480 Kevätlaaksonpuro 481 Kevätlaaksonkallio



Samankaltaiset tiedostot
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.

Kalliola /10

Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus Timo Jussila Hannu Poutiainen

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

SEPÄNKATU KUOPIO

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Alueinventointi. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Rakennuskannan arvottaminen

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

Härmälä, Pilotinkatu 17

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

koivuranta /13

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kiinteistölautakunta To/

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Tervahaudan halssi, eteläkaakkoon.

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Onks tääl tämmöstäki ollu?

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012



PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Valituksenalainen päätös: Porvoon kaupunginvaltuuston päätös , Pellingin saariston osayleiskaava

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Transkriptio:

Asemakaavat 480 ja 481 SELVITYS 8 UTREDNING 8 RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Porvoo Kevätlaakso, eteläiset asemakaava-alueet 480 Kevätlaaksonpuro 481 Kevätlaaksonkallio Kaupunginosat 10 ja 13 Kaupunkisuunnittelu, toukokuu 2014 Rakennuskannan inventointi koskee Kevätlaakson aluekokonaisuuteen liittyviä asemakaava-alueita 480 ja 481, joiden likimääräinen sijainti näkyy viereisestä kartakkeesta. JOHDANTO Inventointi käsittää osia Porvoon itäisen aluekeskuksen Kevätkummun viereen useassa osassa asemakaavoitettavasta Kevätlaakson alueesta. Kaavatyö pohjautuu kaupunginhallituksen 13.12.2010 hyväksymään Skaftkärrin kaavarunkoon, jonka laatimisen yhteydessä tutkittiin kaavoituksen vaikutusta energiatehokkuuteen. Inventoinnin tarkkuustaso on suhteutettu alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisiin arvoihin on näin ollen lähinnä toteava. Tavoitteena on pystyä inventointia apuna käyttäen tunnistamaan ja perustelemaan asemakaava-alueella mahdollisesti olevat suojelua edellyttävät arvot. Selvitys on laadittu Porvoon kaupunkisuunnittelussa osana asemakaavatyötä. Rakennuspiirustukset ovat Porvoon rakennusvalvonnan arkistosta. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue käsittää pitkänomaisen puustoisen maa-alueen Kevätkummun eteläisten alueiden itäpuolella. Alueen pintaala on noin 22 ha. Alue sijoittuu käytännössä seitsemän kiinteistön alueelle, joista vain yksi on yksityisomistuksessa. Muilta osin alueen omistaa Porvoon kaupunki. Alueella on kaksi asuttua taloutta. 1

Vasemmalla: asemakaava-alueet peruskarttapohjalla. Oikealla: kiinteistöjen rajat ilmakuvapohjalla ja asemakaavaalueiden rajat valkealla viivalla. Lähde: maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelu. Alueen keskivaiheilla kulkee Skaftkärrintie-niminen tie. Länsiosaltaan alue liittyy Kevätkummun asuinalueeseen ja idässä alue sisältää Skaftkärrin peltolaakson. Pohjoisessa ja etelässä alue rajoittuu muihin samaisen kaavarunkoalueen asemakaavakohteisiin. ALUEEN RAKENTUMISEN VAIHEITA Asemakaavahankkeiden taustaselvityksiksi alueelta on laadittu maisemaselvitys (selostuksissa luetteloitu selvitys 9). Maisemaselvityksessä on kuvattu havainnollisesti maiseman kulttuurihistorian vaiheet. Näin ollen tässä inventoinnissa on kuvattu alueen rakentumisen vaiheita lähinnä muutamalla karttatarkastelulla. Asemakaava-alueiden pohjoisosassa on alueen vanhimman asutuksen jäljiltä 1800-luvun lopun torpan perustusten jäänteitä (oheisessa kartassa kohde a). Torpan piha-alue on sijoittunut pääasiassa tarkastelualueen pohjoispuolelle. Torpan eteläpuolella on noin vuonna 1919 rakennettu pieni asuinrakennus, joka on edelleen asuinkäytössä (kohde b). Tämä rakennus edustaa koko alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. 1940-luvun lopulla alueelle sijoitettiin noin 1 ha:n kokoisia asutustiloja Skaftkärrintien varrelle. Alue liittyy näin pohjoisempaan Vanhan Veckjärventien palstoitusalueeseen, jossa on ruutukaavan muotoon suoran tien molemmin puolin niin ikään noin 1 ha:n asutustiloja. Vielä pohjoisemmas Jänispolun varrelle vastaavasti sijoitettiin pienempiä noin 2000 m²:n kokoisia kiinteistöjä. Asutustiloista jäljellä on ainoastaan entinen Kotilan tilakeskus (kohde c). Eteläisemmät (kohteet d ja e) on purettu. Hakemistokartta: inventointikohteet ja tarkastelualuerajaus peruskarttapohjalla. 2

Karttasarja asemakaava-alueiden rakentumisen vaiheista. Vasemmalta ylhäältä: Borgå stads egor 1879, Borgå stads odlingar 1928, peruskartta 1962 ja peruskartta 1978. 3

INVENTOINTIKOHTEET Kohde a, Skaftkärr 638-486-1-8 Borgå (aik. Borgå stads donationsjord) ilm. maakellarin paikka talousrakennusten perustuksia asuinrakennuksen perustuksia Skaftkärrin laakson keskellä on sijainnut torppa 1800-luvun lopulla. Varsinainen pihapiiri sijoittuu tarkastelualueen ulkopuolelle. Kohde on kuitenkin syytä mainita inventoinnin yhteydessä, koska se kuvastaa aikoinaan peltolaakson maisemaan voimakkaasti vaikuttanutta asuinpaikkaa. Tilan pihapiirin alueella on nähtävissä asuinrakennuksen osittain luonnonkivestä ja osittain betonista valettua perustusrakennetta. Näin ollen tilakeskuksessa on ollut ainakin 1900-luvulla laajennettu päärakennus. Alueella on myös luonnonkivisten ladelmien osia, jotka viittaavat talousrakennusten sijaintipaikkoihin. Pihapiirin eteläpuolelle on avattu ja osittain louhittu laskuoja Kevätkummun asuinalueen rakentamisen yhteydessä 1970-luvulla. Näkymä Skaftkärrintien suunnasta. Vasemmalla asuinrakennuksen paikka, oikealla erottuu talousrakennuksen perustus kohoumana maastossa. Asuinrakennuksen perustusten jäänteitä koillisesta nähtyinä. Talousrakennuksen perustuksia pellon reunassa. Paikka on merkitty sivun yläosan kartakkeeseen sinipunaisella rajauksella. Laskuoja pihapiirin eteläpuolella. Sivun valokuvat 22.10.2012. 4

INVENTOINTIKOHTEET Kohde b, Skaftkärrintie 16 638-486-1-8 Borgå (aik. Borgå stads donationsjord) Skaftkärrin torpan eteläpuolelle on rakennettu väestötietojärjestelmän rakennusosan mukaan pieni asuinrakennus (1) vuonna 1919. Noin 40 k-m²:n rakennus on asuinkäytössä. Sen pihapiiriin on rakennuksen omistaja rakennellut pienehköjä talousrakennuksia tarpeen mukaan. Pihapiirissä on nähtävissä jalasrakenteisella perustuksella seisova saunarakennus (2), osittain pressuseinäinen halli (3), liiterirakennukset (4 ja 5), maakellari (6) ja vielä autosuoja (7). Talousrakennukset lienevät toteutuneet useiden vuosikymmenten kuluessa. Rakennuksista ei ollut inventointitilanteessa löydettävissä rakennuslupa-asiakirjoja. Rakennukset ovat yksityisomistuksessa Porvoon kaupungin vuokra-alueella. Rakennuksista kulttuurihistorian kannalta kiinnostavin on asuinrakennus (1), joka on tosin kokenut korjausten yhteydessä muutoksia. Ikkunat, suuri osa ulkovuorauksesta, sekä räystäs- ja vuorilaudat ovat rakennusrunkoa selvästi uudempia myös tyyliltään. Osa rakennuksen rungosta on hirsirakenteinen. Sisääntulokuisti lienee uudempi. Osittain betonipäällysteinen sokkeli on kovin matala. Sinänsä sympaattinen asuinpaikka ei kuitenkaan ilmennä alueen vanhinta asutusta järin merkittävällä tavalla. Asuinpaikka on myös maisemassa alisteinen. Nykytilassaan se ei avaudu itään peltolaaksoon puuverhon erottaessa pihapiirin laaksosta. Asuinrakennus (1) lännestä Skaftkärrintien suunnasta, koillisesta sekä pihalta kaakosta. Valokuvat 22.10.2012. 5

Jalassauna (2) luoteesta. Pressuhalli (3) lounaasta. Liiteri (5) koillisesta. Maakellari (6) idästä. Pihapiiriä lännestä Skaftkärrintien suunnasta nähtynä. Valokuvat 22.10.2012. 6

INVENTOINTIKOHTEET Kohde c, Pihlajapiha, aik. Kotila, Skaftkärrintie 20 638-486-6-87 Pihlajapiha Pihlajapiha edustaa tarkastelualueella ainoana jäljellä olevana rakennusryhmänä 1940-luvun lopun asutusvaihetta. Skaftkärrintien varrelle sijoitettiin jälleenrakennuskaudella muutamia asutustiloja, jotka selvästi oli pyritty muodostamaan 1 ha:n kokoisiksi. Kotilan tilasta on myöhemmin erotettu tilakeskus erilliseksi kiinteistökseen ja annettu sille uusi nimi Pihlajapiha. Tämä on tapahtunut nähtävästi Kevätkummun rakentamisen yhteydessä 1970-luvulla, jolloin Porvoon kaupunki pyrki hankkimaan alueen kiinteistöjä omistukseensa. Pihlajapihan kiinteistö on yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Vuonna 1949 myönnetyn rakennusluvan asiakirjojen perusteella Kotilan tilan, joka oli asutusalueen palsta P3 rakensi August Hytti. Alueen tapaan kiinteistölle haettiin rakennusluvat Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan vuoden 1945 tyypistöstä. Asuinrakennuksen (1) esikuvaksi otettiin tyyppi 1945/A9P. Talotyypissä oli pääkerroksessa kookas asuinhuone ja keittiö ja ullakolla kaksi asuinhuonetta. Uunilämmitteisessä talossa oli osakellari elintarvikkeiden säilyttämistä varten. Vuonna 1983 rakennusta on laajennettu rkm Jan Klemetsin suunnitelmien mukaan käytännössä alkuperäisen rakennuksen kokoisella, mutta yksikerroksisella laajennuksella. Viimeistään tuolloin rakennuksen alkuperäiset detaljit ovat pitkälti kadonneet julkisivu- ja ikkunamuutosten yhteydessä. Ikkunoiden mittasuhteet ja jaon pääpiirteet kyllä mukailevat alkuperäistä tyyliä. Piirustuksista ilmenee, että taloa ei alun perinkään toteutettu täysin tyyppisuunnitelman mukaan, vaan pääkerros on tehtykin neliömäisemmäksi, jolloin siihen on saatu keskusmuurin ympärille kaksi asuinhuonetta keittiön ohella. Tällainen tyyppipiirustusten soveltaminen on ollut alueella yleistä. Karjarakennukselle (2) on haettu rakennuslupa tyypin 1945/N4 ja saunalle tyypin 1945/S2 mukaan. Karjarakennus muistuttaakin hahmoltaan tyyppiratkaisua ja on muutenkin konstailemattomuudessaan melko edustava rakennusperinteen ilmentäjä. Kahden auton autotalli (4) on rakennettu vuonna 1985. Autotallin paikalta on mahdollisesti purettu tuolloin asemapiirrokseen merkitty liiteri, joka on saattanut olla alunperin sauna. Kiinteistöllä on autotallin ja entisen karjarakennuksen välissä myös autovajaa muistuttava pulpettikattoinen varastorakennus (3), joka ei esiinny 1980-luvun asemapiirroksissa. Asuinrakennuksen laajennuksesta huolimatta entisen Kotilan tilan tilakeskus punaisine rakennuksineen edustaa jälleenrakennuskauden asutustiloja ja siten alueen lähihistoriaa yhtenäisenä kokonaisuutena edustavasti. Pihapiirillä on myös merkitystä maisemakuvan kulttuurihistoriallisen kerroksellisuuden näkökulmasta. Karjarakennuksessa on nähtävissä alkuperäisiä piirteitä, kun taas asuinrakennus on kokenut muutoksia. Asuinrakennus (1) pihalta pohjoisesta. Persoonallisesti sommitellut haukanikkunat eivät sisälly tyyppisuunnitelmaan. Valokuva 7.4.2014. 7

Asemapiirros vuodelta 1949. Rakennusten sijoittelu on toteutunut tästä jonkin verran mukailtuna. Asuinrakennuksen pääkerroksen pohja ja pääjulkisivu nykyään vuoden 1983 laajennuksen jälkeen sekä toteutuksen esikuvaksi alun perin valittu Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppi 1945/A9P. 8

Ylärivissä: - karjarakennus (2) pihalta lännestä - varasto (3) kaakosta Valokuvat 7.4.2014. Vasemmalla karjarakennus (2) koillisesta peltolaaksosta. Valokuva 5.3.2014. Alhaalla näkymä pihapiiriin Skaftkärrintieltä luoteesta. Kuvan keskivaiheilla autotallin (4) vihreää satulakattoa. Valokuva 5.3.2014. 9

INVENTOINTIKOHTEET Kohde d, Niittysyrjä, Skaftkärrintie 22 638-486-6-2 Niittysyrjä Niittysyrjän tilan eli asutusalueen palstan P2 rakensi rakennuslupaasiakirjojen perusteella A. Kaukiainen. Alueelle tyypillisesti kiinteistölle haettiin rakennusluvat Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan vuoden 1945 tyyppimallistosta. Asuinrakennuksen tyypiksi valittiin 1945/A18, joka oli melko tilava pohjan alaltaan 8,6 x 7,4 metrin kokoinen kahden huoneen ja keittiön pääkerroksessaan käsittänyt talotyyppi. Karjarakennuksen tyyppi oli 1948/N5P ja saunarakennuksen alueella tuttu 1945/S2. Vuoden 1949 asemapiirroksen mukaan kiinteistöllä on ollut jo tuolloin vanha varastorakennus (ruots. boda), joka sijaitsi karjarakennuksen itäpuolella. Kiinteistö siirtyi Porvoon kaupungin omistukseen ja on rakennusvalvonnan kirjauksen mukaan tuhoutunut. Asuin- ja saunarakennukselle on myönnetty purkulupa vuonna 1996. Luultavasti karjarakennus purettiin samoihin aikoihin. Niittysyrjän tilakeskus on kadonnut maisemasta miltei jäljettömiin. Paikalta on löydettävissä asuinrakennuksen betoniperustuksen osia, joiden likimääräinen sijainti on merkitty oheiseen kartakkeeseen. Kartakkeen korkeuskäyräviivoissa on katkoksia purettujen rakennusten kohdalla. Vuoden 1996 purkuluvan asemapiirros. Asuinrakennuksen perustusta luoteesta. Valokuva 5.3.2014. Vuoden 1949 asemapiirros, jossa näkyy myös alueella tuolloin jo ollut varastorakennus. Tyyppipiirustus asuinrakennusta varten. Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppi 1945/A18. 10

INVENTOINTIKOHTEET Kohde e, Peräpelto, Skaftkärrintie 24 638-486-6-1 Peräpelto Peräpellon tilan eli asutusalueen palstan P1 rakensi rakennuslupaasiakirjojen perusteella Mikko Töllikkö. Alueelle tyypillisesti tällekin kiinteistölle haettiin rakennusluvat Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan vuoden 1945 tyypistöstä. Asuinrakennuksen tyypiksi valittiin 1945/A10, jossa keittiö oli muodoltaan pitkänomainen, jolloin sen kautta oli pääsy kumpaankin pääkerroksen asuinhuoneeseen. Karjarakennuksen tyyppi oli naapuritila Niittysyrjän tapaan 1948/N5P ja saunarakennuksen hieman poikkeuksellisemmin 1945/AS1, joka oli suunniteltu toimimaan asuntona tilan muiden rakennusten rakennustyön aikana. Vuoden 1949 asemapiirroksen mukaan alueella on ollut jo tuolloin vanha lato, joka sijaitsi karjarakennuksen itäpuolella. Kiinteistö siirtyi Porvoon kaupungin omistukseen ja oli vielä 2000- luvun alussa vuokra-asuntona. Päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa kaikki rakennukset purettiin kesällä 2004. Betoniset asuin- ja saunarakennuksen perustukset ovat kuitenkin jääneet tuolloin purkutöiden jäljiltä vielä sijoilleen odottamaan lopullista kohtaloaan ja siten pihapiiri on edelleen hahmotettavissa paikan päällä. Vuoden 1949 asemapiirros, jossa näkyy myös alueella tuolloin jo ollut vanha lato. Vuoden 2004 purkuluvan asemapiirros. Tyyppipiirustus asuinrakennusta varten. Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppi 1945/A10. 11

Ylhäällä: asuinrakennuksen osakellarilliset betoniset perustusrakenteet idästä. Vasemmalla: näkymä paikkaan, jossa on ollut asuinrakennuksen talouskellaritiloja. Palon jäljiltä ikkunoiden karmit ja tuuletusluukun puisen kehyksen jäänteet ovat pinnoiltaan hiiltyneet. Valokuvat 5.3.2014. Saunarakennuksen perustusta pohjoisesta. Valokuva 5.3.2014. Saunarakennuksen perustusta idästä. Saunaan tehtiin rinnesijainnin ansiosta näköjään kellaritilaakin. Taustalla häämöttää asuinrakennuksen kivijalka. Valokuva 5.3.2014. 12