Mannerheimin päämajana Tammisunnuntaina 1918. Vuonna 1875 rakennettu kauppasiipi on harvoja elinkeinovapauden alkuajoilta säilyneitä varta vasten kaupaksi valmistuneita rakennuksia. Kauppaosan kaareva katto on valtakunnallisestikin harvinainen. Asemakaavalla suojeltu (sr) Arvoperuste: Rv, Hv, Mm 55 Ylihärmän kirkko Pohjamuodoltaan 24-kulmainen ristikirkko, jonka on rakentanut 1787 Kaappo Hakola Antti Hakolan luonnoksen pohjalta. Tapuli vuodelta 1827. Vanha talvihauta/ruumishuone siirretty nykyiselle paikalleen kirkkopihan luoteiskulmaan ja laajennettu 1949. Osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkonseudun aluekokonaisuutta (RKY). Kirkkolailla ja asemakaavalla suojeltu (sr-1) Arvoperuste: Rv, Hv, Mv
2 56 Pappila (Iisakkila) Pappila on rakennettu vuonna 1899 ja aitta 1800-luvun alussa. Osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkonseudun aluekokonaisuutta (RKY). Pappila ja aittarakennus asemakaavalla suojeltuja (sr-2) Arvoperuste: Rv, Hm, Mv 104 Herrala (Orrenmaa II) Rakennettu mahdollisesti 1850-luvun tienoilla, entinen aatelitalo (Wasastjerna) ja käräjätalo. Rakennus on suhteiltaan ja yksityiskohdiltaan tyylikkäintä Ylihärmäläistä rakennusperintöä, jonka alkuperäinen ilme on säilynyt useita yksityiskohtia myöden. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen reunalla. Arvoperuste: Rv, Hm, Mm H27 Marjomäki Viereisestä Haapakrouvista (kohde H28) erotetulle tilalle 1950- luvulla rakennetun asuinrakennuksen ulkorakennukset ovat kuuluneet aiemmin Haapakrouvin tilaan. Vilja-aitta (1770), riihi (1800-l?) ja talli-ja navettarakennus. Pihapiiriin johtavat Krouvintie ja Riihikuja ovat vanhoja tielinjauksia. Arvoperuste: Rm, Hm, Mm H28 Niemi (Haapakrouvi) Haapakrouvin empirevaikutteinen 2-fooninkinen pohjalaistalo ja härmäläistyyppinen luttiaitta ovat perimätiedon mukaan 1760- luvulta. Pihapiirin ulkopuolella, riihitien varressa sijaitsee tilan riihi. Tila toiminut krouvina 1600- ja 1700-luvuilla. Vanhaan pihapiirikokonaisuuteen kuuluvat myös viereisen kohteen H27 ulkorakennukset. Arvoperuste: Rv, Hm, Mm
3 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (7 kohdetta) 52 Taidetalo ent. kunnantalo Ylihärmän säästöpankin toimitaloksi rakennettu 1925. Toiminut myös kunnantalona. 1920-luvun klassismia. Rakennus liittyy läheisesti kirkonmäen kulttuuriympäristöön, mutta ei kuulu viralliseen RKY-rajaukseen. Asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hm, Mv 2 Museo (Koulutalo) Entinen manttaalikunnan viljamakasiini, rakennettu n. 1870 Asemakaavalla suojeltu (sr-1) Arvoperuste: Rm, Hm, Mp 11 Kiistola Suojeluskuntatalo Rakennettu 1933 suojeluskuntataloksi, laajennettu yhteiskouluksi 1949. Kiistolan eteläpuolinen urheilukenttä on suojeluskuntalaisten harjoituskentäkseen rakentama. Arvoperuste: Rp, Hm, Mp 13 Artturin talo Vanha Kantola Vanha Kantolan tila, päärakennus vuodelta 1872, uudistettu kokoustilaksi. Härmäläistyyppinen lutti vuodelta 1816 ja kärrylatotalli vuodelta 1896 ovat perinteisessä asussaan. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 41 Kelloseppä Ollinin talo (Rajala II) Asuinrakennus rakennettu luultavasti 1890. Kelloseppä Ollin laajentanut kuistilla ja muuttanut asuin- ja liikehuoneistokseen n. 1898. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 108 Latvala (Uusi-Pöyhönen) Päärakennus vuodelta 1929. Alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki 1920-luvun paikallisesta rakennustavasta. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen reunalla. Arvoperuste: Rm, Mp 109 Liinamaan silta Rakentamisajalleen tyypillinen ristikkorakenteinen terässilta vuodelta 1932. Arvoperuste: Rm, Hp, Mm
4 Paikallisesti arvokkaat kohteet (41 kohdetta) 1 Pirhonen 1947 valmistuneen asuinrakennuksen pihassa on pappilan entinen vilja-aitta, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1947. Pellolla pappilan entinen hirsilato, jolla paikallista maisemallista arvoa. 3 Rukoushuone Rakennettu 1910, laajennus 1934. Ollut jo pitkään tyhjillään. Toiminut myös Säästöpankkina 1910-1925 ja sotien aikaan kulkutautisairaalana. Kaavoitettu rivitalotontiksi. Arvoperuste: Rm, Hm, Mp 6 Alppila Asuinrakennuksen pihassa yksittäinen yksiosainen pikkulutti 1800-luvulta, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1950-luvulla. Alun perin Ylistaron Heikkolasta. Arvoperuste: Rp 8 Entinen Kanttorin-lukkarin virkatalo Rakennettu 1790-luvulla lukkarin virkataloksi. Päärakennuksen ulkoasu on muuttunut mutta otsallinen, 2-kerroksinen korkea vilja-aitta (1800-l. alusta?) on säilynyt hyvin jalkarakenteineen. Arvoperuste: Rp, Hm, Mp 10 Ahola Pienasumus, joka siirretty Haukkalasta 1937. Ulkoasu osin muuttunut, mutta osana Rannanjärventien asutusnauhaa paikallista maisemallista arvoa. 15 Korpiranta (Keskikorpiranta) Mittasuhteiltaan sopusuhtainen ja yksityiskohdiltaan rakennushistoriallisesti paikallisesti merkityksellinen maatilan päärakennus. Rakennettu 1900-l alussa tai aikaisemmin. 23 Seppälä Asuinrakennuksen pihassa yksittäinen 2-kerroksinen otsallinen vilja-aitta, vuosiluku 1761. Vanha päärakennus purettu. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp
5 25 Liinamaa (Alijärvi) Pohjalaistalotyyppinen päärakennus siirretty Kujalantien varresta 1917. Vilja-aitta siirretty pihaan samoihin aikoihin. Rakennukset alkujaan 1800-luvulta. Aitta on tyypiltään yksiosainen 1- kerroksinen otsa-aitta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. 28 Keskinen (Keski-Ylinen) Pohjalaistyyppinen päärakennus siirretty Keskikylästä 1920 tienoilla, jolloin laajennettu pohjoisosalla. Kookas ulkorakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. 29 Vesiluoma (Knuuttila) Päärakennus siirretty Keskikylästä 1920 tienoilla. Ulkorakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. 32 Järventie 16 (Alainen) Pohjalaistyyppinen päärakennus siirretty Keskikylästä 1905 tienoilla. Talli-kärrylato-puorirakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. 34 Ylihärmän osuusmeijeri ja asuinrakennus (Meijeri) Meijerirakennus on huonokuntoinen ja muuttunut, entinen meijerin toimisto-asuinrakennus vuodelta 1958 kunnostettu vapaakirkon toimitiloiksi. Meijeri asemakaavalla suojeltu (sr-2) 35 Haapoja Pohjalaistyyppinen päärakennus rakennettu vuonna 1918 palaneen tilalle. Pihapiirikokonaisuus, jonka ulkorakennukset 1800- luvun lopulta ja 1920-luvulta. Asuinrakennus asemakaavalla suojeltu (sr-2) 43 Mäki (Anttila) Entinen sepän talo. Rakennettu noin 1894 ja laajennettu 1925. Säilynyt 1920-luvun asussaan. Kansallisromanttisen tyylin vaikutteita päätykoristeissa. 45 Ihamäki (Kaukola) Päärakennus rakennettu noin 1934, laajennettu myöhemmin. Ulkorakennus samalta ajalta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä.
6 46 Järvi Opettajan talo (Mäkijärvi) Entinen opettajan asuintalo, rakennettu noin 1925 huviloitten mallipiirustuskilpailun ehdotuksen piirustusten mukaan. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 47 Liinamaan kutomo (Koivula) Pää- ja ulkorakennus rakennettu 1900-luvun alussa, ulkorakennuksen kutomosiipi 1955. Rakennukset olleet osin liiketiloina. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. 49 Lehtivuori (Lööpäri) Mahdollisesti Ylihärmän vanhin tila, pää- ja ulkorakennus vuodelta 1903. Päärakennus pohjalaistalotyyppinen, tyylivaikutteita pappilasta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 53 Vanha Rinkineva (Ruohonen) Entisen sepän talo vuodelta 1935, paja samoilta ajoilta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 57 Entinen puhelinkeskus (Puisto) Rakennettu 1950 puhelinkeskukseksi ja sen hoitajan asunnoksi. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 59 Pirhonen (Riihelä) Pappilan entinen riihi mahdollisesti 1820-luvulta. Maat lohkottu 1946 pappilan maista, asuinrakennus 1947.
7 69 Kaustinen Pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus rakennettu 1912, kuisti vuodelta 1952. 70 Saarela (Mäki-Kuusela) Paikkakunnalle tyypillinen 1930-luvun asuinrakennus. Ulkorakennus siirretty paikalleen ja laajennettu samoihin aikoihin. 71 Kaustinen (Peltoranta) Paikkakunnalle tyypillinen asuinrakennus vuodelta 1923. Arvoperuste: Rp 82 ent. Keski-Kaappoo (Peltoniemi) Maisemallisesti merkittävä pohjalaistalo pihapiireineen. Päärakennus siirretty vanhasta Keskikylästä vuoden 1920 tienoilla. 83 Lilja (Peltohaka) Maisemallisesti merkittävä asuinrakennus vuodelta 1914. 84 Korpela Lähinnä maisemallisesti merkittävä 1800-luvun pienasumus. Siirretty paikalleen 1870-luvulla, entinen torppa. 92 Sannan tupa (Länsikurki) Länsi-Kurjen talon vaateaittana toiminut rakennus siirretty nykypaikalleen n. 1935 ja muokattu asuinrakennukseksi. Hirret mahdollisesti Kurkiluoman ensimmäisestä asuinrakennuksesta vuodelta 1771. 93 Rintala (taimitarha) 1960-luvun asuinrakennuksen pihapiiriin siirretyt kolme viljaaittaa (yksi Riskumäestä, yksi Jalasjärveltä ja yksi Jalasjärveltä tai Kortesjärveltä).
8 94 Laina-astiasto (Impivaara) Rakennettu 1942-43 Maanviljelysseuran naisosaston pitokaluston varastoksi. 106 Kaikkonen (Pöyhönen) Pohjalaistalotyyppinen päärakennus vuodelta 1899. Ulkorakennus pääosin 1920-luvulta, osin 1800-luvulta. H3 Tuomilähde Vilja-aitta vuodelta 1851 siirretty Kaupin kylästä. Maatilan asuinrakennus vuodelta 1909 ja pihapiiri 1940-luvulta. H6 Paloviita Maatilan pihapiiri 1930-40-luvulta. Asuinrakennus vuodelta 1932. Arvoperuste: Rp H16 Kauppala Entinen Laajan kauppakiinteistö. Kaupparakennus 1910-luvun lopulta. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Hp, Mp H20 Metsärinne Pienehkö maatilan asuinrakennus siirretty nykypaikalleen ja laajennettu 1927. Pieni 1-kerroksinen vilja-aitta todennäköisesti 1800-luvulta. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. H22 Koivisto Pienasumus vuodelta 1932 ja talousrakennus 1940-luvulta. Toiminut kylän räätälin talona. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua.
9 H26 Honkasointu Asuinrakennus vuodelta 1907 on entisen höyrysahan omistajan asunto. Jugend-tyylipiirteitä. Rankorakenteisena poikkeaa aikakautensa rakentamistavasta. Arvoperuste: Rp, Hp H31 Päiväranta Tyypillinen jälleenrakennuskauden maatilan pihapiiri 1950-luvun vaihteesta. Asuinrakennus, karja- ja talousrakennus ja sauna. H33 Hietalanmäki Yksittäinen vilja-aitta 1700- tai 1800-luvulta. Asuinrakennus uusi. Otsa-aitta, jossa härmäläistyyliin veistetyt valoaukko ja räystäänalushirsien päät. Arvoperuste: Rp H38 Ylihakola Maatilan asuinrakennus vuodelta 1940. Karja- ja talousrakennus samalta ajalta. Osa Hakolankylän taloryhmää. H39 Keskihakola 1 ½-kerroksinen pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus vuodelta 1919. Osa Hakolankylän taloryhmää.