EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.4.2014 COM(2014) 217 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Euron käyttöönotto Latviassa FI FI
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Euron käyttöönotto Latviassa 1. JOHDANTO Neuvosto päätti 9. heinäkuuta 2013, että Latvia täytti tarvittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi ja että sille myönnetty poikkeus yhtenäisvaluuttaan osallistumisesta olisi kumottava 1. tammikuuta 2014 alkaen. 1 Latvia noudatti kaikkien niiden jäsenvaltioiden käytäntöä, jotka ovat siirtyneet euroon ensimmäisen aallon (1999 2002) jälkeen, ja käytti ns. Big Bang -skenaariota, jossa eurosetelit ja -kolikot saivat laillisen maksuvälineen aseman sinä päivänä, jona euro otettiin käyttöön. 2 Latvian latit poistettiin asteittain käytöstä kahden viikon rinnakkaiskäyttöaikana, jolloin liikkeessä oli sekä euro- että latimääräisiä seteleitä ja kolikoita. Tämä onnistuneesti sujunut siirtyminen osoitti jälleen kerran, että huolellisesti valmisteltuna lyhytkin rinnakkaiskäyttöaika on riittävä. 3 Suuri enemmistö latvialaisista (79 %) katsoi vaihdon sujuneen moitteettomasti ja tehokkaasti. 4 Tämä kertomus on jatkoa komission kahdelle kertomukselle 5, joissa käsiteltiin käytännön valmisteluja euron käyttöönottamiseksi Latviassa, ja siinä tarkastellaan tärkeimpiä euron käyttöönottoprosessin vaiheita jälkikäteen keskittyen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottovalmisteluihin, rinnakkaiskäyttöaikaan, toimenpiteisiin hintoja koskevien väärinkäytösten ja väärinkäsitysten ehkäisemiseksi, hintakehitykseen ja -käsityksiin sekä euroa koskevaan tiedotukseen. Kertomuksessa esitetään myös asianmukaisissa kohdissa komission suosituksia muista mahdollisista Latvian viranomaisten toimista ja tehdään päätelmiä, joista voi olla hyötyä muille maille niiden ottaessa euron käyttöön. 1 2 3 4 5 Neuvoston päätös 2013/387/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2013, euron käyttöönotosta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 (EUVL L 195, 18.7.2013, s. 24). Euroalueeseen ensimmäiseksi liittyneet maat ottivat euron käyttöön ns. Madridin skenaarion mukaan noudattaen kolmen vuoden siirtymäkautta (Kreikalla yksi vuosi). Virolla, Slovakialla ja Slovenialla oli myös kahden viikon rinnakkaiskäyttöaika, kun taas Maltassa ja Kyproksella rinnakkaiskäyttöaika kesti yhden kuukauden. Flash-eurobarometri 393, kenttätyö 16. 18. tammikuuta 2014, saatavilla osoitteessa [http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/communication/polls/index_en.htm]. Euroopan komissio, Kahdestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista (COM(2013) 540 final), 23.7.2013, http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2013:0540:fin:fi:pdf http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2013:0855:fin:fi:pdf) ja Kolmastoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista (COM(2013) 855 final, 3.12.2013, http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2013:0855:fin:fi:pdf) 2
2. EURON KÄYTTÖÖNOTTO 2.1. Käteisrahan vaihtoa koskevat valmistelut Käteisrahan vaihto on luultavasti näkyvin seikka uuden valuutan käyttöönotossa, sillä se koskee käytännössä kaikkia rahoituslaitoksia, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Tämän prosessin sujuvuus ja tehokkuus edellyttää, että kaikille osapuolille on tarjolla riittävästi eurokäteistä ja että pankit ja yritykset ovat valmistautuneet huolellisesti mittavaan ylimääräiseen työtaakkaan. Julkisen tarjouskilpailun perusteella valittu saksalainen rahapaja Staatliche Münzen Baden- Württemberg Stuttgartissa löi 400 miljoonaa eurokolikkoa, joiden kansallisella puolella on latvialaisia kuva-aiheita. Saksan keskuspankilta lainattiin noin 110 miljoonaa erisuuruista euroseteliä. Tämän jälkeen pankeille ja yrityksille toimitettiin eurokäteistä ennen vuoden 2013 loppua. Setelien ja kolikoiden ennakkojakelu luottolaitoksille aloitettiin 1. marraskuuta 2013. Tavanomainen edelleenjakelu liikepankkien suurille asiakkaille alkoi 10. joulukuuta 2013, ja yksinkertaistettu edelleenjakelu pienemmille yritysasiakkaille aloitettiin 27. joulukuuta 2013. Citadele Bank huolehti eurosetelien ja -kolikoiden edelleenjakelusta postikonttoreille. Ennakkojaettujen euroseteleiden ja -kolikoiden kokonaisarvo oli 283,2 miljoonaa euroa. Suurelle yleisölle oli varattu 800 000 aloituspakkausta (noin yksi kutakin kotitaloutta kohti), jotka sisältävät lajitelman kaikkia erisuuruisia Latvian eurokolikoita (pakkauksen arvo on 14,23 euroa). Pakkauksia on myyty 10. joulukuuta 2013 alkaen liikepankkien konttoreissa, postikonttoreissa ja Latvian keskuspankin toimipisteissä. Aloituspakkauksista oli 1. tammikuuta 2014 myyty noin 644 000. Jälkikäteen tarkasteltuna voidaan Latvian kohdalla todeta, että euroalueen nyrkkisääntö, jonka mukaan aloituspakkauksia tarvitaan noin yksi kutakin kotitaloutta kohti, oli liian optimistinen. Jäljellä olevat aloituspakkaukset myydään 1. tammikuuta 2014 alkaen keräilijöille ja kolikoita myyville yrityksille. Vähittäiskaupan käyttöön tarkoitettuja erikoispakkauksia (joista kukin sisältää 200 euroa) oli varattu 95 000, ja ne ovat olleet saatavilla 10. joulukuuta 2013 alkaen. Niistä oli 1. tammikuuta 2014 myyty noin 70 000. Lisäksi monet liikepankit tuottivat yritysasiakkaidensa keskimääräiseen tarpeeseen mukautettuja yksittäisiä aloituspakkauksia. Koska turvallisuusriskit olivat tavallista suurempia, laadittiin turvallisuutta koskeva toimintaohjelma. Sen sisältämillä toimenpiteillä pyrittiin parantamaan arvokuljetusyritysten suorittamien käteiskuljetusten turvallisuutta käyttöönottovaiheessa. Lisäksi laadittiin erillinen toimintasuunnitelma huonojen sääolojen varalta. Valtion poliisi tarjosi muutaman viikon ajan ennen euroon siirtymistä ja muutaman viikon ajan sen jälkeen Latvian keskuspankin, liikepankkien ja arvokuljetusyritysten rahankuljetusautoille ilmaisen poliisisaattueen. Liikepankkien ja postikonttorien piti erityisesti joulukuun 2013 viimeisinä päivinä käsitellä poikkeuksellisen suuria määriä käteistä. Latikolikkojen poistamista kierrosta pyrittiin helpottamaan logistisesti siten, että arvokuljetusyhtiöille ja liikepankeille toimitettiin liikuteltavia säiliöitä, joita voidaan käyttää kolikkojen keräämisessä, varastoinnissa ja kuljettamisessa. Latvian pankkisektoriin kuuluu 25 pankkia, joilla on kaikkiaan 371 toimipistettä. Käteispalveluja tarjoaa 19 pankkia (321 toimipisteessä). Vaihdon sujuvoittamiseksi osa pankeista pidensi aukioloaikojaan vuoden viimeisinä viikkoina. Liikepankit vaihtavat käteistä veloituksetta ja ilman rajoituksia 30. kesäkuuta 2014 saakka. 3
Latvian keskuspankki ja Latvian työnantajaliitto tarjosivat syyskuun 2013 lopulta lähtien sekä yleisesti euroseteleitä että erityisesti niiden turvatekijöitä koskevaa koulutusta rahaa työssään käsitteleville ja kirjanpitäjille. Koulutuksiin osallistui etenkin vähittäiskauppiaita ja postivirkailijoita. Pankit järjestivät työntekijöilleen erityiskoulutusta euron käyttöönoton yleisperiaatteista ja vaikutuksista pankkipalveluihin sekä pankkipalvelujen saatavuudesta vuoden 2014 tammikuun 1. päivän vaiheilla. Rahanvaihtopalvelujen saatavuuden parantamiseksi erityisesti maaseudulla Latvian postilaitos (Latvijas Pasts) osallistui aktiivisesti eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon. Suurella yleisöllä on mahdollisuus vaihtaa käteisrahaa 302 postikonttorissa 31. maaliskuuta 2014 saakka (määräaikaa voidaan pidentää enintään kolmella kuukaudella). Joulukuun 2013 lopussa tehdyn komission tutkimuksen 6 mukaan suurella osalla latvialaisista oli hallussaan eurokäteistä jo ennen euroon siirtymistä: 43 prosentilla oli euroseteleitä (56 %:lla ulkomaanmatkan ja 46 %:lla pankissa vaihtamisen vuoksi) ja 60 prosentilla eurokolikoita (57 %:lla ulkomaanmatkan ja 48 %:lla aloituspakkauksen vuoksi). Käteisrahan vaihto valmisteltiin ja organisoitiin Latviassa hyvin. Pankeille, yrityksille ja kansalaisille jaettiin eurokäteistä asianmukaisesti ennen euroon siirtymistä. Latvian kokemusten perusteella perusarviota suurelle yleisölle tuotettavien kolikkopakkausten määrästä olisi tarkistettava alaspäin. 2.2. Rinnakkaiskäyttöaika Kahden viikon rinnakkaiskäyttöaika, jolloin liikkeessä oli sekä euroja että Latvian lateja, päättyi 14. tammikuuta 2014. Latvian kaikista 1 061 pankkiautomaatista pystyi nostamaan euroja 1. tammikuuta 2014 kello 1.00 alkaen. Pankkiautomaatteihin syötettiin (lähinnä 10, 20 ja 50 euron) euroseteleitä pääasiassa aivan joulukuun 2013 viimeisinä päivinä. Lisäksi 5 euron seteleitä on voinut nostaa 1. tammikuuta 2014 alkaen 242 pankkiautomaatista ja 14. tammikuuta alkaen vielä 460 muusta pankkiautomaatista. Tammikuun 2014 puolivälissä kolmasosa liikkeeseen lasketuista euroseteleistä oli 5 euron seteleitä. Maksupäätteet muunnettiin käsittelemään euromääräisiä maksuja yhtäaikaisesti 1. tammikuuta 2014. Niistä 99,3 prosenttia soveltuu käytettäviksi yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA). Pankkien asiakkaita kannustettiin suosimaan sähköisiä maksutapoja etenkin tammikuun 2014 alkupäivinä. Rinnakkaiskäyttöaikana maksukortteja käytettiin 6,6 miljoonassa maksutapahtumassa, joiden kokonaisarvo oli 122 miljoonaa euroa. Tammikuuhun 2013 verrattuna sähköisten maksutapojen käyttö lisääntyi 20 30 prosenttia tammikuussa 2014. Jotkin pankkikonttorit samoin kuin kaikki kuusi Latvian keskuspankin käteistiskiä olivat avoinna käteispalveluja varten 1. tammikuuta 2014. Postikonttorit, jotka ovat yleensä suljettuina lauantaisin, olivat avoinna lauantaina 4. tammikuuta 2014, mikä helpotti käteisen vaihtoa väestön keskuudessa varsinkin syrjäisillä ja maaseutualueilla. Huolellisten valmistelujen ansiosta pankit ja postikonttorit selviytyivät hyvin ylimääräisestä työtaakasta rinnakkaiskäyttöaikana. Useissa pankeissa osoitettiin käteispalveluihin 6 Flash-eurobarometri 390, kenttätyö 28. 30. joulukuuta 2013, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/communication/polls/index_en.htm 4
lisätyövoimaa. Vähittäiskauppiaille ja muille yritysasiakkaille tarjottiin aktiivisesti käteisen keruupalveluja. Konttorien laskenta- ja varastointivalmiuksia mukautettiin. Tammikuun 9. päivään 2014 mennessä oli vaihdettu noin 120,15 miljoonaa euroa, josta 98,9 miljoonaa euroa suurimmissa liikepankeissa, jotka kattavat 77 prosenttia koko asiakaskunnasta, 16,1 miljoonaa euroa postikonttoreissa ja 5,15 miljoonaa euroa Latvian keskuspankissa. Pankkiautomaattinostojen lukumäärä ja suuruus pysyi tammikuun ensimmäisinä päivinä samana kuin latiaikana. Myyntiautomaateista 98 prosenttia siirrettiin euroaikaan 6. tammikuuta 2014. Latviassa 16. 18. tammikuuta 2014 tehdyn komission tutkimuksen 7 mukaan 88 prosenttia haastatelluista ei kohdannut minkäänlaisia ongelmia latikäteisen vaihtamisessa tai eurokäteisen nostamisessa pankeissa tammikuun ensimmäisen viikon aikana. Tämä on vähemmän kuin euroon siirtymisessä Virossa (95 %), mutta vastaa yleisesti ottaen edellisistä siirtymisistä saatuja tuloksia. 8 Kaaviossa 1 esitetään yksinomaan euromääräisten käteismaksujen kehitys rinnakkaiskäyttöaikana Latviassa verrattuna Viroon, Slovakiaan ja Sloveniaan. 100 % Kaavio 1. Käteismaksut liikkeissä (yksinomaan) euroina % asiakkaista 80 % 60 % 40 % 20 % Latvia Viro Slovakia Slovenia 0 % 0 5 10 16 Päiviä tammikuussa Suhteellisen suuri osuus (30 %) käteisellä maksaneista henkilöistä maksoi pelkästään eurokäteisellä jo ensimmäisenä euroon siirtymistä seuraavana arkipäivänä (2. tammikuuta 2014). Tammikuun 4. päivänä jo kaksi kolmasosaa haastatelluista maksoi pelkästään eurokäteisellä. Tämän jälkeen yksinomaan eurokäteisellä tehtyjen maksujen osuus kasvoi tasaisesti rinnakkaiskäyttöajan loppua kohti. Poikkeuksen muodostaa perjantai 10. tammikuuta 2014, jolloin tällaisten maksujen osuus laski 91 prosentista 87 prosenttiin. Seuraavana maanantaina osuus kuitenkin palasi 91 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan yksinomaan 7 8 Vastaava luku oli Slovakiassa 90 prosenttia, Kyproksella 88 prosenttia, Maltassa 85 prosenttia ja Sloveniassa 96 prosenttia. 5
eurokäteisellä tehtyjen maksujen osuuden kehitys oli nopeampaa kuin Virossa ja Slovakiassa mutta epätasaisempaa kuin Sloveniassa. Myös vähittäismyyntiala selviytyi hyvin siirtymisen haasteista ja kahden valuutan käsittelemisestä samaan aikaan. Vähittäiskauppiaille toimitettiin eurokäteistä riittävästi eikä merkittävistä jonotusongelmista raportoitu. Kuten alla olevasta kaaviosta 2 käy ilmi, 94 prosenttia kansalaisista sai jo 2. tammikuuta vaihtorahat pelkästään euroina. Osuus nousi 100 prosenttiin 7. tammikuuta ja pysyi tällä tasolla 14. tammikuuta 2014 saakka. 100 % Kaavio 2. Käteismaksutapahtumat, joissa vaihtorahat on annettu yksinomaan euroina (jos vaihtorahaa annettiin) %asiakkaista 80 % 60 % 40 % Latvia Viro Slovakia Slovenia 20 % 0 % 0 5 10 16 Päiviä tammikuussa Heti rinnakkaiskäyttöajan päättymisen jälkeen tehty komission tutkimus osoittaa, että suuri enemmistö latvialaisista (79 %) katsoi euroon siirtymisen sujuneen moitteettomasti ja tehokkaasti. 9 2.3. Kansallisen valuutan poistaminen Vaikka liikkeessä olevan latimääräisen käteisrahan määrä on vähentynyt vuoden 2013 alusta lähtien, latimääräisen käteisen poistaminen liikkeestä on muodostanut erityisen haasteen. Huomattava osa Latvian latikäteisestä poistettiin kierrosta ennen euroon siirtymistä. Joulukuun 31. päivään 2013 mennessä kierrossa olevien latien arvo oli laskenut lähes 50 prosenttia tammikuuhun 2013 verrattuna (1,2 miljardista latista 630,8 miljoonaan latiin). Kierrosta oli poistettava kaikkiaan 293 miljoonaa kolikkoa (757 tonnia). Kierrosta poistettujen latikolikoiden tuhoaminen aloitettiin 5. syyskuuta 2013. Arvioidusta latikolikoiden määrästä oli 31. joulukuuta 2013 mennessä tuhottu 33 prosenttia. Useat pankit tarjosivat lokakuusta 2013 alkaen asiakkailleen mahdollisuutta tallettaa latikolikoita säästötilille veloituksetta. Näin pyrittiin vähentämään latimääräisen käteisrahan määrää jo ennen euron käyttöönottoa. Lisäksi latikolikoita voi vaihtaa latiseteleiksi rajoituksetta ja veloituksetta Latvian keskuspankissa. Liikepankit kannustivat aiempaa voimakkaammin asiakkaitaan käyttämään käteisen asemesta muita maksuvälineitä. Kierrossa olevien suurten latisetelien määrän vähentämiseksi ennen 9 6
vuoden 2014 tammikuun 1. päivää arvokuljetusyrityksiä ja muita yrityksiä kehotettiin välttämään suurten setelien tilaamista. Käteisrahan vaihtoon valmistauduttiin Latviassa huolellisesti, ja se sujui hyvin. Pankkiautomaatit ja maksupäätteet muunnettiin ajoissa, ja pankit ja postikonttorit selviytyivät hyvin ylimääräisestä työtaakasta rinnakkaiskäyttöaikana. Vähittäiskauppiaat selviytyivät hyvin siirtymisen haasteista ja kahden valuutan käsittelemisestä samaan aikaan. Niille toimitettiin eurokäteistä riittävästi, ja komission tutkimus osoittaa, että 94 prosenttia haastatelluista kansalaisista sai jo 2. tammikuuta 2014 vaihtorahat pelkästään euroina. 10 3. HINTOJA KOSKEVIEN VÄÄRINKÄYTÖSTEN JA VÄÄRINKÄSITYSTEN EHKÄISEMINEN Suuri yleisö on ollut huolissaan euron käyttöönoton mahdollisista vaikutuksista hintoihin. Sen vuoksi on ollut erityisen tärkeää, että Latvian viranomaiset ovat ryhtyneet tarvittaviin toimiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja hintakehitystä koskevien harhakäsitysten hälventämiseksi. Tammikuusta 2013 alkaen on seurattu 120 yleisimmin ostetun tavaran ja palvelun hintoja Latvian seitsemän suurimman kaupungin suosituimmissa myyntipisteissä. Seurannan kohteena on monenlaisia palveluhintoja, joita aikaisempien kokemusten perusteella nostetaan herkimmin euron käyttöönoton yhteydessä. Tällaisia ovat mm. kampaamojen, ravintoloiden/kahviloiden sekä autokorjaamojen hinnat. Seurannan tulokset on julkaistu säännöllisesti Latvian talousministeriön verkkosivuilla ja euron käyttöönottoa koskevilla verkkosivuilla. Hintojen merkitsemistä ja muuntamista koskevien vaatimusten (kuten pyöristämissääntöjen) noudattamista kaksoismerkintäjaksolla sekä reilu euron käyttöönottaja -sopimuksen soveltamista ovat seuranneet Latvian kuluttajansuojakeskus, kuluttajansuojaa edistävät kansalaisjärjestöt, valtion elintarvike- ja eläinlääkintävirasto sekä verohallinto. Tehotarkastukset aloitettiin 1. lokakuuta 2013. Tarkastajien määrää on lisätty merkittävästi (nyt tarkastajia on 346) sen jälkeen, kun komissio antoi ensimmäisen kertomuksen euron käyttöönottovalmisteluista Latviassa. Pakollinen hintojen kaksoismerkintä sekä lateina että euroina käynnistyi 1. lokakuuta 2013, ja se jatkuu 30. kesäkuuta 2014 asti. Lokakuusta 2013 lähtien on tehty 14 849 tarkastuskäyntiä (suunnitteilla on kaikkiaan 28 000 tarkastusta). Kuluttajansuojakeskuksen ja kuluttajansuojaliiton tekemissä 14 849 tarkastuksessa havaittiin sääntöjenvastaisuuksia 5 486 myyntipisteessä. Useimmiten (4 245 tapauksessa) oli kyse siitä, että hinnat oli muutettu virheellisesti euroiksi. Toiseksi yleisin puute liittyi hintojen kaksoismerkintään (1 720 tapausta). Tammikuun loppuun mennessä sääntöjenvastaisuudet oli korjattu 4 231 myyntipisteessä (2 453 tapauksessa tämä tehtiin välittömästi kuluttajansuojakeskuksen tarkastajan läsnä ollessa). Tapauksista 39:ssä määrättiin 500 latin (711,44 euron) sakko. Tähän mennessä 83 tapauksessa on käynnistetty hallinnollinen menettely. Valtion elintarvikeja eläinlääkintävirasto on tehnyt 4 454 hintatarkastusta (sääntöjenvastaisuuksia havaittiin 186 myyntipisteessä) ja verohallinto 79 tarkastusta (sääntöjenvastaisuuksia 22 myyntipisteessä). Hintojen kaksoismerkintävaatimusten rikkomiset ovat vähentyneet ajan mittaan. 10 7
Latvialaiset pitivät hintojen kaksoismerkintää pääsääntöisesti hyödyllisenä välineenä, joka helpottaa hintavertailua ja tottumista uuteen valuuttaan. Tammikuussa tehdyn komission tutkimuksen mukaan lähestulkoon kolme neljästä (74 %) haastatellusta latvialaisesta piti hintojen kaksoismerkintöjä erittäin hyödyllisinä tai melko hyödyllisinä. 11 Lisäksi 84 prosenttia katsoi, että kaksoismerkinnät pantiin aina (44 %) tai useimmiten (40 %) moitteettomasti täytäntöön, mikä vastaa äskettäisistä siirtymisistä saatuja tuloksia. Kun latvialaisilta kysyttiin hintojen muuntamisesta, 46 prosentilla oli se käsitys, ettei hintoja ollut muunnettu oikeudenmukaisella tavalla toisinaan (33 %), usein (10 %) tai erittäin usein (3 %). Tämä tulos sijoittuu edellisistä siirtymisistä saatujen tulosten välimaastoon. Reilu euron käyttöönottaja -kampanjalla, joka käynnistettiin 12. heinäkuuta 2013, kehotetaan yrityksiä sitoutumaan siihen, että ne eivät käyttöönoton yhteydessä syyllisty väärinkäytöksiin oman hyödyn tavoittelemiseksi ja että ne noudattavat sääntöjä ja tarjoavat asiakkailleen näiden tarvitsemaa apua. Kampanja noudattaa mallia, jota sovellettiin vapaaehtoisesti ja menestyksekkäästi aiemmissa siirtymissä. Kampanjaa toteutetaan Latvian talousministeriön johdolla. Mukana olevat yritykset saavat käyttää kampanjatarraa, jossa on euron reilusta käyttöönotosta kertova logo. Lisäksi yritysten nimet kirjataan Latvian eurosivuilla olevaan luotettavien yritysten luetteloon. Tammikuun 2014 loppuun mennessä reilu euron käyttöönottaja -kampanjaan oli liittynyt noin 1 224 yritystä (yli 11 000 myyntipistettä), jotka myyvät tavaroita tai palveluja. Mukana ovat myös viisi suurinta vähittäismyyntiketjua. Reilun hinnoittelun sopimus on erittäin tärkeä aloite, jolla ehkäistään mahdollisia hintojen väärinkäytöksiä ja poistetaan hintoja koskevia väärinkäsityksiä. Latviassa toimivien yritysten kokonaismäärän, alkuperäisen tavoitteen (vähintään 10 000 yritystä tai 30 000 myyntipistettä) ja aiemmista siirtymistä saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että järjestelmä olisi voinut olla vieläkin kattavampi. 12 Kuluttajat ovat 1. lokakuuta 2013 alkaen voineet valittaa hintamerkintöjä koskevien sääntöjen rikkomisesta kuluttajansuojakeskukselle soittamalla erilliseen valitusnumeroon tai yleiseen eurotietonumeroon tai lähettämällä kirje- tai sähköpostia. Kuluttajansuojakeskus tai jokin sen yhteistyöjärjestöistä on ryhtynyt toimiin 48 tunnin sisällä valituksen vastaanottamisesta. Kansalaisten esittämät huolenaiheet ovat liittyneet lähinnä hintamerkintöjen ja pyöristämissääntöjen kaltaisiin asioihin. Latvian kilpailuneuvosto on arvioinut valitukset, jotka liittyvät mahdollisiin hinnankorotuksiin euron käyttöönoton yhteydessä. Latvia on pannut hintojen kaksoismerkinnät ja reilua hinnoittelua koskevan aloitteen täytäntöön komission suositusten mukaisesti. 13 Latvian viranomaisten olisi jatkossakin varmistettava, että kaikki kansalaisten tekemät valitukset tutkitaan asianmukaisella tavalla, ja seurattava reilu euron käyttöönottaja -sopimuksen moitteetonta täytäntöönpanoa niin kauan kuin kampanja on käynnissä. Osallistuminen reilua hinnoittelua koskevaan aloitteeseen on ollut melkoinen pettymys aiempiin siirtymisiin verrattuna. Euron käyttöön ottavien maiden olisi pyrittävä siihen, että osallistumisaste olisi ainakin 75 prosenttia. 11 12 13 Vastaavaan järjestelmään kuului Virossa noin 526 allekirjoittajaa, Kyproksella noin 7 600 yritystä, Maltassa noin 7 900 yritystä ja Slovakiassa noin 20 000 myyntipistettä. Komission suositus, annettu 10 päivänä tammikuuta 2008, tulevia euroon siirtymisiä helpottavista toimenpiteistä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 30). 8
4. HINTAKEHITYS JA -KÄSITYKSET 4.1. Hintakehitys Inflaatio oli Latviassa ennen euroon siirtymistä erittäin hidas ja ajoittain jopa negatiivinen. Disinflaatiota pitivät yllä lähinnä energiakomponentti ja vähemmässä määrin muut teollisuustuotteet kuin energia sekä äskettäin myös jalostamattomat elintarvikkeet. Nämä suuntaukset ovat samankaltaisia kuin euroalueella kokonaisuudessaan ja Latvian naapurimaissa. Euron käyttöönottoa jäsenvaltioissa koskevan vakiintuneen käytännön mukaisesti Eurostat aikoo laatia arvioinnin hintojen kehityksestä Latviassa euroon siirtymisen jälkeen, kunhan riittävät tiedot ovat saatavilla. Eurostat julkaissee asiaa koskevan tiedotteen toukokuussa 2014. 4.2. Hintakäsitykset Äskettäisen komission tutkimuksen 14 mukaan suuri osa latvialaisista (57 %) uskoi, että euro kiihdyttää inflaatiota Latviassa (vastaavat luvut heti euroon siirtymisen jälkeen olivat Virossa 55 %, Slovakiassa 19 %, Kyproksella 66 %, Maltassa 37 % ja Sloveniassa 52 %), ja ainoastaan 19 prosenttia uskoi, että euroalueeseen liittyminen auttaisi Latviaa hintavakauden säilyttämisessä. Koettu inflaatio oli vuoden 2013 puoliväliin mennessä hidastunut Latviassa tasaisesti kevään 2011 huippulukemista, mikä seuraa tarkasti todellista inflaatiokehitystä. Vuoden 2013 heinäkuun ja joulukuun välillä se kuitenkin kiihtyi, vaikka vuotuinen YKHI-inflaatio hidastui negatiiviseksi. Vaikka koetun inflaation kiihtyminen todellisen inflaation hidastuessa saattaakin johtua äskettäisestä euroon siirtymisestä, erityistä syy-yhteyttä euroon siirtymisen ja inflaatiokäsitysten välillä on vaikea osoittaa. Koettu inflaatio hidastui euroon siirtymisen aikaan eli joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014. Yhteisestä kuluttajatutkimuksesta saadut tiedot osoittavat, että kausitasoittamattomilla luvuilla laskettuna inflaatio hidastui joulukuun 24,6:stä tammikuun 21,9:ään. 14 9
5. EUROA KOSKEVA TIEDOTUS Neuvoston 9. heinäkuuta 2013 tekemän päätöksen jälkeen Latvian viranomaiset siirtyivät euron käyttöönottoa koskevassa viestinnässä intensiivisen tiedottamisen vaiheeseen. Euron käyttöönottoa Latviassa koskevan viestintästrategian lopullisessa versiossa, jonka euroasioista tiedottamiseen ja valistamiseen keskittyvä työryhmä hyväksyi 22. lokakuuta 2012, esitetään euron käyttöönottoa koskevan tiedotuskampanjan suuntaviivat. Strategian määrällisenä tavoitteena oli varmistaa, että 90 prosenttia Latvian asukkaista tuntee saavansa hyvät tiedot euroon siirtymisen käytännön järjestelyistä. Valtiovarainministeriön koordinoimassa tiedotuskampanjassa hyödynnettiin useita eri kanavia ja välineitä (suoraa tiedotuspostia kotitalouksille, seminaareja ja koulutusta sekä tiedotusta yhteisöllisen median, television ja painettujen tiedotusvälineiden välityksellä), ja se oli kohdistettu eri väestöryhmille (kuten suurelle yleisölle, koululaisille, heikossa asemassa oleville ja yrityksille). Lisäksi valtiokanslialla, talousministeriöllä, Latvian keskuspankilla, opetus- ja tiedeministeriöllä, Latvian liikepankkien yhdistyksellä sekä muilla julkisen ja yksityisen sektorin laitoksilla oli täydentävää tiedotustoimintaa. Eri alueilla järjestettiin vuodesta 2012 lähtien säännöllisiä seminaareja sekä alueellisia tapahtumia ja foorumeja yrityksille, rahaa työssään käsitteleville sekä heikossa asemassa oleville väestöryhmille. Latvian työnantajaliitto, Latvian kauppakamari sekä Latvian kauppiasjärjestö järjestivät yrityksille työpajaseminaareja, joissa annettiin tietoa reilu euron käyttöönottaja -kampanjasta ja joiden yhteydessä oli tapaamisia valtion virkamiesten ja talousasiantuntijoiden kanssa. Latvian keskuspankki, Euroopan keskuspankki (EKP), Euroopan komissio ja Latvian valtiovarainministeriö järjestivät yhdessä eurokonferenssin 12. syyskuuta 2013 Riiassa. Syyskuussa 2013 käynnistettiin joukkoviestinten välityksellä toteutettava kampanja tvmainoksin, joissa pyrittiin vetoamaan yleisön tunteisiin ja selitettiin euron käyttöönottoprosessin käytännön näkökohtia. Kampanjaan kuului lisäksi painettua mainosmateriaalia sekä radio-, internet- ja ulkoilmamainoksia. Viestintäkanavia valittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota tarpeeseen saavuttaa heikossa asemassa olevat väestöryhmät maaseudulla sekä venäjänkielinen väestö. Opettajien ja koululaisten tiedonsaannin varmistamiseksi opetus- ja tiedeministeriö toimitti kaikkiin kouluihin tietovihkosia opettajille ja teki piirroselokuvia, jotka tuli sisällyttää koulujen opetusohjelmaan. Näkö- ja kuulovammaisille järjestettiin monenlaista opastusta uusien setelien ja kolikoiden ulkoasusta ja turvatekijöistä sekä yleisistä käyttöönottojärjestelyistä. Kaikille kotitalouksille lähettiin vuoden 2013 lopulla suoraan valtiovarainministeriön ja Euroopan komission yhdessä valmistelemaa tiedotusmateriaalia. Materiaalista oli laadittu viisi alueellisesti mukautettua versiota, joista yksi oli venäjänkielinen. Pian tämän jälkeen EKP ja Latvian keskuspankki lähettivät yhdessä lehtisen, jossa kerrottiin setelien ja kolikoiden ulkoasusta ja turvatekijöistä. Euroopan komissio osallistui viestintästrategian täytäntöönpanoon Latvian valtiovarainministeriön ja komission 10. heinäkuuta 2012 allekirjoittaman kumppanuussopimuksen ja tätä seuranneen, 30. huhtikuuta 2013 allekirjoitetun avustussopimuksen puitteissa rahoittamalla noin 50 prosenttia viestintätoimien tukikelpoisista kustannuksista. Lisäksi komissio rahoitti EKP:n euronäyttelyn järjestämisen Riiassa ja muissa Latvian suurissa kaupungeissa syyskuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana sekä 10
järjesti seminaarin latvialaisille toimittajille ja osallistui eurokonferenssin järjestämiseen syyskuussa 2013. Komissio myös toimitti useita julkaisuja ja toteutti Eurobarometrimielipidemittauksia ennen rinnakkaiskäyttövaihetta, sen aikana ja sen jälkeen. EKP ja Latvian keskuspankki tekivät yhteistyötä synergiaetujen hyödyntämiseksi ja kampanjan vaikutusten maksimoimiseksi. EKP toimitti julkaisuja, järjesti euronäyttelyn, osallistui eurokonferenssin järjestämiseen syyskuussa 2013 ja toteutti tiedotusvälinekampanjan, jossa keskityttiin euroseteleiden ja -kolikoiden ulkoasuun ja turvatekijöihin sekä käyttöönottoaikatauluun ja muihin tärkeimpiin seikkoihin. Tiedotus- ja valistuskampanja edisti euron käyttöönoton sujuvuutta. Hieman viivästyneestä alusta huolimatta eri kohderyhmille (mm. vähemmistöille, syrjäseuduilla asuville, nuorille ja ikääntyneille) kerrottiin euron käyttöönoton käytännön seikoista asianmukaisesti. Latvialaisista 89 prosenttia tuntee saaneensa hyvät tiedot eurosta, joten riittävää tiedonsaantia koskevan 90 prosentin tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. 15 Lisäksi yli 80 prosenttia latvialaisista on tyytyväisiä viranomaisten antamiin tietoihin. Euron kannatus on noussut 52 prosenttiin (tutkimus Latviassa tammikuussa 2014), vaikka se oli alun perin melko heikkoa (33 %, tutkimus Latviassa tammikuussa 2013). Kannatuksen kasvattamiseksi entisestään on suositeltavaa jatkaa joitakin tiedotustoimia ja seurata yleistä mielipidettä euroon liittyvissä kysymyksissä. Latvialaiset ovat edelleen huolissaan erityisesti euron vaikutuksista hintoihin ja hintoja koskeviin väärinkäytöksiin. 16 Tästä syystä suositellaan, että hintojen kaksoismerkintöjen ja muuntamisen, pyöristämissääntöjen noudattamisen ja yleisen hintakehityksen valvontaa jatketaan muutaman ylimääräisen kuukauden ajan. 15 16 11