EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2014 COM(2014) 610 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Vuosikertomus 2013 laajentumiseen liittyvästä rahoitustuesta (IPA, Phare, CARDS, Turkin liittymistä valmisteleva väline ja siirtymäjärjestely) {SWD(2014) 287 final} FI FI
1. JOHDANTO Laajentumispolitiikan yleistavoitteena on panna täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artikla, jossa unionin jäsenyysmahdollisuus tarjotaan kaikille sellaisille Euroopan maille, jotka kunnioittavat EU:n perusarvoja ja ovat sitoutuneet edistämään niitä. Tällä hetkellä laajentumisprosessi kattaa Länsi-Balkanin maat, Turkin ja Islannin. Vuonna 2013 laajentumismaissa tapahtui lisäedistymistä Euroopan unioniin lähentymisessä. Ehdokasmaissa 1 ja mahdollisissa ehdokasmaissa 2 tapahtui myönteistä kehitystä muun muassa EU:hun liittyvien uudistusten osalta. Islannin hallitus keskeytti liittymisneuvottelut toukokuussa 2013; islantilainen osapuoli jatkaa neuvotteluja ainoastaan siinä tapauksessa, että maan hallitus päättää jatkaa EU-jäsenyyden tavoittelua. Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA) 3 tuetaan laajentumista koskevia komission toimintatavoitteita. IPAn avulla EU tukee taloudellisesti ja teknisesti uudistuksia, joilla laajentumismaat pyrkivät lähentymään EU:n normeja ja säännöstöä. IPA-varoin parannetaan maiden valmiuksia liittymisprosessin eri vaiheissa, mikä johtaa asteittain etenevään myönteiseen kehitykseen alueella. IPAlla korvattiin aiemmat liittymistä tukeneet välineet eli Phare, ISPA, Sapard, Turkin liittymistä valmisteleva väline ja Länsi-Balkanin rahoitusväline CARDS. Vuodesta 2007 EU:n rahoitus ja tuki laajentumismaille on kanavoitu yksinomaan IPAn kautta. IPA jakautuu viiteen osa-alueeseen: o o o o o I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) II (rajatylittävä yhteistyö) III (aluekehitys) IV (henkilövoimavarojen kehittäminen) V (maaseudun kehittäminen) Laajentumisasioiden pääosasto (ELARG) vastaa osa-alueista I ja II, jotka ovat avoinna kaikille edunsaajamaille. Muut kolme osa-aluetta, joiden tavoitteena on valmistaa edunsaajia rakennerahastojen täytäntöönpanoon liittymisen jälkeen, ovat avoinna ainoastaan ehdokasmaille. Osa-alueesta III vastaa aluepolitiikan pääosasto (REGIO), osa-alueesta IV työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (EMPL) ja osa-alueesta V maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (AGRI). 1 Kroatia (kesäkuun 2013 loppuun), Islanti, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. 2 Albania, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo*. * Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. 3 Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006 liittymistä valmistelevasta tukivälineestä. 2
Liittymistä valmistelevan tuen (IPA) määrä oli vuosina 2007-2013 noin 11,5 miljardia euroa, mistä määrästä vuoden 2013 osuus oli noin 1,8 miljardia euroa. IPAn täytäntöönpano on jatkunut vuonna 2013, ja viimeiset IPA-ohjelmat hyväksyttiin vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2013 vuosikertomus tarjoaa tilaisuuden tarkastella IPAn menestystarinoita ja opetuksia, joista on apua suunniteltaessa uudesta IPA II -välineestä vuosina 2014 2020 myönnettävää tukea. Tässä kertomuksessa viitataan lyhyesti siihen poliittiseen tilanteeseen, jossa EU:n rahoittamat toimet toteutettiin laajentumispaketissa 4 esitetyn arvion mukaisesti. Seuraavaksi kertomuksessa kuvataan strategisessa suunnittelussa tapahtunutta edistymistä ja luodaan yleiskatsaus ohjelmien/hankkeiden täytäntöönpanoon, käynnissä olevaan ohjelmasuunnitteluun ja avunantajien toiminnan koordinoinnin tehostamiseen. Aiempien kokemusten analyysiä, jota sisältyy myös moniin arviointeihin, hyödynnetään laadittaessa suosituksia siitä, miten IPA-varojen vaikutusta voidaan parantaa vuoden 2014 jälkeen. EU:n laajentumisstrategian 2013/2014 mukaisesti etusijalla on perusasiat ensin -niminen lähestymistapa. Vuodesta 2014 uusi liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) 5 korvaa edeltäjänsä. Vuosiksi 2014 2020 määrärahoja on varattu 11,7 miljardia euroa. Suunnittelusta ja täytäntöönpanosta edellisellä rahoituskaudella saatujen kokemusten sekä kahden IPAn väli- ja meta-arvioinnin perusteella liittymistä valmisteleva tuki kytketään tiiviimmin laajentumispolitiikan painopisteisiin. Tuki myös perustuu aiempaa tuloslähtöisempään ja strategisempaan lähestymistapaan, jonka keskiössä ovat laajentumismaiden keskeiset uudistukset. 2. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANON PÄÄKOHDAT VUONNA 2013 a) Kahdenvälinen yhteistyö Kroatia Kroatiasta tuli 1. heinäkuuta 2013 EU:n jäsenvaltio. Kroatian liittyminen on esimerkki laajentumisprosessin muutosvoimasta ja vakauttavasta vaikutuksesta. Liittymissopimus allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2011. Maa jatkoi vuoden 2013 ajan toimenpiteiden toteuttamista vahvistaakseen edelleen valmiuksiaan selviytyä EU-jäsenyyden velvoitteista. Osa-aluetta I koskeva kansallinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2012. Se kattoi kaksi varainhoitovuotta: vuoden 2012 IPA-määrärahat siirtymävaiheen tukeen ja instituutioiden kehittämiseen sekä kuuden kuukauden määräraha vuodeksi 2013. Kansallisten ohjelmien määrärahat vuosiksi 2012 ja 2013 olivat yhteensä 46,80 miljoonaa euroa. Ohjelman täytäntöönpano osa-alueella III jatkui vuonna 2013. Liittymisen jälkeen ohjelmia tarkistettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista rahoitettavan koheesiopolitiikan mukaisesti, mutta painopisteet säilytettiin. 4 http://ec.europa.eu/enlargement/countries/strategy-and-progress-report/index_en.htm 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014 liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta. 3
EU:n rahoitusavun täytäntöönpano vuosina 2012 ja 2013 tuki uudistusten päätökseen viemistä ja valmiuksien kehittämistä jäsenyyden kannalta keskeisillä aloilla eli oikeuslaitoksen, perusoikeuksien sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla. Lisäksi rahoitusavulla tuettiin edelleen jatkuneita toimia, joilla Kroatiaa valmisteltiin varojen hallinnointiin ja täytäntöönpanoon liittymisen jälkeen. IPAn osa-alueeseen IV kuuluvan henkilövoimavarojen kehittämisen monivuotisen toimintaohjelman (2007 2013) tavoitteena oli tukea Kroatiaa politiikan laatimisessa ja valmistaa sitä unionin koheesiopolitiikan, varsinkin Euroopan sosiaalirahaston, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin. Monivuotisen ohjeellisen suunnitteluasiakirjan mukaisesti ohjelmassa keskityttiin työttömyyden torjumiseen kohdennetuin toimin, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja työllistymisesteiden poistamiseen. Vuodesta 2011 politiikassa on panostettu entistä enemmän yritysten ja työntekijöiden mukautumiskyvyn parantamiseen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi toimintalinja, jonka kohderyhmänä ovat kansalaisjärjestöt ja jolla edistetään sosiaalista vuoropuhelua. Montenegro Montenegron kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa tapahtui edistymistä. Maa hyväksyi kesäkuussa 2013 kokonaisvaltaiset toimintasuunnitelmat neuvottelulukujen 23 ja 24 osalta. Joulukuussa 2013 avattiin viisi lukua, mukaan lukien tärkeät oikeusvaltioon liittyvät luvut 23 ja 24. Kaikkiaan seitsemän lukua on nyt avattu ja kaksi suljettu toistaiseksi. Montenegron lainsäädäntöä analyyttisesti tarkastelevat kokoukset saatiin päätökseen kesäkuussa 2013. Liittymistä valmistelevien varojen ohjelmointi ja täytäntöönpano toteutettiin Montenegron osalta vuonna 2013 osana käynnissä olevia liittymisneuvotteluja. Vuoden 2013 alustavat määrärahat oli jo ohjelmoitu vuoden 2012 loppuun mennessä. Osaalueen III (22,24 milj. euroa) ja osa-alueen IV (5,58 milj. euroa) toiminta-ohjelmat vuosiksi 2012 ja 2013 hyväksyttiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 aikana Montenegrolle myönnettiin kuitenkin lisävaroja, jotka ohjelmoitiin vuoden 2013 jälkipuoliskolla ja hyväksyttiin muutoksina vuosien 2012 ja 2013 kansallisten ohjelmien I ja II osaan. Montenegro panosti vuonna 2013 prosessiin, jolla IPA-varojen hallinnointi siirretään edunsaajamaalle 6. Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti IPAn osa-alueilla I IV. IPA II:n valmistelut on aloitettu Montenegron viranomaisten kanssa, ja ne vauhdittuivat vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Painopiste on alakohtaisen lähestymistavan käyttöönotossa ja Montenegron strategia-asiakirjan valmistelujen aloittamisessa. Samanaikaisesti maa osallistui muiden edunsaajien tapaan useaa maata koskevan IPA II -strategia-asiakirjan laatimiseen sekä muiden Länsi-Balkanin maiden tapaan Kaakkois-Eurooppaa koskevan 2020-strategiaasiakirjan viimeistelyyn. 6 Rahoitusyhteistyötä voidaan tehdä joko keskitetysti (EU:n edustusto vastaa tarjouskilpailuasiakirjojen laadinnasta, sopimusten tekemisestä ja maksuista) tai hajautetusti, jolloin hallinnointivastuu siirretään edunsaajamaalle. Komissio siirtää nämä vastuut IPA I:n osalta kansallisille viranomaisille asiaa koskevalla päätöksellä. 4
Serbia Kesäkuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Serbian kanssa sen jälkeen, kun Serbia ja Kosovo olivat huhtikuussa 2013 päässeet historialliseen sovintoon EU:n avustuksella käydyssä vuoropuhelussa. Joulukuussa 2013 neuvosto hyväksyi liittymisneuvotteluja koskevan kehyksen ja vahvisti päivämäärän ensimmäiselle hallitustenväliselle konferenssille, joka järjestettiin tammikuussa 2014. IPAn vuosiohjelma 2013 hyväksyttiin joulukuussa 2013. IPA II -välinettä (ohjeellisen maakohtaisen strategia-asiakirjan luonnos) ja hajautettua täytäntöönpanojärjestelmää (IPAn osa-alueiden I ja II määrärahojen hallinnoinnin siirto) koskevat valmistelut jatkuivat läpi vuoden. Asiaa koskeva päätös tehtiin maaliskuussa 2014. IPAn kansallisten ohjelmien määrärahoista tehtiin vuonna 2013 sopimuksia 89 miljoonan euron edestä osa-alueella I ja 1,7 miljoonan edestä osa-alueella II. Lisäksi muista lähteistä sopimuksiin osoitettiin 4,4 miljoonaa euroa (mm. 1,97 milj. euroa kansalaisyhteiskuntavälineestä ja 1 milj. euroa demokratian ja ihmisoikeuksien eurooppalaisesta rahoitusvälineestä), mikä nosti kokonaismäärän noin 95 miljoonaan euroon. IPAn ohjelmoinnista vastaavien kansallisten elinten vastuunotto lisääntyi entisestään, varsinkin avunantajien toiminnan koordinoinnin osalta. Ohjelmoinnissa oli apua alakohtaisen lähestymistavan laadinnassa vuonna 2013 saaduista kokemuksista. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Vuosi 2013 oli viides perättäinen vuosi, kun komissio suositteli liittymisneuvottelujen aloittamista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Suositus annettiin lokakuussa. Neuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä komission ehdotuksesta. Maaliskuussa 2012 aloitettua liittymistä käsittelevää korkean tason vuoropuhelua jatkettiin. Sen tarkoituksena on ohjata liittymiseen kytkeytyviin uudistustavoitteisiin liittyvää työtä ohittamatta kuitenkaan tavanomaisia liittymistä edeltäviä menettelyjä. Koska lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön ollaan jo pitkällä, pääpaino on voimassa olevien strategioiden ja lakien täytäntöönpanossa ja siihen liittyvien hallinnollisten valmiuksien parantamisessa. IPA-varojen hallinnointi hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä aiheutti kansallisille viranomaisille ongelmia myös vuonna 2013, koska keskeisissä instituutioissa on henkilöstövaje ja puutteita johtamistaidoissa. Kansallisten viranomaisten ja komission yhteistoiminnan ansiosta varojen menetys osa-alueella I saatiin vähenemään 3,3 miljoonaan euroon, kun potentiaalinen menetys olisi ollut noin 15 miljoonaa euroa. Ohjelmasuunnittelu ja kaikkien ohjelmien tarkistus saatiin IPAn eri osa-alueiden osalta valmiiksi vuonna 2012, joten vuonna 2013 voitiin keskittyä IPA II:n ohjeellisen strategiaasiakirjan (2014 2020) valmisteluun. Albania Komissio suositteli vuonna 2013, että Albanialle myönnetään ehdokasmaan asema pitäen sovittuna, että maa jatkaa järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption vastaisten toimien toteuttamista. Ehdokasmaan asema myönnettiin kesäkuussa 2014. EU:n Albanialle myöntämällä rahoitusavulla oli vuonna 2013 strategista merkitystä. Osaalueilla I ja II otettiin käyttöön noin 96 miljoonaa euroa, joilla pyrittiin parantamaan eräiden 5
instituutioiden hallinnollisia valmiuksia ja edistämään sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kehitystä. Neuvottelulukujen 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) painottuminen laajentumisstrategiassa on lisännyt Albanian hallituksen panostusta oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen konkreettisin toimin. Oikeuslaitosta ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien hankkeiden onnistunut täytäntöönpano osoittaa, että maa voi päästä tuloksiin oikeusjärjestelmän tehostamisessa ja lainvalvontaviranomaisten toimintavalmiuksien parantamisessa, kunhan toimien tukena on selvä poliittinen sitoutuminen uudistusten tekemiseen. Infrastruktuurihankkeissa on kuitenkin edelleen täytäntöönpano-ongelmia, jotka johtuvat pääasiassa puutteellisesta koordinoinnista toisaalta asianomaisten ministeriöiden välillä ja toisaalta kansallisten ja paikallisten instituutioiden välillä sekä riittämättömistä kansallisen tason ylläpito- ja toimintamäärärahoista, mikä vaikuttaa hankkeiden pitkän aikavälin kestävyyteen. Albania on saanut valmiiksi IPAn osa-aluetta I koskevien varojen hajautettua hallinnointia koskevat valmistelut. Siksi osa vuoden 2013 kansallisesta IPA-ohjelmasta toteutetaan uuden hallinnointitavan mukaisesti. Hallituksen odotetaan huolehtivan IPA-varojen hallinnointiin koulutettujen virkamiesten työsuhteen vakaudesta ja kehittävän edelleen heidän osaamistaan. Muutoin vuoden 2013 IPA-hankkeiden täytäntöönpano voi kärsiä EU:n varojen käyttöön liittyviä hankintasääntöjä ja -menettelyjä koskevan asiantuntemuksen puutteesta. Vuosi 2013 käytettiin IPA II:n ohjeellisen strategia-asiakirjan (2014 2020) valmisteluun. Bosnia ja Hertsegovina Bosnia ja Hertsegovinan osalta komissio tuli siihen tulokseen, että maan eteneminen Euroopan yhdentymisprosessissa on pysähtynyt, koska se ei ole lunastanut kahta keskeistä sitoumusta: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Sejdić-Finci antaman tuomion 7 täytäntöönpano ja tehokkaan ja tuloksellisen koordinointimekanismin käyttöönotto, jotta maa voisi puhua yhdellä äänellä ja toimia aidossa vuorovaikutuksessa EU:n kanssa. Vuoden 2013 edistymiskertomuksessa 8 komissio totesi, että on entistä vaikeampi perustella liittymistä valmistelevien varojen myöntämistä maalle, jonka poliittiset edustajat eivät ole kiinnostuneita saavuttamaan liittymisvalmistelujen edistymiseen tarvittavaa konsensusta. Komissio katsoi, että tällaisessa tilanteessa on olemassa suuri riski, että liittymistä valmisteleva tuki ei johda odotettuihin tuloksiin. Liittymisprosessin pysähtyneisyys vaikutti IPA-tuen ohjelmointiin ja täytäntöönpanoon. Varsinkin EU:n koordinointimekanismin puuttumisen ja IPAn täytäntöönpanon lisääntyneen politisoitumisen takia komissio päätti keskeyttää useita hankkeita vuoden 2013 aikana ja peruutti lopulta kaksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan hanketta, koska EU:n veronmaksajien rahojen tehokasta käyttöä ei voitu enää varmistaa. 7 Tuomion mukaan Bosnia ja Hertsegovinan on taattava jokaiselle kansalaiselle tämän etniseen taustaan katsomatta oikeus tulla valituksi presidenttineuvostoon ja parlamentin ylähuoneeseen eli kansojen taloon. 8 COM(2013) 700. 6
Tämän seurauksena komissio vähensi vuoden 2013 IPA-määrärahoja (viimeisimmässä hyväksytyssä monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä 9 109 milj. euroa) 64 miljoonaan euroon, kavensi tuen soveltamisalaa ja keskitti sen varsinkin oikeus- ja sisäasioiden ja sosiaalialan hankkeisiin, joista on välitöntä hyötyä kansalaisille. EU:n koordinointimekanismin ja koko maan kattavien alakohtaisten strategioiden puuttuminen useimmilta IPA-tuen kannalta olennaisilta aloilta vaikuttivat nekin IPA II:n valmisteluun. Komissio noudatti linjaa, jonka mukaan valmisteluja ei aloiteta ennen kuin tehokas koordinointi on varmistettu. IPA II:n valmisteluja ei aloitettu uudelleen vuonna 2013. Kosovo Neuvosto antoi kesäkuussa 2013 valtuutuksen aloittaa Kosovon kanssa neuvottelut vakautusja assosiaatiosopimuksesta. Neuvottelut aloitettiin virallisesti lokakuussa 2013. EU:n tuen täytäntöönpano vuonna 2013 ylitti sekä sopimustentekoa että maksuja koskevat tavoitteensa. Vuoden 2013 ohjelma hyväksyttiin tammikuussa 2013, ja sen määrärahat olivat 65,86 miljoonaa euroa. Sen jälkeen, kun Serbia ja Kosovo olivat 19. huhtikuuta 2013 solmineet ensimmäisen suhteidensa normalisointia koskevan sopimuksen, Kosovolle myönnettiin lisämääräraha varoista, jotka oli alun perin osoitettu muille maille; 38,5 miljoonan euron erityisohjelma laadittiin ja hyväksyttiin joulukuussa 2013. Kosovo osallistui vuonna 2013 osa-alueen II ohjelmiin (rajatylittävä yhteistyö) menestyksellisesti. Kaikkien kolmen rajatylittävän yhteistyön ohjelman rahoitussopimukset vuodeksi 2012 allekirjoitettiin (Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Montenegron kanssa). Ensimmäinen ehdotuspyyntö entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa julkaistiin. Vuonna 2013 laadittiin vuosia 2014 2020 koskeva ohjeellinen strategia-asiakirja. Kosovon viranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan ja maassa toimivien kansainvälisen yhteisön jäseniä kuultiin osana osallistavaa prosessia, ja he antoivat panoksensa asiakirjaluonnokseen. Hallitus ja EU:n toimisto järjestivät vuoden 2013 touko-, heinä- ja marraskuussa tapaamisia kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa kuullakseen heidän näkemyksiään IPA:n tuesta kansalaisyhteiskunnalle vuosina 2014 2020. Tapaamisissa voitiin keskustella laaja-alaisesti strategia-asiakirjaan kirjattavista tavoitteista ja toimista. Turkki Myönteinen asialista on tuonut uutta dynamiikkaa EU:n ja Turkin suhteisiin. Liittymisprosessi liikahti eteenpäin uuden neuvotteluluvun (aluepolitiikkaa koskeva 22 luku) avaamisen myötä. Joulukuussa 2013 EU ja Turkki allekirjoittivat takaisinottosopimuksen ja aloittivat viisumivapauteen tähtäävän vuoropuhelun. Vuoden 2013 lopussa julkisuuteen tuli väitteitä, joiden mukaan useita vaikutusvaltaisia henkilöitä, muun muassa hallituksen jäseniä ja heidän perheenjäseniään, oli syyllistynyt korruptioon. Hallitus vastasi väitteisiin kovin ottein tekemällä lakimuutoksia ja mittavia uudelleenjärjestelyjä hallinnossa. Toimenpiteiden seurauksena EU:lla oli vastassaan uusia toimijoita rahoitusyhteistyön kannalta tärkeillä osa-alueilla, joista yksi on oikeusvaltio. 9 COM(2012) 581 final. 7
Poliittisen kuohunnan vaikutuksia ohjelmointiprosessiin onnistuttiin kuitenkin rajoittamaan, ja työ uuden, koko monivuotisen rahoituskauden (2014 2020) kattavan strategia-asiakirjan laatimiseksi jatkui suunnitelmien mukaisesti tiiviissä yhteistyössä Eurooppa-asioiden ministeriön ja kehitysministeriön kanssa. Mitä tulee täytäntöönpanovaiheessa olevan rahoitusavun hallinnointiin Turkin kansallisten viranomaisten toimesta osana hajautettua hallinnointitapaa, IPAn osa-alueen V (maatalous ja maaseudun kehittäminen) varojen hallinnointivastuu jaettiin edelleen 22 maakunnalle eri puolilla Turkkia. Akkreditoitujen virastojen määrä maassa nousi näin 42:een. IPA-ohjelmien täytäntöönpanossa on kuitenkin havaittu jatkuvia viiveitä, jotka johtuvat osittain eräiden toimintarakenteiden ja lopullisten tuensaajien heikoista valmiuksista. Islanti Islannin hallitus ilmoitti 22. toukokuuta 2013 päätöksestään keskeyttää liittymisneuvottelut. Siihen mennessä neuvotteluissa oli edistytty merkittävästi: 27 lukua oli avattu ja 11 suljettu toistaiseksi. Tämän johdosta komissio lopetti uusien IPA-sitoumusten tekemisen ja aloitti käynnissä olevien IPA-hankkeiden vaiheittaisen päättämisen. Kaikki IPA II:n valmistelutyö keskeytettiin sekin yhteisymmärryksessä maan hallituksen kanssa. B) Alueellinen yhteistyö Alueellinen yhteistyö jatkui alueellisilla foorumeilla, joista esimerkkeinä mainittakoon energiayhteisö, Euroopan yhteinen ilmailualue, Keski-Euroopan vapaakauppasopimus ja julkishallinnon alueellinen koulu. Laajentumisstrategian painopisteiden mukaisesti usean edunsaajan rahoitustuella tuettiin vuoden 2013 aikana edistymistä seuraavilla aloilla: oikeusvaltio, aluetason rikosoikeudellinen yhteistyö, julkishallinnon uudistaminen ja tilastot. Lisäksi luotiin kansalaisjärjestöjen verkostoja. Alueellisen yhteistyön ja sovittelun alalla sitoutuminen Sarajevon prosessiin sai lisävahvistuksen alueellisen asunto-ohjelman käynnistymisen myötä. Ohjelmassa hyväksyttiin vuonna 2013 hankkeita 60 miljoonan euron edestä, ja EU:n kokonaisrahoitus ohjelmalle on 84 miljoonaa euroa. Länsi-Balkanin investointikehyksestä hyväksyttiin uusia investointeja infrastruktuuriin ja myönnettiin tukea yksityissektorin kehittämiseen. Tavoitteena on tukea talouden elpymistä Länsi-Balkanilla. Lisäksi hyväksyttiin kilpailukykyä parantavia ja henkilöstön kehitys- /koulutushankkeita. Vaikka valtaosa IPA-tuesta kanavoitiin kansallisten ohjelmien kautta, noin 9 prosenttia käytettävissä olevista varoista kanavoitiin usean edunsaajan ohjelmiin, joilla täydennetään kansallisia ohjelmia ja lujitetaan monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa aloilla, jotka on katsottu Euroopan yhdentymisen ja alueen vakauden kannalta erittäin tärkeiksi. Usean edunsaajan tukea käytettiin vain silloin, kun alueelliselle yhteistyölle tai horisontaalisille toimille oli selkeä tarve. Esimerkkinä voidaan mainita rajatylittäviin ongelmiin puuttuminen ja toiminnan tehostaminen soveltamalla yhdenmukaistettuja lähestymistapoja, lisäämällä käytössä olevien välineiden vaikutusta ja tukemalla 8
asiantuntijaverkostoja. Usean edunsaajan tukeen osa-alueella I käytettävissä oleva ohjeellinen määräraha oli 526 miljoonaa euroa vuosina 2011 2013. Vuoden 2013 aikana jatkettiin räätälöidyn avun antamista teknisen avun ohjelmasta (TAIEX). Kaikkiaan 2 118 tapahtumaa ja toimea toteutettiin eri edunsaajien hyväksi; määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. TAIEXin määrärahat (mukaan lukien usean maan yhteiset tapahtumat) kasvoivat reilusti vuoteen 2012 verrattuna, 15 prosenttia. Kvantitatiivisten saavutusten lisäksi TAIEXia mukautettiin voimakkaasti laajentumispolitiikan ja siihen liittyvän tuen painopisteisiin. Tästä on osoituksena Kroatian hyväksi ennen liittymistä ja välittömästi sen jälkeen järjestettyjen tapahtumien ennätysmäärä (180 tapahtumaa, 34 %:n lisäys vuoteen 2012 verrattuna); oikeus- ja sisäasioiden alan tapahtumien ennätysmäärä (556 tapahtumaa, 17 %:n lisäys vuoteen 2012 verrattuna); ja Montenegron lainsäädännön analyyttisen tarkastelun tukeminen ja seuranta. Laajentumisasioiden pääosaston vuoden 2013 arviointisuunnitelmaan sisältyy TAIEXin arviointi. 3. AIEMMASTA TUESTA OPITTUA Näyttöön perustuvaa politiikantekoa koskevan periaatteen mukaisesti komissio arvioi tukeaan jatkuvasti oppiakseen aiemmista kokemuksista, joita on tarkoitus hyödyntää tukipolitiikan muotoilussa ja tuen suunnittelussa. Vuonna 2013 valmiiksi saaduista arvioista kaksi oli erityisen merkityksellisiä tulevan IPA-tuen valmistelun kannalta: a) Oikeusvaltiota, oikeuslaitoksen uudistamista ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa temaattisessa arviossa 10 vahvistui se, että on tärkeää keskittyä kyseiseen aihealueeseen ja että EU on osallistunut merkittävällä panoksella alan keskeisten institutionaalisten ja organisatoristen kehysten kehittämiseen koko alueella. Lisäksi arviossa tunnustettiin, että oikeudelliset ja institutionaaliset kehykset saatiin luotua EU:n tuen ansiosta. Tärkein ja kestävin saavutus on ollut laajojen institutionaalisten rakenteiden uudelleenjärjestely. Uusia ja tarkoituksenmukaisempia lakeja on säädetty, ja joissain tapauksissa koko oikeusjärjestelmän perusajatus on muuttunut, kun maassa on tunnustettu vallanjaon periaate sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden, tehokkuuden ja laadun merkitys. Ohjelmien tehostuminen riippuu kuitenkin myös poliittisen tahdon vahvistumisesta, ohjelmien omistajuuden lisääntymisestä ja paikallistason hallinnollisista valmiuksista. Lisäksi todettiin, että alasta on tehtävä selkeä prioriteetti ja sen rahoitusta on lisättävä. Nämä päätelmät on huomioitu sekä vuoden 2013 laajentumisstrategiassa, jonka mottona on perusasiat ensin, ja IPA II:n ohjelmoinnissa. 10 http://ec.europa.eu/enlargement/pdf/financial_assistance/phare/evaluation/2013_final_main_report_lot_3. pdf 9
b) IPAn toisen väliarvion 11 yleisissä päätelmissä korostetaan sitä, että tuotoksia on kaiken kaikkiaan syntynyt hyvin, varsinkin keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvissa maissa. Hanketasolla syntyneiden tuotosten muuntamisessa tuloksiksi ja vaikutuksiksi ei ole kuitenkaan onnistuttu odotusten mukaisesti. Tuki on ollut varsin tuloksellista ja toiminut parhaiten silloin, kun sen vaikuttimena on ollut EU:n säännöstöön mukautuminen, koska säännöstö luo poliittisesti hyväksyttävän institutionaalisen rakenteen ja toimii motivaation lähteenä. IPA-väline on toiminut muutosten vauhdittajana, ja siksi tunnustettiin, että sen tueksi tarvitaan selkeä poliittinen prosessi, jotta voitaisiin saavuttaa kestäviä tuloksia ja siten varmistaa tasainen edistyminen liittymisprosessissa. Oikea-aikaisuus on avaintekijä pyrittäessä varmistamaan omistajuus, ja monivuotisella ohjelmoinnilla sitä voidaan parantaa edelleen merkittävästi. IPAn tehokkuudesta voidaan todeta, että varat sidottiin sopimuksin ja pantiin täytäntöön odotusten mukaisesti ja asianmukaisia mekanismeja käyttäen. Arvion mukaan hankkeiden täytäntöönpano ei ole kuitenkaan riittävän joustavaa, ja hankkeiden mittakaavan muuttamiseen tarvitaan enemmän joustoa, erityisesti tuen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Edunsaajan hallinnointivalmiuksien kehittyminen vie aikaa sen jälkeen, kun hallinnointivaltuudet on siirretty kansallisille hankintaelimille, joten myös omistajuuden on lisäännyttävä. 4. PERUSASIOIHIN KESKITTYMINEN Aiemmasta liittymistä valmistelevasta tuesta saadut kokemukset ja laajentumisprosessin yleinen kehitys on nekin huomioitu vuosien 2013/2014 laajentumisstrategiassa 12. Laajentumismailla on joitakin haasteita aloilla, jotka ovat avainasemassa niiden EU:hun lähentymisessä: talouden hallinta ja kilpailukyky; oikeusvaltio; demokratian takaavien instituutioiden toiminta; perusoikeudet; ja Länsi-Balkanin tapauksessa menneisyyden painolastista irrottautuminen. Lokakuussa 2013 julkaistussa laajentumisstrategiassa 2013/2014 13 komissio esitteli lähestymistapansa, jonka tavoitteena on keskittyä näihin perusasioihin ( perusasiat ensin ). Jäljempänä luetellut viisi perusasiaa liittyvät kiinteästi Kööpenhaminan arviointiperusteisiin ja vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtoihin. Oikeusvaltioperiaate on edelleen yksi EU:n painopisteistä. Sen paikka on liittymisprosessin ytimessä, koska Kööpenhaminan poliittiset arviointiperusteet rakentuvat sen varaan. Komissio aikoo jatkaa liittymisneuvotteluihin sovellettavan uuden lähestymistavan noudattamista lukujen 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) osalta. Se priorisoi oikeusvaltioperiaatteen laajentumismaiden kanssa käytävän kohdennetun vuoropuhelun avulla ja lisää tukea oikeusvaltioon liittyville uudistuksille IPA II -välineen kautta. Alakohtaisia strategioita laadittaessa tavoitteena on luoda riippumattomat, tehokkaat ja 11 http://ec.europa.eu/enlargement/pdf/financial_assistance/phare/evaluation/2013/ipa_interim_meta_evaluati on_report.pdf 12 COM(2013) 700 final. 13 COM(2013) 700. 10
ammattimaiset oikeuslaitokset ja saavuttaa tuloksia järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa. Demokraattisten instituutioiden vakaus ja moitteeton toiminta on yksi Kööpenhaminan poliittisista arviointiperusteista. Laajentumismaiden odotetaan nostavan instituutioiden ja julkishallintojen läpinäkyvyyden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden ensisijaisiksi tavoitteiksi. Komissio aikoo yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden kanssa tukea IPAvaroin vaalien ja parlamenttien uudistamista, jatkaa parlamenttien välisen yhteistyön edistämistä, priorisoida julkishallintojen uudistamisen niin, että painopiste on läpinäkyvyydessä, epäpoliittisuudessa ja ansioihin perustuvassa työhönotossa, sekä tukea aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittämistä sen valmiuksia parantamalla. Perusoikeuksien osalta komissio painottaa erityisesti sananvapautta sekä vähemmistöjen (myös romanien) sekä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten (hlbti) henkilöiden suojelua. Se käsittelee näitä asioita laajentumismaiden kanssa säännöllisesti käymässään vuoropuhelussa ja liittymisneuvotteluissa. IPA II:n puitteissa komissio laatii pitkän aikavälin vision EU:n rahoitustuesta sananvapaudelle ja tiivistää ulkopuolisten sidosryhmien kanssa romani- ja hlbti-asioissa tehtävää strategista yhteistyötä muun muassa lisäämällä rahoitusta ja hyödyntämällä parhaita toimintatapoja. Komissio on ehdottanut uutta lähestymistapaa laajentumismaiden auttamiseksi täyttämään Kööpenhaminan taloudelliset arviointiperusteet. Maita pyydetään tehostamaan talouspolitiikkaansa ja sen hallintaa laatimalla vuosittain kansalliset talousuudistusohjelmat ja joka toinen vuosi kilpailukyky- ja kasvuohjelmat. Tarkoituksena on antaa selkeää ohjeistusta uudistuksista, jotka ovat välttämättömiä taloudellisten arviointiperusteiden täyttämiseksi. IPA II:n avulla komissio tukee liittymisprosessia varmistamalla, että talouden hallintaa, kilpailukykyä ja kasvua koskevat uudistukset toteutetaan. Pääpaino tulee olemaan liikenteessä ja energiassa, jotka ovat kilpailukyvyn parantamisen kannalta avainasemassa. Sovittelu, hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat olennaisia Länsi-Balkanin vakaudelle. Monet alueen kahdenväliset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta, muun muassa vähemmistöihin liittyvät kysymykset ja entisen Jugoslavian hajoamisesta johtuvat ongelmat, kuten rajojen merkintä. Etnisten ryhmien välinen vastakkainasettelu ja asemaa koskevat riidat vaikeuttavat edelleen instituutioiden toimintaa ja rapauttavat uudistusprosessia. Komissio tukee lisäponnisteluja kahdenvälisten riitojen ratkaisemiseksi ja menneisyyden painolastista irrottautumiseksi. IPA II:n puitteissa komissio tukee edelleen alueellisia aloitteita (esim. alueellinen yhteistyöneuvosto) ja aloitteita, joilla pyritään ratkaisemaan sodasta juontuvia ongelmia. Viimeksi mainittuja aloitteita ovat Sarajevon prosessi, sotarikossyyttäjien verkosto ja totuus- ja sovintokomissio. Lisäksi tuetaan yhteistyötä koulutuksen, tieteen, kulttuurin, median, nuorison ja urheilun aloilla. 5. TUEN TÄYTÄNTÖÖNPANON TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN PARANTAMINEN a) Uusi liittymistä valmisteleva väline vuosille 2014 2020 Keskusteluja ja neuvotteluja IPA II -asetusehdotuksesta jatkettiin vuonna 2013 parlamentin ja neuvoston kanssa. Neuvottelujen punaisena lankana kulkivat keskustelut neljästä muusta ulkopolitiikan välineestä ja niiden yhteisestä täytäntöönpanoasetuksesta. Euroopan parlamentti vahvisti 5. joulukuuta 2013 kuudesta asetuksesta saavutetun poliittisen sovinnon. 11
Edeltäjäänsä verrattuna 11. maaliskuuta 2014 annettu IPA II -asetus 14 sisältää uusia elementtejä: IPA II tarjoaa uuden kehyksen liittymistä valmistelevan tuen antamiseen monivuotisen rahoituskehyksen (2014 2020) aikana. Rahoitustukea myönnetään ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille niiden asemasta riippumatta. IPA II kytkee rahoitustuen ja poliittisen asialistan tiiviimmin yhteen ja lisää omistajuutta edunsaajien keskuudessa. Kokonaisvaltainen maastrategia kattaa kaikki tukialat koko seitsenvuotisen ajanjakson ajan. Vuoden 2017 väliarviointi koskee seuraavia aloja: unionin jäsenyyttä valmistelevat uudistukset ja niihin liittyvien valmiuksien ja institutionaalisten rakenteiden kehittäminen; sosioekonominen ja alueellinen kehitys; työllisyys; sosiaalipolitiikka; koulutus; sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja henkilöresurssien kehittäminen; maatalous ja maaseudun kehittäminen; alueellinen yhteistyö. IPA II:n myötä rahoituksen painopiste siirtyy yksittäisistä hankkeista strategioihin (alakohtainen lähestymistapa) ja perustuu edunsaajien kansallisella tasolla laatimiin alakohtaisiin strategioihin. Varainhoidossa siirrytään asteittain edunsaajien harjoittamaan välilliseen hallinnointiin. Liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanosta tehdään systemaattisempaa keskittymällä tuloksiin ja tuen seurantaan. Hyvistä suorituksista on tarkoitus palkita. IPA II parantaa kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä valtionhallinnon elinten täytäntöönpanemissa ohjelmissa että EU:n tuen välillisinä edunsaajina. Asteittaisella siirtymisellä alakohtaiseen lähestymistapaan pyritään parantamaan tuen tuloksia, vaikutuksia ja lisäarvoa. Nämä periaatteet ovat lähtökohtana kaikissa ulkoisen toiminnan välineissä vuosina 2014 2020. Siirtymä on erityisen ajankohtainen nyt, kun jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuu kovia paineita ja kansainväliset rahoituslaitokset peräävät liittymistä valmistelevan tuen tehokkuuden ja kestävyyden parantamista. Strategiaan perustuva lähestymistapa ohjelmointiin lähtee maiden tarpeista ja vahvuuksista ja auttaa lisäämään liittymistä valmistelevan prosessin tehokkuutta ja tulosuuntautuneisuutta. Koska alakohtainen lähestymistapa perustuu kansallisiin strategioihin, se maksimoi täydentävyyden tavoittelukeinot, hyödyntää eri tukimuotoja ja auttaa tuen rationalisoinnissa tarkoituksenmukaisen työnjaon ansiosta. Samalla varmistetaan se, että kansallisten viranomaisen omistajuus ohjelmissa lisääntyy. Komissio sai alakohtaisen lähestymistavan soveltamista liittymistä valmistelevaan tukeen koskevat ohjeet valmiiksi vuonna 2013, joten niitä voidaan käyttää IPA II:n ohjelmoinnissa. Komissio aikoo käyttää alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanossa myös alakohtaista budjettitukea edellyttäen, että tietyt keskeiset ehdot (käytössä on strategia, vakaa makrotaloudellinen kehys ja soveltuva julkinen varainhoitojärjestelmä) täyttyvät. Tarkoituksena on myös tukea sellaisten kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa, joihin sisältyy merkityksellinen ja hyväksyttävissä oleva tuloskehys. Myös tätä varten on olemassa ohjeet. 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014 liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta. 12
Samanaikaisesti komissio laati vuonna 2013 IPA II:n täytäntöönpanoasetuksen 15 ja strategiset suunnitteluasiakirjat (strategia-asiakirjat) saattaakseen valmiiksi IPA II -varojen ohjelmointia ja täytäntöönpanoa koskevan oikeudellisen kehyksen. Komissio on myös vetänyt sisäisiä työryhmiä, joissa on käsitelty uuden välineen täytäntöönpanosääntöjen eri ulottuvuuksia, muun muassa ohjelmointia ja alakohtaista budjettitukea koskevien sisäisten ohjeiden laatimista. b) Avun tuloksellisuuteen liittyvä yhteistyö muiden avunantajien kanssa Komissio jatkoi vuonna 2013 avunantajien toiminnan koordinointia muun muassa pyrkimällä lisäämään avun tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä Busanissa marraskuussa 2011 järjestetyssä avun tuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason neljännessä foorumissa annettujen sitoumusten mukaisesti. Komissio yhtyi foorumin kantaan, jonka mukaan painopisteiden omistajuus, tulosten merkitys, läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus ovat tärkeitä periaatteita. Komissio on siksi sitoutunut varmistamaan, että myös IPA II -tuki perustuu kyseisille periaatteille. Tässä yhteydessä ja vuoden 2013 aikana komissio toteutti lisätoimia varmistaakseen, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä myönnettävä rahoitus täyttää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja avun läpinäkyvyyttä koskevassa kansainvälisessä aloitteessa (IATI) määritellyt avun läpinäkyvyyttä koskevat kansainväliset vaatimukset. Busanissa annettujen sitoumusten mukaisesti suurelle yleisölle on annettu syyskuusta 2013 alkaen tietoa julkisesta kehitysavusta koneellisesti luettavassa vakiomuodossa. Julkaisemalla organisaatio- ja toimintokohtaisia tietokokonaisuuksia sekä tietoa nykyisistä ja tulevista menoista (tiedot ovat saatavilla IATIn verkkosivuilla) komissio tarjoaa ajantasaista, kattavaa ja tulevaisuutta ennakoivaa tietoa rahoitusyhteistyössä myönnettävistä resursseista. Vuonna 2014 odotetaan saavutettavan lisäedistystä, kun tavoitteena on Busanissa annetun sitoumuksen mukaisesti täyttää yleinen vaatimus kaikilta osin joulukuuhun 2015 mennessä. Laajentumisasioiden pääosasto paransi sijoitustaan avun läpinäkyvyyden osalta jo vuonna 2013 kiipeämällä edellisvuoden 43. sijalta 17. sijalle (kaikkiaan 67 raportoineesta yksiköstä). Ohjelmointiprosessien sisäistä koordinointia käytetään varmistamaan, että liittymistä valmisteleva tuki on linjassa komission, EU:n jäsenvaltioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien eri aloitteiden kanssa. Tavoitteena on parantaa avunantajien toiminnan koordinointia ja avun tuloksellisuutta sekä varmistaa, että odotetut tulokset myös saavutetaan. Tältä osin komissio on varmistanut myös sen, että avun koordinointi kansainvälisten avunantajien ja jäsenvaltioiden keskuudessa sisältyy uuden rahoitustukivälineen oikeuskehykseen. Vuonna 2013 aloitettiin erityisselvitys avunantajien toiminnan talouspoliittisista näkökohdista Länsi-Balkanilla ja Turkissa. 6. PÄÄTELMÄT 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014 liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta. 13
Vuonna 2013 saavutettiin merkittävää edistystä tavoitteessa tehdä laajentumismaille myönnettävästä tuesta strategisempaa ja tarvelähtöisempää osana laajentumista koskevaa strategista visiota. Laajentumisprosessin virstanpylväitä, joita rahoitustuella on voitu edistää, olivat seuraavat: Kroatian liittyminen Serbian ja Kosovon välillä huhtikuussa 2013 tehty sopimus neuvottelujen aloittaminen Serbian kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen aloittaminen Kosovon kanssa uuden neuvotteluluvun avaaminen kolmen vuoden tauon jälkeen ja takaisinottosopimuksen allekirjoittaminen Turkin kanssa kuuden neuvotteluluvun avaaminen Montenegron kanssa vuoden 2013 aikana, myös tärkeät oikeusvaltioon liittyvät luvut 23 ja 24, kokonaisvaltaisten toimintasuunnitelmien pohjalta hyvin sujunut vaaliprosessi Albaniassa ja komission ehdotus myöntää maalle ehdokasmaan asema. Ohjeellisten strategia-asiakirjojen valmistelu sekä IPA-asetukseen ja sen täytäntöönpanoasetukseen liittyvä työ olivat merkittäviä vaiheita uuden välineen käyttöönotossa vuonna 2014. Tuleva työ nojaa vahvasti aiempiin kokemuksiin ja viimeisimmän edistymiskertomuksen päätelmiin. Uudesta perusasiat ensin -lähestymistavasta pidetään tiukasti kiinni, ja se huomioidaan täysipainoisesti myös rahoitusyhteistyössä. 14
IPA-rahoitustuen täytäntöönpano maittain prosentteina kaikista vuosina 2007 2013 sidotuista varoista (tilanne 31.12.2013): Seuraavissa taulukoissa esitetään kaiken vuosina 2007 2013 myönnetyn IPA-tuen määrä miljoonina euroina edunsaajittain (ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat) ja osa-alueittain. Laajentumisasioiden pääosaston hallinnoima IPAn osa-alue I (euroina), tilanne 31.12.2013 IPA I Myönnetty Tehty sopimus Maksettu Tehty sopimus (%) Maksettu (%) Albania 512 037 790 340 129 252 208 188 304 66,43 % 40,66 % Bosnia ja Hertsegovina 516 518 116 340 463 959 235 929 768 65,92 % 45,68 % Kroatia 254 165 147 241 139 563 167 873 568 94,88 % 66,05 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 248 191 651 134 902 876 94 954 199 54,35 % 38,26 % Islanti 34 837 163 10 033 958 3 620 572 28,80 % 10,39 % Kosovo 644 160 000 488 139 427 364 426 588 75,78 % 56,57 % Montenegro 165 170 940 122 489 195 106 817 828 74,16 % 64,67 % Serbia 1 207 777 326 851 440 943 655 964 421 70,50 % 54,31 % Turkki 1 578 268 393 1 329 654 221 900 975 608 84,25 % 57,09 % Yhteensä 5 161 126 525 3 858 393 393 2 738 750 858 74,76 % 53,06 % 15
Laajentumisasioiden pääosaston hallinnoima IPAn osa-alue II (euroina), tilanne 31.12.2013 IPA/ELARG/CBCohjelmat Myönnetty Sidottu Maksettu Sidottu (%) Maksettu (%) Albania 24 979 732 11 099 526 7 840 783 44,43 % 31,39 % Bosnia ja Hertsegovina 17 719 302 10 877 769 8 300 350 61,39 % 46,84 % Kroatia 17 519 302 17 519 302 10 799 612 100,00 % 61,64 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 19 874 862 10 614 415 7 352 918 53,41 % 37,00 % Kosovo 6 600 000 346 675 194 733 5,25 % 2,95 % Montenegro 21 243 162 13 143 751 9 794 425 61,87 % 46,11 % Serbia 21 567 024 13 640 539 11 192 170 63,25 % 51,89 % Turkki 6 932 999 6 932 999 3 907 133 100,00 % 56,36 % Yhteensä 136 436 383 84 174 976 59 382 124 61,70 % 43,52 % 16
Aluepolitiikan pääosaston hallinnoima IPAn osa-alue II (euroina), tilanne 31.12.2013 IPA CBC Sidottu Maksettu 31.12.2013 asti Prosenttiosuus Unkari Serbia 50 112 428 34 956 939,11 71 % Romania Serbia 53 116 751 25 287 380,29 53 % Bulgaria Serbia 31 369 936 12 562 968,39 45 % Bulgaria entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Bulgaria Turkki 17 903 682 8 461 906,50 50 % 27 272 100 11 061 791,19 45 % Kreikka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 15 054 445 7 933 210,82 53 % Kreikka Albania 11 316 585 4 738 738,14 56 % 17
Unkari Kroatia ennen liittymistä sidottu määrä: 27 760 361,17 60 % 52 433 025 Kroatian unioniin liittymisen jälkeen: 54 823 266 (ml. ennakkomaksu Kroatian unioniin liittymisen johdosta: 1 142 400,00) Slovenia Kroatia ennen liittymistä sidottu määrä: 42 703 502 20 976 325,64 (ml. ennakkomaksu Kroatian unioniin liittymisen johdosta: 60 % Kroatian unioniin liittymisen jälkeen: 1 142 400,00) 44 774 910 Adrianmeren alue 207 245 257,00 64 615 855,81 29,26 % IPA-rahoitustuen (osa-alue III) täytäntöönpano miljoonina euroina (31.12.2013) ja kaikkien sidottujen varojen (vuosien 2007 2013 määrärahat) jakautuminen maittain ja toimintaohjelmittain Maa/Toimintaohjelma Sidottu Maksettu % (ml. ennakkomaksu) Turkki toimintaohjelma (ympäristö) 682,47 219,00 32 % Turkki toimintaohjelma (liikenne) 584,72 228,25 39 % Turkki toimintaohjelma (alueellinen 468,77 157,33 34 % kilpailukyky) Turkki yhteensä 1 735,95 604,58 35 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia toimintaohjelma (alueellinen kehitys) 199,93 50,35 25 % 18
Montenegro toimintaohjelma (alueellinen 22,24 0,00 0 % kehitys) Kroatia toimintaohjelma (alueellinen 187,78 14,57 21 % kilpailukyky) Kroatia toimintaohjelma (liikenne) 236,98 28,67 25 % Kroatia toimintaohjelma (ympäristö) 281,10 2,33 21,05 % Kroatia yhteensä 705,86 45,57 6 % Kroatian tapauksessa maksuja voitiin suorittaa kesäkuun 2013 loppuun asti. Liittymissopimuksen mukaisesti maksut keskeytettiin, kunnes Euroopan komissio antoi huhtikuussa 2014 myönteisen lausunnon kolmen ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimustenmukaisuudesta. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston täytäntöönpanema IPA-rahoitustuki (osa-alue IV) miljoonina euroina, tilanne 31.12.2013 Maa Myönnetty Sidottu Maksettu Sidottu (%) Maksettu (%) Kroatia 92,41 43,18* 44,74 45,73 % 48,4 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 54,42 12,87 18,08 23,65 % 33,2 % Turkki 473,85 168,56 157,17 31,75 % 33,1 % Montenegro 5,58 0 0 0 % 0 % Yhteensä 626,26 224,61 219,99 35,86 % 35,12 % * Kesäkuuhun 2013 asti. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston täytäntöönpanema IPA-rahoitustuki (osa-alue V) miljoonina euroina, tilanne 31.12.2013* Miljoonaa euroa Myönnetty Sidottu Maksettu Sidottu (%) Maksettu (%) Kroatia 182,92 144,28 33,33 79 % 23 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 85,65 60,26 2,44 0,70 4 % Turkki 854,57 789,63 147,03 0,92 19 % Yhteensä 1 123,14 994,17 182,80 0,89 18 % * Määrät edustavat komission tekemiä päätöksiä ja edunsaajamaiden viranomaisille tehtyjä siirtoja. 19