Korkeakoulujen visiotyö ja ammattikorkeakoulut Tapio Varmola ETL:n seminaari 11.4.2017
Ammattikorkeakoulujen tulevaisuus: historiaa Amma8korkeakoulut ovat merki=ävä osa Suomen korkeakouluken=ää. Ne ovat: Hyvä vaihtoehto opiskelijalle (BA- taso), joka haluaa käytännönläheisen tutkinnon korkeakoulussa Hyvä vaihtoehto, jos haluaa täydentää työelämässä opintojaan MA- tasoisiksi Hyvä yhteistyökumppani TKI- toiminnassa yrityksille ja yhteisöille Edistyneet kansainvälistymisessä hyvälle tasolle
Ammattikorkeakoulujen tulevaisuus: historiaa Amma8korkeakoulut ovat osakeyhoöitä. Niiden päätöksenteko on suhteellisen nopeaa. Amma8korkeakoulujen rahoitus siirtyi valoolle vuonna 2014. Niiden perusrahoitus on ollut laskeva vuodesta 2012 lähoen Amma8korkeakoulujen tunne=uudessa on parantamisen varaa. ErityisesO MA- tason koulutus ja TKI- toiminta ansaitsisi tulla paremmin esille
Ammattikorkeakoulujen tulevaisuus: näkymiä Julkisen talouden näkymä on Suomessa hyvin haasteellinen ja korkeakoulutuksen rahoituspohja niiden perusrahoituksen osalta ei kasva (vaan voi edelleen heiketä) Tämän johdosta tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää ja linjakkaampaa korkeakoulupolioikkaa KorkeakoulupoliOikassa on usko=u suuruuden ekonomiaan, tämä pätee ennen muuta silloin kun tavoitellaan tutkimuksessa huipputasoa Amma8korkeakoulujen osalta suuruus ei aina näytä johtavan tuloksellisuuteen: myös pienet ja keskisuuret amma8korkeakoulut voivat menestyä hyvin.
uaalimalli Suomessa Dual system in the Finnish HE Degrees Research Ownership/ Financing Focus Universities of Applied Sciences Bachelor (1990s) Master (2000s) Development phase (1990s) Applied research (2000s) Innovation activities 2014 State, municipalities (1990s) State 2015 Working life oriented Supporting regional development Universities Bachelor Master Doctor Basic and applied research State Academic International
Ammattikorkeakoulujen tulevaisuus: mitä maailmalla tapahtuu GlobalisaaOon (etenemisen) tulevaisuus EU:n tulevaisuus DigitalisaaOo Suomen kilpailukyky Koulutuksen ja tutkimuksen arvostus Suomessa: kansalaiset, talouden elii8, polioikan elii8 Ollaanko siirtymässä tutkinnoista osaamiseen?
Ammattikorkeakoulujen tulevaisuus: tulevaisuuden korkeakoulurakenne/ vaihtoehtoja Amma8korkeakoulut ja yliopistot itsenäisinä ( equal but different ) Osa amma8korkeakouluista lii=yy yliopistokonserniin (ja/tai yliopistojen osaksi), osa ei Kansainväliset tutkimusyliopistot muut yliopistot ja vahvat alueelliset amma8korkeakoulut erityisamma8korkeakoulut Eurooppalainen korkeakoulumalli vs. Yhdysvaltain malli Yhtenäistyvä lainsäädäntö vai nykyinen erillinen lainsäädäntö Rahoituksellinen autonomia Korkeakoulujen ohjaus: korkeakoulujen sisäinen hallinto, omistajuus jne. AlueellisesO erilaistuva korkeakoulurakenne, tämän mahdollistava lainsäädäntö
Mitä pitäisi uskaltaa ajatella uusiksi Korkeakoulujen valintajärjestelmä kokonaisuudessaan (avoin hakeutuminen korkeakouluihin vuonna 2021-2022, numerus clausus aja=elun purkaminen) Korkeakoulututkintojen laajuus niin amma8korkeakouluissa kuin yliopistoissa, digitaalisuuden hyväksikäy=ö, painotus osaamiseen Korkeatasoisen tutkijakoulutuksen keski=äminen alakohtaiseso muutamaan yliopistoon Tutkijakoulutuksessa yliopistojen ja amma8korkeakoulujen yhteistyö Monialaisten kampusten vahvistaminen, TKI- infran hyväksikäy=ö, valoon tutkimuslaitosten yhteydet korkeakouluihin InnovaaOoiden edistämisen vahvistaminen keskiöön Korkeakoulujen rahoitusmalli, vaiku=avuus keskiöön (vrt. OECD:n arvioino) Korkeakoulujen sisäisen hallinnon arvioino? Maakuntauudistuksen vaikutus (saa=aa olla merki=ävä)
Visiotyön näkymistä Työskentely on alkanut bo=om- up henkiseso Aikataulu on eri=äin Oukka Verkkokyselyn rakenneosio on merki=ävän yliopistopaino=einen: seitsemästä vaihtoehdosta pääosa yliopistojen rakenteisiin lii=yviä. Amma8korkeakoulujen vaihtoehdot ovat (maassa on) ka=ava ja profiloitunut korkeakouluverkosto ja duaalimalli on pure=u Rakenneosion väi=ämät korkeakoulujen määrä on radikaaliso vähentynyt ja korkeakoulujen tutkimus on keskite=y muutamaan (3-5) kasvukeskukseen kertovat, e=ä visiotyö nähdään nykyisen rakennepolioikan jatkeena
Mistä vaikutteita Pohjoismaat Samankokoiset edistyneet maat Euroopassa Yhdysvallat, Kanada Aasian maat (vrt. Pisa) (Japani, Kiina, Etelä- Korea)