Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Samankaltaiset tiedostot
Agroekologinen symbioosi

Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti

Mitä luomu voi tarjota tavanomaiselle maataloudelle?

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Kiertotalous maataloudessa

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Ravinteiden kierrätys

POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Biotalouden ja kuluttajan näkökulma tulevaisuuden nautakarjatalouteen Jyri Aponen

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

R U K A. ratkaisijana

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Jätteestä liiketoimintaa? Kestävien liiketoimintamallien ja teollisen symbioosin näkökulmia

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

KIERTOTALOUS käytäntöön

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Älykäs ja ekologinen

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

- Potentiaalia innovaatioiksi

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Biobisnestä Pirkanmaalle

CASE BENELLA INNOTORI

Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Elintarviketalous 4.0

Kestävä kehitys ja kiertotalous

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Luomututkimuksen linjauksia. Sari Iivonen Mustiala

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Biotalouden globaalit näkymät

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Tekstiilien kiertotalouden haasteista ja onnistumisen edellytyksistä. Telaketju-hankkeen webinaari Jouko Heikkilä, VTT

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo Jukka Noponen

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Transkriptio:

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää

Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka kohteena on maatalouden ja ruokajärjestelmien ekologinen kestävyys 2. Tuotantotapa, jossa sovelletaan ekologisia menetelmiä. ( ekologinen imperatiivi ) 3. Yhteiskunnallinen liike, jossa ihmiset hakevat takaisin yhteyttä ruoan tuotantoon, ruokaturvaansa; ruokasuvereniteettia 2

Symbioosi Biologian termi, joka tarkoittaa (osapuolille hyödyllistä) yhteiseloa kotelosieni + kantasieni + levä 3

Teollinen ekologia ekosysteemit teollisten järjestelmien malleina ei jätettä, vain (kierrätettäviä) resursseja yhden toimijan sivuvirta on toisen toimijan raaka-ainevirta kehdosta kehtoon (form cradle to cradle) 4

yhteiskunnallinen järjestelmä luonto = "vara" ympäristö = luonto 5

yhteiskunnallisekologinen järjestelmä 6

Teollisen ekologian teoria (T.E. Graedel 1996, Annu. Rev. Energy Environ 21: 69 98, modifioitu) 1. Lineaarinen ainevirta: avoin järjestelmä Energiaa Rajattomasti materiaalisia resursseja Energiaa Rajallisesti materiaalisia resursseja Epäekologinen teollinen systeemi Esiekologinen teollinen systeemi Energiaa lämpönä Rajattomasti jätettä 2. Osittain kiertävä ainevirta: osittain suljettu järjestelmä 3. Kiertävä ainevirta: suljettu järjestelmä Energiaa lämpönä Rajallisesti jätettä Energiaa Ekoteollinen systeemi Energiaa lämpönä 7

Teolliset symbioosit Chertow, M.R. 2000. Annual Review of Energy and Environment 25: 313-317. yritykset ovat paikallisesti lähekkäin, vierivieressä materiaalikierto ja energiatehokkuus mahdollista maksimoida 8

Agroekologinen symbioosi teollisen symbioosin idea sovellettuna ruokajärjestelmään toimijoiden tasa-arvoinen suhde lineaarisesta järjestelmästä kierrättävään (sykliseen) keskittyneestä hajautettuun bulkista paikalliseen 9

elintarvikeketjumalli (food chain) korostaa ainevirtaa ja vaihdantaa keskittyneen agriteollisen ruokajärjestelmän malli Panostuotanto Panostuotanto Jalostus Panostuotanto Panostuotanto Kauppa Taloudet/ Kuluttaja Jätehuolto Jätehuolto Alkutuotanto Jätehuolto Jätehuolto kuljetus hävikki 10

ketjumalli ei problematisoi yksisuuntaisuuttaan Taloudet / Kuluttaja Kauppa Jalostus Alkutuotanto 11

Euroopan elintarvikesuppilo, keskittyneen lineaarisen järjestelmän tuote. (Poux et al. 2016. Transition scenarios to agroecology in Europe: relevance and challenges of a fundamental contribution to the EU debate on agriculture and environment, IDDRI & European Forum on Nature Conservation and Pastoralism. Fig. 3.)

Keskittynyt järjestelmä on vertikaalinen, mutta ruoan tuotanto on horisontaalista; pellot ovat maisemassa, ruoka on ekosysteeminen tuote. ruoalla on koti, ruoka-aineet ovat paikallisia - ruoan kautta muodostuu kokemus paikasta, joka on koti (-paikka)

paikallisen järjestelmän yhteisöllinen ainevirta- ja vaihdantamalli: "ruokakierto", (food cycle, circular food system) Taloudet / Kuluttaja Kauppa Alkutuotanto Jalostus 14

Miksi? 1. Ekologinen imperatiivi: ravinnekierrätys, bioenergia, kestävä tuotantokyky aito bio- ja kierrätystalouden malli aidossa biotaloussektorissa 2. Ruokaturva, huoltovarmuus ilmastonmuutoksen varjoon jäänyt megatrendi: ruokaturvan rapautuminen 3. Ruoan tuottajan myös teollisuuden - ahdinko hintamarginaali kasvaa: tuottavuuden kasvattamisen pakon ja tuottajahinnan jatkuvan laskemisen oravanpyörä 4. Maaseudun periferioituminen, 100 ha yksinäisyys symbioosit kerrannaisvaikutuksineen merkittävä maaseutuelinkeinojen mahdollisuus 5. Vastaus ruokakulttuuriseen tarpeeseen valistuneet kuluttajat hakevat suorempaa yhteyttä oman ruokansa tuotantoon 15

Visio: ruoan "glokalisaatio - paikallisten ruokajärjestelmien globaali verkosto ekologinen ja taloudellinen tehokkuus paikallisuus: lähiruoka, paikallinen ruoka paikallinen vastuu» vastuu ympäristöstä ja luonnonvaroista» sosiaalinen vastuu» "oma lusikka pois toisen riisikulhosta" kierrätys: ravinteet kiertoon, ei "jätteitä energiaomavaraisuus: bioenergia sopeutuvuus: "hajautettu ruokaturva" riskien hallinta: esim. ruokaepidemioiden riski 16

17

Kiitos. Kuva: tiedebasaari.wordpress.com 18