Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017
Esityksen sisältö 1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata? 2) Kokonaiseläke keskimäärin, lyhyt yhteenveto - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin 3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus 2
Kokonaiskatsauksia eläkeläisten toimeentulosta 1) Eläkeläisten toimeentulo 1990-luvulla, julkaisu 2003 2) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Kehitys vuosina 1990 2005, julkaisu 2006 3) Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000 2010, julkaisu 2011 4) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015, julkaisu 2017 Kuivalainen, Rantala, Ahonen, Kuitto ja Palomäki (toim.) Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017
Eläkepolitiikan tavoitteet ja rajoitteet Tavoite: Toimeentulo - Aikaisemman kulutustason säilyttäminen kohtuullisena - Köyhyyden torjuminen Rajoite: Eläkejärjestelmän kestävä rahoitus - Eläkemenot
Miten mitata eläkeläisten toimeentuloa? Eläketaso Käytettävissä oleva tulo Kulutus Koettu toimeentulo Eläkkeensaajien toimeentulo suhteessa muihin väestöryhmiin Tulojen muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä ja eläkeaikana Köyhyys/pienituloisuus yhtä vastausta ei ole. määritelmillä on merkitystä.
Eläke vs. käytettävissä oleva tulo Kokonaiseläke - Oma työeläke - Oma kansaneläke - Takuueläke - Perhe-eläke Pienituloisuus Kansaneläke, Takuueläke Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo - Eläkkeet - Muut omat tulot - Perheen muiden jäsenten tulot - Perherakenne ja -koko - Yhdessä asumisen etu Pienituloisuus Pienituloisuusaste (köyhyysriski) Julkisessa keskustelussa nämä kaksi tulokäsitettä usein sekoittuvat!
Oma tulo vs. perheen tulo? Esimerkki. Kolme työkaveria, sama palkka ja sama työ. Onko työkavereiden toimeentulo sama, kun i) Ensimmäinen asuu kahden työssä käyvän puolison kanssa, ii) Toinen on yhden lapsen yksinhuoltaja ja iii) Kolmas asuu yksin? - Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon tavoite on yhdenmukaistaa erilaisten perheiden toimeentulo. -> Toimeentulon ja tulonjaon kannalta käytettävissä oleva tulo on tärkeä. -> Työelämän tasa-arvon kannalta palkka on tärkeä.
Esityksen sisältö 1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata? 2) Kokonaiseläke keskimäärin - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin 3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus 8
Eläkkeistä tullut merkittävä toimeentulon lähde 1995 2015 Eläkeläiset 1,1 milj. 1,4 milj. Vanhuuseläkkeellä olevat 800 000 1,2 milj. Vain työeläkettä saavat 1996 77 000 845 000
Eläkeläisten määrä ja rakenne vuosina 1995, 2005 ja 2015 eläkkeelle siirtymisvuoden mukaan. 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 482267 644229 Vuosina 2006-2015 eläkkeelle siirtyneet Vuosina 1996-2005 eläkkeelle siirtyneet 400000 400755 Vuonna 1995 eläkettä saaneet 200000 0 1128527 715505 378715 1995 2005 2015 10
Kokonaiseläke 1995 2015, keskiarvo ja mediaani, vuoden 2015 rahassa. /kk. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Keskieläke mediaanieläke 0 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 1614 1383 Kokonaiseläke noussut 20 vuodessa keskimäärin kolmanneksen Eläketason noususta valtaosa johtuu eläkeläisten rakenteen muuttumisesta. Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri. Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta. Vuodesta 2011 alkaen kansaneläke sisältää takuueläkkeen osuuden. 11
Keskimääräinen kokonaiseläkkeen suhde keskiansioon 1995 2015, keskiarvo ja mediaani, %. 100 90 keskiarvo eläke/ansio 80 70 mediaani eläke/ansio 60 50 40 30 20 10 0 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Keskimääräinen kokonaiseläke 50 prosenttia ansiosta Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri. 12
Miesten ja naisten välinen eläke-ero kaventunut Keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso ja rakenne sukupuolen mukaan 1995 2015. Työeläke noussut naisilla 112 %, miehillä 58 % 1 Oma kansaneläke + rintamalisät + lapsikorotukset. Sisältää vuosina 1995 2007 eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuudet. Sisältää vuodesta 2011 alkaen takuueläkkeen osuuden. 2 Oma työeläke. Sisältää myös SOLITA-omaeläkkeen osuuden. 13
Vuonna 1995 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden (koko ajan seurannassa olleet!!) keskimääräinen kokonaiseläke vuoteen 2015 saakka, vuoden 2015 rahassa. 1600 1516 1500 1400 1300 1200 1100 1250 1995 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläke noussut noin 20 %:lla 1000 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.
Esityksen sisältö 1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata? 2) Kokonaiseläke keskimäärin - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin 3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus 15
Miten ihmisten toimeentulo muodostuu? Tässä toimeentulo = kotitalouden käytettävissä oleva ekvivalenttitulo Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot maksetut tulonsiirrot) Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo (ekvivalenttitulo) = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut aikuiset painon 0,5 ja lapset (0-13 vuotta) painon 0,3.
Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo 1995 2014 eräissä väestöryhmissä, vuoden 2014 rahassa, keskiarvo /v 40 000 35 000 30 000 25 000 27 700 20 000 18 700 15 000 10 000 5 000 Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 17
Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo (keskiarvo) suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön 1995 2014, % % 100 95 90 85 80 75 70 93 % 81 % 92 % 78 % 65 Eläkeläiset / Kaikki kotitaloudet Eläkeläiset / Työssäkäyvät 60 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 18
Eläkeläisten ja työssäkäyvien ekvivalenttitulo, keskiarvo ja mediaani 1995 2014, euroa vuodessa 2014 rahassa /v. Eläkeläiset 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1995 2000 2005 2010 /v. Työssäkäyvät 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1995 2000 2005 2010 Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani 19
Eläkeläisten ekvivalenttitulo, Keskiarvon ja mediaanin suhde työssäkäyvien vastaaviin 1995 2014, % 100 % 95 90 85 80 75 70 65 60 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Keskiarvo Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Mediaani 20
Eläkeläisten tulojen jakautuminen
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen vuonna 2014, eläkeläiset, koko väestö ja koko väestön mediaani. 12 % Mediaani (=27 150 /v.) 10 8 6 4 Eläkeläisistä 62 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella 2 0 0 20000 40000 60000 80000 Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset 22
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014 % 12 10 8 6 4 2 0 Mediaani (=27 150 /v.) 0 20000 40000 60000 80000 Kaikki Eläkeläiset Euroa/vuosi Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat Ammatissa toimivista 32 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella Ammatissa toimimattomista (työttömät, opiskelijat ym.) 75 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella 23
Eläkeläisten bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 1995, 2004 ja 2014 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, euroa vuodessa 24
Eläkeläisten pienituloisuus
Pienitulosten lukumäärät ja pienituloisuusasteet eri tulokäsitteillä ja pienituloisuusrajoilla vuonna 2014 Pienituloisuusraja prosenttia mediaanitulosta 50 % 60 % Käytettävissä oleva tulo Lukumäärä (ml. laskennallinen asuntotulo) Eläkeläiset 53 000 170 000 Koko väestö 356 000 726 000 Pienituloisuusaste Eläkeläiset 4,0 % 12,8 % Koko väestö 6,6 % 13,5 % Käytettävissä oleva tulo Lukumäärä (pl. laskennallinen asuntotulo) Eläkeläiset 44 000 202 000 Koko väestö 293 000 678 000 Pienituloisuusaste Eläkeläiset 3,3 % 15,3 % Koko väestö 5,4 % 12,6 % Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon tietokantataulut 26
Väestöosuus, % Eläkeläisten käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen vuonna 2014 ja koko väestön mediaaneista lasketut pienituloisuusrajat 60%:a ja 50%:a. 12 50 % 60 % 10 8 6 4 2 0 Euroa/vuosi 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 27
Pienituloisuusaste (%) 1995 2014 eräissä väestöryhmissä, pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Kaikki 28
Eläkeläisten ja koko väestön pienituloisuus asteet vuosina 1995 2014. Pienituloisuusraja 50 ja 60 prosenttia mediaanitulosta. 29
Eläkeläisryhmien pienituloisuusasteita Pienituloisuusaste (60 %) 1995 2004 2014 Kaikki eläkeläiset, % 7 13 13 Sukupuoli Miehet 5 11 11 Naiset 7 14 14 Ikä 18 54 10 24 34 55 64 4 10 16 65 74 5 9 8 75+ 10 17 15 Perhekoko Yksin asuvat 13 26 27 Perheelliset 3 5 3 Yksin asuvat 18 54 25 44 59 55 64 12 26 37 65 74 10 21 19 75+ 15 27 25 Yksin asuvat 75+ Miehet 14 16 20 Naiset 15 29 27 Pienituloisia yht. lkm. 72 000 148 000 170 000 Pienituloisuus aste korkein nuorilla ja yksinasuvilla Määrällisesti suurin pienituloisten ryhmä 75 vuotta täyttäneet 30
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Osuus pienituloisista Pienituloisten jakautuminen eri sosioekonomisiin luokkiin: pienituloisuusraja 60 % mediaanitulosta. 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 19% 23% 0,3 0,2 0,1 0 Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Opiskelijat Pitkäaikaistyöttömät Muut Alle 18-vuotiaat Eläkeläiset Lähde: Marja Riihelä / VATT 31
Yhteenveto 1) Kehitys keskimäärin 1995-2014 - Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo on selvästi noussut. - Suhteessa työssäkäyviin ekvivalenttitulo on vaihdellut 70-80 %:n välissä. 2) Tulojen jakautuminen - Eläkeläisistä 62 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella ja 38 % yläpuolella. - Eläkeläisten tulojen jakautuminen tasaisempaa kuin koko väestössä keskimäärin. 3) Pienituloisuus - Eläkeläisten pienituloisuusasteen taso ja kehitys suunnilleen sama kuin koko väestössä. - Yksin asuvien ja alle 55-vuotiaiden eläkeläisten pienituloisuusaste on korkea. - Määrällisesti merkittävä ryhmä on yksin asuvat 75-vuotiaat naiset. - Eläkeläisten pienituloisuusaste on herkkä määritelmille.
Esityksen pääasialliset lähteet: Luku 2: Eläkeläisten määrän ja rakenteen kehitys, Kuivalainen & Rantala & Nyman & Lampi. Luku 3: Eläkkeiden reaalinen kehitys, Rantala & Kuivalainen & Nyman & Lampi Luku 4: Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo, Rantala & Riihelä. Teoksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Kuivalainen, Rantala, Ahonen, Kuitto ja Palomäki (toim.) Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017 Aineistot: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineisto
Kiitos juha.rantala@etk.fi
Blogeja: Juha Rantala: http://www.etk.fi/vieko-nykyindeksi-elakelaisia-koyhyyteen/ (22.09.2016) Kati Ahonen http://www.etk.fi/asuntotulo-lisaa-kulutusmahdollisuuksia/ (19.1.2017) Kati Kuitto http://www.etk.fi/suomalaiselakelaisilla-vahantoimeentulovaikeuksia-verrattuna-muihin-eu-maihin/ (1.2.2017) Susan Kuivalainen http://www.etk.fi/elakelaisten-toimeentulosta-keskiarvonmediaanin-valossa/ (6.2.2017) Kati Kuitto http://www.etk.fi/divided-europe-of-pensioners-economic-welfare/ (8.2.2017) Liisa-Maria Palomäki http://www.etk.fi/omakohtaiset-kokemuksettaydentavat-kuvaa-elakelaisten-toimeentulosta/ (28.2.2017) Susan Kuivalainen http://www.etk.fi/pienta-elaketta-saava-ei-ole-yhta-kuinkoyha-elakelainen-kolme-faktaa-pienituloisuudesta/ (6.3.2017) Juha Rantala http://www.etk.fi/vaimonko-rahoilla-tassa-eletaan/ (17.3.2017) Juha Rantala, Kati Ahonen Mitä tarkoittaa köyhyysriski. Työeläkelehti 1/2017 https://www.julkari.fi/handle/10024/129006