Arvioinnin. Ohje alakoulun arviointiin Oulun kaupungissa

Arvioinnin abc Ohje alakoulun arviointiin Oulun kaupungissa 1

Sisällysluettelo Alkusanat Alkusanat...2 1. Arvioinnin periaatteet...3 2. Arvioinnin vuosikello...4 3. Formatiivinen arviointi...6 4. Lukuvuosiarviointi vuosiluokilla 1 6...7 1. luokka...7 2. luokka...9 3. luokka...11 4. luokka...13 5. ja 6. luokka...15 5. Suomi toisena kielenä... 17 Arvioinnin ABC:n tarkoituksena on antaa ohjeet lukuvuoden aikaisen formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin toteuttamiseen vuosiluokilla 1 6. Yhteisten osuuksien jälkeen on esitelty jokaisen vuosiluokan todistuspohja ohjeineen. Opas toimii sähköisessä muodossa ja päivittyy sitä mukaa, kun uutta materiaalia on jaettavissa. LIITTEET Lausepankit...18 Usein kysyttyjä kysymyksiä arvioinnista:...23 Kehityskeskustelurunko 1. 6. luokat...25 Väliarvioinnin keskustelurunko 1. ja 2. luokat...26 Väliarvioinnin keskustelurunko 3. ja 4. luokat... 27 Väliarvioinnin keskustelurunko 5. luokka...28 Suositus käyttäytymisen arviointikriteereiksi Oulussa...29 Sanallisen lukuvuositodistuksen tekeminen Wilmassa...30 Graafinen suunnittelu: Tiina Haataja, Painatuskeskus, Monetra Oy, 2017 2

1. Arvioinnin periaatteet Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja kohdistua oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen (Perusopetuslaki 22 ). Oppimisen tavoitteet sisältyvät jokaisen aineen opetussuunnitelman tavoitteisiin, jotka sisältävät sekä ainekohtaiset taitotavoitteet että sisällölliset tavoitteet. Työskentelyn taidot sisältyvät sekä ainekohtaisiin taitotavoitteisiin että laaja-alaisiin taitoihin, erityisesti L1 Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoihin ja L2 Kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoihin. OPS:n mukainen arviointi: Arvioinnissa on tärkeää: ohjaa ja kannustaa yrittämään kehittää oppilasta itse- ja vertaisarviointiin on monipuolista on keskustelevaa edistää oppimista oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä oppilaan oppimisen edistymisen näkyväksi tekeminen koko prosessin ajan arvioinnin avulla saadun tiedon hyödytäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa yhteistyö kotien kanssa on vuorovaikutteita 3

2. Arvioinnin vuosikello Lukuvuoden aikana tapahtuvan arvioinnin dokumentointia tapahtuu kahdella tasolla: Wilmaan kirjattavilla oppimissuunnitelman päivityksillä sekä jatkuvan arvioinnin erilaisilla keinoilla. Näiden kummankin tason yhteenveto on lukuvuoden päätteeksi annettava lukuvuositodistus. Kehityskeskustelut Arviointikeskustelut Syyslukukauden alussa. Väliarviointi korvaa välitodistuksen vuosiluokilla 1 5. Huoltajan ja lapsen kanssa / lapsen kanssa, jos huoltaja ei osallistu. Pidetään joulukuun alun ja tammikuun lopun välisenä aikana. Kehityskeskustelurunko 1. 6. luokat nähtävillä huoltajalle Wilmassa. Ohjeet keskusteluihin: Yhdessä määritelty tavoite kirjataan Wilman oppimissuunnitelmaan. Väliarvioinnin keskustelurunko 1. Ja 2. luokat Tavoite on oppimisen edistymiseen, työskentelytaitoihin tai käyttäytymiseen liittyvä, oppilaan oppimista edistävä asia. Väliarvioinnin keskustelurunko 3. Ja 4. luokat Väliarvioinnin keskustelurunko 5. luokka Oppiainekohtaisia tavoitteita ei merkitä oppimissuunnitelmaan, ellei siihen ole tarvetta. Ennen arviointikeskustelua oppilaat täyttävät itsearviointikaavakkeen, jota voidaan käyttää keskustelun pohjana. Järjestetään oppituntien ja välituntien ulkopuolisella ajalla. Tavoite päivitetään Wilman oppimissuunnitelmaan. Oppimisen edistymiseen, työskentelytaitoihin tai käyttäytymiseen liittyvä asia. Oppiainekohtaisia tavoitteita ei merkitä oppimissuunnitelmaan, ellei siihen ole tarvetta. 4

Välitodistus 6. lk Arviointikeskustelut 1. 5. lk:t Itsearviointi Paperiversioita ei suositella säilytetavaksi Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Itsearviointilomake Tavoite päivitetään oppimissuunnitelmaan Huoltajat osallistuvat Kehityskeskustelut, 1. 6. lk:t Lokakuu Syyskuu Formatiivinen arviointi, sen dokumentointi ja oppiainekohtaiset tavoitteet Maaliskuu Huhtikuu Keskustelurunko Tavoite päivitetään oppimissuunnitelmaan Huoltajat osallistuvat halutessaan Keskustelurunkoon voi tutustua etukäteen Wilmassa Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Lukuvuositodistus 5

3. Formatiivinen arviointi Oppiaineen sisällä tapahtuva, askeleittain etenevä ja oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin pohjautuva tavoitteenasettaminen ja edistyminen dokumentoidaan jatkuvan arvioinnin keinoin. Keinot määrittyvät koulun arviointikulttuurin mukaan. Vihkotyöskentely, portfoliot, projektiseinät jne. Opettajan havainnot oppimisesta Oppimisen/oppilaan työn monipuolinen dokumentointi Sähköiset työkalut Tavoitteet ja arviointiperusteet oppilaiden tiedossa Harjoitellaan itse-, vertais- ja ryhmäarviointitaitoja. Oulussa pilotoitavia, formatiivista arviointia tukevia työkaluja: Qridi Qridi on palkittu pedagoginen oppimisen ja arvioinnin digitaalinen työkalu. Kokonaisvaltainen työkalu mahdollistaa oppilaan itse-, vertais- ja ryhmäarvioinnin sekä huoltajan ja opettajan antaman arvioinnin helppokäyttöisessä ympäristössä. Monipuoliset yhteenvedot arvioinneista helpottavat opettajan työtä, luovat hyvän pohjan keskusteluille oppilaiden kanssa ja auttavat oppilaita ymmärtämään oppimistaan paremmin. Qridissä on mahdollista ohjata ja seurata oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia lukuisilla eri tavoilla. Monipuolisesti käytettynä Qridi on koulutyön organisointityökalu niin opettajalle kuin oppilaille sekä monipuolinen arviointityökalu. Skilli Skilli on laaja-alaisen osaamisen arviointityökalu, jota säännöllisesti käyttämällä opettaja saa tietoa siitä, miten oppilaiden taidot kehittyvät. Opettaja luo Skilliin oppimiskokonaisuuksia, joissa määritellään, mitä taitoja harjoitella ja arvioidaan. Vanhemmat voivat seurata oppilaan arviointeja saadessaan kutsun opettajalta. Skillin voi integroida toimimaan Office365-tunnuksilla. Palautetta annettaessa huomioidaan yhdessä aiemmin asetetut tavoitteet ja aiempi osaaminen. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa. Wilman formatiivinen arviointi Formatiivinen arviointi on kiinteä osa opettajien, oppilaiden sekä huoltajien päivittäin käyttämää Wilma-järjestelmää. Wilman formatiivisen arvioinnin kokonaisuuteen kuuluvat aineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien formatiivinen arviointi sekä arviointikeskustelut. Formatiivinen arviointi tapahtuu yksinkertaisen ja selkeän liukukytkimen avulla. Formatiivista arviointia voi halutessaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Wilma sisältää niin opettajan formatiivisen arvioinnin kuin oppilaan itsearvioinninkin. Wilma on ainoa järjestelmä, joka integroi formatiivisen arvioinnin kiinteäksi osaksi aineen numeroarviointia ja arviointikeskusteluja tuomalla kuvaajat nähtäville myös näihin toimintoihin. 6

4. Lukuvuosiarviointi vuosiluokilla 1 6 1. luokka Suhteessa aineopsin tavoitteisiin. Lisäksi huomioidaan henkilökohtaisessa tavoitteistossa eteneminen. Yhteenveto edistymisestä. Ensimmäiset hyvän osaamisen kriteerit on määritelty kuudennelle luokalle. Tätä ennen arvioinnin ei tarvitse olla mittaavaa. Kuvailee oppilaan osaamista oppiaineessa. Kuvataan sitä, miten oppilas on edistynyt suhteessa opsin tavoitteisiin, joiden mukaan henkilökohtainen tavoitteisto on rakennettu. Mitkä osa-alueet sujuvat hyvin, missä vielä haastetta. Mainitaan oppilaan vahvuus oppiaineen hallinnassa. Työskentelyn tavoitteet perustuvat oppiaineen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien työskentelytavoitteisiin. Arvioidaan yhdellä rastilla sekä kahdella lauseella. Lausepankkeja voi käyttää apuna. (Liite 1 ja 2) Matematiikan aineopsin työskentelyn tavoitteet sisältyvät tähän kohtaan. 7

Ympin arviointi kahdella rastilla, lauseet vapaaehtoisia. Yhdistelmärastit ja vapaaehtoiset lauseet. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi: Oppilaalle annetaan palautetta oppimiskokonaisuuksien aikana Oppilaan osoittama osaaminen huomioidaan oppiaineiden arvioinnissa. Käyttäytyminen arvioidaan seuraavasti: 8

2. luokka Suhteessa aineopsin tavoitteisiin. Lisäksi huomioidaan henkilökohtaisessa tavoitteistossa eteneminen. Yhteenveto edistymisestä. Ensimmäiset hyvän osaamisen kriteerit on määritelty kuudennelle luokalle. Tätä ennen arvioinnin ei tarvitse olla mittaavaa. Kuvailee oppilaan osaamista oppiaineessa. Kuvataan sitä, miten oppilas on edistynyt suhteessa opsin tavoitteisiin, joiden mukaan henkilökohtainen tavoitteisto on rakennettu. Mitkä osa-alueet sujuvat hyvin, missä vielä haastetta. Mainitaan oppilaan vahvuus oppiaineen hallinnassa. Työskentelyn tavoitteet perustuvat oppiaineen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien työskentelytavoitteisiin. Arvioidaan yhdellä rastilla sekä kahdella lauseella. Lausepankkeja voi käyttää apuna. (Liite 1 ja 2) Englannissa yhdistelmärastit ja vapaaehtoiset lauseet. Matematiikan aineopsin työskentelyn tavoitteet sisältyvät tähän kohtaan. 9

3. luokka Suhteessa aineopsin tavoitteisiin. Lisäksi huomioidaan henkilökohtaisessa tavoitteistossa eteneminen. Yhteenveto edistymisestä. Ensimmäiset hyvän osaamisen kriteerit on määritelty kuudennelle luokalle. Tätä ennen arvioinnin ei tarvitse olla mittaavaa. Kuvailee oppilaan osaamista oppiaineessa. Kuvataan sitä, miten oppilas on edistynyt suhteessa opsin tavoitteisiin, joiden mukaan henkilökohtainen tavoitteisto on rakennettu. Mitkä osa-alueet sujuvat hyvin, missä vielä haastetta. Mainitaan oppilaan vahvuus oppiaineen hallinnassa. Työskentelyn tavoitteet perustuvat oppiaineen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien työskentelytavoitteisiin. Arvioidaan yhdellä rastilla sekä kahdella lauseella. Lausepankkeja voi käyttää apuna. (Liite 1 ja 2) Englannissa kaksi rastia ja pakollinen lause työskentelyn taidoista. Lausepankkia voi hyödyntää. Matematiikan aineopsin työskentelyn tavoitteet sisältyvät tähän kohtaan. 11

4. luokka Suhteessa aineopsin tavoitteisiin. Lisäksi huomioidaan henkilökohtaisessa tavoitteistossa eteneminen. Yhteenveto edistymisestä. Ensimmäiset hyvän osaamisen kriteerit on määritelty kuudennelle luokalle. Tätä ennen arvioinnin ei tarvitse olla mittaavaa. Kuvailee oppilaan osaamista oppiaineessa. Kuvataan sitä, miten oppilas on edistynyt suhteessa opsin tavoitteisiin, joiden mukaan henkilökohtainen tavoitteisto on rakennettu. Mitkä osa-alueet sujuvat hyvin, missä vielä haastetta. Mainitaan oppilaan vahvuus oppiaineen hallinnassa. Työskentelyn tavoitteet perustuvat oppiaineen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien työskentelytavoitteisiin. Arvioidaan yhdellä rastilla sekä kahdella lauseella. Lausepankkeja voi käyttää apuna. (Liite 1 ja 2) Englannissa kaksi rastia ja pakolliset lauseet äidinkielen tapaan. Lausepankkia voi hyödyntää työskentelyn taitojen osalta. Matematiikan aineopsin työskentelyn tavoitteet sisältyvät tähän kohtaan. 13

5. ja 6. luokka Väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1 5, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Vuosiluokilla 6 9 annetaan väliarviointitodistus, jossa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 6 9 voidaan antaa sanallista arviointia ja/tai käydä arviointikeskustelu numeroarvioinnin tukena. 15

5. Suomi toisena kielenä 17

LIITE 1. Aloitteleva Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Odotat saavasi suunnitelman annettuna. (L1, L3, L6, L7) Tarvitset vielä selkeän rakenteen työskentelyllesi. (L1, L7) Haet tukea opettajalta saadaksesi ohjausta päätöksenteossa. (L1, L3. L6,L7) Harjoittelet vuorovaikutus- ja tiimityötaitojasi. (L2, L6, L7) Yhteisen tavoitteen jakaminen on sinulle haastavaa. (L2, L6, L7) Ryhmätyöskentelyssä annat vielä muiden hallita päätöksentekoa. (L2, L6, L7) Näet asiat vielä omasta näkökulmastasi. (L1, L2, L3, L7) Opettelet vielä arvioimaan tiedon luotettavuutta. (L1, L4, L5) Tarvitset johdattelua ja ohjausta tuottaaksesi merkityksellistä tietoa. (L1, L4) Harjoittelet vielä oppimisprosessin arviointia. (L1, L6, L7) Keskustelet ryhmässä toisten kanssa, mutta et tee vielä varsinaista tiimityötä. (L2, L7) Osaat käyttää jonkin verran tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisessasi. (L5) Selviät hyvin pienistä ja kohtalaisista haasteista. (L1, L3, L6) Sinulla on havaittavissa pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. (L1, L3, L6, L7) Otat yhä enemmän vastuuta omasta sekä ryhmän oppimisesta. (L1, L2, L6, L7) Osaat arvioida omaa edistymistäsi. (L1, L3, L6) Osoitat jaettua vastuuta. (L2, L6, L7) Sinulla on joitakin keinoja arvioida tiedon luotettavuutta. (L4, L5) Opettelet merkiltyksellisen tiedon tuottamista. (L4, L5) Arvioit oppimisprosessiasi ohjatusti. (L1, L6, L7) Hyödynnät vahvuuksiasi ja osaamistasi ryhmätyöskentelyssä. (L2, L6, L7) Sinulla on joitakin vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. (L2, L5, L6, L7) Sinulla on hyvin kehittyneet pitkäjänteisyyden taidot. (L1, L3, L6, L7) Pyydät palautetta ja hyödynnät sitä oppimisessa. (L1, L3, L6, L7) Näet oppimisen olennaisena osana elämää. (L3, L6, L7) Otat aktiivisen vastuun yhteisestä prosessista. (L2, L6, L7) Työskentelet tehokkaasti ja myönteisesti tiimissä. (L2, L6, L7) Ymmärrät erilaisia näkemyksiä. (L2, L3, L6, L7) Osaat asettua toisen asemaan. (L2, L7) Edistät selkeästi tiimityötä. (L2, L5, L6, L7) Osaat kuvata omaa ajatteluprosessiasi. (L1, L3) Sinulla on vahvat ajattelu- ja päättelytaidot. (L1, L4, L5) Osaat rakentaa uutta tietoa. (L1, L3, L4, L5) Osaat tuottaa monialaista ja oppiainerajat ylittävää tietoa. (L1, L2, L4, L5, L6, L7) Osaat arvioida omaa oppimisprosessiasi. (L1, L3, L5, L6) Osaat ennakoivasti suunnitella omaa työskentelyäsi. (L1, L3, L4, L6) Vaikka kohtaat vastoinkäymisiä, työskentelet sinnikkäästi päämääräsi kohti. (L1, L3 L6, L7) Otat vastuuta omasta oppimisestasi. (L1, L6, L7) Kykenet tehokkaaseen päätöksentekoon. (L3, L6, L7) Huomioit kaikkien näkemykset työskentelyn tavoissa ja työn tuloksissa. (L2, L7) Työskentelet tiimin jäsenenä tukien ja rohkaisten muita. (L2, L5, L6, L7) Olet taitava päättelemään onko tieto luotettavaa. (L1, L4, L5) Osaat yhdistää uutta ja aiempaa tietoa. (L1, L4 L5) Ymmärrät selkeästi oppimisen tärkeyden. (L1, L3, L6, L7) Sinulla on taitoa arvioida omaa oppimisprosessia. (L1, L6, L7) Otat vastuuta omasta ja ryhmän oppimisestasi. (L1, L2, L5, L6, L7) SInulla on hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. (L2, L5, L7) Osaat suunnitella ja säädellä omaa työskentelyäsi. (L1, L3, L6, L7) 18

Aloitteleva Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Tarvitset tukea kiinnostuksen ylläpitämisessä. (L1) Sinulla on joitakin keinoja suunnitella ja ohjata omaa työtäsi. (L1, L6, L7) Otat aktiivisen vastuun yhteisestä tavoitteesta. (L2, L3, L6, L7) Toimit yhteisen tavoitteen edistämiseksi. (L2, L6, L7) Sinulle on haastavaa ymmärtää tekojesi ja toimintasi vaikutukset ympäristöösi. (L2, L3, L6, L7) Osoitat vähän kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. (L2, L3, L7) Harjoittelet vielä tekstien tulkitsemista ja tuottamista. (L4, L5) Tarvitset tukea tieto- ja viestintäteknologian käytössä oppimisessasi. (L5) Harjoittelet vielä työsi ja sen tulosten arvostamista. (L6) Kykenet ottamaan vastuuta oppimisprosessin tietyistä vaiheista. (L1, L6, L7) Rakennat taitojasi työsi suunnittelussa ja ohjaamisessa. (L1, L3, L6, L7) Osaat toimia ohjatusti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. (L2, L6, L7) Tarvitset tukea ymmärtääksesi muiden näkökulmia. (L2, L3, L6, L7) Ymmärrät ohjatusti tekojesi ja toimintasi vaikutukset ympäristöösi. (L2, L3, L6, L7) Osoitat ohjatusti kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. (L2, L3, L6, L7) Ymmärrät muiden näkökulmia. (L2, L3, L6, L7) Edistät toiminnallasi ja teoillasi yhteisöäsi. (L2, L3, L6, L7) Osoitat aktiivista kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. (L2, L3, L6, L7) Rakennat myönteistä ilmapiiriä vuorovaikutustaitojesi avulla. (L2, L7) Olet vuorovaikutustilanteissa johdonmukainen. (L2, L5, L6, L7) Ymmärrät tekojesi ja toimintasi vaikutukset ympäristöösi. (L2, L3, L6, L7) Osoitat kiinnostusta ympäristösi hyvinvointiin. (L2, L3, L6, L7) Otat yhä enemmän vastuuta omasta oppimisesta sekä ryhmän jäsenenä. (L2, L6, L7) Osaat toimia vuorovaikutustilanteissa tuetusti. (L2, L5, L6, L7) Sinulla on joitakin keinoja tulkita ja tuottaa tekstejä. (L4, L5) Sinulla on joitakin keinoja tuottaa merkityksellistä tietoa. (L4, L5) 19

Aloitteleva Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taidot Tarvitset huomattavasti tukea työskentelytaidoissasi. Tarvitset jonkin verran tukea työskentelytaidoissasi Työskentelet jo itsenäisesti. Työskentelet itsenäisesti ja otat vastuuta yhdessä toimimisesta. Harjoittelet vuorovaikutus- ja tiimityötaitojasi. Sinulla on jonkin verran vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. Työskentelet tehokkaasti tiimissä ja muodostat myönteisiä suhteita. -Osaat toimia vuorovaikutustilanteissa tuetusti. Hyödynnät vahvuuksiasi ja osaamistasi ryhmätyöskentelyssä. Työskentelet tiimin jäsenenä tukien ja rohkaisten muita. Tarvitset selkeän rakenteen työskentelyllesi. Osaat toimia yhteisen tavoitteen mukaan ohjatusti. Osaat säädellä työskentelyäsi ja pyydät tarvittaessa ohjausta. Osaat säädellä ja arvioida omaa työskentelyäsi. Odotat saavasi suunnitelman annettuna. Sinulla on erilaisia keinoja ohjata omaa työskentelyäsi. Sinulla on pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta työskentelyssäsi. Sinulla on monia keinoja ohjata omaa työskentelyäsi. Osaat arvioida omaa edistymistäsi Osaat kuvata omaa ajatteluprosessiasi. Hallitset oppimistasi vahvasti. Tarvitset tukea ja ohjausta työskennellessäsi. Tarvitset jonkin verran tukea ja ohjausta työskennellessäsi. Vaikka kohtaat vastoinkäymisiä, työskentelet sinnikkäästi päämääräsi kohti. Sinulla on jo hyvin kehittyneet pitkäjänteisyyden, määrätietoisuuden ja sinnikkyyden taidot. Pyydät palautetta ja hyödynnät sitä oppimisessa. Harjoittelet vielä yhteisen tavoitteen mukaan toimimista. Osaat toimia yhteisen tavoitteen mukaan ohjatusti. Otat vastuuta omasta ja ryhmän oppimisesta. Huomioit kaikkien näkemykset työskentelyn tavoissa ja työn tuloksissa. Ryhmätyöskentelyssä annat vielä muiden hallita päätöksentekoa. Otat yhä enemmän vastuuta omasta ja ryhmän oppimisesta. Kykenet päätöksentekoon ryhmässä. Työskentelet ryhmässä vastuullisesti. Otat aktiivisen vastuun omasta ja ryhmän oppimisesta. Ymmärrät erilaisia näkemyksiä. Osaat asettua toisen asemaan. Harjoittelet vielä vastuunottamista omasta työskentelystä. Otat yhä enemmän vastuuta omasta oppimisesta. Otat vastuuta omasta oppimisestasi. Otat vastuuta omasta ja ryhmäsi työskentelystä. Otat aktiivisesti vastuuta sekä omasta että ryhmän työskentelystä. 20

Aloitteleva Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Taito suunnitella, arvioida ja säädellä omaa työtään Odotat saavasi suunnitelman annettuna. Sinulla on joitakin keinoja suunnitella omaa työtäsi. Selviät hyvin haasteista työsi suunnittelussa. Osaat suunnitella ennakoivasti omaa työskentelyäsi. Tarvitset selkeän rakenteen työskentelyllesi. Harjoittelet pitkäjänteistä työskentelyä. Työskentelyssäsi on jonkin verran pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. Työskentelet sinnikkäästi huolimatta vastoinkäymisistä. Työskentelysi on pitkäjänteistä ja määrätietoista. Tukeudut opettajaan saadaksesi ohjausta päätöksenteossa. Kykenet ottamaan jonkin verran vastuuta omasta oppimisestasi. Otat vastuuta omasta oppimisestasi. Pyydät palautetta ja hyödynnät sitä oppimisessa. Näet asiat vielä omasta näkökulmastasi. Harjoittelet vielä työsi suunnittelua ja ohjaamista. Harjoittelet vielä oppimisprosessin arviointia. Pystyt ohjatusti näkemään eri näkökulmia työskennellessäsi. Rakennat taitojasi työsi suunnittelussa ja ohjaamisessa. Huomioit kaikkien näkemykset työskentelyn tavoissa ja työn tuloksissa. Osaat jo suunnitella ja ohjata työskentelyäsi. Osaat arvioida omaa oppimisprosessiasi. Ymmärrät erilaisia näkemyksiä. Osaat asettua toisen asemaan. Suunnittelet ja ohjaat työskentelyäsi aktiivisesti. Arvioit oppimisprosessiasi ohjatusti. Osaat jo arvioida omaa oppimisprosessiasi. Kykenet ottamaan vastuuta ja osaat arvioida oppimisprosessisi eri vaiheita. Taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen Tarvitset paljon tukea vastuunottamiseen. Tarvitset jonkin verran tukea vastuunottamiseen. Työskentelet jo itsenäisesti parhaasi yrittäen. Työskentelet itsenäisesti ja otat vastuuta työskentelystäsi. Tarvitset tukea kiinnostuksen ylläpitämisessä. Sinulla on jonkin verran pitkäjänteisyyttä työskentelyssäsi. Sinulla on pitkäjänteisyyttä työskentelyssäsi. Työskentelet pitkäjänteisesti päämääräsi kohti. Harjoittelet vielä yhteisen tavoitteen mukaan toimimista. Osaat toimia yhteisen tavoitteen mukaan ohjatusti. Edistät yhteisen tavoitteen toteutumista. Otat aktiivisen vastuun yhteisestä tavoitteesta. Näet asiat vielä omasta näkökulmastasi. Tarvitset vielä tukea ymmärtääksesi muiden näkökulmia. Ymmärrät muiden näkökulmia. Muiden näkökulmien huomiointi näkyy työskentelyssäsi. Osoitat vähän kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. Osoitat ohjatusti kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. Osoitat kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. Osoitat aktiivista kiinnostusta ympäristösi hyvinvoinnista. Sinun on haastavaa ymmärtää tekojesi ja toimintasi vaikutukset ympäristöösi. Ymmärrät ohjatusti tekojesi ja toimintasi vaikutukset ympäristöösi. Ymmärrät tekojesi ja toimintasi vaikutukset ympäristöösi. Edistät toiminnallasi ja teoillasi yhteisöäsi. 21

Aloitteleva Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa Tarvitset vielä huomattavasti tukea... Tarvitset vielä jonkin verran tukea... Työskentelet jo itsenäisesti... Työskentelet itsenäisesti ja otat vastuuta... Harjoittelet vuorovaikutus- ja Osaat toimia vuorovaikutustilanteissa Sinulla on jo hyvät vuorovaikutus- ja Vuorovaikutustaitosi ovat hyvin edistyneet. tiimityötaitojasi. tuetusti. tiimityötaidot. Edistät selkeästi tiimityötä. Olet vuorovaikutustilanteissa johdonmukainen. Yhteisen tavoitteen jakaminen on sinulle haastavaa. Otat tuetusti vastuuta ryhmän työstä. Otat vastuuta omasta ja ryhmän oppimisesta. Otat aktiivisen vastuun ryhmän oppimisesta. Ryhmätyöskentelyssä annat vielä muiden hallita päätöksentekoa. Työskentelet ryhmässä vastuullisesti. Työskentelet tehokkaasti tiimissä ja osaat ottaa muut huomioon. Näet asiat vielä omasta näkökulmastasi. Tarvitset vielä tukea ymmärtääksesi muiden näkökulmia. Ymmärrät erilaisia näkemyksiä. Huomioit kaikkien näkemykset työskentelyn tavoissa ja työn tuloksissa. Harjoittelet vielä vuorovaikutustaitojasi. Sinulla on joitakin vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. Rakennat myönteistä ilmapiiriä vuorovaikutustaitojesi avulla. 22

LIITE 2 Usein kysyttyjä kysymyksiä arvioinnista: 1. Millä luokalla Oulussa alkaa numeroarviointi? Oulussa oppilas arvioidaan ensimmäisen kerran numeroin viidennen luokan lukuvuosiarvioinnissa keväällä. 2. Annetaanko oppilaille enää välitodistusta? Välitodistus annetaan vuosiluokilla 6 9. Muilla luokilla (vl. 1 5) välitodistus korvataan arviointikeskustelulla. (Ks. kysymykset 3 5) 3. Minne arviointikeskustelut kirjataan? Wilmasta valitaan oma valvontaluokka ja arviointikeskustelut-välilehti. Oppilaskohtaisesti luodaan uusi arviointikeskustelulomake. Tarkka ohjeistus löytyy Akkunasta hakusanalla Primus-ohjeet. Arviointikeskusteluun liittyen sivulta löytyy myös video-ohje. 4. Miten arviointikeskustelun tavoitteet asetetaan? Oulun kaupungin opetussuunnitelmassa arviointikeskustelusta on kirjattu seuraavaa: Arviointikeskustelussa tuodaan esille oppilaan vahvuuksia rohkaisevassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Keskustelussa annetaan palautetta oppimistavoitteiden saavuttamisesta, tehdään näkyväksi oppimisprosessia ja asetetaan uusia tavoitteita. Opetussuunnitelmassa ei ole määritelty, miten tavoitteet arviointikeskustelussa asetetaan. Tavoitteiden asettaminen riippuu oppilaan kokonaistilanteesta. Tavoite tai tavoitteet liittyvät oppimisen edistymiseen, työskentelytaitoihin (sisältää myös laaja-alaiset taidot) ja käyttäytymiseen. 5. Pitääkö jokaisen oppiaineen osalta merkitä tavoite arviointikeskustelussa? Katso edellinen vastaus. Arviointikeskusteluista on tehty video-ohje, joka löytyy Akkunasta hakusanalla Primus-ohjeet. KS. myös todistuspohja 6. Arvioidaanko laaja-alaisia osaamisalueita, koska ne näkyvät Wilman arviointikeskustelupohjassa? Laaja-alaisia osaamisalueita ei ole velvoitettu arvioitaviksi. L1 Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sisältävät selkeästi työskentelytaitoja ja niitä pitää kuitenkin arvioida. Laaja-alaiset taidot sisältyvät lisäksi jokaisen aineen opetussuunnitelmaan ja niiden ainekohtaisiin tavoitteisiin. 7. Miten arviointikeskustelu merkitään? Arviointikeskustelu merkitään oppiainekohtaisesti merkinnällä a Wilmassa kurssiarviontiin. Arviointikeskustelussa kirjataan siis a:t oppiaineiden kohdalle ja tavoitteet kevätlukukaudelle. 8. Pitääkö syksyn kehityskeskustelussa asetettujen tavoitteiden toteutuminen kirjata Wilmaan arviointikeskustelussa? Syksyllä asetetut tavoitteet käydään läpi arviointikeskustelussa. Tavoitteiden toteutumista ei kirjata, vaan keskustelun tuloksena tavoitteita päivitetään ja asetetaan uusia tavoitteita. 23

9. Miten Oulun kaupungin vl. 1 6 itsearviointilomakkeita on tarkoitus käyttää? Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oulussa onkin laadittu itsearviointilomakkeet vuosiluokille 1 6. Oppilaan itsearviointi on hyvä ajoittaa arviointikeskustelun yhteyteen. Oppilaan omia näkemyksiä oppimisesta, tavoitteiden saavuttamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä voidaan hyödyntää arviointikeskustelussa. Oppilas voi täyttää itsearviointilomakkeen huoltajan tai opettajan ohjauksessa. Oulun lomakkeet ovat Wilmassa arviointikeskustelulomakkeen yhteydessä. EU-tietosuoja-asetuksen mukaan paperisia itsearviointilomakkeita ei saa säilyttää (arkistoida) koululla ilman henkilörekisterin käsittelysuunnitelmaa. 10. Miten A2-kieli eli 5. luokalta alkava vapaaehtoinen A-kieli arvioidaan? Viidennellä luokalla oppiaineet arvioidaan väliarvioinnissa arviointikeskustelussa, siis sanallisesti keskustellen, mielellään tammikuun loppuun mennessä. Viidennen luokan lukuvuositodistuksessa arvioidan kaikki oppiaineet ja alkava A2-kieli numeroin. Alakoulun valinnaiset aineet (1 vvt) arvioidaan arvosanalla (H) hyväksytty. 11. Miten suomi toisena kielenä arvioidaan 6. luokan väliarvioinnissa? Suomi toisena kielenä -arviointiin (S2) on työstetty sanallinen arviointi, joka on Wilmassa. 6. luokan välitodistuksessa on mahdollista arvioida S2-kieli sanallisesti asteikolla 1 4 (aloitteleva, kehittyvä, voimakkaasti kehittyvä, hyvin edistynyt). Vuosiluokilla 1 4 S2-arvioinnissa käytetään sanallista arviointia (valmiit lauseet ja rasti ruutuun). 5 6 luokilla alle vuoden S2-oppimäärää opiskelleille käytetään sanallista arviointia (valmiit lauseet ja rasti ruutuun) ja yli vuoden opiskelleille numeroarviointia. 12. Annetaanko 6. luokalta alkaneesta ruotsin kielestä numeroarvio välitodistukseen? Kuudennella luokalla arvioidaan kaikki oppiaineet numeroin sekä väliarvioinnissa että lukuvuosiarvioinnissa, paitsi valinnaiset aineet arvosanalla (H) hyväksytty. Kaikki valinnaiset voi arvioida lukuvuositodistuksessa, vaikka kurssi olisi pidetty jo syyslukukaudella. Todistuspohja on Wilmassa. 13. Pääseekö rehtori näkemään kehityskeskusteluiden ja arviointikeskusteluiden kirjauksia Wilmassa? Rehtori pääsee katsomaan kehityskeskusteluiden kirjauksia oppimissuunnitelmasta, muttei arviointikeskustelujen kirjauksia arviointikeskustelulomakkeelta. 14. Miten monialaisia oppimiskokonaisuuksia arvioidaan? Monialaiset oppimiskokonaisuudet arvioidaan osana oppimisen, työskentelytaitojen ja käyttäytymisen arviointia. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltaessa pitää määritellä, missä oppiaineissa oppimiskokonaisuuden eri osat/tehtävät arvioidaan. Oppilaiden tulee tietää ennen monialaisen oppimiskokonaisuuden alkamista, mitä ja miten monialaisen oppimiskokonaisuuden eri osat arvioidaan. 15. Minne monialaiset oppimiskokonaisuudet kirjataan? Kouluilla suunnitellaan hyvissä ajoin tulevan lukuvuoden monialaiset oppimiskokonaisuudet. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutus kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Perusteissa asetettu vaatimus on, että jokaisella oppilaalla on vähintään yhden, oman vuosiluokan viikon työpanosta vastaava kokonaisuus. Opettajat tekevät yhteistyötä monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa ja ottavat myös oppilaita mukaan suunnitteluun. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitelmia on hyvä dokumentoida esimerkiksi Office365:n työtiloihin. Suunnitelmassa kuvataan myös monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi (Ks. kysymys 14). 16. Missä on alakoulun kehityskeskustelurunko? Kehityskeskustelurunko löytyy Akkunasta hakusanalla Primus-ohjeet. 24

LIITE 3 Kehityskeskustelurunko 1. 6. luokat Ohje huoltajille Voitte tutustua kehityskeskustelurunkoon etukäteen Wilmassa yhdessä oppilaan kanssa ja pohtia, mitä asioita haluatte nostaa keskustelussa esille. Keskusteluun käytetään noin puoli tuntia aikaa. Pääosa keskustelussa on oppilaalla, joka itse suuntaa opinpolkuaan vahvuuksien ja tavoitteiden suunnassa. 1. Keskustelussa käsitellään mm. seuraavia asioita Koulunkäynti: koulupäivän rutiinit (oppitunnit sis. perusedellytykset oppimisen sujumiseen, ruokailu, välitunnit) ja koulussa viihtyminen, kaveriasiat Arkiset toimet: syöminen, nukkuminen, kouluunlähtö ja kotiintulo, TV, tietokone ja pelit, vapaa-aika ja harrastukset, kotitehtävät Työskentelytaidot (vahvuudet ja kehittämisen kohteet): Itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taidot, taito suunnitella, arvioida ja säädellä omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen, taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa 2. Jokaiselle oppilaalle määritellään tavoite, joka liittyy oppiaineessa edistymiseen, työskentelytaitoihin tai käyttäytymiseen. Tavoite/keskeisimmät tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tavoite liittyy oppiaineessa edistymiseen, työskentelytaitoihin tai käyttäytymiseen. Edistyminen oppiaineissa: edistyykö oppiminen vaivatta, oppimisen vahvuudet ja kehittämisen kohteet (keskitytään keskeisimpiin asioihin) Käyttäytyminen 25

Liite 4. Väliarvioinnin keskustelurunko 1. ja 2. luokat 1) Keskustelu koulunkäynnin kokonaistilanteesta kotona käyneen kaavakkeen pohjalta 2) Oppimistavoitteet 3) Tavoitteen asettaminen tulevalle lukukaudelle Yhteisen keskustelun pohjalta sovitut keskeiset tavoitteet kirjataan Wilmaan oppimissuunnitelmaan. Keskustelussa keskitytään oppilaan oppimisen ja kasvun kannalta keskeisimpiin tavoitteisiin. Työvälineenä jatkuva havainnointi ja oppilaan itsearviointi Edistyminen asetetuissa tavoitteissa Keskusteluun mukaan: oppilaan jatkuvaa arviointia kuvaavaa materiaalia (havainnot, sähköinen materiaali, tuotokset) Työskentelyn taidot (sis. laaja-alaiset taidot) oppilaan itsearviointimateriaali Äidinkieli ja kirjallisuus/s2- kieli Matematiikka Englanti (2. luokka) Ympäristöoppi Uskonto/Elämänkatsomustieto Taito- ja taideaineet (li, mu, ks ja ku) palautteet oppilasta opettavilta opettajilta (koulu suunnittelee palautetiedon keräämisen) opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet (tarvittaessa) Käyttäytyminen 26

Liite 5. Väliarvioinnin keskustelurunko 3. ja 4. luokat 1) Keskustelu koulunkäynnin kokonaistilanteesta kotona käyneen kaavakkeen pohjalta 2) Oppimistavoitteet 3) Tavoitteen asettaminen tulevalle lukukaudelle Yhteisen keskustelun pohjalta sovitut keskeiset tavoitteet kirjataan Wilmaan oppimissuunnitelmaan. Keskustelussa keskitytään oppilaan oppimisen ja kasvun kannalta keskeisimpiin tavoitteisiin. Työvälineenä jatkuva havainnointi ja oppilaan itsearviointi Edistyminen asetetuissa tavoitteissa Keskusteluun mukaan: oppilaan jatkuvaa arviointia kuvaavaa materiaalia (havainnot, sähköinen materiaali, tuotokset) Työskentelyn taidot (sis. laaja-alaiset taidot) oppilaan itsearviointimateriaali Äidinkieli ja kirjallisuus/s2- kieli Matematiikka Englanti Ympäristöoppi Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi (4. luokka) Taito- ja taideaineet (li, mu, kä ja ku) Valinnaisaineet palautteet oppilasta opettavilta opettajilta (koulu suunnittelee palautetiedon keräämisen) opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet (tarvittaessa) Käyttäytyminen 27

Liite 6. Väliarvioinnin keskustelurunko 5. luokka 1) Keskustelu koulunkäynnin kokonaistilanteesta kotona käyneen kaavakkeen pohjalta 2) Oppimistavoitteet 3) Tavoitteen asettaminen tulevalle lukukaudelle Yhteisen keskustelun pohjalta sovitut keskeiset tavoitteet kirjataan Wilmaan oppimissuunnitelmaan. Keskustelussa keskitytään oppilaan oppimisen ja kasvun kannalta keskeisimpiin tavoitteisiin. Työvälineenä jatkuva havainnointi ja oppilaan itsearviointi Edistyminen asetetuissa tavoitteissa Keskusteluun mukaan: oppilaan jatkuvaa arviointia kuvaavaa materiaalia (havainnot, sähköinen materiaali, tuotokset) Työskentelyn taidot (sis. laaja-alaiset taidot) oppilaan itsearviointimateriaali Äidinkieli ja kirjallisuus/s2- kieli Matematiikka Englanti Ympäristöoppi Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi (4. luokka) Taito- ja taideaineet (li, mu, kä ja ku) Valinnaisaineet palautteet oppilasta opettavilta opettajilta (koulu suunnittelee palautetiedon keräämisen) opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet (tarvittaessa) Käyttäytyminen 28

Liite 7. [Kriteereitä ei ole vielä käytetty lautakunnassa uuden opetussuunnitelmanmukana, mutta niitä voidaan hyödyntää jo 6. luokan väliarvioinnissa.] Suositus käyttäytymisen arviointikriteereiksi Oulussa Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä sekä hyviä tapoja. Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi. Käyttäytymisen arvosanaa annettaessa voidaan soveltaa seuraavia kriteereitä: erinomainen 10 ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa kiitettävä 9 ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön koulutyössä toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen hyvä 8 käyttäytyy asiallisesti tilanteeseen sopivalla tavalla noudattaa useimmiten koulun sääntöjä käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaisesti pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti osaa toimia ryhmässä tyydyttävä 7 käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla tuntee ja hyväksyy koulun säännöt kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita osaa tuetusti toimia ryhmässä kohtalainen 6 suhtautuu usein välinpitämättömästi kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristön viihtyvyyteen rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä välttävä 5 erittäin välinpitämätön käytös suhteessa kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön tarvitsee erityisiä toimenpiteitä opiskelun turvaamiseksi hylätty 4 käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta 29

Liite 8. Sanallisen lukuvuositodistuksen tekeminen Wilmassa 1. Valitse arvioitava ryhmä Wilman etusivulta kohdasta Ryhmät tässä jaksossa. 3. Klikkaa hiirellä Arv.-saraketta ja valitse suoritusmerkintä hyv (=hyväksytty) tai hyl (=hylätty) 2. Arviointi-ikkunassa tarkista, että arviointinäkymässä on kaikki oppilaat, jotka kurssilla pitääkin olla. Jos opiskelijamäärässä on virheitä, olethan yhteydessä koulusihteeriin. 4. Luokilla 1 4 jätä Käytös-sarake tyhjäksi. Käytös arvioidaan sanallisesti erillisellä liitteellä. 5. Poissa-sarakkeen voit jättää tyhjäksi. Koulusihteeri siirtää koulun käytännön mukaisesti Wilman poissaolot ennen arvioinnin toimeenpanoa. Jos koululla kuitenkin on sovittu tähän eri käytäntö, toimi koulusihteerin ohjeiden mukaisesti. 30

6. Oppiaineen arviointikohteiden mukaisen sanallisen arviointiasteikon saat näkyviin, kun kaksoisklikkaat oppilaan kohdalla arviointiaihe-sarakkeessa. 10. Avaa ylhäältä Lausepankki. 7. Sanallinen arviointi -kenttään voit kirjoittaa vapaamuotoista tekstiä tai valita lausepankin lauseet. 8. Kuntakohtaiset Laaja-alaiset-lausepankin lauseet (alkavat L-kirjaimella) sekä Työskentelytaidot-lausepankin (alkavat T-kirjaimella) lauseet löytyvät Lausepankista. 9. Lausepankin lauseen saat siirrettyä oppilaan Sanallinen arviointi -kenttään klikkaamalla hiirellä oppilaan kohdalla Sanallinen arviointi -kentässä 11. Valitse haluamasi lause klikkaamalla lausetta. Voit samalla valita klikkaamalla useamman lauseen. 12. Kun haluat sulkea lausepankin, klikkaa hiirellä lausepankin yläreunassa vasemmalla olevaa nuolta. 31

13. Pääset muokkaamaan sanallisen arvioinnin tekstiä isommassa ruudussa, kun klikkaat hiirellä Sanallinen arviointi -ruudussa olevaa kynän kuvaa. 14. Lopuksi paina painiketta Tallenna muutokset. 32