29 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivitys 2017

Tampere Pöytäkirja 5/2017 1 (35) Aika 18.04.2017, klo 13:00-15:50 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Pöytäkirjan tarkastus 27 Läsnäolo- ja puheoikeudet 28 Projektitoiminnan tilannekatsaus 29 Viiden tähden keskusta 2017-2030 - Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivitys 2017 30 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja linjaukset 31 Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus ja linjaukset 32 Smart Tampere -ohjelman tilannekatsaus 33 Työllisyydenhoidon ohjelman ohjelmasuunnitelman hyväksyminen 34 Kantakaupungin yleiskaava 2040 - Yleiskaavaehdotuksesta saatu palaute ja kaavaehdotuksen ratkaisut

Tampere Pöytäkirja 5/2017 2 (35) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Aleksovski Atanas, puheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Jäntti Aleksi Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Kivistö Anneli, poistui 15:10 Sirén Elina Sasi Ilkka Markkanen Jouni, varajäsen, poistui 14:50 Minkkinen Minna, varajäsen Silvennoinen Seppo, varajäsen Tulonen Irja, valtuuston 1. vpj., saapui 13:14 Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj. Kostiainen Leena, apulaispormestari Salmi Pekka, apulaispormestari Aaltonen Mikko, apulaispormestari Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Kuosmanen Taru, johtaja, konsernijohtajan 1. varahenkilö Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, saapui 13:10 Rantanen Teppo T, johtaja, saapui 13:10 Hurme Taru, suunnittelujohtaja, saapui 13:10 Väliharju Reijo, hankekehitysjohtaja, saapui 13:10, poistui 15:04 Tuominen Ville, projektipäällikkö, saapui 13:10, poistui 15:04 Blomqvist Tero, ohjelmajohtaja, saapui 13:10, poistui 15:04 Saari Regina, ohjelmajohtaja, saapui 13:10, poistui 15:04 Linnamaa Reija, strategiajohtaja, saapui 13:10, poistui 15:04 Vaelma Mia Marita, ohjelmapäällikkö, saapui 13:10, poistui 15:04 Hastio Pia, yleiskaavapäällikkö, saapui 15:26, poistui 15:42 Raevaara Aarne, ylan jäsen, saapui 15:26, poistui 15:42 Höyssä Matti, ylan jäsen, saapui 15:26, poistui 15:42 Urhonen Amu, ylan varajäsen, saapui 15:26, poistui 15:42 Liimola Anne, ylan jäsen, saapui 15:26, poistui 15:42 Tervo Anne, ylan jäsen, saapui 15:26, poistui 15:42 Hyötynen Kalle, ylan jäsen, saapui 15:39, poistui 15:42 Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Sirniö Ilpo Virtanen Pertti Virtanen Sirkkaliisa Marin Sanna, valtuuston pj. Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Allekirjoitukset Aleksovski Atanas Jouko Aarnio

Tampere Pöytäkirja 5/2017 3 (35) Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 24.04.2017 Seppo Silvennoinen Minna Minkkinen muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä kirjaamossa Puutarhakatu 6. 25.04.2017 Elina T Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri

Tampere Pöytäkirja 5/2017 4 (35) 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 5 (35) 26 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Seppo Silvennoinen ja Minna Minkkinen (varalle Aleksi Jäntti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina 24.4.2017.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 6 (35) 27 Läsnäolo- ja puheoikeudet Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus tässä kokouksessa seuraavasti: 25-34 Mikko Nurminen, johtaja 25-34 Teppo Rantanen, johtaja 25-34 Taru Hurme, suunnittelujohtaja 28-33 Toni Kirmula, kehittämispäällikkö 28-33 Reijo Väliharju, hankekehitysjohtaja 28-33 Ville Tuominen, projektipäällikkö 28-33 Tero Blomqvist, ohjelmajohtaja 28-33 Regina Saari, ohjelmajohtaja 28-33 Reija Linnamaa, strategiajohtaja 28-33 Mia Vaelma, ohjelmapäällikkö 34 Pia Hastio, yleiskaavapäällikkö sekä yhdyskuntalautakunnan jäsenille 34 :n ajaksi.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 7 (35) 28 Projektitoiminnan tilannekatsaus TRE:2893/00.01.03/2017 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Toni Kirmula, puh. 040 806 4368, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Projektitoiminnan tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Taru Hurme, Reijo Väliharju, Ville Tuominen, Tero Blomqvist, Regina Saari, Reija Linnamaa ja Mia Vaelma saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa. Kaupunginhallitus kuuli heitä asiantuntijoina pykälistä 28-33 käydyn yhteisen esittelyn ja keskustelun ajan. Irja Tulonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Jouni Markkanen poistui kokouksesta keskustelun aikana. Taru Hurme, Reijo Väliharju, Ville Tuominen, Tero Blomqvist, Regina Saari, Reija Linnamaa ja Mia Vaelma poistuivat kokouksesta pykälistä 28-33 käydyn keskustelun jälkeen. Perustelut Tampereen salkkumalli on projektikokonaisuuden ja projektien johtamisen työväline (Konsernimääräys: Projektikokonaisuuden johtaminen salkkumallilla, Dnro TRE:779/00.01.01/2015). Salkkuihin kootaan kaupunkistrategiaa ja sen toimintasuunnitelmia toteuttavat kehittämis- ja tutkimusprojektit ja ohjelmat. Vuosien 2015 ja 2016 aikana on rakennettu projektikokonaisuuden johtamismallia, kartoitettu kaupunkiorganisaatiossa toteutettavia projekteja sekä valmennettu kaupungin toimijoita. Vuoden 2015 lopussa käyttöönotettu sähköinen projektinhallintajärjestelmä visualisoi kaupungin projektikokonaisuuden ja tukee salkkumallin toteuttamista. Syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana

Tampere Pöytäkirja 5/2017 8 (35) salkkumallia on uudistettu kaupungin uuden toimintamallin mukaiseksi. Salkkumallin rooli Tampereen kaupungin kehittämistoiminnan johtamisen työkaluna on vahvistunut, mutta mallin käyttöönotto on edelleen kesken. Toimintamallin uudistus on suoraviivaistanut kehittämisen johtamista. Sote- ja maakuntauudistus vähentää projektivolyymiä (määrä, laajuus) erityisesti hyvinvoinnin palvelualueen salkkujen sekä organisaation toimintakykysalkun osalta. Tällä hetkellä ohjelmia, projekteja ja kokeiluja on yhteensä 446 kappaletta. Liitemateriaaliin on koottu kuvaus Tampereen projektimallista, projektisalkun katselmointitietoja 10.4.2017 tilanteen mukaan sekä vuoden 2016 projektisalkun arviointitietoja. Projektien tulosten ja projektisalkun kokonaisvaikuttavuuden arviointi on täydessä laajuudessaan mahdollista kuitenkin vasta, kun projektisalkun tietosisältö on pääosiltaan projektimallin mukaisesti luotua ja malli käyttöönotettu koko kaupunkiorganisaatiossa ja -konsernissa. Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevat kehitysohjelmat ovat osa salkkuja. Kehitysohjelmat perustuvat kaupunkistrategiaan, kaupunginhallitus päättää kehitysohjelmien hyväksymisestä ja ohjaa niiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto päättää kehitysohjelmien resursoinnista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmat ovat keskeinen väline merkittävien strategisen muutoksen toteuttamiseen. Kehitysohjelmia toteutetaan kaupungin ohjelmajohtamisen mallin mukaisesti. Koska kehitysohjelmien merkitys kaupunkistrategian toteutuksen kannalta on keskeinen, niitä katselmoidaan ja suunnataan kaupunginhallituksessa vuosittain myös omina kokonaisuuksinaan. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen konsernisalkussa kehitysohjelmilla on erityisen merkittävä rooli; neljä kaupungin viidestä kehitysohjelmasta kuuluu ko. palvelualueen konsernisalkkuun (Smart Tampere, työllisyydenhoidon kokeilu, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta). Raitiotien kehitysohjelma kuuluu kaupunkiympäristön palvelualueen konsernisalkkuun. Tampereen kaupungin kehitysohjelmat muodostavat keskeisen strategisen kehittämisen kokonaisuuden, jonka toteuttamista on tarkoituksenmukaista jatkaa kaikkien ohjelmien osalta myös tulevalla strategiakaudella. Tiedoksi Reija Linnamaa, Toni Kirmula, Sirpa Kolehmainen Liitteet 1 Projektitoiminnan tilannekatsaus

Tampere Pöytäkirja 5/2017 9 (35) 29 Viiden tähden keskusta 2017-2030 - Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivitys 2017 TRE:2900/00.01.02/2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh. 050 540 2860, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Viiden tähden keskusta 2017-2030 - Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivitys 2017 ja sen sisältämä etenemissuunnitelma sekä esitetyt linjaukset ja painopisteet tulevalle talousarviovuodelle ja strategiakaudelle hyväksytään. Kokouskäsittely Jaakko Mustakallio teki seuraavan muutosehdotuksen: "Viiden tähden keskusta 2017-2030 - Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivitys 2017 ja sen sisältämä etenemissuunnitelma sekä esitetyt linjaukset ja painopisteet tulevalle talousarviovuodelle ja strategiakaudelle hyväksytään muilta osin, paitsi keskustan eritasoliittymän jatkosuunnittelusta ja toteutuksesta osana keskustan kehittämisen kokonaisuutta linjataan sitten, kun laajempi hyötykustannus -laskelma investoinnin hyödystä on toteutettu." Minna Minkkinen kannatti Mustakallion muutosehdotusta. Puheenjohtajan äänestysesitys: Mustakallion muutosehdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Mustakallion muutosehdotus hylättiin äänin 7-2, kaksi poissa. Äänestys: Mustakallion muutosehdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Kyllä 2 Mustakallio Jaakko, Minkkinen Minna Ei 7 Aleksovski Atanas, Jäntti Aleksi, Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina, Kivistö Anneli, Sirén

Tampere Pöytäkirja 5/2017 10 (35) Tyhjä 0 Elina, Sasi Ilkka, Silvennoinen Seppo Perustelut Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelma on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupunkistrategian keskustaa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian painotusten mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia ja keskusta on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla. Keskustan kehittämisohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön kehittämistavoitteista ja kehittämistoimista tuleville vuosikymmenille. Tavoitteena on, että Tampereen keskustassa on 15 000 uutta asukasta ja 15 000 uutta työpaikkaa vuonna 2030. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 -luonnoksen mukaan kaupunkiseudun kasvu jatkuu voimakkaana ja Tampereen keskustan asukasmitoitustavoite on 20 000 uutta asukasta. Keskustan strateginen yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 16.1.2016 ja siinä asetettu asukasmäärätavoite on 15 000 uutta asukasta. Kehittämisohjelmaa toteuttamalla kasvatetaan keskustan ja kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä vahvistetaan kaupungin brändiä. Keskustan kehittämisellä vastataan jatkuvaan kaupungistumisen trendiin Tamperetta vahvistavalla tavalla ja edistetään kestävän kaupunkirakenteen kehitystä. Kehittämisohjelmalla luodaan edellytyksiä, alustaa ja vakaa näkymä yksityiselle toimeliaisuudelle ja investoinneille sekä uudelle liiketoiminnalle. Keskustan kehittäminen lisää Tampereen kilpailuetua kasvukeskusten välisessä kilpailussa. Kehittämisohjelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa 2011 ja edellinen päivitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2015. Vuoden 2011 jälkeen kehittämisohjelman tavoitteita ja hankkeita on toteutettu määrätietoisesti. Kasvua ja rakentamista edistävistä hankkeista Ratinan asuinalue on valmistunut, Ranta-Tampellan toteutus on käynnistynyt, Eteläpuiston kaavoitus on käynnissä ja Kansi ja Areenahankkeen toteutussopimus on tehty ja rakentaminen on tavoitteena aloittaa 2017 aikana. Saavutettavuutta ja liikennejärjestelmää edistävistä hankkeista Rantaväylän tunneli valmistui ja Näsinkallion eritasoliittymän valmistelu on käynnistetty, maanalaisen pysäköintiverkoston I-vaihe Hämpin parkki valmistui 2012 ja Kunkun parkin asemakaavoitus ja kilpailutus on käynnissä, asemakeskuksen MAL-hankkeen kehittäminen ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Elinkeinoja ja matkailua edistävistä hankkeista Ratinan kauppakeskuksen toteutus käynnistyi, Särkänniemen huvipuiston kehittämistä koskeva yleissuunnitelma valmistui, asemanseudun työpaikkaja palvelualuekokonaisuuden edistyminen ja Tullin ja yliopiston kampusalueen kehittämisen mahdollistavan yleissuunnitelman valmistuminen. Suomen toisen kasinon sijoittamispäätös Tampereelle monitoimiareenan yhteyteen osoitti keskustan

Tampere Pöytäkirja 5/2017 11 (35) houkuttelevuuden. Kaupunkistrategian vuosien 2014-2017 tavoite oli, että keskustan elinvoima on vahvistunut, jonka mittarina on keskustan elinvoimaluvun kehittymisellä. Vertailukelpoinen elinvoimaluku on hieman noussut vuodesta 2016 ollen isojen kaupunkien korkein. Keskustan kehittämisestä on tullut yksi kaupunkimarkkinoinnin ja brändin kärjistä. Kehittämisohjelman painopisteet talousarviovuodelle 2018 ja käynnistyvälle kaupunkistrategiakaudelle ovat asemanseudun kokonaisuuden kehittäminen keskustan kärkihankkeena, keskustan asukkaiden ja työpaikkojen kasvutavoitteet mahdollistavien kokonaisuuksien edistäminen, keskustan saavutettavuutta tukevien liikenneratkaisujen toteuttaminen, keskustan kolmikantayhteistyön kehittäminen, keskustan kaupunkimarkkinointi ja älykkäiden ratkaisujen suunnittelu ja pilotointi keskustassa. Kehittämisohjelman merkittävimmät investoinnit kohdistuvat vuonna 2018 Ranta-Tampellan yleisten alueiden toteuttamiseen, Kansi ja Areenahankkeen kaupungin sopimusvelvoitteisiin, Ratinan kauppakeskuksen sopimusvelvoitteisiin ja keskustan valaistuksen sekä tapahtuma-alueiden kehittämiseen. Merkittävimmät kehittämisohjelman käyttötalouden kohteet ovat Asemakeskuksen yleissuunnittelu ja kaavoitus, Keskustorin kehittämiskokonaisuuden visiotyö, keskustan valaistuksen kehittäminen, Kunkun parkin ja Näsinkallion eritasoliittymän suunnittelu ja asemakaavoitus sekä Viinikanlahden alueen kilpailun järjestäminen. Liite: Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017-2030 www.tampere.fi/keskustahanke http://www.tampere.fi/tiedostot/k/ah5ulycpj/ Tampereen_kaupunki_Viiden_tahden_keskusta_julkaisu_12.4.2017_smallsize.pdf Tiedoksi Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Minna Seppänen, Pekka Ranta, Mikko Nurminen Liitteet 1 Viiden tähden keskusta, esitysmateriaali 2 Viiden tähden keskusta, julkaisun liitteet 4-10 3 Tampereen kaupunki Viiden tahden keskusta julkaisu 12.4.2017,ilman liitteitä 4 Tampereen kaupunki Viiden tahden keskusta julkaisu 12.4.2017 smallsize Liitteet 1-3

Tampere Pöytäkirja 5/2017 12 (35) 30 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja linjaukset TRE:2915/00.01.02/2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju, puh. 050 388 0901, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman päivitetty versio hyväksytään. Hiedanrannan alueen yleissuunnitelma laaditaan ideasuunnittelukilpailun ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden, kilpailun tuloksen ja tuomariston suositusten pohjalta. Hiedanrannan kehitysohjelma aluetta laajennetaan vastaamaan ideasuunnittelukilpailun aluetta. Lielahden nykyisen alueen mahdolliset yksityiset aluekehityshankkeet tulee tarkastella yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä tai yleissuunnitelman perusratkaisujen valinnan jälkeen. Edellytykset Lielahden vanhojen tehdastilojen laajamittaisempaan hyödyntämiseen yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa selvitetään. Näsijärven ensimmäisen rantatäytön lupahakemusten ja Näsijärvessä sijaitseva 0-kuitualueen kunnostamiseen liittyvän kokeilun luvituksen valmistelut käynnistetään. Perustelut Hiedanrannan kehitysohjelman tavoitteena on uudistaa Lielahden alakeskus, lisätä alueen työpaikka- ja asukasmäärää huomattavasti sekä muodostaa alakeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkeatasoinen. Alueesta tehdään tulevaisuuden älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 13 (35) Hiedanrannan kehitysohjelma koostuu kolmesta kivijalasta, jotka ovat Lielahden alakeskuksen uudistaminen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen 20.000-25.000 asukkaalle ja 10.000 työpaikalle, aktiivisen toiminnan luominen Lielahden vanhalle tehdasalueelle Hiedanrannan imagon rakentamiseksi ja markkinoimiseksi sekä kehitysalustana toimiminen älykkäälle kaupunkikehitykselle, resurssitehokkuudelle ja kiertotaloudelle. Kivijalkoja kehitetään samanaikaisesti ja ne tukevat monilta osin toisiaan. Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys. Alueen yleissuunnittelu on käynnistetty kansainvälisen ideasuunnittelukilpailun kahden voittaneen työryhmän kanssa. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2018. Yleissuunnitelma tulee laatia voittaneiden ja lunastettujen ideasuunnitelmien pohjalta suunnittelukilpailun tuomariston jatkosuunnittelusuositusten mukaisesti. Yleissuunnitelman perusteella käynnistetään alueen asemakaavoitus hyväksytyn asemakaavaohjelman mukaisesti, siten että alueen ensimmäinen asemakaava valmistuu vuonna 2019. Ohjelmajohtamisen mallin mukaisesti yleissuunnittelun ratkaisut käsitellään kaupunginhallituksessa. Entiselle tehdasalueelle on mahdollistettu monenlaisen toiminnan käynnistyminen. Vuoden 2016 aikana alueella järjestettiin 47 erillistä tapahtumaan 25 eri järjestäjän toimesta ja näissä tapahtumissa kävi noin 12.700 vierasta. Kartanolla toimii kesäkahvila, jonka toiminnan on tarkoitus vakiintua vuoden 2017 aikana. Tehdasalueelle vanhan kuivauskoneen halliin on toteutettu uusi kaupunkikulttuuritila Kuivaamo. Samaan rakennukseen on rakenteilla sisäskeittihalli Kenneli aktiivisen vuokralaisen toimesta. Tehdasalueella sijaitsevasta Pajarakennuksesta on vuokrattu tiloja 2015 vuodesta alkaen erityisesti käsi- ja taideteollisuuden parissa toimiville yrityksille. Alueen ja vanhojen tehdastilojen hyödyntämiseen laajamittaisemmin on osoitettu mielenkiintoa laajasti erilaisten yritysten ja toimijoiden toimesta. Tämä antaa vahvan käsityksen siitä, että alueen olevien rakennusten laajempi käyttöönotto olisi mahdollista jo ennen alueen maankäyttösuunnitelmien valmistumista. Mahdolliset uudet hankkeet tulee sovittaa yhteen yleissuunnittelun kanssa. Kehitysohjelman puitteissa on toteutettu jo useita kymmeniä erilaisia kehityshankkeita erityisesti kestävien ratkaisujen kehittämiseen, kiertotalouskonseptiin ja ns. 0-kuidun hyödyntämismahdollisuuksiin liittyen. Kaupunki kehittää omaa toimintaansa kehitysohjelmassa erityisesti avoimen tiedon jakamisen ja mallipohjaisen suunnittelun osalta. Hiedanrannan kehittämisohjelman alueeksi on aikaisemmassa ohjelmasuunnitelmassa määritelty kaupungin ostama Lielahden vanhan tehdasalueen tontti sekä mahdollinen Näsijärven rantatäyttöalue. Jotta Hiedanrannan uuden kaupunginosan ratkaisut voidaan yhteensovittaa Lielahden nykyisen alueen mahdollisten muutosten kanssa, tulee näitä ratkaisuja tarkastella

Tampere Pöytäkirja 5/2017 14 (35) Hiedanrannan kehitysohjelmassa. Tämän takia kehitysohjelman alue tulisi laajentaa vastaamaan ideasuunnittelukilpailun aluerajausta. Useita Lielahden alueen maanomistajia on ollut yhteydessä kaupunkiin omien aluekehitysajatusten tiimoilta. Jotta nämä esitykset voidaan yhteensovittaa Hiedanrannan kanssa, tulee näitä yksityisten maanomistajien esityksiä tarkastella joko alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä tai sen perusratkaisujen valinnan jälkeen. Kehitysohjelman tavoitteena on myös viedä eteenpäin Näsijärven rantatäyttöä Pölkkylänniemen ja Vaitiaron välisellä osuudella, jotta mahdollistetaan Paasikiventien suuntaisen kevyenliikenteen väylän ja mahdollisen raitiotielinjauksen toteuttaminen Näsijärven rantaan. Lisäksi tämä täyttö mahdollistaisi nykyisessä voimassa olevassa asemakaavassa esitetyn viheralueen toteuttamisen Näsijärven rantaan. Täytöllä varaudutaan myös mahdollisesti syntyvien kalliolouheiden (esim. keskuspuhdistamo, Keskustan maanalainen eritasoliittymä Rantatunneliin sekä Kunkun parkki) hyödyntämiseen. Täytön mahdollinen toteuttaminen edellyttää tarkempien suunnitelmien laatimista ja toimenpiteille pitää hakea asianmukaiset luvat. Tavoitteena olevaa, Hiedanrannan visiossa ja ideakilpailun voittaneissa ehdotuksissa esitettyä laajempaa täyttöaluetta ja sille sijoittuvaa rakentamista suunnitellaan yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Keskeisimmät investoinnit vuonna 2018 kohdistuvat 0-kuitualueen kunnostamiseen liittyvään kokeiluun. Näillä kokeiluilla halutaan varmistaa, että pilottimittakaavassa tehdyt toimenpiteet voidaan ympäristöön ja teknisiin ratkaisuihin liittyviltä osiltaan toteuttaa turvallisesti ja toimivasti. Lisäksi parannetaan alueen liikenneyhteyksiä ja viheralueita sekä kunnostetaan joitain rakennuksia, jotta niiden säilyminen voidaan turvata. Käyttötalouden osalta panostukset kohdistuvat yleissuunnitelman laadinnan loppuunsaattamiseen ja kestävyyteen sekä älykkyyteen liittyvien kehitysprojektien toteuttamiseen. Tiedoksi Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Kirsti Toivonen, Pekka Ranta, Mikko Nurminen Liitteet 1 Hiedanranta, ohjelmasuunnitelma 2 Hiedanranta, esittelymateriaali 3 Hiedanranta, kansainvälinen ideasuunnittelukilpailu, arvostelupöytäkirja

Tampere Pöytäkirja 5/2017 15 (35) 31 Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus ja linjaukset TRE:2887/00.01.03/2017 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Mikko Nurminen, puh. 040 801 2665 ja projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, puh. 050 343 0700, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Raitiotieallianssin osan 1 rakentamisjärjestystä muutetaan Hervannan suunnan asemakaavojen ja lupien toteutuneen valitusriskin vuoksi. Toteutetaan infrarakenteet, jotka mahdollistavat raitiotien matkustajaliikenteen Hervannassa Etelä-Hervannan lisäksi myös Hermiankadulle heti liikenteen käynnistyessä. Raitiotien vaikutusten seurantaa valmistellaan yhdessä korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja sidosryhmien kanssa. Osan 1 toteuttamisen rinnalla suunnitellaan jatkolinjoja. Kaupunginhallituksen linjattavaksi tuodaan aikanaan osan 2 ratalinjaus ja kehitysvaiheen aloitusajankohta. Lisäksi valmistellaan varausta TaYS:n linjan jatkamisesta Koilliskeskukseen ja varausta Hatanpään ratasuunnan toteutukseen. Raitiotien laajentamiseen Ylöjärven suuntaan varaudutaan Hiedanrannan- Lielahden suunnittelussa. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Raitiotieallianssin osan 1 rakentamisjärjestystä muutetaan Hervannan suunnan asemakaavojen ja lupien toteutuneen valitusriskin vuoksi. Toteutetaan infrarakenteet, jotka mahdollistavat raitiotien matkustajaliikenteen Hervannassa Etelä-Hervannan lisäksi myös Hermiankadulle heti liikenteen käynnistyessä. Raitiotien vaikutusten seurantaa valmistellaan yhdessä korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja sidosryhmien kanssa.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 16 (35) Osan 1 toteuttamisen rinnalla suunnitellaan jatkolinjoja. Kaupunginhallituksen linjattavaksi tuodaan aikanaan osan 2 ratalinjaus ja kehitysvaiheen aloitusajankohta. Lisäksi valmistellaan varausta TaYS:n linjan jatkamisesta Koilliskeskukseen ja varausta Hatanpään ratasuunnan toteutukseen. Kokouskäsittely Asian esittelijä Taru Kuosmanen lisäsi päätösehdotuksen viimeisen ponnen loppuun lauseen "Raitiotien laajentamiseen Ylöjärven suuntaan varaudutaan Hiedanrannan-Lielahden suunnittelussa." Käsiteltiin näin muutettua päätösehdotusta. Perustelut Kaupunginvaltuusto teki toteutuspäätöksen raitiotiehankkeen osan 1 rakentamisesta 7.11.2016. Raitiotieallianssin osan 1 toteutussopimus on allekirjoitettu 29.11.2016. Kaupunginhallitus päätti 3.10.2016, että raitiotien kehitysohjelma perustetaan ja sen ohjelmasuunnitelma hyväksytään. Raitiotien kehitysohjelma koordinoi kaupungin toimintaa raitiotiejärjestelmän toteuttamisessa. Tampereen Raitiotie Oy:n perustamisesta on päätetty valtuustossa 19.12.2016. Osakeyhtiö tulee omistamaan, hallinnoimaan ja ylläpitämään raitiotiejärjestelmän infraa ja vaunuja. Kaupungin ja osakeyhtiön välinen sopimus on valmisteilla. Raitiotieradan rakennustyöt ovat alkaneet alkuvuodesta 2017. Kaupunginhallituksen 3.10.2016 tekemä päätös vaunuhankinnasta on käsiteltävänä markkinaoikeudessa. Raitiotien toteutuspäätös näkyy merkittävästi kaupungin vuosien 2017-2021 kaavoitusohjelmassa. Osan 2 valmistelu etenee yleissuunnitteluna, Hiedanrannan kehitysohjelmana ja Niemenrannan asemakaavoituksena. Raitiotien tulevaisuuden laajennuksia tarkastellaan yhdessä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja kehyskuntien kanssa. Raitiotien jatkolinjoihin varaudutaan parhaillaan asemakaavoituksessa myös mm. Vuoreksessa, Lielahdessa ja Kangasalan Lamminrahkassa. Kaupunkiympäristön palvelualue, Tampereen Vesi liikelaitos ja Tampereen Sähkölaitos Oy toteuttavat katuympäristön ja kunnallistekniikan saneeraushankkeita raitiotiekaduilla raitiotien rakentamisen rinnalla. Osa toimenpiteistä teetetään Raitiotieallianssilla synergisinä rinnakkaishankkeina. Raitiotien rakentamisen yhteydessä uudistetaan myös katujen hulevesiviemäröintiä. Samalla kertaa kun katu avataan, on tarkoituksenmukaista nostaa hulevesiviemäröinnin kapasiteettia voimassa olevien ohjeita vastaavaksi. Hulevesiviemäröinnistä on pääosin vastannut Tampereen Vesi. Virkamiestyönä on valmisteltu muutosta niin, että hulevesiviemärit siirtyisivät kaupungin,

Tampere Pöytäkirja 5/2017 17 (35) kaupunkiympäristön palvelualueen vastuulle. Valmistelutyö on vielä kesken. Tämän hetken tavoitteena on asian eteneminen kaupunginvaltuuston päätettäväksi alkusyksystä. Valtio on vuoden 2017 talousarviossa sitoutunut tukemaan Tampereen raitiotien osien 1 ja 2 toteutusta enintään 71 miljoonalla eurolla. Raitiotiehankkeen vaikutusten arviointia ja osallistavaa vuorovaikutusta on kiitetty. Vaikutusten seurantaa on tarkoitus jatkaa yhdessä paikallisten korkeakoulujen, kauppakamarin ja muiden sidosryhmien kanssa. Asemakaavoihin ja lupiin liittyneet valitusriskit ovat toteutuneet Hervannan ratahaaralla. Hallilan, varikon ja Hervantajärven asemakaavoista on valitettu hallinto-oikeuteen. Varikon poikkeamislupa luonnonsuojelulaista on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelman mukainen aikataulu oli, että osa 1 rakennetaan vuosina 2017-2021, osan 2 kehitysvaihe ajoittuu vuosille 2020-2021 ja toteutusvaihe vuosille 2021-2024. Asemakaavojen valituksista johtuen osan 1 rakentamistöiden järjestystä tulee muuttaa. Rakennustöitä ei pystytä valtuuston hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti aloittamaan varikolla eikä Hallilan asemakaava-alueella. Raitiotien rakennustyö tulevat näkymään katukuvassa merkittävästi vuoden 2017 aikana. Raitiotieallianssin rakennustyöt ovat vuonna 2018 täysimittaisessa laajuudessa. Rakentamisvaihe aiheuttaa haittaa, jota lievennetään asianmukaisin liikennejärjestelyin ja ennakoivasti tiedottaen. Viestintä ja vuorovaikutus tehdään Raitiotieallianssin, raitiotien kehitysohjelman ja sidosryhmien yhteistyönä. Hankkeessa toimitaan jatkuvan parantamisen periaatteella. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Ville-Mikael Tuominen, Janne Salonen/Tampereen Raitiotie Oy, Asko Koskinen/Tampereen Raitiotie Oy, Taru Hurme, Mika Periviita, Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki, Elli Räsänen Liitteet 1 Raitiotien kehitysohjelma, esittelymateriaali

Tampere Pöytäkirja 5/2017 18 (35) 32 Smart Tampere -ohjelman tilannekatsaus TRE:2913/00.01.03/2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kehitysjohtaja Kari Kankaala, puh. 050 351 3020, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Smart Tampere -ohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Smart Tampere -ohjelma on ollut käynnissä reilu kolme kuukautta. Kaupunginhallitus päätti Smart Tampere -ohjelman valmistelun aloittamisesta 26.9.2016 ja kaupunginvaltuusto päätti ohjelmasta hyväksyessään vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelmasuunnitelman 31.1.2017. Kaupunginhallituksen hyväksymisen jälkeen keväällä 2017 ohjelmasuunnitelmaa on täydennetty kestävän kehityksen tavoitteilla. Digitalisaatio on keskeinen väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä kehitysohjelma. Sen tavoitteena on nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, helpottaa ihmisten arkea ja lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta. Ohjelma edistää kaupungin toimintojen digitalisaatiota ja kestäviä ratkaisuja mm. palveluissa, energian ja rakennusten käytössä, liikenteessä sekä uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittymisessä. Smart Tampere -ohjelmassa on kaksi rinnakkaista osaohjelmaa saman sateenvarjon alla: sisäinen, kaupungin toimintaa kehittävä digitalisaatio-ohjelma sekä ulkoinen, Tampereen seudun elinvoimaa kehittävä ekosysteemiohjelma. Kummassakin hyödynnetään palvelualueiden kanssa yhdessä priorisoituja kehityssuunnitelmia hyödyntäen mm. innovatiivisten hankintojen tiekarttaa. Ekosysteemiohjelma on jatkumoa aiempiin elinkeinopoliittisiin ohjelmiin Avoin Tampere ja Innovatiiviset kaupungit. Se on keskeinen väline valtion ja kaupungin välille solmittujen kasvu- ja MAL-sopimusten toteutuksessa ja toteuttaa kuuden kaupungin 6Aika-kehitysohjelmaa. Smart

Tampere Pöytäkirja 5/2017 19 (35) Tampere -ohjelma toimii aktiivisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Smart Tampere -ohjelma keskittyy erityisesti seuraaviin osaalueisiin: - älykäs teollisuus - älykäs hallinto ja osallistuminen - älykäs infrastruktuuri (energia, vesi, jätehuolto) - älykäs terveys ja hyvinvointi - älykäs koulutus, kulttuuri ja osaaminen - älykäs liikkuminen - älykäs rakentaminen Näitä kaikkia leikkaa viisi horisontaalista teemaa: kaupunkitason digitaaliset yhteydet, turvallisuus, analytiikka ja tekoäly, yhteisöllinen ja helppokäyttöinen käyttäjäkokemus sekä jo mainittu kestävä kehitys. Smart Tampere -ohjelmassa kehitetään ratkaisuja eri ongelmiin yhdessä eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Alustatalous luo uudenlaisen puitteen yhteisölliseen toimintaan myös yritysten kanssa ja uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan synnyttämiselle. Kaupunki avaa myös omia kehityshankkeitaan yhteiskehittämisen ja innovatiivisten hankintojen alustoiksi. Palvelualueiden kanssa on tehty ensimmäiset tiekartat palveluiden digitalisoimiseksi. Samoin teema-alueet ovat aloittaneet omien tiekarttojen tekemisen. Ensimmäiset yhteisölliset ratkaisujen määrittelytyöt useiden eri toimijoiden kanssa ovat lähteneet liikkeelle. Ohjelman toimintamallina on ekosysteemien kehittäminen valituissa teemoissa. Ensimmäiset organisoituneet teema-alueet ovat älykäs teollisuus, älykäs liikenne, älykäs terveys ja älykkäät yhteydet, joille kaikille on valittu teemajohtajat yrityksistä. Loput teema-alueet organisoituvat loppukevään aikana. Smart Tampere -ohjelmassa digiohjelman osalla on käynnistymässä ensimmäisessä vaiheessa noin kymmenen kärkikohdetta, joista jokaisen sisällä toteutetaan useita kokeiluita uusien toimintamallien toimivuuden todentamiseksi. Ekosysteemiohjelman osalta on valmistelussa toistakymmentä kehityshanketta eri ekosysteemin osapuolten kanssa. Kansainvälisiä kehityshankkeita on meneillään kourallinen, joissa ohjelma on keskeisesti mukana. Ohjelma on kontaktoinut noin sataa yritystä tavoitteena osallistuminen ekosysteemin toimintaan, eritasoinen yhteistyö ja osan kohdalla myös toimintojen sijoittuminen Tampereelle. Smart Tampere -ohjelman edistymistä mittaavia mittareita ollaan kehittämässä, ja kaupunki on vertaamassa itseään Smart Cities - vertailumittareilla toisiin kaupunkeihin. Digitalisaation hyödyntäminen laajalti kaupungin toiminnoissa ja toimintatapojen muutoksissa parantaa ja tehostaa kaupungin palveluita. Se kuitenkin edellyttää myös investointeja eri palvelualueilla. Smart Tampere -ohjelma hakee systemaattisesti ratkaisuja kaupungin tuottavuuden kasvuun. Ohjelmassa

Tampere Pöytäkirja 5/2017 20 (35) tehdään ratkaisuja mahdollistavia lähtöjä ja niitä validoidaan kokeiluilla ja piloteilla. Näistä onnistuneet suuret kokonaisuudet johtavat merkittäviin muutosohjelmiin, jotka tarvitsee jatkossa huomioida investointitarpeina talousarviokäsittelyssä ja investointiohjelmassa. Esimerkiksi Vantaan maankäytön digitalisoinnin muutosohjelma maksaa yli 10 milj. euroa; Tampereen kaupungilla on alkamassa vastaava muutostyö. Tällaisia muutoksia nousee jatkossa kaikilla palvelualueilla. Kunkin suuren muutoksen aloittamisen edellytys on luonnollisesti kannattava tuottoennuste tehtävälle investoinnille. Smart Tampere -ohjelman rahoitus on vuoden 2017 talousarviossa. Sisäisen digiohjelman rahoitus on järjestetty tietohallinnon budjetin sisällä hankintoja tehostamalla ohjaamalla osa laskeneista käyttötalouskuluista kehittämiseen. Vuodelle 2017 on varattu rahoitusta 2,4 milj. euroa ja tämä taso tulee säilyttää myös vuonna 2018. Smart Tampere -ekosysteemiohjelman budjetti on puolestaan vuonna 2017 1,5 milj. euroa. Vuonna 2018 tähän esitetään yhdistettäväksi päättyvän elinkeinopoliittisen ohjelman Avoin Tampere rahat noin 0,6 milj. euroa. Smart Tampere -ohjelman omistaa johtaja Teppo Rantanen. Digiosaohjelmakokonaisuuden omistaa tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, ja ohjelmapäällikkönä on Mia Vaelma. Ekosysteemiosaohjelmakokonaisuuden omistaa kehitysjohtaja Kari Kankaala, ja ohjelmajohtajana toimii Tero Blomqvist. Kokonaisuutta johtaa koordinaatioryhmä, johon kuuluvat palvelualueiden johtajat, osaohjelmien omistajat ja ohjelmajohtajat. Ryhmän puheenjohtaja on johtaja Teppo Rantanen. Osaohjelmilla on omat ohjausryhmänsä. Ekosysteemiohjelmalla on ulkopuolinen Advisory Board - seurantaryhmä. Tiedoksi Teppo Rantanen, Kari Kankaala, Tero Blomqvist, Mia Vaelma Liitteet 1 Smart Tampere, esitysmateriaali

Tampere Pöytäkirja 5/2017 21 (35) 33 Työllisyydenhoidon ohjelman ohjelmasuunnitelman hyväksyminen TRE:3210/14.05.00/2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Ohjelmajohtaja Regina Saari, puh. 050 346 9603, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Työllisyydenhoidon ohjelman ohjelmasuunnitelma vuosille 2017-2018 hyväksytään. Perustelut Kaupunginhallitukselta haetaan päätöstä työllisyydenhoidon ohjelmasuunnitelman hyväksymiseksi vuosille 2017-2018. Ohjelma perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 23.6.2016 tekemään päätökseen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisista kokeiluista. Tampereen kaupunki käynnistää työllisyydenhoidon kehitysohjelman vuosille 2017-2018. Kaupunginvaltuusto päätti ohjelmasta hyväksyessään vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Työllisyydenhoidon kokeilu on Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun ja Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan työllisyyspalvelujen yhteinen kehitysohjelma. Työllisyydenhoidon osalta tavoitteet on asetettu pidemmälle tulevaisuuteen. Vuosien 2017-2018 visio, missio ja hyötytavoitteet on kuitenkin suhteutettu ohjelmaajalle. Ohjelma käynnistää kehitystyön, joka jatkuu kokeilun jälkeen. Ohjelman kärki on uudenlaisten asiakaslähtöisten työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämisessä. Kokeilujen asiakaslähtöisyydellä ja toimintatapojen uudistamisella tavoitellaan nykyistä parempaa vaikuttavuutta työllisyydenhoidossa sekä haetaan kustannussäästöjä julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Ohjelman hyötytavoitteet on määritelty seudullisessa projektiryhmässä. Tampereen kaupungin osalta, vuoden 2019 alkaessa - Kokeilun kohderyhmään kuuluvien työttömien määrä kunnissa on vähentynyt vuoden 2016 vastaavasta.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 22 (35) - Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt kokeilun päättyessä kolme prosenttia vuoden 2016 vastaavasta. Laskelma ei huomioi muuttajia eikä uutta valumaa. - Ohjelman aikana on tehty asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia työllisyydenhoidon toimia ja saatu aikaan mitattavia tuloksia. - Osa palveluista on rakennettu kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin palvelualueiden sekä kumppaneiden kanssa yhteisiksi palveluiksi. - Koulutuspalvelujen tuottajien kanssa on rakennettu toimivia yhteistyömalleja, jolla on ehkäisty työttömyyttä ja varmistettu osaavan työvoiman saatavuutta. - Uusi seudullinen toimintamalli on rakennettu ja valmis käyttöönotettavaksi. - Kuntien työllisyyspalvelujen ydintehtävät on määritelty ja keskeiset ydinpalvelut on tuotteistettu. Hyötytavoitteiden pohjalta kokeilulle määritetään operatiiviset tavoitteet. Operatiiviset tavoitteet ovat mitattavia tavoitteita ja ne määritellään asiakas-, prosessi-, talous-, ja henkilöstönäkökulmasta. Operatiiviset tavoitteet ja mittarit otetaan käyttöön kaikissa kokeilukunnissa. Pirkanmaan alueella kokeilussa mukana olevat kunnat vastaavat kokeilualueella kokeilun aikana työ- ja elinkeinotoimistolle kuuluvien lakisääteisten julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kokeilun kohderyhmän työttömille työnhakijaasiakkaille osana kunnallisia työllisyydenhoidon palveluja ja palveluprosesseja. Lainsäädännöllisiin tehtäviin kuuluu kokeilun aikana työvoimapalvelujen osalta myös työllisyydenhoitoon liittyvä yritys- ja työnantajayhteistyö. Pirkanmaan kokeilualueen kuntien vastuulle siirtyy kokeilun alkaessa noin 22.000 työtöntä työnhakijaasiakasta. Näistä noin 15.000 asiakasta siirtyy Tampereen kaupungin vastuulle. Kokeiluun ei ole saatavilla erillistä rahoitusta. Kokeilun valmistelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman hyvä kustannusneutraalisuus esim. valtion toimijoiden sekä kokeilualueen kuntien kesken. Kokeilun kustannusneutraalisuus ei toteudu siltä osin, että Tampereen kaupunki ei saa asiakaspalveluun varattuja valtion tiloja kokeilun käyttöön Tampereella eikä tilojen kustannuksia kompensoida muulla tapaa. Myös lakisääteiset tietojärjestelmäratkaisut tuovat kustannuksia. Tilojen osalta on pyritty löytämään ratkaisuja, joiden avulla saadaan aikaan merkittäviä kustannussäätöjä lähivuosina. Tilaratkaisuissa haetaan erityisesti toiminnallista lisäarvoa kumppaneiden kanssa (esimerkiksi Tredu). Kokeilulla tavoitellaan säästöjä muun muassa Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuteen. Tavoite on, että Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt kokeilun päättyessä kolme prosenttia vuoden 2016 vastaavasta (31.12.2018). Laskelma ei huomioi Tampereelle muuttajia eikä mahdollista uutta valumaa. Kustannussäästö on - 966.582 euroa kokeilun ajalta. Jos tähän päästään, on vuoden 2018 arvio kokeilun lisäkustannuksista kustannusneutraali.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 23 (35) Työllisyydenhoidon ohjelman omistaa johtaja Teppo Rantanen. Ohjelman poliittinen ohjaus tulee Tampereen kaupunginhallitukselta. Koska kyseessä on seudullinen kokeilu, Tampereen kaupunki tekee kokeilua koskevat päätökset seutuhallitusta kuultuaan. Kehitysohjelman ohjausryhmänä toimii seutuhallitus. Kuntajohtajakokous käsittelee kokeiluun liittyviä asioita ennen seutuhallituksen kokousta. Kuntajohtajakokousta voidaan kokeiluun liittyviä asioita käsiteltäessä täydentää Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan yhteisellä edustajalla sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan TE-toimiston ja Kehakeskuksen edustajalla. Ohjelma raportoi seutuhallitukselle ja Tampereen kaupunginhallitukselle. Ohjelmalle nimetään lisäksi sparrausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii elinvoiman- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja ja jäseninä toimialan apulaispormestari, hyvinvoinnin palvelualueen johtaja, yritys- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja sekä ammatillisen koulutuksen johtaja. Työllisyydenhoidon ohjelman ohjelmajohtaja on Regina Saari. Ohjelmajohtaja toimii kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtajana sekä kokeilualueen projektiryhmän puheenjohtajana. Projektiryhmä on kuntajohtajakokouksen nimeämä valmisteluryhmä, joka asettaa kokeilulle operatiiviset tavoitteet ja seurantamittarit sekä valmistelee seudullista toimintamallia ja palveluja. Työllisyydenhoidon ohjelman viestinnästä laaditaan seudullinen viestintäsuunnitelma. Tiedoksi Teppo Rantanen, Regina Saari, Reija Linnamaa, Toni Kirmula Liitteet 1 Khsuko 18.4.2017 Työllisyydenhoidon ohjelma, ohjelmasuunnitelma 2017-2018 2 Khsuko 18.4.2017 Työllisyydenhoidon ohjelma, toimintasuunnitelma 3 Khsuko 18.4.2017 Työllisyydenhoidon ohjelma, lisäkustannukset 4 Khsuko 18.4.2017 Työllisyydenhoidon ohjelma, esitysmateriaali 5 Khsuko 18.4.2017 Työllisyydenhoidon ohjelma, riskikartoitus

Tampere Pöytäkirja 5/2017 24 (35) Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 34, 18.04.2017 Kaupunginhallitus, 39, 23.01.2017 Yhdyskuntalautakunta, 38, 07.02.2017 34 Kantakaupungin yleiskaava 2040 - Yleiskaavaehdotuksesta saatu palaute ja kaavaehdotuksen ratkaisut TRE:3662/10.02.03/2015 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 18.04.2017, 34 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, puh. 040 801 6917, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen Päätösehdotus oli Kaavaehdotus valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn. Kokouskäsittely Asian käsittelyn alkaessa kokoukseen saapuivat Taru Hurme, Pia Hastio, Aarne Raevaara, Amu Urhonen, Matti Höyssä, Hannele Strömberg, Anne Liimola ja Anne Tervo. Kalle Hyötynen saapui kokoukseen keskustelun aikana. Perustelut HANKKEEN KUVAUS Tampere laatii yleiskaavaa kantakaupungin alueelle. Yleiskaavassa päätetään maankäytön aluevarauksista ja liikenteen pääverkosta sekä fyysisestä julkisten palveluiden verkosta periaatetasolla. Yleiskaava osoittaa kasvun suunnat ja periaatteet uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen sekä liikenteen sovittamiseksi kantakaupunkiin nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Kaavan tavoitevuosi on 2040. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 15.2. 17.3.2013 välisenä aikana. Nähtävilläolon aikana kaavaehdotuksesta saatiin 71 mielipidettä ja 19 lausuntoa. Palautteen pohjalta yleiskaavaehdotukseen on tehty pieniä sisällöllisiä täsmennyksiä sekä teknisiä tarkistuksia. Kaavaehdotukseen tehtyjen tarkistusten vuoksi

Tampere Pöytäkirja 5/2017 25 (35) yleiskaavaehdotusta ei ole tarve asettaa uudelleen nähtäville. Palautteesta kootut tiivistelmät ja niihin laaditut vastineet on raportoitu erillisenä asiakirjana. Muistutuksissa esille nousseet kysymykset liittyvät mm. käyttötarkoitusalueiden ja strategisten kehittämisperiaatevyöhykkeiden rajauksiin kaavakartalla, liikenneverkon kehittämisperiaatteisiin ja liikenneverkon kehittämistä koskeviin selvityksiin, lähijunaliikenteen kehittämiseen, uusiin ja täydentyviin maankäyttöalueisiin, liitooravan huomioimiseen sekä Kauppi-Niihaman kehittämiseen. Lausuntojen keskeiset kysymykset liittyivät VAK-ratapihan käyttötarkoituksen muutokseen, Lielahti-Hiedanrannan kehittämisen periaatteeseen yleiskaavassa, Myllypuron Naturaaluetta koskeviin kokonaisvaikutusten arviointiin, lomaasuntoalueita koskevaan yleiskaavan ratkaisuun, itä-tampereen liikenneverkon kehittämistä koskevaan Viialan eritasoliittymä -selvitykseen, Lielahden seisakkeeseen, Turtolaa koskevaan yleiskaavan ratkaisuun, liito-oravan huomioimiseen sekä valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioimiseen. Kaavaehdotuksen palautetta koskeva, MRL 66 ja MRA 18 mukainen, viranomaisneuvottelu on pidetty 5.4.2017. Neuvotteluun osallistuivat keskeiset lausunnon antajat. Viranomaiset esittivät puheenvuoroissaan lausunnoissa esittämiään näkemyksiä, lausuntojen pohjalta kaavaan tehtyjä tarkistuksia ei pääosin pidetty riittävinä. Neuvottelussa sovittiin kaavakarttoihin tehtävistä tarkistuksista. Muutosten vuoksi kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Viranomaisneuvottelun muistio on liitetty kaava-asiakirjoihin. HANKKEEN PERUSTELUT Yleiskaavaehdotus perustuu pääosin valtuuston hyväksymiin yleiskaavan tavoitteisiin (KV 9.11.2015) sekä nähtävillä olleiden yleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen ratkaisuihin. Kantakaupungin yleiskaava 2040 on esitetty neljällä kartalla. Yleiskaava kumoaa voimaan tultuaan kantakaupungin alueella olevat yleis- ja osayleiskaavat lukuunottamatta keskustan strategista osayleiskaavaa. Maankäyttö ja liikennejärjestelmä sekä kantakaupunkia koskevat strategiset kehittämisperiaatteet on esitetty kartalla 1 - Yhdyskuntarakenne. Kartta 2 käsittää viherympäristöä ja - palveluita koskevat teemat, kartta 3 kulttuuriympäristöä koskevat teemat sekä kartta 4 kestävää vesitaloutta, ympäristöterveyttä sekä yhdyskuntateknistä huoltoa koskevat teemat. Kaavan selostuksessa on kuvattu kaavaratkaisun keskeisimmät periaatteet, kaavan vaikutukset, kaavan toteuttaminen sekä kaavatyön lähtökohdat ja kaavaprosessin eteneminen. Kaavaa varten on laadittu n. 30 erillistä selvitystä, lisäksi kaavan lähtöaineistona on käytetty kattavasti kaupungin laatimia muita kehittämisohjelmia ja suunnitelmia.

Tampere Pöytäkirja 5/2017 26 (35) Kaavaan on tehty tarkistuksia saadun palautteen pohjalta. Yhdyskuntarakenne -karttaa on tarkistettu RA- ja R-alueiden määräysten osalta, RA-aluemerkintä on poistettu kahdelta rakentamattomalta kiinteistöltä Kaukajärveltä Vehmaantien varresta. Liikennejärjestelmän osalta kaavakartalta on poistettu virheelliset Kehitettävä liittymä -merkinnät Kalevan puistotien päästä ja Viinikan liikenneympyrästä. Uusi henkilöliikenteen asema - määräykseen on lisätty tarkennus rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamisesta. Pyöräverkkoa on tarkistettu Kaukajärven, Koilliskeskuksen ja Vehmaisten kohdilla ja yhteydet on lisätty kaavakartalle. Pyöräverkkoon on lisätty Kangasala-Hervanta-Lempäälä -yhteys Kauhakorvenkadun ja Juvankadun kautta sekä yhteys Koilliskeskuksesta pohjoiseen Aitolahdentien kautta Teiskon suuntaan. Lahdenperänkadulle Lempääläntien ja Hatanpään valtatien väliin on lisätty pyörätieyhteys, joka liittyy Pyhäjärven rantareitille kehitettävänä virkistyspainotteisena pyöräilyreittinä. Kehitettävä katu - merkinnän näkyvyyttä kaavakartalla on parannettu. Virkistys, luonto ja vapaa-ajanpalvelut -kartalla olevat ohjeelliset virkistysyhteydet Härmälässä ja Lintulammella on tarkistettu. Kulttuuriympäristö-kartan kaavamääräystä Lailla tai sopimuksella suojeltu kohde (R1-6) on tarkistettu. Metsolan laivalaituri on lisätty kaavakartalle muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena. Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninenhuolto -karttaa on tarkistettu Kaupin sähköaseman sijainnin osalta sekä Pyynikin vesisäiliön kohdemerkintä on lisätty kartalle. Yleiskaavamerkinnöissä ja -määräyksissä ei käytetä käyttötarkoitusalueita kuvaavia kirjaintunnuksia. Lisäksi kaavakartoille on lisätty mittakaava lukuna. Kaavaselostusta on täydennetty yleiskaavan oikeusvaikutuksia kuvaavalla osuudella sekä kantakaupunkia koskevilla erityisillä valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla. Lisäksi kaavaselostuksen liitteen 5, Luettelo kiinteistöistä R- ja RAalueilla 06/2016, virheet ja epätäsmällisyydet on korjattu. Kulttuuriperintöä koskevaa vaikutusarviota on täydennetty Peltolammin, Santalahden Näsijärvi-hylyn, Turtolassa sijaitsevan historiallisen kylänpaikan, Epilänharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (Epilän ja Lielahden välille osoitettu liikenteen yhteystarve), järjestelyratapiha-alueen rakentamisen maisemallisten vaikutusten sekä Hiedanrannan rantamaiseman osalta. Viranomaisneuvottelun pohjalta kaavakarttoihin on tehty seuraavat tarkistukset: Turtolan C-aluetta ja Kalevan kaupan aluetta koskeva määräys muutetaan maakuntakaavan mukaisesti vähittäiskaupan enimmäismitoitukseksi

Tampere Pöytäkirja 5/2017 27 (35) Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutuksen vaiheistus lisätään c-2 -alueen määräykseen Keskustatoimintojen ja asumisen alueen määräyksiin lisätään: Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. Asumisen alueen määräykseen lisätään alueen varaaminen myös virkistys- ja suojaviheralueille Hiedanrantaa koskevaa pohjaveden suojelumääräystä tarkistetaan Lisäksi kaavaselostusta ja kaavaehdotuspalautteen vastineita täydennetään muutosten pohjalta. Kaavaluonnoksessa esitetyt ratkaisut pidetään ennallaan VAKratapiha-alueen, Myllypuron, Lielahti-Hiedanrannan, rantaalueita koskevan kaavaratkaisun, Turtolan, lähijunaseisakkeiden ja liito-oravaa koskevan kaavaratkaisun osalta. Myös yleiskaavaluonnoksessa ja -ehdotuksessa käytetty yleispiirteinen esitystapa pidetään ennallaan. Tiedoksi Taru Kuosmanen, Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Taru Hurme, Mika Periviita, Kaisu Anttonen, Milko Tietäväinen, Sisko Hiltunen, Ari Vandell, Eija Muttonen-Mattila, Anna Mustajoki, Elina Karppinen, Hanna Montonen, Pia Hastio Liitteet 1 Liite KH 18.4.2017 Kartta 1 - Yhdyskuntarakenne 2 Liite KH 18.4.2017 Kartta 2 - Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut 3 Liite KH 18.4.2017 Kartta 3 - Kulttuuriperintö 4 Liite KH 18.4.2017 Kartta 4 - Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto 5 Liite KH 18.4.2017 Selostus 6 Liite KH 18.4.2017 Palaute kaavaehdotuksesta ja laaditut vastineet Kaupunginhallitus, 23.01.2017, 39 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Yleiskaavan valmistelua jatketaan 23.1.2017 päivättyjen alustavien kaavaehdotuskarttojen pohjalta, joissa on huomioitu kaavaluonnoksesta saatu palaute ja niihin laaditut vastineet.