LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013

LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013 Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 25.9.2012

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 LAPIN RAKENNERAHASTOSTRATEGIA SEKÄ RAHOITTAJIEN TYÖNJAKO JA TAVOITTEET... 3 2 HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIEN ALUEELLINEN SOVELTAMINEN... 6 3 RAKENNERAHASTOJEN TAVOITTEET JA PAINOTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN... 6 3.1 EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO EAKR... 6 EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen... 6 EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 7 EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 7 EAKR Tekninen tuki... 8 3.2 EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO ESR ALUEELLINEN OSIO... 8 ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten sekä yrittäjyyden lisääminen... 8 ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy... 8 ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien... 9 ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 9 ESR Tekninen tuki... 9 4 YHTEENVETO VUODEN 2013 RAHOITUKSEN JAKAUTUMISESTA VIRANOMAISITTAIN... 10 5 ALLEKIRJOITUKSET... 12 LIITE 1 ESITYS EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA 2013... 13 LIITE 2 ARVIO ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA 2013... 14 LIITE 3 POHJOIS-SUOMEN EAKR-OHJELMAN 2007 2013 VALINTAKRITEERIT... 15 LIITE 6 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN 2007 2013 VALINTAPERUSTEET... 17 5.10.2012

Johdanto Maakunnan yhteistyöryhmä päättää vuosittain maakunnan aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentumisen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi yhteistyöryhmä yhteen sovittaa sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki rahoittajat allekirjoittavat. Ohjelmakauden päättymisestä johtuen asiakirja sisältää tällä erää vain vuoden 2013. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä: 1) arvio rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain, 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain, 3) arviot kohdassa 2 tarkoitettujen varojen keskeisistä tavoitteista, 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa, 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista sekä 6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Yhteistyöasiakirjan valmistelussa on huomioitu aluehallinnon uudistuksen rakenteelliset järjestelyt, joiden mukaisesti välittävinä toimieliminä toimivat maakunnan liitto, ELYkeskus ja liikennevirasto. Yhteistyöasiakirjassa esitetään kuitenkin jaettavien varojen indikatiiviset hallinnonaloittaiset jakaumat. Allekirjoittaneet osapuolet esittävät tässä yhteistyöasiakirjassa rakennerahastovarojen vuoden 2013 rahoitustarpeet hallinnonaloittain ja toimintalinjoittain. Lisäksi esitetään rakennerahastojen painotukset ja hallinnonalojen keskeiset tavoitteet. Yhteistyöasiakirja myös sisältää hankkeiden valintakriteerien alueellisen soveltamisen painotukset. Yhteistyöasiakirja 2013 on hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 25.9.2012. 5.10.2012 2

1 Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Rakennerahastovaroilla toteutetaan osaltaan Lapin maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytysten lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Erityisesti tavoitellaan nuorten ja osaajien poismuuton hillitsemistä ja tulomuuton lisäämistä. Palvelurakenne turvataan koko maakunnassa. Maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva elinkeinojen kasvua ja toimintaympäristöä edistävä kytkentä. Rahoituksessa huomioidaan myös saamelaisten asema ainoana EU-alueen alkuperäiskansana tukemalla saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä, osaamista, investointeja yms. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan ohjelman kokonaisvaltainen onnistuminen. Maakunnan vetovoimaa, saavutettavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät hankkeet ovat etusijalla. Rahoituksen ohjaamisessa painotetaan hankkeiden vipuvaikutusta, jolloin tavoitteena on saada aikaan aluetaloudelliselta vaikuttavuudeltaan järeitä alueellisia ja/tai klusterikohtaisia kehittämis- ja kasvuprosesseja. Rakennerahastohankkeet ovat luonteeltaan riskiä sietäviä, jolloin voidaan rahoittaa innovatiivisia uutta luovia hankkeita. Varoja ei suunnata toimenpiteisiin, joiden katsotaan olevan organisaatioiden perustoimintaa vailla selkeää kehittämiselementtiä. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta riittävän kriittisen massan rakentuminen on Lapissa erityisen haastavaa johtuen yritysten pienestä koosta ja alueen laajuudesta. Kehittämisessä painotetaan yritysten kiinnittymistä ja yhteistyötä klustereissa. Yritysryhmien kehittyminen alueen keskeisillä toimialoilla on edellytys kasvulle, jota haetaan pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Rakennerahastovarojen tehokkaan käytön edellytyksenä on hyvä koordinaatio, mikä edellyttää yhteistyötä, selkeitä rahoitusvastuita sekä EAKR- ja ESR -rahastojen tehokasta yhteensovittamista. Alla olevissa taulukoissa on esitetty rahoittajien päävastuut Lapissa. 5.10.2012 3

EAKR Lapin liitto TEM OKM / STM RAHOITTAJIEN PÄÄVASTUUT EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen - Matkailun imagomarkkinointi maakuntatasolla - Lappi-brändin kehitystyö - Lapin kärkitoimialojen yritysverkostojen ja klustereiden syntymisen, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistäminen ELY / E / TEM - Pk-yritysten investoinnit ja muut yritysten kehittämistoimenpiteet (liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen ja t&k). (Toimien kohteena alkavat ja toimivat kasvuhakuiset, erityisesti innovatiiviset yritykset) - Innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - Yritysverkostojen ja klustereiden - Tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen - Yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen sekä kansainvälistymisen edistäminen - yritysten toimitilainvestoinnit ELY / Ympäristö ja luonnonvarat TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen - Lapin kärkitoimialojen osaamiskeskittymien sekä prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden edistäminen - Kasvavien elinkeinojen perusinfrastruktuurin Sähköisen asioinnin edistäminen sekä sähköisten palveluiden - Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten verkostoitumisten ja kansainvälistymisen edistäminen ja tason nostaminen - Koulutussisältöjen ja rakenteiden uudistaminen - Opetusta ja t&k-toimintaa palvelevien oppimis-, tutkimus- ja testausympäristöjen - Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen palveluinnovaatioiden - Pk-yritysten innovaatioympäristöjen vahvistaminen (toimintaympäristöavustus) - Kuntien toimitilainvestoinnit pkyrityksille - Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukeminen, - Teknologian siirron edistäminen, - Innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, - Opetus- ja t&k -toimintaa tukevat kehittämisympäristöt (osana tutkimusprojektia), - Yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa - Yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen - elinkeinoelämälähtöinen julkinen tutkimus - Ympäristön hoitoon ja kunnostukseen liittyvän alueellisen yhteistyön tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen sekä ympäristöajattelun vahvistaminen - Ympäristöosaajien verkostoyhteistyön sekä tietokantojen hyödyntämisen edistäminen (mm. maankäytön suunnittelumenetelmien ) TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen - Matkailualueiden vetovoiman ja saavutettavuuden sekä kulttuuripalveluiden saatavuuden edistäminen ja toimintaympäristöjen - Kansalaisille suunnattujen sähköisten paveluiden ja niiden käyttöönotto - Vilkkaiden matkailuväylien, matkailukeskusten ja maaseutumatkailualueiden ympäristöjen parantamalla matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia - Matkailukeskusten maankäytön suunnittelun - Matkailullisesti hyödynnettävien luontokohteiden ja rakenteiden kunnostaminen ja sekä vesistöjen virkistyskäytön ja hoidon edistäminen - Maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen hoidon ja kunnostuksen tukeminen sekä taajama-alueiden vetovoimaa lisäävien toimien tukeminen - Lapin alueellisen jätehuoltosuunnitelman toteuttaminen esim. tukemalla 5.10.2012 4

ELY / Liikenne ja infrastruktuuri Finnvera Oyj - Korkotuetulla rahoituksella vaikutetaan työpaikkojen ja investointien syntymiseen. Tuella on suuri merkitys aloittavissa yrityksissä ja sukupolvenvaihdoksissa. - Korkotuetut takaukset mahdollistavat pankkien mukaantulon isoihin riskihankkeisiin. suurten matkailukeskusten jätehuollon järjestämistä - Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien toimien edistäminen - Lapin elinkeinokytkentäisen saavutettavuuden, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistäminen - Matkailureististöjen ja maanteiden risteämäkohtien turvallisuuden ja sujuvuuden edistäminen ESR ELY / E- vastuualue OKM:n hallinnonala RAHOITTAJIEN PÄÄVASTUUT ESR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 TL 2 TL 3 Työorganisaatioiden, Työllistymisen ja Työmarkkinoiden työssä olevan työmarkkinoilla pysymisen toimintaa edistävien työvoiman ja yritysten edistäminen sekä osaamis- ja sekä syrjäytymisen ehkäisy palvelujärjestelmien yrittäjyyden lisääminen - Yrittäjyyden edistäminen eri koulutustasoilla - Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työllisyyden ja osallisuuden edistäminenen - Aikuisten osaamisen työssäpysymisen varmistamiseksi. - Kysyntä- ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden ja uudenlaisten pavelujärjestelmien - Maakunnallisen aikuiskoulutusstrategian toimeenpano TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa ELY / E- vastuualue STM:n hallinnonala ELY / E- vastuualue TEM:n hallinnonala - Itse toteutettavat hankkeet - Työhyvinvointimallien ja työelämän tasaarvoistamisen pilotoinnit. - Seudullisten yrityspalveluiden, alkavien ja vakiinnuttamisvaiheessa olevien yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittymisen tukeminen n edistäminen - Venäjän kaupan edistäminen - Syrjäytymisvaarassa olevien vaikeastityöllistyvien ja vajaakuntoisten sekä nuorten työmarkkinoille pääsyä tukevan sosiaalisen kuntoutuksen - Lapin nuorisopoliittisen ohjelman toimeenpano - Välityömarkkinoiden palveluiden ja toimenpiteiden tuotekehitystyö sekä toimijaverkoston osaamisen - Maahanmuuttajien palveluprosessin verkostoyhteistyönä/li - Uudenlaisten toimintamallien sosiaalija terveysalan palvelujärjestelmään tavoitteena julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteisten toimintatapojen luominen - Yhteishankintakoulutuksen tunnettuuden lisääminen. - Yritysten osaamistarpeiden tunnistamisen sekä yritys- ja työnantajalähtöisten toimintamallien vahvistaminen ELY / E/ TEM:n hallinnonala - Ulkopuolisille rahoitettavat hankkeet - Työelämän laadun ja tuottavuuden - Työurien pidentäminen - Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistäminen - Hyvinvointi ja kulttuuripalveluiden sisältöjen sekä yrittäjyyden edistäminen - Rakenteellisen työttömyyden alentaminen - Nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen ohjausta, osaamista ja työelämään kiinnittymistä kehittämällä - Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian toimeenpano - Elinikäisen ohjauksen palveluiden - Työvoiman koulutustarpeiden, uusien liiketoiminta-alueiden ja rakennemuutosten ennakointi - Työperäisen maahanmuuton edistäminen - Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi 5.10.2012 5

2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahasto-ohjelmissa (EAKR ja ESR) esitettyjen hankkeiden valintakriteerien (liitteet 3 ja 4) lisäksi Lapissa painotetaan kaudella 2007-2013 seuraavia valintaperusteita: 1) hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin 2) hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen 3) hanke edistää kansainvälistymistä 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään kolmelle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. Toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuri-investoinneilla. EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k-toiminnan lisääminen pk-yrityksissä. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 1) Lapin teollisuusstrategian mukainen kehitystyö 2) Yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen yritysten investointi-, kehittämis-, kansainvälistymis- ja teknologiarahoituksella 3) Lapin kärkitoimialojen yritysverkostojen ja klustereiden syntymisen, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistäminen 4) Matkailun imagomarkkinointi ja Lappi-brändin kehitystyö 5) Kärkitoimialojen toimintaympäristöjen mm. matkailualueiden vetovoimaa lisäävillä toimenpiteillä 6) PK-yritysten ICT-osaamisen vahvistaminen ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen erityisesti matkailun, teollisuuden ja yrityspalveluiden toimialoilla 5.10.2012 6

EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä ja tutkimustoimintaa. Tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja vahvistaa osaamisrakenteita tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä oppimisympäristöjen osalta. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 1) Lapin kärkitoimialojen osaamiskeskittymien ja toimialojen kasvun vahvistaminen mm. kärkitoimialoja tukevilla tutkimuksilla, selvityksillä ja suunnitelmilla sekä perusrakenteen investoinneilla 2) Kärkitoimialojen prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden edistäminen 3) Lapin korkeakoulujen ja toisen asteen innovaatio- ja oppimisympäristöjen 4) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen sekä verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa 5) Sähköisen asioinnin edistäminen sekä sähköisten palveluiden sovellusten sekä hyvinvointialojen sähköiset palvelut 6) Ympäristöön liittyvät verkostot, tietokannat ja innovaatiot EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on lisätä alueellista vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 Toimintalinjan 3 ohjelmakehys on täynnä, joten tälle toimintalinjalle ei vuonna 2013 osoiteta uutta rahoitusta. Mikäli edellisten vuosien myöntövaltuutta on käytettävissä, rahoitus suunnataan seuraavasti: 1) Matkailu- ja taajama-alueiden vetovoimaa kehittävät hankkeet 2) Vesistöjen hoidon parantaminen ja virkistyskäytön sekä kalastusmatkailun edistäminen 3) Alueellisen jätehuoltosuunnitelman toteutus ja matkailukeskusten jätehuollon sekä yritysten ympäristöohjelmien laatiminen 4) Lapin maisema-alueiden ja kulttuuriympäristön suojelun, hoidon ja matkailukäytön edistäminen 5.10.2012 7

EAKR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman strategiana on kehittää valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin, edistää yrittäjyyttä sekä kehittää työorganisaatioiden toimintatapoja tuottavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Työllisyyttä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan, osaamistasoa nostetaan, ehkäistään rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä varaudutaan työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi toteutetaan aktiivisia maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden ja alueiden välisenä yhteistyönä. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden toimintakulttuuria sekä edistää yrittäjyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten kasvua, ja parantaa kilpailukykyä. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 1) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen 2) Työelämän laadun ja tuottavuuden 3) Seudullisten yrityspalveluiden osana Yritys Suomipalvelujärjestelmää sekä yritysten kehittämistoimenpiteiden rahoittaminen 4) Hyvinvointi- ja luovien alojen yrittäjyyden ja tuotekehityksen edistäminen 5) Yrittäjyyskasvatustoiminta ja nuorten yrittäjyyden edistäminen 6) Yritysten Venäjän kaupan osaamisen vahvistaminen ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria sekä ehkäistä syrjäytymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 1) Työelämälähtöisten koulutusmallien ja oppimisympäristöjen 2) Rakenteellisen ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen 5.10.2012 8

3) Nuorten työllistymisen parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 4) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 5) Nuorten koulutukseen pääsyn varmistaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamistasoa kohotetaan sekä panostetaan ennakointi- ja arviointitoimintaan. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 1) Työvoiman osaamistarpeiden, uusien liiketoiminta-alueiden ja rakennemuutosten ennakointi 2) TNO-palveluiden sekä elinikäisen ohjauksen palveluiden 3) Innovaatioympäristöjen, -verkostojen, -prosessien ja -palvelujärjestelmien vahvistaminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen 4) Vahvistetaan osaamista kärkitoimialoilla tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja koulutuksen keinoin 5) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen 6) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen sekä yhteistyön 7) Koulutuksen vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on tuottaa kansainvälisen yhteistyön kautta lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. Rahoituksen suuntaaminen vuonna 2013 1) Kansainvälisen yhteistyön tukeminen hyvien käytäntöjen levittämiseksi 2) Koulutuksen kansainvälinen 3) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin ESR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 5.10.2012 9

4 Yhteenveto vuoden 2013 rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain EAKR 2013 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Lapin liitto 0,300 0,253 0,500 0,753 ELY / E / TEM 1,300 0,600 0,728 1,328 Finnvera Oyj 0,000 Esitykset yhteensä 1,600 0,853 1,228 2,081 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Lapin liitto 4,930 3,001 1,660 4,661 ELY / E / TEM (sis. TEKES) 2,500 1,146 1,160 2,306 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 0,900 0,456 0,426 0,882 Esitykset yhteensä 8,330 4,603 3,246 7,849 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen ELY / E / TEM 0,000 0,000 0,000 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 0,000 0,000 0,000 0,000 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,000 0,000 0,000 0,000 Esitykset yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA EAKR-arviot 2013 yhteensä Lapin liitto 5,230 3,254 2,160 5,414 ELY / E / TEM 3,800 1,746 1,888 3,634 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 0,900 0,456 0,426 0,882 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,000 0,000 0,000 0,000 Finnvera Oyj 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 9,930 5,456 4,474 9,930 Raami 9,930 5,456 4,474 5.10.2012 10

ESR 2013 EU VALTIO KUNTA VALTIO+ KUNTA milj. euroa TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten sekä yrittäjyyden lisääminen ELY / TEM 0,640 0,360 0,272 1,272 ELY /OKM 0,114 0,064 0,053 0,231 ELY /STM 0,000 0,000 0,000 0,000 Esitykset yhteensä 0,754 0,424 0,325 1,503 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisenedistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ELY / TEM 0,626 0,365 0,459 1,450 ELY /OKM 0,000 0,000 0,000 0,000 ELY /STM 0,000 0,000 0,000 0,000 Esitykset yhteensä 0,626 0,365 0,459 1,450 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien ELY / TEM 0,282 0,159 0,202 0,361 ELY /OKM 0,860 0,485 0,668 1,153 ELY /STM 0,081 0,046 0,052 0,098 Esitykset yhteensä 1,223 0,690 0,922 1,612 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa ELY / TEM 0,090 0,050 0,030 0,170 ELY /OKM 0,000 0,000 0,000 ELY /STM 0,000 0,000 0,000 Esitykset yhteensä 0,090 0,050 0,030 0,170 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KU NTA milj. euroa ESR-arviot 2013 yhteensä ELY / TEM 1,638 0,934 0,963 1,897 ELY /OKM 0,974 0,549 0,721 1,270 ELY /STM 0,081 0,046 0,052 0,098 Yhteensä 2,693 1,529 1,736 3,265 Raami 2,693 1,529 1,736 5.10.2012 11

5 Allekirjoitukset Rovaniemellä./. Rovaniemellä./ Raimo Holster Lapin liitto Pirkko Saarela Lapin ELY-keskus Rovaniemellä./ Rovaniemellä./ Kari Tuominen Finnvera Hannes Manninen Lapin liitto, Yhteistyöryhmän puheenjohtaja 5.10.2012 12

Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2013 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013 Liite 1 VUOSI: 2013 OHJELMA: P-S EAKR MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liiken Maa- TOIMIELIN ELY virasto kunta Finnvera Oyj HALLINNONALA TEM YM MMM LVM TEM OPM STM Pääomasijoitus * Laina ja takaus ** Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 2,628 0,000 0,000 0,000 1,053 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,681 EAKR 1,300 0,300 1,600 VALTIO 0,600 0,253 0,853 Kuntarahoitus 0,728 0,500 1,228 Muu julkinen 0,000 TL 2 4,806 1,782 0,000 0,000 3,900 5,691 0,000 0,000 0,000 0,000 16,179 EAKR 2,500 0,900 2,130 2,800 8,330 VALTIO 1,146 0,456 0,910 2,091 4,603 Kuntarahoitus 1,160 0,426 0,860 0,800 3,246 Muu julkinen 0,000 TL 3 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 7,434 1,782 0,000 0,000 4,953 5,691 0,000 0,000 0,000 0,000 19,860 19,860 EAKR 3,800 0,900 0,000 0,000 2,430 2,800 0,000 0,000 0,000 0,000 9,930 9,930 VALTIO 1,746 0,456 0,000 0,000 1,163 2,091 0,000 0,000 0,000 0,000 5,456 5,456 Kuntarahoitus 1,888 0,426 0,000 0,000 1,360 0,800 0,000 0,000 0,000 0,000 4,474 4,474 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Valtio on leikannut rahoitusosuuttaan vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 9,748 milj. ja tämä vaje edellytetään katettavan kunta ja muulla julkisella rahalla. Aikaisempien vuosien varhaistukset sekä nykyinen taloustilanne huomioiden on puuttuvan rahoituksen kartuttaminen on erittäin haastavaa. Rahoittajien uusista toimenpiteistä huolimatta lähes kymmenen miljoonan vajeen kattaminen saattaa jäädä osin vajaaksi. 5.10.2012

Liite 2 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2013 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2013 TALOUSARVION VALMISTELUA VARTEN VUOSI: 2013 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue ELY: MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 38 % 1,272 0,231 1,503 ESR 0,640 0,114 0,754 VALTIO 0,360 0,064 0,424 Kuntarahoitus 0,272 0,05 0,325 Muu julkinen - TL 2 YHT / 24 % 1,450 0,00 0,00 1,450 ESR 0,626 0,00 0,00 0,626 VALTIO 0,365 0,00 0,00 0,365 Kuntarahoitus 0,459 0,00 0,00 0,459 Muu julkinen - TL 3 YHT / 34 % 0,643 2,013 0,179 2,835 ESR 0,282 0,860 0,081 1,223 VALTIO 0,159 0,485 0,046 0,690 Kuntarahoitus 0,202 0,668 0,052 0,922 Muu julkinen - TL 4 YHT / 4 % 0,170 0,00 0,170 ESR 0,090 0,090 VALTIO 0,050 0,050 Kuntarahoitus 0,030 0,030 Muu julkinen - TL:t YHTEENSÄ 3,535 2,244 0,179 5,958 5,958 ESR 1,638 0,974 0,081 2,693 2,693 VALTIO 0,934 0,549 0,046 1,529 1,529 Kuntarahoitus 0,963 0,721 0,052 1,736 1,736 Muu julkinen 0 Hallinnonalojen rahoitusosuudet vuonna 2013 Pohjois-Suomen osiossa, perustuu valtioneuvoston päätökseen 1.2.2007. TEM OPM Yht ESR, miljoonaa euroa 0,000 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 0,000 0,000 0,000 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta. Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 50 % ESR:stä ja 50 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 %. Vähennykset on laskettu peruskehyksestä ilman ennakkobudjetoitua 40 % osuutta. Kulmaluvuissa ESR ja valtio on huomioitu vähennyksenä ennakkobudjetoinnin 40 % osuus. Kuntaraha on laskettu peruskehyksestä. 5.10.2012

Liite 3 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman 2007 2013 valintakriteerit Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman yhteiset hankevalintakriteerit on hyväksytty EAKRseurantakomiteassa, joista ao. kriteerit ovat lappilaiseen käyttöön stilisoidut versiot. Yleiset hankevalintakriteerit, jotka jokaisen hankkeen tulee täyttää 1) Hanke on ohjelman mukainen 2) Hanke tukee yhteistyöasiakirjassa nimettyjä maakunnallisia painopisteitä 3) Hanke on toteuttamiskelpoinen - toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen myönnettävään tukeen - toteuttajalla on taloudelliset ja taidolliset edellytykset ja resurssit toteuttaa hanke - hankkeen rahoitussuunnitelma on realistinen 4) Hanke on toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas - hankkeen kustannukset ovat kohtuullisia - hankeaika ja kustannukset ovat tasapainossa 5) Hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen - hanke ei vaaranna ympäristön hyvinvointia - hanke tukee ihmisen yhdenvertaisuutta ja/tai kulttuurien säilymistä - hanke tukee taloudellista kasvua luonnonvaroja säästäen Muut hankevalintaa ohjaavat kriteerit Hanke on keskeinen osa laajempaa hankekokonaisuutta, tukee hankekokonaisuutta tai on suuralueyhteistyötä edistävä/ylimaakunnallinen Maakuntakohtaiset valintakriteerit 1) Hanke on haun teemojen mukainen 2) Hanke edistää jonkin alueellisen ohjelman / strategian toteuttamista 3) Maakunnan erityispainotukset 2007 2013 - Hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin - Hanke edistää kansainvälistymistä - Hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen Hankkeen sisällöllinen arviointi 1) Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen 2) Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi 3) Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta 4) Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin 5) Hankkeessa kehitetään tai kokeillaan uusia toimintamalleja/menetelmiä/lähestymistapoja 6) Hankkeen pysyviä vaikutuksia on arvioitu riittävässä määrin 7) Hankkeen tuloksilla on laajempaa hyötyä / hankkeen tulokset ovat levitettävissä Edellisten, kaikille hankkeille yhteisten valintakriteerien lisäksi jokaisella toimintalinjalla on omat kriteerinsä: Toimintalinja 1; Yritystoiminnan edistäminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee yritysten kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Luo uutta yritystoimintaa 5.10.2012 15

5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yrityksen kasvua 7) Edistää yritysten verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Edistää innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista 9) Lisää t&k toimintaa pk-yrityksissä 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Edistää saamelaisten yritystoimintaa 14) Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittämistä 15) Edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä 16) Edistää yritysten liiketoimintojen uusiutumista ja vahvistumista 17) Edistää yritystukipalvelujen käytön lisäämistä ja helpottamista 18) Lisää ekotehokkuutta yrityksissä 19) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 2; Innovaatiotoiminnan ja verkostoituisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee alueellisen kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Tukee uusien yritysten luomista tai yrityshautomotoimintaa 5) Tukee innovaatioita edistävää kansainvälistä toimintaa 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää yritysten, yrityspuistojen, oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, osaamiskeskusten ja/tai -keskittymien kehittämistä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti 8) Parantaa alueen innovaatioympäristöä 9) Edistää t&k toimintaa yrityksissä, koulutus- ja tutkimuslaitoksissa 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Vahvistaa saamelaisten osaamiseen, koulutukseen ja perinteeseen liittyvää kehittämistä 14) Tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöön otossa /edistää teknologioiden siirtoa 15) Kehittää tulevien teknologioiden ennakointia 16) Luo ja kehittää opetus ja t&k -toimintaa tukevia kehittämisympäristöjä sekä yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja 17) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 3; Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Projekti on innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä ja uudistumista edistävä 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Edistää uuden yritystoiminnan syntymistä 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Projekti vahvistaa innovaatiojärjestelmiä 9) Edistää t&k toimintaa 10) Edistää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä 11) Lisää alueen vetovoimaa 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota 5.10.2012 16

Erityispainotukset 13) Parantaa saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää toimintaympäristöä 14) Edistää elinkeinoelämän edellyttämien liikenneyhteyksien ja -palvelujen / logistiikkajärjestelmien ja -palvelujen kehittämistä 15) Tukee matkailun toimintaympäristöä kehittäviä investointeja / tapahtumia ja/tai edistää alueen helppoa matkailullista saavutettavuutta / matkailun ympärivuotisuutta / edistää houkuttelevien, korkeatasoisten ja viihtyisien taajama- ja matkailuympäristöjen kehittämistä 16) Edistää tietoliikenneyhteyksien, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden tarjontaa ja niiden korkeaa käyttöastetta/ tukee modernien verkostoitumista edistävien ympäristöjen kehittämistä 17) Edistää puhtaan ja monimuotoisen luonnonympäristön säilymistä ja/tai parantaa kulttuuriympäristön tilaa /edistää ympäristöriskien ehkäisemistä ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittämistä 18) Edistää kestävän kehityksen mukaisten energiatehokkaiden rakenteiden ja toimintatapojen ja/tai yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien kehittämistä / edistää uusiutuvan energian teollisen tuotannon ja/tai energianhallintajärjestelmien kehittämistä 19) Hanke on ympäristömyönteinen Liite 6 Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007 2013 valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Hanke sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt. - Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. 5.10.2012 17

A. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hanke ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien : 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi. 5.10.2012 18

2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Hankkeen työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet rahoituksen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella. 5.10.2012 19