Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan

Vaikuttava terveydenhuolto

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYDENHOITAJIEN IMETYSOHJAUSVALMIUDET

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivitetty Vauvamyönteinen Kainuun sote Imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Monitoimijainen perhevalmennus

ristön terveysriskien ehkäisy

Yksi elämä -terveystalkoot

Lataa Terveyssosiologian linjoja. Lataa

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

Imetyksen onnistuminen ja sen tukeminen Etelä- Pohjanmaan alueella

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Marjaana Carlsson e IMETYKSEN JA VAUVANHOIDON OHJAUS JA NEUVONTA SYNNYTYSSAI- RAALASSA Vauvamyönteisyysohjelman yhteys asiakastyytyväisyyteen

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Liikkeellä voimaa vuosiin

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä Tutkija Jaana Markkula

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

TÄYSIMETYSTÄ EDISTÄVÄT JA ESTÄVÄT TEKIJÄT

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETYSOHJAUKSESTA LÄNSI- POHJAN KESKUSSAIRAALAN OSASTOLLA 2C

Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Muurame, Jämsä

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2018

NEUVOLAN SEITSEMÄN ASKELTA IMETYSOHJAUKSEN TUKENA

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Transkriptio:

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi täysimetettyjä 6kk iässä Imetyksen nykytilanne - maailmanlaajuisesti 34% vauvoista täysimetettyjä 6kk iässä - Suomessa v.2010 yli 5kk ikäisistä oli 9% täysimetettyjä - Norjassa 6kk ikäisistä täysimetettyjä 15% - Suomessa 3.pisin kokonaisimetysaika Euroopassa WHO/Unicef uusi Vauvamyönteisyysohjelma julkaistaan tänä vuonna - 10 askeleen tarkistaminen - äitimyönteiset hoitokäytännöt - ennenaikaisesti ja pienipainoisina syntyneiden imetys - WHO-koodi 21.03.2017 Kirsi Otronen 2 1

Miten imetykseen ja imetystilastoihin voidaan vaikuttaa? Vaikuttaminen yksilöön - asenteet, tieto, tuki Vaikuttaminen yhteisöissä - asenteet, tieto Vaikuttaminen yhteiskuntaan - imetys näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä, mukaan terveyden edistämisen ohjelmiin, laatuohjelmiin 21.03.2017 Kirsi Otronen 3 Imetyksen sosiaalinen markkinointi Vaikutetaan yksilön käyttäytymiseen ( Behaviour ) - tarvitaan enemmän tietoa syistä, jotka vaikuttavat äidin valintaan imettää Sosiaalinen hyvä ( Social good ) Väestön/ryhmän hyvä ( Public good ) Imetys on normaalia, ei parasta 21.03.2017 Kirsi Otronen 4 2

Ammattilaisten rooli vaikuttamisessa Palvelut - hoitoketjut, yhteneväinen ohjaus neuvolassa ja sairaalassa - asenteet, tiedot ja taidot Yhteistyö - eri ammattiryhmien välillä: konsultointi, yhteiset koulutukset, tiedonkulku Verkostot - laaja yhteistyö eri toimijoiden välillä, tiedon etsiminen ja välittäminen 21.03.2017 Kirsi Otronen 5 Tilastoinnista WHO/Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman keskeinen kehittämisalue Keskeinen asia myös Vauvamyönteisyysohjelman käyttöön otossa Synnytyssairaaloiden tilastointi ( ensi-imetys, täysimetys, lisämaito, vierihoito ) Neuvoloiden tilastointi ( täysimetys 4kk ja 6kk iässä, kiinteiden ruokien aloittamisikä, kokonaisimetysaika) 21.03.2017 Kirsi Otronen 6 3

Imetys kymmenessä kunnassa v.2016 Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Salo, Alajärvi,Hamina, Lieksa, Ulvila, Kittilä Osa CHILDCARE-hanketta ( Jyväskylän ja Tampereen yliopistot ja THL ) Sähköinen kysely 15 000:lle 1-vuotiaan lapsen vanhemmille 2675 vastaajaa, joista äitejä 1845 21.03.2017 Kirsi Otronen 7 Tutkimus tarkoitus ja tavoitteet Selvittää täysimetyksen kestoa, kiinteiden ruokien aloitusikää ja kokonaisimetysaikaa Selvittää syitä imetyksen lopettamiseen Äidin iän ja koulutustaustan yhteyttä imetykseen Äidin terveydentilan tai sairauden yhteyttä imetykseen Lapsen sairauden/vamman/kehitysviiveen yhteyttä imetykseen 21.03.2017 Kirsi Otronen 8 4

Vastaajien taustatiedot Ikä: 61,3% 31-40v, 32,1% 21-30v Koulutus: 49,6% vastaajista oli yliopisto tai muu korkeakoulututkinto 27,9% vastaajista oli ammatillinen opisto tai amk 21.03.2017 Kirsi Otronen 9 Täysimetys 1 kuukauden ikään asti täysimetettyjä 5,0% 2 kuukauden ikään asti 3,9% 3 kuukauden ikään asti 4,8% 4 kuukauden ikään asti 23,6% 5 kuukauden ikään asti 21,5% 6 kuukauden ikään asti 33,2% 21.03.2017 Kirsi Otronen 10 5

Kokonaisimetysaika Kokonaisimetysaika 0-5 kuukautta 26,2% Kokonaisimetysaika 6-11 kuukautta 35,2% Kokonaisimetysaika 1 vuosi tai pidempään: 38,5% 21.03.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11 Kiinteiden ruokien aloittaminen Kiinteiden ruokien aloittaminen 4 kuukauden iässä 37,7% Kiinteiden ruokien aloittaminen 5 kuukauden iässä 25,0% Kiinteiden ruokien aloittaminen 6 kuukauden iässä 29,2% Suositusten tulkinnassa ja ohjauksessa muistettava asiakaslähtöisyys! 21.03.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12 6

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2017-2021 Suomi Imetyksen kärkimaaksi! Yhtenäisten, tutkimusnäyttöön perustuvien imetysohjauskäytäntöjen edistäminen äitiys- ja lastenneuvolassa sekä synnytyssairaalassa sekä muissa lapsia ja perheitä hoitavissa toimintayksiköissä ( vauvamyönteisyysauditoinnit synnytyssairaaloissa ja tulevaisuudessa myös neuvoloissa ) Imetyksen edistämistyössä toimivien ammattihenkilöiden osaamisen vahvistaminen Tarvittavien paikallisten, alueellisten ja kansallisten rakenteiden luominen imetyksen edistämiseksi yhteistyössä eri ammattilaisten ja toimijoiden kanssa 21.03.2017 Esityksen nimi / Tekijä 13 Toimintaohjelman tavoitteet Tukea lapsen terveen kasvun ja kehityksen edellytyksiä varhaisravitsemuksen osalta Parantaa äitien ja perheiden valmiuksia ja mahdollisuuksia imettää lastaan toivomustensa mukaan Pidentää imetyksen ja täysimetyksen kestoa Suomessa muiden Pohjoismaiden tasolle Kaventaa imetyksessä esiintyviä sosioekonomisia eroja Lisätä väestön tietoa imetyksen terveyshyödyistä ja tavoista edistää imetystä sekä edistää myönteistä suhtautumista imetykseen ml. asenteet Lisätä eri ammattilaisten ja toimijoiden yhteistyötä imetyksen edistämiseksi Vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukemalla imetystä Tukea kestävää kehitystä. 21.03.2017 Esityksen nimi / Tekijä 14 7