TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2014

1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2014

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN... 4 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY... 5 3.1 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA... 5 3.2 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS... 6 3.4 PÄÄTÖS... 7 3.5 PÄÄTÖSTEN OIKAISEMINEN... 7 3.6 TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS... 8 3.7 MUUTOKSENHAKU... 8 4 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 8 4.1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN... 8 4.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA... 9 5 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN...10 5.1 ANSIO- JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT... 10 5.1.1 Työttömyysturva...11 5.1.2 Veronpalautukset ja jäännösverot...11 5.1.3 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot...11 5.1.4 Varat...12 5.2 TULOJA JOITA EI LASKELMASSA OTETA HUOMIOON... 12 5.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN... 13 5.4 ERITYISIÄ MENOJA JOITA EI TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOIDA:... 13 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT...14 6.1 PERUSOSA 1.1.2014 LUKIEN, JOKA ON NORMITETTU (TOTUL 7 A JA 9 ).... 14 6.2 ALENNETTU PERUSOSA... 15 6.3 MUUT PERUSMENOT... 17 6.4 ASUMISMENOT... 17 6.6 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHOITOMENOT... 20 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT...22 7.1 PÄIVÄHOITOMENOT JA ILTAPÄIVÄKERHON MAKSUT... 23 7.2 LASTENVAUNUT JA RATTAAT SEKÄ LASTEN SÄNKY... 23 7.3 LASTEN LUONAPITO... 24 7.4 LASTEN HARRASTUSMENOT... 24

3 7.5 HUONEKALUT JA KODINKONEET... 24 7.6 MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT... 25 7.7 VUOKRAVAKUUS... 25 7.8 MUUTTOKUSTANNUKSET... 25 7.9 ROMANIVAATETUS... 26 7.10 HAUTAJAISKUSTANNUKSET... 26 7.11 OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET... 27 7.12 PASSI, HENKILÖLLISYYSTODISTUS JA KANSALAISUUSHAKEMUS... 27 7.13 ERITYISRUOKAVALIO... 28 7.14 EDUNVALVONTAPALKKIO... 28 7.15 AUTON KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT KULUT... 28 7.16 KÄYTTÖVARAT... 28 7.17 LAINOJEN LYHENNYKSET, KULUTUSLUOTOT JA OSAMAKSUVELAT... 28 7.18 SAKOT JA ULOSMITTAUS... 29 8 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET...29 8.1 OPISKELIJAT... 29 8.2 YRITTÄJÄT... 31 8.3 VANKEUSAIKA... 31 8.4 ASEVELVOLLISET... 32 9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...32 10. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL 19-23 )...33 10.1 PERINTÄ, KUN TOIMEENTULOTUKI ON PERUSTUNUT EREHDYTTÄVIIN TIETOIHIN... 33

4 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuen myöntämisperusteet pohjautuvat: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 30.1.1998/66. Sosiaali- ja terveysministeriön Opas 2013:4 toimeentulotukilain soveltajille ei ole kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa. Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/22.9.2000 Hallintolaki 434/6.6.2003, jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset. Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) Laki lapsen elatuksesta (704/1975) ja avioliittolaki (234/1929), jossa säädetään puolison, alaikäisten lasten ja ottolasten elatuksesta. Sosiaalihuoltolaki 710/17.9.1982, jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 30.12.2010/1386 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 SOVELTAMISOHJEET ON TEHTY HELPOTTAMAAN YKSILÖKOHTAISTA HARKINTAA JA LISÄÄMÄÄN HAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUTTA. SISÄIS IÄ SOVELTAMISOHJEITA EI VOIDA KÄYTTÄÄ PÄÄTÖKSEN PERUSTEENA, VAAN PÄÄTÖS ON PERUSTELTAVA AINA LAIN TAI ASETUKSEN ASIANOMAIS ILLA KOHDILLA 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa lais-

5 sa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki, eläke) hakemista. Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakenut ansiotyöstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle, päätoimisesti toimeentulotukea tulisi myöntää vain yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella. Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TotuL 14 ). Post Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevien asiakkaiden toimeentulotuen tarve on selvitettävä oleskelu olosuhteiden perusteella. Poste Restante osoite ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Asiakkaan tulee antaa kahden viikon aikana selvitys vakinaisesta oleskelusta kunnassa, sekä velvoittaa heitä antamaan selvitys tosiasiallisesta oleskeluosoitteesta. Tilapäinen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan tai tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen jälkeen. 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY 3.1 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (TotuL 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimeentulotukea on haettu. Jos kuitenkin toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normi-laskelma siitä alkaen, esim. armeijaan tai vankilaan meno.

6 Jos hakemusta käsiteltäessä on tiedossa, että hakijan tuen tarve päättyy, esim. työhön menon johdosta, myönnetään toimeentulotukea ensimmäiseen palkkapäivään saakka tai siihen saakka, kun joku muu elatuksen turvaava etuus on käytettävissä. 3.2 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti kunnan toimeentulotukilomakkeella, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotuki viranomaisen hyväksymällä tavalla. Päätös annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta. Hakijan asioidessa toimeentulotukiasioissa, tulee hänen ensimmäisellä asiointikerralla todistaa henkilöllisyytensä. Asiakkaan, tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (TotuL 17 ja Asiakaslaki 12 ). Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi, sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edeltävältä kuukaudelta. Hakemuksen ollessa puutteellinen, on viranomaisen kirjallisesti pyydettävä asiakasta tuomaan hakemuksen laatimisen edellyttämät lisäselvitykset. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotukilain 17 :ssä. Pyyntöön on sisällytettävä määräaika (enintään kaksi viikkoa), mihin mennessä lisäselvitykset on toimitettava, sekä maininta että hakemus voidaan hylätä riittämättömien selvitysten vuoksi. Kirjallisen kehotuksen tarkoituksena on, ettei asiakkaalle synny epäselvyyttä siitä, mitä lisäliitteitä hakemukseen tarvitaan. Toimeentulotukihakemus on aina allekirjoitettava. Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen yhteydessä. Tietoja on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat selvitetään asiakkaalle (Asiakaslaki 20 1 mom.). Asiakkaalla on oikeus tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään.

7 3.3 KÄSITTELYAJAT Toimeentulotuesta annetun lain (toimeentulotukilaki) 14 a :n mukaan toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, että oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukihakemus on käsiteltävä heti, käytännössä jo saapumispäivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta, päätös on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä. Jos toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, asia on ratkaistava heti sen jälkeen, kun tarvittavat tiedot on saatu. Myönnetty tuki on myös maksettava nopeasti. Asian kiireellisyys määritellään kriisitilanteeksi, onnettomuudeksi, äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tilanteeksi. Kiireellisen toimeentulotuen tarve voi ilmetä myös ulkopaikkakuntalaiselle ennalta arvaamattomassa tilanteessa, jolloin hänelle voidaan myöntää matka- tai ruoka-avustus. Asiakkaan toimeentulotuen tarpeen kiireellisyyden arvioi työntekijä. Jos asiakas on toimeentulotukeen oikeutettu pitkäaikaisasiakas, ja hän hakee toimeentulotukea perustoimentuloon, ei hänen toimeentulotukihakemusta määritellä kiireelliseksi. Toimeentulotukiasiakkaalla on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. 3.4 PÄÄTÖS Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätökseen on kirjattava kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea ja päätökset tulee perustella. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee päätöksessä mainita ja perustella. 3.5 PÄÄTÖSTEN OIKAISEMINEN Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, tulee päätöksen tehneen viranhaltijan oikaista päätöksensä (hallintolaki 50 ).

8 3.6 TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS Toimeentulotuki maksetaan asiakkaan pankkitilille. Maksatuspäiväksi merkitään pääsääntöisesti sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle asumisen turvaamiseksi silloin, kun on osoittautunut, ettei asiakas itse ole pystynyt huolehtimaan niistä (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää TotuL:n 16 :n mukaista erityistä syytä), sillä peruslähtökohta on, että asiakas huolehtii itse laskujensa maksusta. Mikäli hakija maksaa laskut itse, tulee hänen seuraavan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esittää kuitti tai tosite toimeentulotuessa hyväksiluettavista menoista. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. 3.7 MUUTOKSENHAKU Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta toimeentulotukipäätökseen, jos hän sitä vaatii 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (sosiaalihuoltolain 45 2 mom). Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan. Oulunkaaren kuntayhtymässä muutoksenhaku toimielimenä toimii palvelutuotantolautakunta. Kuntayhtymän toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä. Kunnan toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos KHO myöntää valitusluvan. 4 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 4.1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, avopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma.

9 Yksinäisen henkilön kohdalla perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön tai yksinhuoltajaan. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18-vuotiaan lapsen kanssa, ei ole avioliitossa, eikä elä toimeentulotukilain 3 :n 1 mom. mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot, sekä yhdessä asuvat sisarukset sovelletaan muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa. Vanhempansa luona asuvalle lasketaan vanhempansa luona asuvan perusosa iästä riippumatta, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Vanhempansa luona asuvan perusosan sijasta voidaan käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa, jos aikuinen lapsi palaa useita vuosia muualla asuttuaan takaisin vanhempansa luo asumaan. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä (erillinen sisäänkäynti), täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin asuvan perusosa (KHO). Jos samassa asunnossa asuu samaan perheeseen kuuluvia täysi-ikäisiä, toimeentulotukea myönnettäessä jaetaan asumismenot pääluvun mukaisesti. Maksuista suoritus tulee näkyä tiliotteella. Alaikäiselle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea (Laki lapsen elatuksesta 3 2 mom). 4.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskemaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä, vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samaan perustoimentulotuen päätöksen kirjatun ns. fraasipäätöksen perusteella.

10 Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perustoimentulotuesta, että täydentävästä toimeentulotuesta 4.3 TAKAUTUVA TOIMEENTULOTUKI Mikäli toimeentulotukea haetaan takautuvasti, voidaan erityisistä syistä tehdä perustoimentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma. Takautuvan tuen myöntämiseen tulee aina olla perusteltu syy esim. häätö, vuokrarästit tai sähkölaskut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä syistä takautuvasti kolmelle kuukaudelle, vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Ennen takautuvan toimeentulotuen myöntämistä on selvitettävä mikä on ollut hakijan taloudellinen tilanne sinä aikana, kun menot, joihin tukea haetaan, ovat tulleet maksettavaksi. Takautuva toimeentulotuki maksetaan siis suoraan laskuttajalle, ei hakijan tilille. 5 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 5.1 ANSIO- JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT Palkkatuloista tulee olla selvityksenä palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus). Toimeentulotuen normilaskelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja mahdollisten perintöjen jälkeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan asiakas ohjata ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai onko olemassa muita vaihtoehtoja ulosmitattavan osuuden alentamiselle, kuten asiointi velkaneuvojalla. Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Tulot lasketaan pääsääntöisesti sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot voidaan huomioida tuloksi tulevalle kuukaudelle. Tuloina otetaan huomioon myös perheenjäsenten muut käytettävissä olevat tulot (myös tulot rahapeleistä), tilillepanot yli 70.

11 Pikavippien ottaminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana on sellainen tilanne, johon tulisi tarttua välittömästi sosiaalityön keinoin, eikä esim. antaa tällaisen henkilön jatkaa asiointia pelkästään etuuskäsittelyssä. Tällä pyritään ehkäisemään velkaantumiskierteitä ja auttamaan asiakkaita talouden hallinnassa. Pikavipit voidaan ottaa tulona huomioon, mikäli niitä ei ole maksettu lyhyen ajan (kuukausi) sisällä takaisin. Velat ja luotot. Pankista nostettua pankki- ja luottokorttiluottoa ei voi ottaa toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon. Sellainen tuloa, joka on maksettava takaisin, ei ole pidettävä sellaisena tulona eikä varoina, joka voidaan ottaa toimeentulotukea myönnettäessä huomioon. 5.1.1 TYÖTTÖMYYSTURVA Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa silloin kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Sinä kuukautena kun työttömyysturvatulo tulee maksuun kaksi kertaa, voidaan pitkäaikaisasiakkaalle huomioida harkinnalla tulona vain yksi maksuerä toimeentulotukilaskelmaan. 5.1.2 VERONPALAUTUKSET JA JÄÄNNÖSVEROT Asiakkaan tulee esittää verotodistus toimeentulotukea hakiessa. Viimeisimmästä vahvistetusta verotuspäätöksestä tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta. Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7c :n täydentävää toimeentulotukea koskevan kohdan perusteella toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan veronpalautukset pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euroa/henkilö + 50 euroa/lapsi ylittävältä osalta, tavoitteena itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Avio- / avopuolisoiden osalta mahdollinen jäännösvero vähennetään puolison saamasta veronpalautuksesta. Muiden asiakkaiden osalta veronpalautukset huomioidaan kokonaan tuloksi. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakijaa ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta/kunnalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista 5.1.3 JÄLKIKÄTEEN HUOMIOON OTETTAVAT TULOT Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukeen haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäi-

12 sen kuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (TotuL 1410/2001, 15 3 mom.) 5.1.4 VARAT Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat; ei kuitenkaan esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit otetaan huomioon, siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 /henkilö + 50 euroa/lapsi) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavan. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta, esim. omaisuus on perikunnan yhteinen, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti perintäpäätöksellä (TotuL 20 ja 21 ). Takautuva sosiaalietuus (esim. asumistuki, työmarkkinatuki, eläke), jota ei ole peritty ja joka tulee henkilölle maksuun, huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. 5.2 TULOJA JOITA EI LASKELMASSA OTETA HUOMIOON vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 70 euron/kk). Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka. matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja. vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa)

13 vammaistukilain mukaista vammaistukea. Mikäli hakija saa kansaneläkelain mukaista hoitotukea tai vammaistukea, tulee toimeentulotukihakemukseen liittää Kelan päätökset kokonaisuudessaan. Mikäli hakija saa edellä mainittuihin lakeihin perustuen tukea menoihin, joita voitaisiin huomioida toimeentulotuessa, niin nämä menot huomioidaan toimeentulotuessa vain siltä osin, kuin ne ylittävät saadut tuet (Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 8 ). äitiysavustusta alle 18-vuotiaaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n (perus- ja täydentävän toimeentulotuen menot) nojalla huomioon otettavat menot. Vaikka tulot ovat säännöllisiä, ne jätetään huomioimatta, jos ne ovat vähäisiä. alle 18-vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä ei huomioida. ylläpitokorvausta, kulukorvausta ja korotusosaa, joka liittyy työvoimapoliittiseen, työelämävalmennus, aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan 5.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskeva toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos tulon kertaluonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muuhun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Jos tulot ovat olleet selvästi suuremmat kuin toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, jaksotetaan ylimenevä osuus tulosta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Usein, kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioon otettavaksi tulee osa aikaisemmista ansiotuloista ja myös lopputili joten toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. 5.4 ERITYISIÄ MENOJA JOITA EI TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOIDA: velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, ns. pikavipit, osamaksut jne.) veroihin ulosottomenoihin

14 sakkoihin kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun kakkosasunnosta aiheutuviin kuluihin 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteenkäytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisiosta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (TotuL 7 ja 9 ) 6.1 PERUSOSA (TOTUL 7 A JA 9 ). TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2014 LUKIEN Kansaneläkeindeksi 1508 Tuen saaja euroa/kk euroa/pv1) Yksin asuva x) 480,20 16,01 - alennettu (- 20 %) 384,16 12,81 - alennettu (- 40 %) 288,12 9,60 Yksinhuoltaja -alennettu(-20%) -alennettu (-40%) 528,22 422,58 316,93 17,61 14,09 10,56 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 408,17 13,61

15 - alennettu (- 20 %) 326,54 10,88 - alennettu (- 40 %) 244,90 8,16 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 11,69 - alennettu (- 20 %) 280,44 9,35 - alennettu (- 40 %) 210,33 7,01 10 17-vuotias lapsi 1. lapsi 336,14 11,20 2. lapsi 312,13 10,40 3. jne. lapsi 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 302,53 10,08 2. lapsi 278,52 9,28 3. jne. lapsi 254,51 8,48 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1 ja 4 momentti 3) Toimeentulotukilaki 10 3 ja 4 momentti x) Toimeentulotukilaki 9 2 momentti (vanhempi, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa) 6.2 ALENNETTU PERUSOSA Perusosan suuruutta voidaan alentaa (TotuL:n 10 ) enintään 20 %:lla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että 1. henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2. maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (30.12.2010/1386) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka

16 jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 5. henkilö laiminlyön velvollisuutensa hakea hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta. 6. henkilö jättää hoitamatta kuntoutustaan esim. mielenterveys- ja, päihdeongelma, eikä näin ollen edesauta oman kuntoutumisensa - ja työkykyisyytensä paranemista sekä ensisijaisten etuuksien saamista. 7. henkilö ei ole hakenut opiskelupaikkaa. Huomioitavaa: henkilön on täytynyt hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa, pääsykokeisiin on pitänyt osallistua ja valituksi tultuaan opiskelupaikka on otettava vastaan. ( Alle 25-vuotias ammattitaidoton työtön työnhakija on haettava joka kevät vähintään kahta tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa muuten hän voi menettää mahdollisen työmarkkinatuen tai työttömyyspäivärahan) Opiskelupaikoiksi käyvät myös tutkintoon johtavat koulutukset tai lukioopinnot, jotka eivät kuulu yhteishakuun. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1. jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (30.12.2010/1386) tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2. jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Kahden kuukau-

17 den perusosan alennusta välittömästi edellisen kahden kuukauden alentamisen jälkeen, tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai laiminlyönti. Saman kieltäytymisen tai laiminlyönnin seurauksena ei siis voi perusosaa alentaa kuin korkeintaan kaksi kuukautta. Ammatillista koulutusta vailla olevalle 18 24 -vuotiaalle nuorelle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia silloin, jos häneltä on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta (17.12.2010). Perusosan alentamisen yhteydessä on aina tehtävä asiakaskohtainen suunnitelma (sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 7 ). 6.3 MUUT PERUSMENOT Perusosalla katettavien menojen lisäksi, muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1. asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutuksen maksu 4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 6.4 ASUMISMENOT Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen /kk 1 henkilö enintään 480 2 henkilöä enintään 550

18 3 henkilöä enintään 640 4 henkilöä enintään 700 5 henkilöä enintään 790 6 henkilöä enintään 880 7 henkilöä enintään 970 8 henkilöä tai enemmän enintään 1050 yhteisasunnossa asuva enintään 300 Mikäli kunnassa vallitseva yleinen asumiskustannusten taso on selkeästi Oulunkaaren yleistä vuokratasoa alempi, niin tällöin noudatetaan toimeentulotuen myöntämiskriteereissä asumiskustannusten enimmäismenojen osalta paikallista vuokra-tasoa. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi (vertaa lehti-, puhelin-, tv-maksut ja Internet), eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, mutta ei rahoitusvastiketta. Lämmityskustannukset Lämmityssähkön osuus lasketaan sähkölaskusta siten, että 80 % laskusta on lämmityssähkön osuutta ja 20 % taloussähkön osuutta. Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin. Sähkölaskun kohtuullistamiseksi tulee asiakasta ohjata kilpailuttamaan sähkösopimus. (lisätietoja esim. www.sahkohinta.fi) Polttopuut Polttopuut sisältyvät kohtuullisiin asumismenoihin. Polttopuita voidaan myöntää kuitteja vastaan tai maksusitoumuksella kohtuullisiin lämmityskustannuksiin enimmillään 15 m3 vuodessa. Kohtuulliset kustannukset 55 euroa/m3 kuljetuksineen. Vesimaksu Vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Kohtuullinen vesi/jätevesi kulutus 60 m3/hlö/vuosi. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. * tontin vuokra*

19 kiinteistövero* öljy (lämmitykseen)* *) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku erääntymiskuukautena. taloussähkö koti- ja palovakuutus nuohous jätehuolto hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) Asuntolainojen korot Asuntolainojen koroissa on aina kiinnitettävä huomiota niiden kohtuullisuuteen. Jos asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen ja asuntolainan korot ovat kohtuulliset perheen aikaisempaan tulotasoon nähden, korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Velkaisessa omistus-asumisessa on aina arvioitava perheen kykyä suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa ne huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. Korot huomioidaan kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli kuusi kuukautta, harkitaan yksilöllisesti, kuinka tarkoituksenmukaista korkojen ja omistusasumisen tukeminen on tämän jälkeen. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma sen kuun alusta kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä kuuden kuukauden ajalta. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulolaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus

20 enintään 120 euroa /vuosi eli 10 euroa /kk. omakotitalon koti- ja palovakuutus (ei vuokrasuhde) enintään 300 euroa eli 30 euroa /kk Pyydetään vakuutuskirja. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI-vakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei hyväksytä. Ylisuuret asumiskustannukset Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (3-6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi ja se on kirjattava selkeästi päätökseen. Lähtökohtana on, että tuensaaja aktiivisesti hakee kohtuullisuusnormit täyttävää asuntoa. Vuokrarästit Vuokrarästeihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma takautuvasti rästiintymiskuukausille enintään 3 kk. Jos rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Jos rästit ovat huomattavan suuret (yli kuukauden vuokra), on asiasta keskusteltava sosiaaliohjaajan tai työntekijän kanssa. Rästien käsittelyn yhteydessä on syytä harkita tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi, esimerkiksi uuden asunnon hankkiminen. Myönnettäessä toimeentulotukea rästeihin on oltava vuokranantajan ilmoitus/laskelma rästeistä ja varmistettava, että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen. Tässä yhteydessä on syytä myös varmistaa, että mahdollinen asumistuki jatkossa maksetaan suoraan vuokranantajalle. Jos toimeentulotukiasiakkuus jatkuu, on aina varmistettava vuokrien maksu (vuokrakuitit on oltava tietysti muulloinkin). Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta se, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukea myönnetä toista kertaa 6.6 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHOITOMENOT Vähäiset terveydenhoitomenot, ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotar-