Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat kuormittaa haitallisesti, jos ne ovat mitoitettu väärin, niitä on hallittu puutteellisesti, tai ne esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa. Sopiva kuormitus työpaikalla edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi kuitenkin ilmetä missä tahansa työpaikassa, ja se voi vaikuttaa haitallisesti keneen tahansa työntekijään
Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin Työnantajan pitää oma-aloitteisesti Välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Keskeinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Ellei sitä tehdä riittävän kattavasti tai lainkaan, tarvittavia ennaltaehkäiseviä toimia ei välttämättä tunnisteta eikä toteuteta.
Työsuojelupaneeli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehty lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin noin 3100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja päällikölle Kyselyyn vastasi 822. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus Työterveyspsykologi Heli Hannonen, Työterveyslaitos Tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos
Psyykkistä kuormitusta työpaikoilla voivat aiheuttaa epäselvät tehtäväkuvat ja tavoitteet jatkuva kiire vaikutusmahdollisuuksien puute puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta rakentavan palautteen ja arvostuksen puute pitkittynyt epävarmuus keskeytykset suuri vastuu suuri työmäärä sosiaaliset suhteet epäasiallinen kohtelu ja häirintä
Työsuojeluhenkilöstön arviot kuormitustekijöistä 1/2 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä työpaikoilla nähtiin haasteena heikko tiedonkulku (83 %) jatkuvat muutokset (78 %)
Työsuojeluhenkilöstön arviot kuormitustekijöistä 2/2 Valtaosa vastaajista arvioi psyykkisten ja vuorovaikutukseen liittyvien kuormitustekijöiden tason säilyneen samalla tasolla edeltävän vuoden aikana. Lisäystä katsottiin tapahtuneen työn määrässä ja tahdissa hallitsemattoman tiedon määrässä työsuhteiden epävarmuudessa sekä muutoksissa.
Psykososiaaliset kuormitustekijät näkyvät työsuojelutehtävissä: Henkilöstön kuormittumisena ja ilmapiirin heikentymisenä. Yhteydenotot ovat lisääntyneet Sekä esimiehet että työntekijät kaipaavat enemmän keskustelutukea. Konfliktien ja haastavien tilanteiden käsittely Työntekijöiden jaksamisen tukeminen Myönteisen ilmapiirin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tukeminen Työterveysyhteistyö ei aina suju kitkatta.
Työntekijöiden jaksaminen on aivan äärirajoilla ja se aiheuttaa kireitä välejä työyhteisössä.
Työsuojeluhenkilöstö kaipaa neuvottelutaitoja tilanteisiin, joissa esimerkiksi kaikki osapuolet eivät nähneet kuormituksen merkitystä yhtä tärkeänä. Työyhteisön hyvinvointiin pitäisi panostaa reilusti enemmän, työnantaja ei käsitä kuinka suuri merkitys sillä voi olla koko yrityksen toimintaan ja talouteen.
Työpaikoilla olisi hyvä ottaa tavaksi pohtia yhdessä, mitä kuormitukselle voi tehdä Kuormitus koostuu usein monista pikkuasioista myös ratkaisut ovat pieniä askeleita, yksi kerrallaan, pitkäjänteisesti, esimiehen ja työyhteisön voimin ja työsuojelun ja työterveyshuollon tuella Asioiden tärkeysjärjestystä on myös hyvä miettiä yhdessä mitä tehdään kiire- tai ruuhkatilanteessa ensin minkä voi jättää odottamaan rauhallisempia aikoja
Psykososiaaliset riskit 1/2 Huomioidaan työpaikoilla yleensä riskinarviointien ja työpaikkaselvityksien yhteydessä. Hyödynnetään mm. Hyvinvointikyselyitä Eri tahojen välisiä keskusteluja Kehitys-/tavoitekeskusteluja Työsuojeluhenkilöstö kaipaa lisää: osaamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan neuvottelutaitoja tilanteisiin, joissa esimerkiksi kaikki osapuolet eivät nähneet kuormituksen merkitystä yhtä tärkeänä
Psykososiaaliset riskit 2/2 Tulisi arvioida objektiivisesti Tulisi arvioida yhdessä muiden työn riskien kuten fyysisten, fysikaalisen ja kemiallisten riskien kanssa. Tavoitteena tulee olla työpaikan työn riskien riskiprofiili, jonka perusteella tunnistetaan työsuojelun painopisteet ja kehittämiskohteet. Arvioinnissa on tärkeää tunnistaa työhön ja työtehtäviin liittyvät riskit
Työterveyslaitoksen neuvoja Esimies: Rohkaise työntekijöitä ottamaan asia kanssasi puheeksi, mikäli he kokevat työssään liiallista kuormitusta. Ota kehityskeskustelussa puheeksi myös kunkin työntekijän työssä jaksaminen ja kokemus työmäärästään, työnjaosta, tiedon saannista ja muista psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Keskustelkaa myös kunkin työssään kokemista voimavaroista. Käytä työyhteisön yhteisiä palavereita keskusteluun työyhteisön yhteisistä asioista, myös työn tavoitteista, töiden organisoinnista, tiedonkulusta ym. Tuo asiat yhteiseen keskusteluun erityisesti silloin kun työhön suunnitellaan tai on tulossa muutoksia. Käytä hyväksesi työilmapiiriselvityksen tuloksia sekä työolojen mahdollisten kuormitustekijöiden että voimavarojen osalta. Laatikaa koko yhteisön kanssa yhdessä suunnitelmat liiallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tai hallitsemiseksi ja voimavaratekijöiden edistämiseksi. Tee yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa.
Työterveyslaitoksen neuvoja Työntekijä: Ota kokemuksesi puheeksi esimiehen kanssa. Puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi muille. Muilla voi olla samanlaisia kokemuksia. Menkää yhdessä kertomaan asiasta esimiehelle. Yhdessä kannettu taakka on kevyempi kantaa. Kuuntele itseäsi ja ota todesta omasta jaksamisestasi kertovat merkit. Tartu asioihin!
Työterveyslaitoksen neuvoja Kaikessa ei kannata jäädä odottamaan esimiehen tai työpaikan toimia, vaan jokainen voi myös itse vaikuttaa työnsä psykososiaaliseen kuormitukseen. Jokaisen on myös tärkeää miettiä yksilöllisiä keinoja työperäisen stressin hallintaan. Yhtä tärkeää kuin työkuormituksen vähentäminen on omasta palautumisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen.
KIITOS!