KIRJALLINEN KYSYMYS 577/2012 vp EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työluvat Eduskunnan puhemiehelle Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 266 000 työtöntä. Suuri työttömyysprosentti koskee myös IT-alalle kouluttautuneita ja siellä työskennelleitä ihmisiä. Tätä jo valmiiksi suurta prosenttia vääristää myös se, että moni IT-alan osaaja ei työskentele omalla alallaan. Lisää IT-alan työttömiä tulee jatkuvasti, sillä suuret teknologiateollisuuden työllistäjät, kuten Nokia, siirtävät tuotantoaan jatkuvasti kauas Euroopan ulkopuolelle. Samalla, kun työpaikkoja siirretään Aasiaan, tuodaan sieltä tilalle työvoimaa niihin harvoihin työpaikkoihin, joita tänne vielä jää. Useimmissa tapauksissa ulkomailta tulleilla IT-alan työntekijöillä ei ole yhtään sen enempää kompetenssia alan tehtäviin kuin suomalaisilla ammattilaisilla. Sen sijaan olisi Suomen ja suomalaisten veronmaksajien etu, jos työllistettäisiin ensisijaisesti suomalaisia IT-alan ammattilaisia. Herääkin kysymys: miten EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleva työvoima vaikuttaa niin ulkomaalaisten kuin suomalaistenkin osalta työehtosopimuksien ja palkkatason kehittymiseen? Sillä oletettavaa on, että IT-alan työpaikkoja täytetään jatkossakin ulkomaisella työvoimalla jättäen suomalaiset ammattilaiset edelleen työttömiksi. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta otettavan työvoiman saatavuusharkintaa tulee tiukentaa. Jos työlupien saantia tiukennettaisiin korkean työttömyysprosentin omaavilla aloilla, pienentäisi se oitis maamme työttömyyslukuja. Olen ymmärtänyt, että myös hallitus haluaa vähentää työttömyyttä Suomessa. (Viittaus hallitusohjelmaan, sivu 90: "Säilytetään nykyinen työvoiman saatavuusharkinta ja tehostetaan työmarkkinoiden valvontaa. Seurataan Ruotsin kokemuksia, jossa saatavuusharkintaa on osittain purettu. Arvioidaan maassa olevan ulkomaisen työvoiman määrä sekä työvoiman tuleva tarve ja kehitetään rekrytoinnin pelisääntöjä jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää. Valvovien viranomaisten, kuten työsuojelun, verohallinnon ja keskusrikospoliisin, resursseja vahvistetaan. Ulkomaalaistarkastajien määrää lisätään harmaan talouden torjuntaohjelman mukaisesti.)" Lääke tähän ongelmaan ei ole se, että työvoimaa otetaan Suomeen, vaan meidän tulisi ensisijaisesti työllistää omat työttömämme erityisesti niillä aloilla, joilla vallitsee korkea työttömyys kuten IT-alalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta korkean työttömyyden omaavilla toimialoilla ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa tiukennetaan ja täten työllistetään suomalaisia työttömiä? Versio 2.0
Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2012 Juho Eerola /ps 2
Ministerin vastaus KK 577/2012 vp Juho Eerola /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juho Eerolan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 577/2012 vp: Mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta korkean työttömyyden omaavilla toimialoilla ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa tiukennetaan ja täten työllistetään suomalaisia työttömiä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulkomaalaislain (301/2004) 70 :n mukaan työntekijän oleskelulupajärjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä. Ulkomaalaislain 72 :n 1 momentin mukaan työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee selvittää tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa. Lisäksi hakemusta käsittelevän TE-toimiston tulee huolehtia siitä, että työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ei estä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuutta työllistyä. TE-toimiston tulee ulkomaalaislain nojalla varmistaa se, että työntekijän oleskelulupa myönnetään vain edellytykset täyttävälle henkilölle, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä tai hyväksyttyä terveydentilaa. Saatavuusharkinnan soveltamisen laajuudesta ELY-alueittain eri ammattialoilla annetaan alueellisia linjauksia, jotka valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Alueellisten linjausten tarkoituksena on tuoda ajankohtaista tietoa alueen työmarkkinoista lupakäsittelijöiden tietoon. Linjauksilla ei voida sivuuttaa lakisääteisiä harkinnan kriteerejä. Ulkomaalaislakiin perustuvien harkinnan kriteerien tarkoituksena on varmistaa se, että työntekijän oleskelulupaa ei myönnetä tilanteissa, joissa työhön sopivaa työvoimaa on työmarkkinoilta saatavissa. Kun arvioidaan työntekijän oleskelulupaa työperusteisen maahanmuuton "portinvartijana" tietotekniikka-alalla, tulee huomata, että ulkomaalaislain 79 80 :ssä on lueteltu useita tilanteita, joissa ulkomaalaisella on oikeus ansiotyöhön niin sanotun tavallisen oleskeluluvan nojalla. Esimerkiksi kun kyseessä on erityisosaamista vaativa asiantuntijatehtävä, työntekoon oikeuttava oleskelulupa myönnetään ilman TE-toimiston suorittamaa työmarkkinoita, työsuhdetta ja työnantajaa koskevaa harkintaa. Ensimmäisen oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto ja jatkoluvan poliisi. Erityisasiantuntemusta vaativat asiantuntijatehtävät ovat olleet normaalia kevyemmän lupamenettelyn piirissä jo ennen nykyisen ulkomaalaislain voimaantuloa. Varsinkin tietotekniikka-alalla on paljon juuri tähän kategoriaan sijoittuvia tehtäviä. Työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden oloissa myös tietotekniikka-alan työntekijät liikkuvat vapaasti koko EU:n ja ETA:n alueella. Kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, nykyinen työvoiman saatavuusharkinta säilytetään. Johtuen lähinnä yhteisösääntelyn toimeenpanosta työntekoa koskevia ulkomaalaislain säännöksiä on tarpeen muuttaa teknisluonteisesti. Työvoiman saatavuusharkintaa ei kuitenkaan ole tarkoitus lakisääteisesti tiukentaa. Kysymyksessä mainitut hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinoiden valvonnan tehostami- 3
Ministerin vastaus sesta, rekrytoinnin pelisääntöjen kehittämisestä ja valvovien viranomaisten voimavarojen vahvistamisesta ovat valmistelussa. Näillä toimilla edistetään myös työmarkkinoilla olevan työvoiman mahdollisuutta työllistyä. Työttömyyden vähentämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen pyritään kuitenkin pääasiassa muuta lainsäädäntöä kuin ulkomaalaislakia ja muita toimenpiteitä kuin maahanmuuttopolitiikkaa kehittämällä. Keskeiset panostukset on syytä kohdistaa ja ne myös kohdistetaan nuoriin, työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin, maassa asuviin maahanmuuttajiin, osatyökykyisiin ja ikääntyneisiin. Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 4
Ministerns svar KK 577/2012 vp Juho Eerola /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 577/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Juho Eerola /saf: Vilka åtgärder tänker ni vidta för att skärpa prövningen av tillgången på utländsk arbetskraft i branscher med hög arbetslöshet och därmed sysselsätta arbetslösa finländare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 70 i utlänningslagen (301/2004) är syftet med systemet med uppehållstillstånd för arbetstagare att systematiskt, snabbt och smidigt främja tillgången på arbetskraft med beaktande av arbetsgivares och utländska arbetstagares rättssäkerhet samt möjligheterna för den arbetskraft som redan finns på arbetsmarknaden att få arbete. Enligt 72 1 mom. i utlänningslagen baserar sig beviljandet av uppehållstillstånd för arbetstagare på prövning, där det gäller att utreda möjligheten att inom en rimlig tid få sådan arbetskraft som lämpar sig för det aktuella arbetet och som står till förfogande på arbetsmarknaden. Dessutom ska den arbets- och näringsbyrå som behandlar ansökan se till att beviljande av uppehållstillstånd för arbetstagare inte hindrar en person som redan står till förfogande på arbetsmarknaden att få arbete. Arbets- och näringsbyrån ska med stöd av utlänningslagen säkerställa att uppehållstillstånd för arbetstagare beviljas endast personer som uppfyller villkoren, om det för arbetet krävs särskild kompetens eller ett godkänt hälsotillstånd. Om tillgångsprövningens omfattning branschvis inom de olika närings-, trafik- och miljöcentralernas områden utfärdas regionala riktlinjer, som utformas i samarbete med arbetsmarknadsparterna. De regionala riktlinjerna syftar till att ge aktuell information om regionens arbetsmarknad till kännedom för tillståndshandläggarna. De lagstadgade kriterierna för prövningen kan inte förbigås genom riktlinjerna. Avsikten med de kriterier för prövningen som baserar sig på utlänningslagen är att säkerställa att uppehållstillstånd för arbetstagare inte beviljas i situationer där sådan arbetskraft som lämpar sig för arbetet finns tillgänglig på arbetsmarknaden. När uppehållstillstånd för arbetstagare bedöms som en "portvakt" för arbetsrelaterad invandring i IT-branschen, bör man observera att det i 79 80 i utlänningslagen anges flera situationer där en utlänning har rätt att förvärvsarbeta med stöd av så kallat vanligt uppehållstillstånd. T.ex. när det är fråga om en expertuppgift som kräver specialkompetens beviljas uppehållstillstånd som berättigar till arbete utan arbetsoch näringsbyråns prövning gällande arbetsmarknad, anställningsförhållande och arbetsgivare. Det första uppehållstillståndet beviljas av Migrationsverket och fortsatt tillstånd av polisen. Expertuppgifter som kräver specialkompetens omfattades av ett lindrigare tillståndsförfarande redan innan den nuvarande utlänningslagen trädde i kraft. Speciellt inom IT-branschen finns många uppgifter som hör till just denna kategori. Enligt principen för fri rörlighet för arbetskraft och tjänster rör sig också arbetstagarna i IT-branschen fritt inom hela EU- och EES-området. Enligt regeringsprogrammet ska den nuvarande prövningen av tillgången på arbetskraft beva- 5
Ministerns svar ras. Närmast till följd av genomförandet av gemenskapslagstiftning finns det behov av ändringar av teknisk natur i de bestämmelser i utlänningslagen som gäller arbete. Avsikten är dock inte att skärpa prövningen av tillgången på arbetskraft genom lagstiftning. De i spörsmålet nämnda skrivningarna i regeringsprogrammet om att övervakningen av arbetsmarknaden ska effektiviseras, spelreglerna för rekrytering utvecklas och tillsynsmyndigheternas resurser stärkas är föremål för beredning. Genom dessa åtgärder främjas också sysselsättningsmöjligheterna för den arbetskraft som finns på arbetsmarknaden. Man försöker dock minska arbetslösheten och höja sysselsättningsgraden främst genom att utveckla annan lagstiftning än utlänningslagen och genom andra åtgärder än migrationspolitik. De största satsningarna bör inriktas och inriktas också på de unga, de som står utanför arbetsmarknaden, invandrare som bor i landet, partiellt arbetsföra och äldre personer. Helsingfors den 19 juli 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6