KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 706 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Viidestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista {SWD(2014) 341 final} FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Viidestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista 1. JOHDANTO Neuvosto teki 23. heinäkuuta 2014 päätöksen 1, jonka mukaan Liettua täyttää euron käyttöönottoedellytykset. Liettua ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2015 (ns. -päivä). Tämän jälkeen euroalueeseen kuuluu 19 jäsenvaltiota, joiden joukossa ovat kaikki kolme Baltian maata. Lopulliseksi muuntokurssiksi vahvistettiin 3,45280 Liettuan litiä yhtä euroa kohden. 2 Tämä vastaa litin edellistä keskuskurssia EU:n valuuttakurssimekanismissa (ERM II). Euron käyttöönoton käytännön valmistelut Liettuassa ovat nyt edenneet viimeiseen vaiheeseensa. Komissio on tarkastellut Liettuan valmisteluja jo aiemmin yhdessä kertomuksessa 3. Tässä nyt annettavassa kertomuksessa arvioidaan käytännön valmistelujen etenemistä kesäkuun puolivälistä syyskuun 2014 loppuun asti. Huomiota kiinnitetään eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönoton valmisteluihin, käyttöönottovaihetta varten toteutettuihin kuluttajansuojatoimiin (esim. euron käyttöönottoon liittyvä hyvää liiketoimintatapaa koskeva sopimus) sekä tiedotuskampanjaan. Kertomuksen ohessa julkaistavassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa kuvataan tarkemmin euron käyttöönottovalmisteluja niissä muissa jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön yhteistä rahaa eivätkä voi laillisesti jättäytyä talous- ja rahaliiton ulkopuolelle. 2. EUROON SIIRTYMISEN VALMISTELUTILANNE LIETTUASSA Komission edellisen kertomuksen jälkeen Liettuan viranomaiset ja asiaankuuluvat sidosryhmät ovat edistyneet valmisteluissaan kaiken kaikkiaan merkittävästi Euron käyttöönottoon liittyvät järjestelyt, lainsäädännön muutokset ja valmistelut julkisella sektorilla Hallitus hyväksyi Liettuan kansallisen siirtymäsuunnitelman kesäkuuta Sittemmin suunnitelmaa on muutettu joulukuussa 2013 ja kesäkuussa Sitä on täydennetty kansallisen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa koskevalla toimintasuunnitelmalla 5. Valmistelut etenevät hyvin, ja lainsäädäntöä mukautetaan parhaillaan. Liettuan parlamentti Seimas käsittelee syyskaudella noin 120:tä euron käyttöönottoon liittyvää lakiluonnosta Neuvoston päätös 2014/509/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, euron käyttöönotosta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 (EUVL L 228, , s. 29). Neuvoston asetus (EU) N:o 851/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa koskevan euron muuntokurssin osalta (EUVL L 233, , s. 21). Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talousja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Neljästoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista (COM(2014) 489 final, 23. heinäkuuta 2014). FI 2 FI

3 Yli 200:lle valtion ja kuntatason virkamiehelle on annettu koulutusta euron käyttöönotosta ja sen käytännön vaikutuksista, jotta he voisivat puolestaan kouluttaa kollegoitaan. Euron käyttöönottoon liittyvät julkiset laitokset laativat parhaillaan varautumissuunnitelmia, mihin sisältyy myös suunnitelmien yhteentoimivuudesta huolehtiminen. Koska turvallisuusriskit ovat tavallista suurempia, poliiseille on annettu erityiskoulutusta. Lisäksi on suunniteltu toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan arvokuljetusyritysten suorittamien käteiskuljetusten turvallisuutta käyttöönottovaiheessa Käteisrahan vaihtoa koskevat valmistelut Euroon siirtymisessä käytetään Liettuassa niin sanottua big bang -mallia 6 ja 15 vuorokauden rinnakkaiskäyttöaikaa. Liikkeessä olevien litikolikoiden ja -setelien korvaamiseksi sekä vuodeksi 2015 tarvittavaa varastoa varten tarvitaan 370 miljoonaa eurokolikkoa ja 132 miljoonaa erisuuruista euroseteliä. Eurokolikoiden kansallisella puolella on kuvattuna Vytis, haarniskaan pukeutunut ritari hevosen selässä. Liettuan rahapaja on alkanut valmistaa Liettuan eurokolikoita neuvoston heinäkuussa 2014 tekemän päätöksen mukaisesti. Vuoden 2014 aikana valmistettavista kolikoista oli syyskuun loppuun mennessä saatu valmiiksi 45 prosenttia. Tarvittavat eurosetelit on lainattu Saksan keskuspankilta. Eurokolikoiden ennakkojakelu rahoituslaitoksille aloitettiin 1. lokakuuta 2014 ja eurosetelien ennakkojakelu 1. marraskuuta Liikepankkien on määrä aloittaa eurosetelien ja -kolikoiden edelleenjakelu suurille asiakkailleen 1. joulukuuta Euroseteleitä ja -kolikoita jaetaan edelleen postitoimistoille vasta joulukuun lopussa. Ensimmäisen arvion mukaan ennakko- ja edelleenjakeluun tarvittavien eurosetelien ja -kolikoiden kokonaisarvo on 703,7 miljoonaa euroa (noin 32,5 miljoonaa euroseteliä ja 168,2 miljoonaa eurokolikkoa). Liettuan keskuspankki suosittelee maaliskuussa 2014 antamissaan euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa koskevissa suuntaviivoissa, että pankkien on ennakkojakelutarvettaan arvioidessaan varauduttava siihen, että pienemmän nimellisarvon setelien kysyntä on euron käyttöönoton ensimmäisinä päivinä tavallista suurempaa. Liettuan keskuspankki ja yhdeksän liikepankkia tekivät heinäkuussa 2014 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee hyviä käytäntöjä euron käyttöönoton valmisteluissa Liettuassa. Pöytäkirjan mukaan pienet yritykset voivat hyödyntää edullisia edelleenjakeluehtoja vuoden 2014 viitenä viimeisenä kalenteripäivänä. Suurelle yleisölle tarkoitettuja eurokolikoiden aloituspakkauksia on saatavilla 1. joulukuuta lähtien. Pakkauksia on varattu Kukin aloituspakkaus sisältää lajitelman kaikkia erisuuruisia Liettuan eurokolikoita (muovipussiin pakatun lajitelman arvo on 11,59 euroa). Kansalaisille tarkoitettuja aloituspakkauksia myydään kolmessa Liettuan keskuspankin kassapalvelukonttorissa, 343 pankkikonttorissa ja ainakin 330 postitoimistossa. Vähittäiskauppiaille on tarjolla kahdenkokoisia aloituspakkauksia: 111 euron pakkauksia (alustava määrä kappaletta) ja 200 euron pakkauksia kappaletta. Lisäksi - päivästä alkaen on tarjolla keräilijöille tarkoitettuja pakkauksia (kunkin pakkauksen arvo on 3,88 euroa): BU-laatuista (brilliant uncirculated) ja proof-laatuista pakkausta. Jotta rinnakkaiskäyttöjakso sujuisi helpommin, liikkeessä olevan litimääräisen käteisen määrää on tärkeää vähentää edelleen ennen -päivää. Liikkeessä olevan litimääräisen käteisen määrä on vuoden 2014 alusta lähtien vähentynyt vain 15 prosenttia, ja lähtötaso oli varsin korkea. Käytöstä on poistettava vielä noin 80 miljoonaa litiseteliä ja 1,2 miljardia 6 Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön samana päivänä kuin eurosta tulee Liettuan valuutta. Big bang -mallia on käytetty kaikissa euroalueeseen vuoden 2002 jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa. FI 3 FI

4 litikolikkoa. Litimääräisen käteisen käytöstä poistamisen samoin kuin suuren nimellisarvon setelien vaiheittaisen käytöstä poistamisen olisi jatkuttava tasaisesti siten, että vuoden 2014 lopussa poistoaste olisi 50 prosenttia. Allekirjoitettuaan yhteisymmärryspöytäkirjan Liettuan keskuspankin kanssa liikepankit kannustavat asiakkaitaan tallettamaan litimääräistä käteistä pankkitileille ja käyttämään käteisen asemesta muita maksuvälineitä. Lisäksi pankit tiedottavat asiakkaille muihin kuin käteismaksuihin liittyvistä eduista. Seteleitä voi jo tallettaa maksutta käteistalletuksia vastaanottavilla pankkiautomaateilla ja setelien talletusautomaateilla (joita on 241 yhteensä 1 239:stä pankki- ja talletusautomaatista). Pankki- ja talletusautomaatit ottavat litiseteleitä vastaan myös -päivän jälkeen, jolloin pankkiautomaateista voi nostaa ainoastaan euroseteleitä. Olisi varmistettava, että asiakkaiden käytettävissä on siirtymäkauden aikana henkilöstöä, jolta he voivat saada teknistä tukea. Liettuan keskuspankki vaihtaa litikolikoita litiseteleiksi rajoituksetta -päivään saakka. Sääntönä on, että vaihtorahat on -päivästä alkaen annettava yksinomaan euroina. Tämä on erityisen haasteellista vähittäiskauppiaille. Pankit sitoutuivat yhteisymmärryspöytäkirjassa rajoittamaan nimellisarvoltaan suurien litisetelien määrää vuoden 2014 loppua kohden sekä varmistamaan, että yritykset saavat edelleenjakeluvaiheessa nimellisarvoltaan pieniä euroseteleitä. Lisäksi vuoden 2015 alkupuolella pankkikonttoreista ja -automaateista voi nostaa ainoastaan nimellisarvoltaan pieniä euroseteleitä. Liettuan keskuspankin ja valtiovarainministeriön huhtikuussa 2014 yrityksille antamissa kassanhallintasuosituksissa korostetaan, että yrityksillä olisi oltava vaihtorahan antamista varten riittävästi nimellisarvoltaan pieniä euroseteleitä ja kaikkia eurokolikoita. -päivänä eli 1. tammikuuta 2015 kaikista Liettuan pankkiautomaatista voi nostaa euroseteleitä heti ensitunneista alkaen. Liettuan pankkisektorilla toimii 312 käteispalveluja tarjoavaa pankkikonttoria. Näissä konttoreissa ja lisäksi 31 muussa konttorissa, jotka eivät yleensä tarjoa käteispalveluja, voi vaihtaa käteistä (seteleitä ja kolikoita) veloituksetta ja ilman rajoituksia 30. kesäkuuta 2015 saakka. Litiseteleitä ja -kolikoita voi vaihtaa veloituksetta enintään tuhannen euron erissä myös 330 postitoimistossa 1. maaliskuuta 2015 saakka. Samana ajanjaksona litimääräistä käteistä vaihdetaan veloituksetta myös 11 luottoosuuskunnassa. Suurten käteissummien vaihtaminen edellyttää kolme päivää aikaisemmin tehtävää kirjallista ilmoitusta (pankkikonttoreissa rajana on litiä; Liettuan posti voi määrittää postikonttoreille eri raja-arvon). Vuoden 2015 heinäkuun 1. päivästä alkaen 89 pankkikonttoria vaihtaa litiseteleitä veloituksetta ja ilman rajoituksia vielä kuuden kuukauden ajan. Liettuan keskuspankki vaihtaa litiseteleitä ja -kolikoita euroiksi veloituksetta määräämättömän ajan. Vaihdettavien seteleiden ja kolikoiden määrälle ei ole asetettu rajoituksia. Maksupäätteiden mukauttaminen on määrä suorittaa joulukuussa 2014 niin, että rahayksikkö vaihtuu niissä euroksi heti 1. tammikuuta Osa pankeista aikoo lisätä henkilökunnan määrää käteispalveluja tarjoavissa toimipisteissään ja/tai lisätä palvelupisteiden määrää vuoden 2014 lopussa ja -päivää seuraavina päivinä. Konttorien laskenta- ja varastointivalmiuksia sopeutetaan tarvetta vastaaviksi. Koska liettualaispankit ovat tavallisestikin auki verrattain pitkään, pankit eivät aio pidentää kaikkien konttoriensa aukioloaikoja euron käyttöönottovaiheessa. Yhdeksän liikepankkia pidentää kuitenkin asiakaspalveluyksikköjensä aukioloaikoja tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Noin 50 konttorin odotetaan olevan avoinna iltapäivällä 1. tammikuuta 2015, joka on Liettuassa yleinen vapaapäivä. Lisäksi joka toisen pankkikonttorin on määrä olla avoinna lauantaina 3. tammikuuta. Postikonttorit eivät ole avoinna -päivänä, mutta ne ovat avoinna tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Liettuan 330 postikonttorista 189 tarjoaa normaaleja käteispalveluja ja on tammikuussa avoinna tavallista pidempään. Loput FI 4 FI

5 postikonttorit saavat siirtymäkauden aikana tukea liikkuvalta henkilöstöltä, joka tarjoaa käteispalveluja kolmen tunnin ajan joka päivä. Hyvitykset kirjataan liikepankkien tileille Liettuan keskuspankissa kolikoiden talletuspäivänä, ja summaa korjataan tarvittaessa kolikkojen laskemisen jälkeen. Pankit ovat ilmoittaneet noudattavansa samaa toimintatapaa sellaisten yritysasiakkaidensa kanssa, joiden on saatava käteistalletukset tililleen nopeasti (esimeriksi myyntiautomaattiyrittäjät). Näin on tarkoitus välttää viivästykset kolikkotalletusten kirjaamisessa. Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottovalmisteluissa on edistytty hyvin ja useimmat komission suosituksista, jotka on annettu teknisen avun käynneillä ja neljännessätoista kertomuksessa euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista, on otettu huomioon. On erityisen tärkeää tehostaa toimia kierrossa olevan litimääräisen käteisrahan vähentämiseksi euron käyttöönoton edellä. Rahoitus- ja pankkialalla suoritettavat valmistelut vaikuttavat kokonaisuudessaan etenevän hyvin. Konttoreissa on tammikuun 2015 ensimmäisinä päivinä huomattavasti tavallista enemmän työtä ja asiakkaita. Pankkien olisi toteutettava toimia pitkien jonojen välttämiseksi, jos tähän ei ole jo varauduttu. Olisi varmistettava, että asiakkaat, joilla on ongelmia itsepalvelutalletusautomaattien kanssa, saavat siirtymäkauden aikana apua Väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäiseminen Koska hintojen nouseminen euron käyttöönoton myötä on yksi liettualaisten suurimmista huolista (ks. kohta 3), on erityisen tärkeää, että Liettuan viranomaiset ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja hintakehitystä koskevien harhakäsitysten hälventämiseksi. Hintojen kaksoismerkintä eli niiden esittäminen sekä liteinä että euroina alkoi 23. elokuuta Sitä on jatkettava vähintään kuusi kuukautta euron käyttöönottopäivän jälkeen. Jotta kansalaisten olisi helpompi totuttautua euroon, on suositeltavaa varmistaa sääntelyn avulla, että kaksoismerkintä päättyy 1. tammikuuta 2016 mennessä. Päättymispäivästä olisi tiedotettava kansalaisille selkeästi. Säännöllisen, 40:tä suosituinta tavaraa ja palvelua koskevan hintamuutosseurannan lisäksi seuranta koskee kaksoismerkintäkauden alusta (eli vuoden 2014 elokuusta) vuoden 2015 puoliväliin sadan homogeenisen kuluttajatavaran ja -palvelun keskimääräisiä vähittäishintoja. Hintatilastot julkaistaan säännöllisesti. Euron käyttöönotosta muissa maissa saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tiettyjen palvelujen tarjoajat (esim. kampaamot, pesulat, ravintolat ja kahvilat) nostavat todennäköisesti hintojaan euron käyttöönoton yhteydessä. Nämä palvelut on sisällytetty luetteloon. Ensimmäisessä hintavertailussa verrattiin vuoden 2014 elokuun hintoja heinäkuun hintoihin. Vertailun perusteella hinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina useimpien tuotteiden osalta, ja muutokset ovat johtuneet lähinnä kausiluonteisuudesta ja alennuksista. Kaiken kaikkiaan palveluiden hinnat ovat nousseet hieman. FI 5 FI

6 Euron käyttöönottoon liittyvä hyvää liiketoimintatapaa koskevaan sopimukseen liittyvä kampanja käynnistettiin 18. elokuuta 2014 yleisölle avoimessa tapahtumassa. Sopimuksen allekirjoittajat (kuten vähittäiskauppiaat) sitoutuvat erityisesti olemaan nostamatta tavaroiden ja palvelujen hintoja euroon siirtymisen varjolla, käyttämään virallista vaihtokurssia ja pyöristyssääntöjä, ilmoittamaan hinnat selkeästi ja ymmärrettävästi molemmissa rahayksiköissä (liteinä ja euroina) ja olemaan johtamatta kuluttajia harhaan. Osallistujat saavat oikeuden käyttää kampanjan logoa. Liettuan viranomaiset pyrkivät saamaan kampanjaan mahdollisimman paljon osallistujia lähestymällä yrityksiä paikallistasolla ja pyrkimällä osallistamaan yhteisöjen johtohahmoja ja kansalaisjärjestöjä. Liettuassa on kaikkiaan noin yritystä, jotka myyvät tavaroita ja tarjoavat palveluita. Lokakuun 2014 puoleen väliin mennessä sopimuksen oli allekirjoittanut yli osallistujaa. Allekirjoittajien joukossa on 48 liike-elämän järjestöä, yritystä (8 379 myynti- ja palvelupistettä) ja 56 kuntaa. Euron käyttöönotto lähestyy nopeasti, joten Liettuan viranomaisten olisi tehostettava sopimuksen markkinointia. Sidosryhmien, kuten kauppakamarin ja liike-elämän järjestöjen, olisi allekirjoitettava sopimus, jos ne eivät ole sitä jo tehneet, ja mainostettava sitä myös jäsenilleen. Toimia olisi tehostettava lähellä kuluttajia olevien yritysten saamiseksi mukaan kampanjaan. Palveluntarjoajien hinnoittelupolitiikka vaikuttaa merkittävästi yleiseen käsitykseen inflaatiosta. Hintojen ilmoittamista ja muuntamista koskevien sääntöjen (kuten pyöristyssääntöjen) noudattamista ja sopimuksen oikeaoppista soveltamista valvoo Liettuan kuluttajansuojaviranomainen. Valvontaan osallistuu myös monia muita laitoksia, kuten valtion elintarvike- ja eläinlääkintävirasto sekä muita tuotteita kuin elintarvikkeita valvova valtion tarkastusvirasto. Kaksoismerkintäkauden alettua yli 350 tarkastajaa on tehnyt tarkastuksia myynti- ja palvelupisteissä kaikkialla Liettuassa. Tavoitteena on toteuttaa noin tarkastusta kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Rikkomuksista voidaan antaa varoitus (luonnollisen henkilön ensimmäinen rikkomus) tai määrätä sakkoja (luonnollisen henkilön toistuvat rikkomukset ja oikeushenkilöiden mitkä tahansa rikkomukset). Sopimuksen allekirjoittajat, jotka eivät noudata sopimusta asianmukaisesti, menettävät oikeutensa käyttää kampanjan logoa. Jos yritykset nostavat hintoja perusteettomasti tai syyllistyvät muihin euron käyttöönottoon liittyviin väärinkäytöksiin, ne merkitään mustalle listalle, joka julkaistaan euron käyttöönottoa koskevalla verkkosivustolla ( Elokuun 31. päivään mennessä oli toteutettu 625 tarkastusta. Niissä havaittiin 64 rikkomusta, joista suurin osa liittyi hintojen kaksoismerkinnän puuttumiseen (28) ja pyöristysvirheisiin (20). Varoituksia annettiin 25 ja sakkoja (joista kukin oli 25 litiä) määrättiin kuusi. Kansalaiset voivat valittaa hintamerkinnöistä ja hintojen muuntamisesta viranomaisille käyttämällä euroa koskevaa maksutonta palvelupuhelinta, lähettämällä sähköpostia tai merkitsemällä kyseisen myynti- tai palvelupisteen interaktiiviseen karttaan kuluttajajärjestöjen verkkosivulla. Epäilyttävät hinnankorotukset olisi tutkittava kunnolla ja korjaaviin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, mieluiten 48 tunnin kuluessa. Liettuan viranomaisten olisi kaikin toimin pyrittävä saamaan mahdollisimman monet yritykset allekirjoittamaan euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskeva sopimus. Sidosryhmien, kuten kauppakamarin ja liike-elämän järjestöjen, olisi allekirjoitettava pöytäkirja, jos ne eivät ole sitä jo tehneet, ja mainostettava sitä jäsenilleen. Toimia olisi tehostettava lähellä kuluttajia olevien yritysten saamiseksi mukaan kampanjaan. Kaikkien 60 kunnan tulisi myös liittyä kampanjaan. -päivän jälkeisestä hintakehityksestä olisi julkaistava tietoa jo heti tammikuun 2015 FI 6 FI

7 alussa. On suositeltavaa varmistaa sääntelyn avulla, että kaksoismerkintä päättyy 1. tammikuuta 2016 mennessä. Lisäksi on varmistettava, että päättymispäivästä tiedotetaan selkeästi kansalaisille, jotta he voivat hyödyntää kaksoismerkintäjaksoa uuden rahan arvon ymmärtämisessä Siirtymisen valmistelut maaseudulla Euron käyttöönoton perusteellinen suunnittelu ja valmistelu maaseudulla on erityisen tärkeää, jotta siirtyminen sujuu Liettuassa joustavasti, sillä liettualaiset käyttävät mielellään käteismaksuja. Liettuan viranomaiset ovat kartoittaneet käteisrahan jakeluverkoston (posti- ja pankkikonttoreiden sekä pankkiautomaattien) kattavuutta syrjäisillä alueilla. Liettuan 60 kunnalle on toimitettu euron käyttöönottoon liittyviä valmistelutoimia koskeva tarkistusluettelo. Tarkistusluetteloon kirjattujen toimien kattavaa täytäntöönpanoa olisi seurattava jatkuvasti käyttöönoton loppuvaiheessa. Liettuan postilaitoksen osallistuminen euron käyttöönottoon parantaa huomattavasti käteisrahan vaihtopalvelujen saatavuutta maaseudulla. Postikonttoreiden henkilöstölle alettiin syyskuussa antaa mm. käteisrahan käsittelyä ja turvatekijöitä koskevaa koulutusta. Turvatoimia sekä rahan varastointi- ja laskentajärjestelyjä on jo tehostettu. Lisäksi Liettuan postilaitos osallistuu euron käyttöönottoa koskevan tiedotusmateriaalin levittämiseen kotitalouksille. Vähittäiskaupalla on merkittävä rooli euron käyttöönotossa, sillä asiakkailla on tapana käyttää niitä käytännössä rahanvaihtopisteinä (etenkin, jos lähistöllä ei ole pankkia). Sen lisäksi, että käteisrahan tarve kasvaa (ks. kohta 2.2), vähittäiskaupan kannalta ratkaisevaa on mm. varmistaa hintojen kaksoismerkintävaatimusten noudattaminen, euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskevan sopimuksen allekirjoittaminen (ks. kohta 2.3), työntekijöiden kouluttaminen sekä turvallisuus-, rahansäilytys- ja tietotekniikkajärjestelyjen mukauttaminen. Liettuan suuret supermarkettiketjut toimivat myös Virossa ja/tai Latviassa, joten niillä on jo kokemusta euron käyttöönottoon liittyvistä haasteista. Niiden valmistelut vaikuttavat edenneen hyvin. Jonojen vähentämiseksi on tarkoitus perustaa erillisiä itsepalvelukassoja, joissa voi maksaa ainoastaan kortilla. Litimääräinen käteinen pannaan kassakoneessa erillisiin laatikoihin, jotta sitä ei käytettäisi vaihtorahana. Asiakkaiden kysymyksiin vastaamiseksi on jo perustettu euron käyttöönottoon liittyviä infopisteitä. Vaikka tietoa euron käyttöönottoon liittyvistä käytännön järjestelyistä on saatavilla hyvin myös maaseudulla, vaikuttaa siltä, että pienemmät vähittäismyymälät ovat valmistautuneet euron käyttöönottoon heikommin ja ovat huolissaan siihen liittyvistä haasteista ja kustannuksista varsinkin rinnakkaiskäyttöjakson aikana. Koska pienillä vähittäismyymälöillä on maaseudulla erityisen merkittävä rooli, on suositeltavaa reagoida niiden huoliin paikallisesti ja tehostaa tiedotustoimia entisestään. Yritysten valmistautumista euron käyttöönottoon (erityisesti maaseudulla) olisi seurattava säännöllisesti, ja tiedottamista käytännön järjestelyistä olisi tehostettava. FI 7 FI

8 3. TIEDOTUSTOIMET JA YLEINEN MIELIPIDE 3.1. Tiedotustoimet Neuvoston tehtyä päätöksensä 23. heinäkuuta 2014 Liettuan viranomaiset ovat siirtyneet euron käyttöönottoa koskevassa viestinnässä intensiivisen tiedottamisen vaiheeseen. Valtiovarainministeriön ohjaamassa tiedotuskampanjassa hyödynnetään useita eri kanavia ja välineitä (suoraa tiedotuspostia kotitalouksille, seminaareja ja koulutusta sekä tiedotusta sosiaalisen median, television ja lehdistön välityksellä), ja se on kohdistettu eri ryhmille (kuten yrityksille, toimittajille ja tiedotusvälineille, nuorisolle ja heikossa asemassa oleville). Lisäksi Liettuan keskuspankilla, talousministeriöllä, kuluttajansuojaviranomaisella, opetus- ja tiedeministeriöllä sekä muilla julkisen ja yksityisen sektorin laitoksilla on täydentävää tiedotustoimintaa. Talousministeriö toteuttaa läheisessä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa reilut hintamuunnokset -kampanjaa, jolla pyritään hälventämään huolia hintojen noususta euron käyttöönoton yhteydessä. Kampanjan tavoitteena on tiedottaa hintojen muuntamista ja kaksoismerkintää koskevista säännöistä, kannustaa yrityksiä allekirjoittamaan hyvää liiketoimintatapaa koskeva sopimus ja kehottaa kuluttajia tekemään ostoksia kampanjasopimuksen allekirjoittaneissa myyntipisteissä. Koska huolenilmaukset hinnoittelua koskevista väärinkäytöksistä ovat lisääntyneet (ks. Eurobarometri-tutkimuksen 402 tulokset jäljempänä), komissio kehottaa Liettuan viranomaisia tehostamaan tiedotuskampanjaansa kansalaisten pelkojen huomioimiseksi asianmukaisella tavalla. Tiedotusvälineitä hyödyntävää kampanjaa on tehostettu heinäkuun 2014 jälkeen. Valtiovarainministeriön, talousministeriön, Liettuan keskuspankin, kuluttajansuojaviranomaisen ja muiden julkisen sektorin laitosten edustajia kutsutaan säännöllisesti kansallisten tv- ja radiokanavien lähetyksiin, ja he julkaisevat usein artikkeleita Liettuan sanomalehdissä. Lisäksi televisio- ja radioyhtiöt ja verkkosivustot antavat panoksensa kampanjaan tuottamalla korkealaatuista, käytettävään viestintäkanavaan mukautettua sisältöä, jolla liettualaisille tiedotetaan euron käyttöönoton käytännön vaikutuksista sekä reilua hinnoittelua koskevasta kampanjasta. Viestintäkanavia valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota tarpeeseen saavuttaa heikossa asemassa olevat väestöryhmät syrjäisillä alueilla, vammaiset sekä kansalliset vähemmistöt. Kampanjan ensimmäinen vaihe näyttää jo vaikuttaneen myönteisesti siihen, paljonko kansalaiset kokevat saaneensa tietoa eurosta, sillä tietoisuus euron käyttöönotosta on lisääntynyt huomattavasti. Samoin tietyt käytännön huolenaiheet ovat vähentyneet jonkin verran (ks. Eurobarometri-tutkimuksen 402 tulokset jäljempänä). Eri alueilla järjestetään säännöllisesti euron käyttöönottoon liittyviä ongelmia koskevia seminaareja, työpajoja ja tapahtumia yrityksille, rahaa työssään käsitteleville sekä heikossa asemassa oleville väestöryhmille. Jotta liettualaiset tavoitettaisiin mahdollisimman hyvin, kaikissa 60 kunnassa vierailee eurobussi marraskuun 2014 loppuun mennessä. Liettuan viranomaiset ovat tuottaneet useita julkaisuja, joissa käsitellään erilaisia euroon ja sen käyttöönottoon Liettuassa liittyviä teemoja. Julkaisut ovat saatavilla myös kansallisten vähemmistöjen kielillä, ja niistä on laadittu näkövammaisten ja kuurojen käyttöön mukautetut versiot. Liettuan keskuspankki ja valtiovarainministeriö ovat kehittäneet nuorille suunnattuja opetusohjelmia. Lokakuussa 2014 on tarkoitus lähettää tiedotusmateriaalia suoraan kaikille Liettuan kotitalouksille. Materiaali on saatavilla liettuaksi, puolaksi ja venäjäksi, ja siinä käsitellään euron käyttöönottoon liittyviä käytännön kysymyksiä. Materiaalin lähettäminen suoraan vastaanottajille on olennaista väestön enemmistön tavoittamisen kannalta. Viimeisimmän FI 8 FI

9 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan (ks. tulokset jäljempänä) 30 prosenttia vastaajista katsoo, että kirjepostin lähettäminen kuuluu parhaisiin tapoihin tiedottaa eurosta ja sen käyttöönotosta. Liettuan valtiovarainministeriön ja Euroopan komission allekirjoittaman kumppanuussopimuksen puitteissa on toteutettu useita yhteisiä tiedotustoimia: eurotapahtumia ja seminaari liettualaistoimittajille heinäkuussa 2014, eurokonferenssi syyskuussa 2014 sekä monenlaista toimittajille ja kouluille suunnattua toimintaa. Komissio on lisäksi toimittanut Liettuan viranomaisille kyseisiin tilaisuuksiin liittyviä julkaisuja jaettavaksi suurelle yleisölle. Euroopan keskuspankki ja Liettuan keskuspankki käynnistävät synergiaetujen tehostamiseksi ja viestintäkampanjaan liittyvien toimien vaikutusten maksimoimiseksi marraskuussa yhteisen tiedotuskampanjan, jossa hyödynnetään useita välineitä (mainoksia televisiossa, lehdistössä, verkossa ja ulkotiloissa sekä muuta tiedotusmateriaalia) ja jossa keskitytään eurosetelien ja -kolikoiden ulkoasuun ja turvatekijöihin sekä käyttöönottoaikatauluun ja muihin tärkeimpiin seikkoihin. Koska setelitietoisuus ei ollut lisääntynyt huhtikuun ja syyskuun välillä (ks. Eurobarometri-tutkimuksen 402 tulokset jäljempänä), tämä kampanja on olennaisen tärkeä varmistettaessa, että suurella yleisöllä on riittävästi tietoa euroseteleistä Julkinen mielipide Euroopan komissio on teettänyt vuodesta 2004 alkaen Eurobarometri-tutkimuksia EU:hun vuosina 2004, 2007 ja 2013 liittyneissä maissa, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön (uudet jäsenvaltiot, NMS). Tutkimuksissa on pyritty selvittämään euron käyttöönottoa koskevia kansalaisten asenteita ja tietoja. Liettuassa keväällä 2014 toteutetun NMS 7 -tutkimuksen (Flash Eurobarometri 400) tulokset esiteltiin komission neljännessätoista kertomuksessa euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista 7. Jotta euron käyttöönoton yhteydessä voitaisiin paremmin seurata sitä koskevia kansalaisten asenteita ja tietoja, Euroopan komissio päätti tilata toisen Liettuaa koskevan tutkimuksen. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin syyskuuta 2014 (viisi kuukautta edellisen, huhtikuussa 2014 tehdyn kenttätyön jälkeen) Euron käyttöönoton kannatus ja koetut vaikutukset Viimeisin tutkimus osoittaa, että euron käyttöönoton kannatus on pysynyt vakaana. Sitä kannattaa 48 prosenttia vastaajista (+1 prosenttiyksikkö). Vastaajien enemmistö (51 prosenttia) katsoo Liettuan olevan valmis ottamaan euron käyttöön. Euron käyttöönoton vaikutuksista kysyttäessä havaittiin, että myönteisiä vaikutuksia odottavien liettualaisten määrä on kasvanut kaikilla tasoilla. Vastaajista 50 prosenttia (+5 prosenttiyksikköä) näkee vaikutusten olevan positiivisia kaikkien nykyiseen euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kannalta, 44 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) odottaa oman maansa hyötyvän ja 37 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) odottaa myönteisiä vaikutuksia henkilökohtaisella tasolla. Vastaukset kysymykseen euron käyttöönoton vaikutuksesta hintoihin osoittavat selvästi, että kielteiset vaikutukset ovat edelleen liettualaisten tärkeä huolenaihe, sillä vastaajista 84 prosenttia (+9 prosenttiyksikköä) odottaa hintojen nousevan ja ainoastaan 11 prosenttia ( 7 prosenttiyksikköä) uskoo euron pitävän hinnat vakaina. Lisäksi 76 prosenttia vastaajista (+6 prosenttiyksikköä) ilmaisi huolensa hinnoittelua koskevista väärinkäytöksistä siirtymäkauden aikana. 7 Ks. alaviite 3. FI 9 FI

10 Kysyttäessä, merkitseekö euron käyttöönotto talouspoliittisen määräysvallan menettämistä, vastaajien suhteellinen enemmistö (48 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä) katsoi, ettei näin ole. Vastaajista 58 prosenttia (asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran) katsoo euron käyttöönoton tarjoavan Liettualle mahdollisuuden lujittaa entisestään asemaansa EU:ssa. Tutkimuksessa kysyttiin euron käyttöönottoon liittyvistä odotuksista. Kysymyksessä annettiin useita vastausvaihtoehtoa (joista sai myös valita useita). Suurimmat muutokset liettualaisten odotuksissa liittyivät siihen, että matkustaminen euroalueeseen kuuluvissa maissa helpottuu (86 prosenttia, +5 prosenttiyksikköä) ja että hintojen vertailusta muiden euromaiden kanssa tulee helpompaa (50 prosenttia, +5 prosenttiyksikköä). Yhdeksän kymmenestä (90 prosenttia, asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran) vastaajasta uskoo sopeutuvansa uuteen rahayksikköön Tiedot eurosta Yleinen tietämys euron käyttöönottoon liittyvistä seikoista on edelleen parantunut, sillä 70 prosenttia (+20 prosenttiyksikköä) liettualaisista katsoo olevansa niistä hyvin perillä. Lisäksi 96 prosenttia (+14 prosenttiyksikköä) vastaajista tietää, että euron käyttöönottopäivä on 1. tammikuuta Vastaajilta kysyttiin, luottavatko he tiettyjen elinten tai ryhmien antamiin tietoihin euron käyttöönotosta. Eurobarometri-tutkimukseen vastanneet Liettuan kansalaiset luottavat eniten Liettuan keskuspankin (73 prosenttia, +8 prosenttiyksikköä) antamaan tietoon. Kaikkein vähiten kansalaiset luottavat toimittajiin (27 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö). Parhaina tiedonsaantikanavina liettualaiset pitivät televisiota (54 prosenttia, 8 prosenttiyksikköä), internetiä (52 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö), sanomalehtiä (37 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä) ja pankkeja (39 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä). Vähiten hyödyllisiä tiedonsaantikanavia puolestaan ovat työpaikat (20 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä), koulut ja muut koulutus- ja harjoittelupaikat (20 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä) ja julkiset tilat (20 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä). Tutkimukseen vastanneista liettualaisista 61 prosenttia ( 2 prosenttiyksikköä) piti muuntamista koskevia sääntöjä tiedotuskampanjan tärkeimpänä aiheena. Olennaisina pidetään myös tietoa palkkoihin ja pankkitileihin liittyvistä käytännön vaikutuksista (60 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä) ja euron käyttöönoton yleisistä järjestelyistä (58 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö) sekä yhden euron arvosta (47 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä). Hintojen kaksoismerkintää pidettiin edelleen, joskin hieman vähäisemmässä määrin, kaikkein tärkeimpänä euron käyttöönottoon liittyvän tiedotuskampanjan toimena. Merkintöjen tärkeyttä arvioitiin seuraavasti: kaksoismerkintä kaupoissa 77 prosenttia ( 7 prosenttiyksikköä), laskuissa 71 prosenttia ( 3 prosenttiyksikköä), tv-mainoksissa 68 prosenttia ( 4 prosenttiyksikköä) ja palkkakuiteissa 62 prosenttia ( 1 prosenttiyksikkö). Komissio toteuttaa Liettuassa Eurobarometri-mielipidemittauksia ennen rinnakkaiskäyttövaihetta, sen aikana ja sen jälkeen. Ensimmäinen tutkimus toteutetaan joulukuun 2014 lopulla. Liettuan tiedotuskampanjan uudessa vaiheessa olisi pyrittävä hälventämään jäljellä olevia euron käyttöönottoon liittyviä huolia ja lujittamaan kuluttajien luottamusta. Jotta pysyvää huolta hinnankorotuksista käyttöönottovaiheessa voidaan vähentää, kansalaiset on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla hintaseurannan ja muiden valvontatoimien tuloksista. FI 10 FI