OSA 4: CURRENT POLICIES TO MITIGATE NUTRIENT LOADING

OSA 4: CURRENT POLICIES TO MITIGATE NUTRIENT LOADING

GOVERNANCE Local Regional National International Public sector Public sector Public sector Public sector Private sector Private sector Private sector Private sector The Baltic Sea ecosystem services public goods & services Large variety of actors and stakeholders at various level of governance

International environmental agreements EU legislation & EU policies International Ohjauskeinot 1. normiohjaus 2. taloudellinen ohjaus 3. informaatio-ohjaus National Kuormitusvähennystoimenpiteet Local, various sectors

GLOBAALIT SOPIMUKSET YK:n alaiset järjestot esim. IMO: esim. NECA UNECE -> Conventions -> Gothemburg protocol UN Sustainable Development Goals Muut: Pariisin ilmastosopimus ALUEELLISET SOPIMUKSET Alueellinen kansainvälinen sopimus: HELCOM, BSAP EU lainsäädäntö, sitoo 8 jäsenvaltiota

Rehevöitymisen torjuntaa koskevat kvsopimukset ja ympäristöpolitiikka Vapaaehtoinen jäsenmaille HELCOM BSAP Sitoo EU jäsenvaltioita (8 Itämeren rantavaltiota) EU-lainsäädäntö 1. Asetukset (regulations) 2. Direktiivit (directives) 3. Päätökset (decisions) 4. Suositukset 5. Lausunnot Maitten keskinäinen (konkreettinen) sopimus ravinteiden kuormitusvähennyksistä Itämeren hallintaan liittyviä direktiivejä: 1. Nitraattidirektiivi (1991-) 2. Jätevesidirektiivi (1991-) 3. Vesipuitedirektiivi (2000-) 4. Meristrategiadirektiivi (2008-) Itämeri hyvässä tilassa 2021 Itämeri hyvässä tilassa 2020

Ohjauskeinot 1. Normiohjaus (command-and-control): lait & asetukset, säädökset, teknologiastandardit 2. Taloudellinen ohjaus: verot, tuet, kaupattavat luvat, huutokaupat 3. Informaatio-ohjaus: koulutus, neuvonta, kampanjat jne.

Kuluttajat Maanviljelys viljelijät Liikenne, Lämmitys Kunnallinen jäteveden puhdistus teollisuus Hajakuormitus pistekuormitus

1. Normiohjaus (Command-and-control) 1. Input standards (or technology standards) Paineisiin, eli saastuttavaan tuotantoprosessiin ja teknologiaan liittyviä rajoitteita esim. Lannoiterajat, lannat levityksen säätely (+) Helppo mitata (-) mahdolliset tehokkuustappiot 2. Performance standards: Ympäristöön tilaan koskevat rajoitteet ympäristöindikaattorit mittareina (+) antaa talouden toimijalle vapauden hakea kustannustehokas toteutus (- ) mittaamis- ja todentamisongelma erityisesti hajakuormituksesta Ympäristönsuojelulaki: Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT (Best Available Techniques) on määritelty ympäristönsuojelulaissa 86/2000 (YSL 3 ). Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tulonjakovaikutukset: talouden toimija kantaa kustannukset, mikäli normit rajoittavat liiketalouden kannalta optimaalista toimintaa

2. Taloudellinen ohjaus Puuttuvat markkinat ympäristöpalveluille -> Ulkoisvaikutus -> hintasignaali -> ympäristöystävällinen tuotanto 1. Ympäristöverot Haittavero (Piguen vero) haittavero = rajahaitta (yhteiskunnallinen haitta) ei toteuttamiskelpoinen hajakuormituksessa (mittausongelma) vero kuormitusta aiheuttavalle resurssille esim. Lannoitevero 2. Tuet vastikkeellinen tuki ympäristöntilan parantamisesta esim. Ympäristötuki (fixed rate agri-environmental payment) Ongelma: epäsymmetrinen tieto hallinnon ja talouden toimijan välillä -> haitallinen valikoituminen (adverse selection), moraalikato (moral hazard) ratkaisu: tarjouskilpailut

Taloudellinen ohjaus 3. Huutokaupat/tarjouskilpailut Luonnonarvokauppa, Metso-ohjelma Tarjousten järjestäminen kustannusvaikuttavuuden mukaan: (1) ympäristöhyötyindeksi (2) kustannus perustuen tarjoukseen Esim. Nutritrade hanke http://www.johnnurmisensaatio.fi/puhdasitameri/nutritrade/ 4. Kaupattavat luvat (tradable permits) 1 askel: hallinnoiva taho määrittää tavoitellun kuormitustason 2 askel: hallinnoiva taho jakaa kuormitusluvat (a) ilmaiseksi (perustuen esim. alkukuormitukseen) (b) huutokauppa 3 askel: salli toimijoiden käydä kauppaa kuormitusluvilla

3. Informaatio-ohjaus Pyritään vaikuttamaan talouden toimijoiden asenteisiin koulutus, neuvonta, kampanjat, sertifikaatit, kilpailut jne. Osallistuminen vapaaehtoista (neutraali)

Kriteereitä ohjauskeinojen valinnalle 1. Vaikuttavuus: tavoitteen saavuttaminen (target fulfillement) 2. Taloudellinen tehokkuus rajakustannukset = rajahyödyt tai annetulla tavoitteella kustannustehokas toimenpideyhdistelmä 3. Hallinnolliset kulut (administrative costs, transaction costs) 4. Vaikutukset muille sektoreille +/- 5. Tulonjakovaikutukset, reiluus, hyväksyttävyys omistusoikeudet ja referenssitasot (kuka maksaa kustannukset) (equity, fairness, acceptability) 6. Epävarmuudet (liittyen kohtiin 1-5)

Kolme keskeistä kysymystä ohjauskeinoja suunniteltaessa 1. Who kenelle ohjauskeinot suunnataan 2. What mikä on tavoitetaso ympäristön tilan paranemiselle ja mitenkä se todennetaan Paineisiin liittyvä seuranta (input based monitoring) Ympäristöntilaan liittyvä seuranta (performance-based monitoring) 3. Which ohjauskeinoyhdistelmän valinta

Hajakuormitus Pistekuormitus Saastuttaja maksaa Polluter pays x Maksu saastuttajalle Pay-the-polluter x Lait, säädökset verot Tuet Luonnonarvokauppa jne.

OSA 6: Teemojen valinta

THEMES Theme 1: Market based mechanisms as policy instruments (Noora) Theme 2: How point source pollution is regulated? (Fiina) Theme 3: HELCOM and BSAP (Kia) Theme 4: EU directives guiding nutrient abatement (Sauli) Theme 5: Aerial pollution control (Elina) Theme 6: EU Baltic Sea Strategy (Aleksi)

Theme 1: Market based mechanisms as policy instruments (Noora) Taloudellisten instrumenttien mahdollisuudet ja riskit vesiensuojelussa Millaisia kokemuksia saatu toistaiseksi? Yhdysvalloissa markkinaperusteiset instrumentit yleisemmin käytössä mitä voitaisiin oppia kokemuksista USA:ssa ja erityisesti Chesapeake Bay:llä, joka on Itämeren kaltainen herkkä murtovesialue? Kokeiluja Suomessa: NutriTrade-hanke https://www.johnnurmisensaatio.fi/puhdasitameri/nutritrade/

THEME 1. LITERATURE 1. Iho Antti, Ollikainen Markku, Lankoski Jussi, Puustinen Markku, Lehtimäki Jonne. Agrienvironmental auctions for phosphorus load reduction: Experiences from a Finnish pilot. 2014. The Australian Journal of Agricultural and Resource Economics 58: 1-18. 2. Shortle & Abler: Environmental Policies for Agricultural Pollution Control. Cabi Publishing. Luku 2, 5, 6 3. Cason, T. and Gangadharan, L. (2004). Auction design for voluntary conservation programs, American Journal of Agricultural Economics 86 (5), 1211 1217. 4. Iho, A., Ribaudo, M., and Hyytiäinen, K. 2015. Water Protection in the Baltic Sea and the Chesapeake Bay: Institutions, Policies and Efficiency. Marine Pollution Bulletin http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/s0025326x15000909 5. OECD. 2010. Guidelines for cost-effective agri-environmental policy measures. http://www.oecdilibrary.org/agriculture-and-food/guidelines-for-cost-effective-agri-environmental-policymeasures_9789264086845-en (soveltuvin osin) 6. NEFCO (2008) Framework for a Nutrient Quota and Credits' Trading System for the Contracting Parties of HELCOM in order to reduce Eutrophication in the Baltic Sea, March 2008 (Soveltuvin osin) http://meeting.helcom.fi/c/document_library/get_file?folderid=80435&name=dlfe- 33355.pdf

Theme 2: How point source pollution is regulated? (Fiina) Miten teollisuuden ja jätevedenpuhdistuksen vesistökuormitusta säädellään? Jätevedenpuhdistuksen nykytilanne Itämerellä: kuinka paljon on potentiaalia kuormituksen vähentämiselle? Miten kuormitusvähennyskaupan ( water quality trading ) voisi järjestää Itämerellä?

Literature 1. Hautakangas, S., Ollikainen M., Aarnos K., Rantanen P. 2013. Nutrient Abatement Potential and Abatement Costs of Waste Water Treatment Plants in the Baltic Sea Region. Ambio. DOI 10.1007/s13280-013-0435-1 2. Hautakangas, S & Ollikainen M. 2011. Making the Baltic Sea Action Plan workable: a nutrient trading scheme. In Pihlajamäki & Tynkkynen: Governing the blue-green Baltic Sea : Societal challenges of marine eutrophication prevention. Ulkopoliittinen instituutti. 3. NEFCO (2008) Framework for a Nutrient Quota and Credits' Trading System for the Contracting Parties of HELCOM in order to reduce Eutrophication in the Baltic Sea, March 2008 (Soveltuvin osin) http://meeting.helcom.fi/c/document_library/get_file?folderid=80435&name=dlfe- 33355.pdf 4. Ribaudo, M.O & Gottlieb J. 2012. Point-nonpoint trading can it work? Journal of the American Water Resources Association 47(1) 5. Shortle, J.M. 2013. Economics and Environmental Markets: Lessons from Water-Quality Trading. Agricultural and Resource Economics Review 42/1 (April 2013) 57 74.

Theme 3: HELCOM and BSAP (Kia) HELCOM mallina alueellisille merisopimuksille (UNEP regional Seas Convention) Itämeren suojelukomission (HELCOM) rooli ja tavoitteet Itämeren suojelussa viimeisen 40 vuoden aikana ja suojelusopimusten vaikuttavuus. Miten Itämeren toimintasuunnitelma (2007) on muuttunut viimeisimmässä revisiossa (Kööpenhamina, lokakuu 2013)? Analyysi: Missä HELCOM on onnistunut / epäonnistunut? HELCOMin vahvuudet / heikkoudet? Tarvitaanko HELCOMia? Miksi? Onko HELCOMin toimintasuunnitelma kustannustehokas / reilu / toteuttamiskelpoinen?

Literature 1. Hyytiäinen, K., and Ahlvik, L. 2014. Prospects for cost-efficient water protection in the Baltic. Marine Pollution Bulletin 11/2014. DOI: 10.1016/j.marpolbul.2014.10.052 2. Gren, Ing-Marie (2008), Cost-effectiveness and Fairness of the HELCOM Baltic Sea Action Plan Against Eutrophication, Vatten Vol. 64, No. 4, pp. 273 281 3. Backer, H., Leppänen, J.M., Brusendorff, A.C. et al. 2010. HELCOM Baltic Sea Action Plan A regional programme of measures for the marine environment based on the ecosystem approach. Marine Pollution Bulletin 60: 642-649. 4. Tynkkynen, N. 2012. The future of HELCOM: adaptation or abolition? P. 21-32 in Pihlajamäki & Tynkkynen: Governing the blue-green Baltic Sea. FIIA Report 31. Itämeren toimintasuunnitelma: HELCOM 2007. Helcom Baltic Sea Action Plan. Adopted on 15 November 2007 in Krakow, Poland by the HELCOM Extraordinary Ministerial Meeting. Helcom, Helsinki. Available at: www.helcom.fi HELCOM. 2013a. HELCOM Copenhagen Ministerial Declaration. Taking further action to implement the Baltic Sea Action Plan Reaching Good Environmental Status for a healty Baltic Sea. 3 October 2013, Copenhagen, Denmark. http://www.helcom.fi/documents/ministerial2013/ministerial%20declaration/2013%20copenhage n%20ministerial%20declaration.pdf

Theme 4: EU directives guiding nutrient abatement (Sauli) EU direktiivit Itämeren ravinnekuormituksen hillitsemiseksi ja niiden toteuttaminen jäsenvaltioissa: Esim. Vesipuitedirektiivi, Meristrategiadirektiivi, nitraattidirektiivi, Yhdyskuntajätevesidirektiivi, typen oksidien osalta: IMO, Göteborgin protokolla Analyysi: Miten direktiivejä toteutetaan Suomessa? Miten hyvin eri direktiivit toimivat yhdessä vesiensuojelun edistämisessä, ja erityisesti Itämeren rehevöitymisen vähentämisessä? Onko EU:n yleinen maatalouspolitiikka (CAP) ristiriidassa Itämeren suojelutavoitteiden kanssa?

Literature 1. BalticStern 2013. Management frameworks. Background paper. Havs och Vatten myndigheten. http://www.stockholmresilience.org/21/research/research- programmes/balticstern/publications/balticstern-publications/9-11- 2013-management-frameworks---background-report.html 2. Hanley, N. 2001. Policy on Agricultural Pollution in the European Union. (Chapter 6 in Shortle & Abler: Environmental Policy for Agricultural Pollution Control) 3. Schumacher, T. 2012. The capacity of the EU to address marine eutrophication. P. 33-43. In Pihlajamäki & Tynkkynen: Governing the blue-gree Baltic Sea. FIIA Report 31. 4. Tynkkynen, N., Schönach, Pihlajamäki, M., Nechiporuk, D. 2014. The Governance of the Mitigation of the Baltic Sea Eutrophication: Exploring the Challenges of the Formal Governing System. Ambio 43: 105-114.

Theme 5: Atmospheric pollution control (Elina) Göteborgin sopimuksen ja EU:n ilmansaasteita käsittelevän lainsäädännön välinen suhde EMEP rooli ilmansaasteiden torjunnassa? Typen oksidit: mitä haittaa (terveyshaitat, happamoituminen, rehevöityminen) mitä on rehevöitymisen rooli ja merkitys pyrkimyksissä vähentää typen oksidien kuormitusta Helcomin päätös (10.3.2016) edistää Itämeren määrittämistä typpiherkäksi alueeksi: Baltic Sea NECA - Nitrogen Oxide (NOx) Emission Control Area (ECA) http://helcom.fi/news/pages/helcom-agrees-on-a- Roadmap-for-a-Baltic-Sea-NECA-.aspx. Mitä prosessi etenee ja kuinka merkittävä tämä päätös on Itämeren tilan kannalta? Kannattaisiko typen oksidien ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet koordinoida, miten?

Teema 6. Kirjallisuus 1. UNECE. 1999 Protocol to Abate Acidification, Eutrophication and Ground-level Ozone to the Convention on Long range Transboundary Air Pollution, as amended on 4 May 2012 http://www.unece.org/fileadmin/dam/env/documents/2013/air/eb/ece.eb.air. 114_ENG.pdf (Soveltuvin osin) 2. Linkki ilmansaasteita käsittelevään EU lainsäädäntö: http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/displayftu.html?ftuid=ftu_ 5.4.6.html 3. Bollen, J et a. 2009. Local air pollution and global climate change: A combined cost-benefit analysis. Resource and Energy Economics 31: 161-181 4. Kalli et al. 2013. Atmospheric emissions of European SECA shipping: long-term projections. WMU J Marit Affairs (2013) 12:129 145. DOI 10.1007/s13437-013- 0050-9

Theme 6: EU Strategy for the Baltic Sea Region (Aleksi) EUSBSR Luonnehdi lyhyesti EU:n itämeristrategiaa (tausta, historia, tavoitteet) Millaisen roolin Itämeren suojelu on huomioitu strategiassa? Miten suojelu nivoutuu osaksi muita toimialoja?

Literature Rikard Bengtsson* 2009. An EU Strategy for the Baltic Sea Region: Good Intentions Meet Complex Challenges http://www.sieps.hemsida.eu/sites/default/files/562-2009_9epa.pdf Schymik, C. and Krumprey P. 2009.EU Strategy for the baltic sea region. http://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/31921736/schimyk_- _EU_Strategy_for_the_baltic_sea_region.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y 53UL3A&Expires=1489669578&Signature=M9dbBiyxUjc9xa0S9scrWNytY28%3D&r esponse-contentdisposition=inline%3b%20filename%3dproblems_and_recommendations.pdf EUSBSR nettisivut: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/cooperation/macro-regionalstrategies/baltic-sea/ KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE. 2016. http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/cooperate/macro_region_strategy/p df/report_implem_macro_region_strategy_fi.pdf

Kommentointi Tutustu luonnokseen, hae teemaa tukevaa tietoa kirjallisuudesta, nettisivuilta jne Kirjoita noin 1 kpl teksti (tai bullet point lista) kysymyksiä näkökulmia Käytä n. 1-2 h per teema Keskustellaan 15 minuuttia jokaisesta teemasta

Lectures Monday 13.3.2017, 12 14, Lecture 1 Monday 20.3.2017, 12 14, Lecture 2 Luonnokset jaetaan kurssisivulla 4.4.2017 (runko valmis: jäsennys, tavoite, johtopäätökset) Monday 10.4.2017, klo 12 14, Mid-term meeting, comments to the essays Monday 24.4.2017, klo 12 16, Miniseminar: presentations