Päivämäärä 1.4.2015 Juha-Matti Märijärvi Ramboll Kamusranta 9C 60320 SEINÄJOKI P +358 40 8256260 www.ramboll.fi MUISTIO Projekti Ylihärmän osayleiskaava Aihe Rakennuskulttuurin arvoluokitusneuvottelu Päivämäärä 1.4.2015 Aika 9:00 13:00 Paikka Kauhavan kauungin tekninen toimisto, Ylihärmä Laatijat Osallistujat Juha-Matti Märijärvi Sirkka-Liisa Sihvonen Heikki Hakala Tiina Lehtisaari Juha-Matti Märijärvi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Kauhavan kauunki, rakennustarkastaja Rakennusinventoija Ramboll 1. Osayleiskaavoituksen tilanne ja rakennuskulttuurikohteiden kaavamerkinnät (Märijärvi) Osayleiskaava-alue käsittää Ylihärmän taajaman ja siihen rajautuvan entisen Alahärmän Hakolan kyläasutuksen alueen. Osayleiskaavaluonnosta valmistellaan nähtäville laitettavaksi. Ylihärmän osalta rakennuskulttuuri on kartoitettu, inventoitu ja arvotettu osayleiskaavoituksen alkuvaiheessa 1998. Arvoluokitus laadittiin tuolloin laajaohjaisella työryhmällä, johon osallistuivat mm. maakuntamuseo, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan Ymäristökeskus (nyk. ELY), kaavan laatija, inventoija, kulttuurilautakunnan uheenjohtaja, rakennustarkastaja, kunnanjohtaja ja muita kunnan edustajia. Kaava-alueeseen myöhemmin liitetyn Hakolan alueen osalta rakennusinventointi on tehty syksyllä 2014. Hakolan alueen inventointikohteet on valittu museon, rakennustarkastajan, inventoijan ja kaavan laatijan kesäkuussa 2014 tekemän maastokartoituskäynnin erusteella. Hakolan alueen kartoitus ei sisältänyt Härmän sairaalan aluetta, joka on inventoitu 2005-2006 ja jonka osalta kaavallinen suojelu on ratkaistu 2006 ja 2008 hyväksytyissä asemakaavoissa. Syksyllä 2014 tarkistettiin maastossa suunnittelualueen Ylihärmän uoleisten vähintään aikallisesti arvokkaiksi arvioitujen rakennuskulttuurikohteiden nykytilanne ja kohteet valokuvattiin. Maastotarkistuksen suorittivat inventoinnin laatija Juha-Matti Märijärvi ja 1/5 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotiaikka Esoo
Hakolan inventoija Tiina Lehtisaari. Vuoden 1998 arvoluokituksessa muutluokkaan sijoitettuja kohteita ei katsottu tareelliseksi systemaattisesti tarkistaa, koska niillä ei tuolloinkaan todettu olevan sellaisia arvoja, että ne tulisi kaavassa huomioida. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavan sisältövaatimukset, joiden mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon mm. rakennetun ymäristön ja maiseman vaaliminen. Yleiskaavassa arvokkaat rakennuskulttuurikohteet on tarkoitus huomioida srkohdemerkinnöin (kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde). Aiemmassa kaavavaiheessa kohteet on luokiteltu osayleiskaavan arvoluokituksessa määritellyn merkitystason mukaisiin luokkiin: - sr-1 valtakunnallisesti arvokkaat kohteet - sr-2 maakunnallisesti arvokkaat kohteet - sr-3 aikallisesti arvokkaat kohteet Luokitus on laadittu yleiskaavoitusta varten. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet on virallisesti määritelty Museoviraston RKY2009-julkaisussa ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet maakuntakaavassa. Yleiskaavan sr-merkintä tarkoittaa useimien kohteiden kohdalla suositusta rakennusten säilyttämiseksi. Rakennusten urkaminen voidaan asettaa luvanvaraiseksi ja kohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi voidaan antaa ohjeistusta. Arvokkaimmat kohteet voidaan yleiskaavassa esittää ehdottomasti suojeltavina kohteina, jolloin rakennusta ei saa urkaa ilman ELY-keskuksen oikkeusäätöstä. Asemakaava-alueella yleiskaavan määräykset eivät tule sellaisenaan voimaan, koska yleiskaava ei syrjäytä voimassa olevaa asemakaavaa vaan vain ohjaa asemakaavoitusta. Varsinainen rakennussuojelu taahtuu normaalisti asemakaavalla, jossa rakennuksista voidaan kerätä yksityiskohtaisemaa tietoa ja myös suojelun kohtuullisuuskysymykset voidaan ratkaista aremmin. Asemakaava-alueen kohteilla rakennusten urkaminen on aina luvanvaraista. 2. Arvoluokituseriaatteet Rakennuskulttuurikohteet luokitellaan yleiskaavaa varten kolmeen luokkaan aiemman Ylihärmän arvoluokituksen eriaatteiden mukaisesti (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja aikallisesti arvokkaat kohteet). Kohteita arvioidaan niiden rakennushistoriallisen, historiallisen ja maisemallisen merkityksen erusteella. Arviointikriteereinä käytetään kohteen edustavuutta/tyyillyyttä, harvinaisuutta, yhtenäisyyttä, kerroksisuutta ja historiallista merkitystä. Arvioinnissa huomioidaan myös kohteen alkueräisen ilmeen säilyneisyys sekä mahdollinen merkitys aluekokonaisuuksien osana. Arvoerusteet lisätään kohdekohtaisesti muistioon liitettävään arvoluokitustaulukkoon. 2/5
Historiallisesti merkittävä kohde voi olla esim. edustava esimerkki tietyn aikakauden rakentamisesta tai rakennustyyistä tai kohteeseen voi liittyä historiallisesti merkittäviä henkilöitä, taahtumia tai ilmiöitä. Rakennushistoriallista merkitystä voi olla kohteella esim., jos se edustaa jotain arkkitehtonista tyyliä tai erityistä rakentamistaaa, rakennusteknistä ratkaisua tai rakennustyyiä. Maisemallisesti merkittävä yksittäinen rakennus tai kohde voi olla maiseman solmukohta tai kiintoiste tai kohteella on merkitystä osana ajallisesti tai tyylillisesti yhtenäistä tai ositiivisella tavalla kerroksellista kulttuuriymäristökokonaisuutta. 3. Arvoluokitus ja kohteiden/alueiden huomiointi kaavassa Neuvottelussa äätetty osayleiskaava-alueen kohteiden arvoluokitus esitetään liitteessä 1. Ylihärmän inventoinnin arvoluokituksen äivitys Märijärvi esitteli Ylihärmän alueen kohteiden aiemman arvoluokituksen ja siihen äivitettyjen tietojen ohjalta esitettävä tarkistukset. Todettiin, että edellisen arvoluokituksen jälkeen on urettu viisi vähintään aikallisesti arvokkaaksi luokiteltua kohdetta. Sihvonen esitti vanhan inventoinnin kohteiden lyhyttä esittelyä kulttuuriymäristöselvityksessä uusien kuvien kanssa. Työryhmä teki seuraavat tarkistukset arvoluokitukseen: Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet -luetteloon ei tehty tarkistuksia. Liinamaan ja Kurjen talot ovat kaava-alueen ulkouolella. Sihvonen esitti Kurjen talojen mukaan ottamista kaava-alueeseen kohteiden erityisen merkityksen johdosta. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet -luokkaan nostettiin aikallisesti arvokkaiden luokasta kohde 13 (Artturin talo Vanha Kantola ), jossa erityistä arvoa todettiin olevan vanhalla kolmiosaisella luttirakennuksella. Maakunnallisesti merkittäväksi arvioitu Liinamaan silta äätettiin todeta kaavassa, vaikka sijaitsee vain osittain kaava-alueella. Sillan rakentamisajankohtaa museo ja rakennustarkastaja muistelivat aikaisemmaksi, kuin 1932. Paikallisesti arvokkaat kohteet -luokkaan siirrettiin aiemmin maakunnallisesti arvokkaaksi luokitelluista kohteista muuttuneen/raistuneen ulkoasun johdosta seuraavat kohteet: - kohde 3 Rukoushuone 3/5
- kohde 34 Ylihärmän osuusmeijeri (Meijeri), jossa meijerirakennus on muuttunut ja huonokuntoinen, mutta entinen meijerin asuntolarakennus on kunnostettu kokoontumistilakäyttöön - kohde 49 Lehtivuori (Lööäri) Paikallisesti arvokkaiden luokkaan siirrettiin maakunnalliset-luokasta myös kohde 23 Seälä, jonka vanha äärakennus on urettu ja jäljellä on vain vanha aitta. Myös kohteet 6 Alila ja 93 Rintala (Taimitarha) ovat uudemien äärakennusten ihaiireihin sijoittuvia yksittäisiä aittoja. Tällaiset kohteet äätettiin eritellä muista aikallisesti arvokkaista kohteista ja osoittaa tarvittaessa omalla kaavamerkinnällään. Muut kohteet -luokkaan siirrettiin aikallisesti arvokkaiden luokasta muuttuneen/raistuneen ulkoasun johdosta seuraavat kohteet: - 5 Kiviniemi - 7 Perkiö Kantonen (Huhtala) - 17 Kiviniemen vanha lato - 19 Järvi (Ylijärvi) - 22 Järvi - 26 Hakatie 2 Turjanmäki (Kiviniemi) - 31 Kotiranta - 37 Isotalo - 38 Viitala (Mattiviitalantila) - 42 Rintamäki - 44 Risku-aaan tua (Pikkumäki) - 51 Kotileiomo - 61 Koski (Kaunismäki) - 62 Ventlan tua (Taiale) - 63 Hakanään mökki (Syrjälä) - 75 Kurkimäki - 76 Kori (Haaoja) - 77 Kujalantie 46 (Leskelä I) - 78 Pöllänen - 79 Kujalantie 76 (Kosola) - 99 Mäki (Villimäki) Hakolan inventoinnin arvoluokitus Lehtisaari esitteli Hakolan alueen kohteiden alustavan arvoluokituksen, johon työryhmä teki tarvittavat tarkistukset. Hakolan alueen merkittävimmäksi kohteeksi todettiin vanha Haaakrouvin tilakokonaisuus, jonka ulkorakennuksista osa kuuluu nykyisin naauritalon omistukseen ja siksi esitetään taulukossa kahtena kohteena (kohteet 27 ja 28). Yleiskaavassa käytetyn luokituksen mukaan kohteiden todettiin kuuluvan valtakunnallisesti merkittävät kohteet -luokkaan. 4/5
Maakunnallisesti arvokkaita kohteita ei Hakolan inventointialueella todettu olevan. Paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioitiin 10 kohdetta, joista kohde 33 on uudemaan kohteeseen kuuluva yksittäinen aitta. Aluekokonaisuudet Järventien varteen harvakseltaan sijaitsevien neljän ohjalaistalon (kohteet 25, 28, 29 ja 32) todettiin muodostavan ymäristöstään erottuvan kokonaisuuden, joka tulisi huomioida täydennysrakentamisessa. Härmän sairaalan alue on oma kokonaisuutensa ja jo asemakaavoituksessa huomioitu. Hakolan kantatalon ymäristö on tulialossa tuhoutunut vuonna 1919 ja sen jälkeen rakennettu rakennuskanta on ulkoasultaan muuttunutta tai raistunutta, eikä aluekokonaisuutena enää kulttuurihistoriallisesti erityisen edustava. Sihvosen mukaan kulttuurimaisemaselvityksessä tulee kuitenkin mainita Hakolan ja Kauin taloryhmien merkitys alueen vanhimina asuinaikkoina. Selvityksessä tulee mainita myös saksalaisten erunakellarin historia. Muita yksittäisiä kohteita laajemia rakennuskulttuurikokonaisuuksia ei alueelta tunnistettu arvoluokituksen yhteydessä. Aluekokonaisuuksia on arvioitu myös kulttuurimaisemaselvityksessä. LIITTEET - Liite 1 Arvoluokitustaulukko - Liite 2 Arvoluokituskartta 5/5
Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 edu = edustavuus, tyyillisyys har = harvinaisuus yht = yhtenäisyys v = valtakunnallista merkitystä ker = kerroksisuus his = historiallisuus alk = alkueräisyys m = maakunnallista merkitystä R = rakennushistoriallinen H = historiallinen M = maisemallinen merkitys = aikallista merkitystä arviointikriteerit kunto merkitys Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus edu har yht ker his alk huono R H M Valtakunnallisesti arvokkaat rakennukset/ihaiirit 7 kl 16 Leinosen huvila (Murtomäki) Artturi Leinosen iiloirtti ja kesähuvila rakennettu 1927 m v 48 Päämaja "Mannerheimin talo" vanha kauarakennus ja vaaussodan aikainen äämaja, rak n.1795 v v m 55 Kirkko kirkko rakennettu 1787, tauli 1827, kirkkolailla suojeltu v v v 56 Paila (Iisakkila) rakennettu 1899 v m v 104 Herrala (Orrenmaa II) rakennettu mahdollisesti 1850-luvun tienoilla, entinen aatelitalo v m m Krouvintie 7, Marjomäki H27 ent. Haaakrouvin (kohde 28) vilja-aitta (1770), riihi (1800-l?), talli-ja navettarak. m m m Krouvintie 9, Niemi Haaakrouvin tila. (mm. 2-fooninkinen ja H28 (Haaakrouvi) luttiaitta), kohde 27 osa kokonaisuutta v m m Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset/ihaiirit 7 kl 52 Taidetalo "ent. kunnantalo" alunerin säästöankki ja kunnantalo, rak. 1925 m v 2 Museo (Koulutalo) entinen viljamakasiini, rakennettu n.1870 m m 11 Kiistola "Suojeluskuntatalo" rakennettu 1933 suojeluskuntataloksi, laajennettu yhteiskouluksi 1949 m 13 Artturin talo "Vanha Kantola" vanha Kantolan tila, äärak 1872, nykyään kokoustilana, ulkorakennukset erinteisessä asussa, härmäläistyyinen lutti m 41 Kelloseä Ollinin talo (Rajala entinen kelloseän asuin- ja liikehuoneisto, II) rak 1890 m 108 Latvala (Uusi-Pöyhönen) äärakennus vuodelta 1929, vaikutteita amerikkalaisesta rakentamisesta m 109 Liinamaan silta ristikkorakenteinen terässilta vuodelta 1932 m m Paikallisesti arvokkaat rakennukset/ihaiirit 41 kl 1 Pirhonen ihassa ailan entinen vilja-aitta, ellolla ailan entinen lato 3 Rukoushuone rakennettu 1910, tyhjillään, kunto?, kaavoitettu rivitalotontiksi m m 6 Alila yksittäinen ihaiiriin siirretty yksiosainen 8 Ent. Kanttorin-lukkarin virkatalo ikkulutti rakennettu 1790-luvulla lukkarin virkataloksi, ulkoasu muuttunut, kookas 1-osainen viljaaitta on tyyiltään 2-krs otsa-aitta m 10 Ahola siirretty Haukkalasta 1937 15 Koriranta (Keskikoriranta) rakennettu vuosisadan vaihteessa tai jo aikaisemmin riihi 23 Seälä yksittäinen vilja-aitta tyyiltään 2-krs yksiosainen otsa-aitta, vuosiluku 1761 m 25 Liinamaa (Alijärvi) siirretty Kujalantien varresta 1915 tienoilla 28 Keskinen (Keski-Ylinen) siirretty vanhasta Keskikylästä 1920 tienoilla 29 Vesiluoma (Knuuttila) siirretty vanhasta Keskikylästä 1920 tienoilla 32 Järventie 16 (Alainen) siirretty vanhasta Keskikylästä 1905 tienoilla 34 Ylihärmän osuusmeijeri ja asuinrakennus (Meijeri) 35 Haaoja 43 Mäki (Anttila) 45 Ihamäki (Kaukola) 46 Järvi "Oettajan talo" (Mäkijärvi) meijerirak. huonokuntoinen ja muuttunut, ent. meijerin toimisto-asuinrak vlta 1958 kunnostettu vaaakirkon toimitiloiksi äärakennus rakennettu vuonna 1918 alaneen tilalle entinen seän talo ja sivutoiminen arturin liike, (rak. 1800-l. loulla) äärak rakennettu n.1934, laajennettu myöhemmin meijeri aja ent oettajan asuintalo, rakennettu n.1925 m Ramboll Finland Oy 2015 Sivu 1 / 4 LIITE 1 Arvoluokitustaulukko
Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 arviointikriteerit kunto merkitys Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus edu har yht ker his alk huono R H M 47 Liinamaan kutomo (Koivula) ää- ja ulkorakennukset toimineet liiketilana, kutomosiii rak. 1955 49 Lehtivuori (Lööäri) Ylihärmän vanhin tila, äärakennus vuodelta 1903, ulkoasu muuttunut m 53 Vanha Rinkineva (Ruohonen) entinen seän talo vuodelta 1935, aja samoilta ajoilta m 57 rakennettu 1950 uhelinkeskukseksi ja sen entinen uhelinkeskus (Puisto) hoitajan asunnoksi m 59 Pirhonen (Riihelä) Pailan entinen riihi, maat lohkottu 1946 ailan maista 69 Kaustinen rakennettu 1912, kuisti vuodelta 1952 70 Saarela (Mäki-Kuusela) rakennettu 1930-luvulla iharak 71 Kaustinen (Peltoranta) rakennettu 1923 iharak 82 "ent. Keski-Kaaoo" siirretty vanhasta Keskikylästä vuoden 1920 (Peltoniemi) tienoilla 83 Lilja (Peltohaka) äärak vuodelta 1914, ulkoasu muuttunut 84 Korela siirretty aikalleen 1870-luvulla, entinen tora lato 92 Sannan tua (Länsikurki) siirretty Länsi-Kurjen talon ihaiiristä 1930-40-lukujen vaihteessa 93 Rintala (Taimitarha) uudemaan ihaiiriin siirretty kolme vanhaa vilja-aittaa 94 Laina-astiasto (Imivaara) rak 1942-43 Maanviljelysseuran naisosaston itokaluston varastoksi 106 Kaikkonen (Pöyhönen) äärak vuodelta 1899, kuisti vuodelta 1955 vilja-aitta 1851 ja maatilan asuinrak. 1909 ja Kivihuhdantie 480, Tuomilähde H3 ihaiiri 1940-luvulta H6 Palojenviidantie 11, Paloviita Maatilan ihaiiri 1930-40-luvulta H16 Sairaalantie 206, Kauala Ent. Laajan kauakiinteistö H20 Sairaalantie 173, Metsärinne Maatilan asuinrak. 1927 ja vilja-aitta n. 1800- luku H22 Sairaalantie 147, Koivisto Asuinrak 1932 ja talousrakennus 1940-luku H26 Krouvintie 4, Honkasointu Asuinrak 1907 ent. höyrysahan om. asunto H31 Krouvintie 6, Päiväranta Jälleenrakennusajan maatilan ihaiiri H33 Kauintie 27, Hietalanmäki yksittäinen vilja-aitta 1700- tai 1800-luku H38 Hakolantie 72, Ylihakola Maatilan as. ja talousrakennus 1940-l H39 Hakolantie 66, Keskihakola 1 1/2-kerroksinen ohjalaistalo v. 1919 Muut kohteet 86 kl 5 Kiviniemi 7 Perkiö "Kantonen" (Huhtala) 9 Rauhanen (Karhumäki) 12 Kantolan riihi (Kantola) 14 Cleve (Metsänää) rakennukset vuosisadan vaihteesta, kuisti 1950-luvulta äärakennus todennäköisesti viime vuosisadalta, ulkoasu muuttunut äärakennus rakennettu uretun talon tilalle 1946, aitta vanhemi vanha Kantolan kaksoisriihi, luuva- ja latoosat urettu rakennettu 1911, laajennettu myöhemmin, ulkoasu muuttunut 17 Kiviniemen vanha lato vanha ärekattoinen yöröhirsilato, ainunut 19 Järvi (Ylijärvi) Rakennettu 1934, ulkoasu muuttunut 20 Järventie 31 (Mäkirinne) todennäköisesti entinen mäkitua vuosisadan vaihteesta tai vanhemi 22 Järvi syytinkitua kolmannessa olvessa, rakennettu vuosisadan alussa, ulkoasu ja ymäristö muuttunut 26 Hakatie 2 "Turjanmäki" entinen tora 1800-luvulta, talon tua (Kiviniemi) toiminut uuseän verstaana 27 Hakatie 12 (Mäkiranta) vanhin osa mahdollisesti vuosisadan alusta, ulkoasu muuttunut 30 Kivirannantie 18 (Rantakoski) mahdollisesti entinen tora viime vuosisadalta 31 Kotiranta äärak vuodelta 1927, ulkoasu muuttunut Ramboll Finland Oy 2015 Sivu 2 / 4 LIITE 1 Arvoluokitustaulukko
Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 arviointikriteerit kunto merkitys Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus edu har yht ker his alk huono R H M 37 Isotalo 38 Viitala (Mattiviitalantila) 39 Viitala (Mattiviitalantila) 40 Mäen tila "Nyrhinen" (Kovanen) 42 Rintamäki 44 Risku-aaan tua (Pikkumäki) vanhin osa todennäköisesti vuosisadan vaihteesta, laajennus 50-luvulta äärakennus viime vuosisadan uolesta välistä tai vanhemi äärakennus vuodelta 1938, laajennettu myöhemmin, asu muuttunut entinen "vankiföörarien" yöymisaikka, rak n.1870, kuisti v. 1938 entinen kevari, rakennettu alaneen tilalle 1921-22, ulkoasu muuttunut m entinen syytinkitua, rak. 1920-luvulla 51 Kotileiomo (Tervonen) toiminut leiomona jo vuosisadan alkuuolella, ulkoasu muuttunut 54 Vainiotie (Vainio) talossa toiminut kahvila 1950-luvulle asti 60 Ahosaari (Unkuri) äärakennus vuosisadan vaihteen tienoilta 61 "Koski" (Kaunismäki) rakennettu n.1917, edellinen äärakennus Nikolai Holstikon rakentama 62 Ventlan tua (Taiale) Nikolai Holstikon vuosisadan alussa rakentama ienasumus 63 Hakanään mökki (Syrjälä) rakentanut 1911 Nikolai Holstikko 66 Vaasantie 414 (Tikkala) rakennettu 1937, laajennettu myöhemmin 67 Mäkitalo (Mäki) vanha äärakennus urettu ja nykyinen rakennettu vuonna 1953 68 Koukkuluomantie 193 vanhin osa viime vuosisadalta, laajennettu (Rantamäki) myöhemmin 72 Koukkuluomantie 149 (Vainionää) saunarakennus vuodelta 1939 73 Mantere (Westerlund) rak vuosisadan vaihteessa tai jo ennemmin, ulkoasu muuttunut 75 Kurkimäki alunerin 1800-luvulta, rakennettu uudelleen 1922 tulialon jälkeen sauna 76 Kori (Haaoja) rakennettu n.1938, ulkoasu muuttunut 77 Kujalantie 46 (Leskelä I) Kujalankylän kantatalo 1800-luvun alkuuolelta, ulkoasu muuttunut 78 Pöllänen rakennettu tai siirretty n.1911 uretun talon tilalle, ulkoasu muuttunut 79 Kujalantie 76 (Kosola) rakennettu n.1892, laajennusosa 1920-luvun uolivälistä 81 Kujanää entisen vaatturin talon iharakennus 85 ent. Väinö Mäen talo entinen valokuvaajan talo vuosisadan (Hallamaa) vaihteen tienoilta 86 Ent. Hautamäen riihi Hautamäen talon vanha riihi luultavasti viime (Hautamäki) vuosisadan uolelta 87 Kurjentie 200 (Hautamäki) vanha äärakennus siirretty Kauhavalta n.1909 91 Kesäasunto (Kurkiluoma) kesäasunnon ihaiirissä osittain uretut riihi ja vesimylly 95 Hiekkatie 2 (Metsäranta) rakennettu 1936, laajennettu myöhemmin, ulkoasu muuttunut 96 Kokkinen (Kanervakangas) siirretty aikalleen 1927, laajennettu myöhemmin, ulkoasu muuttunut 98 Leinosentie 31 (Tiensivu) rakennettu 1936, ulkoasu muutttunut 99 Mäki (Villimäki) äärakennus rakennettu 1922 m 100 Hautala talossa on mahdollisesti toiminut kahvila, ulkoasu muuttunut 101 Liinamaantie 32 (Hietaranta) vanha osa viime vuosisadalta, ulkoasu muuttunut 102 Vanha vesitorni (Hevoskori) käytöstä oistettu vesitorni 1930-l. loulta "ent. Salorannan kaua" talo vuodelta 1932, ollut kaua, leiomo ja 107 (Nurkka) kahvila, ulkoasu muuttunut Kivihuhdantie 479, H1 Raivionmäki Pienasumus H2 Kivihuhdantie 481, Ylikangas Jälleenrakennusajan asuinrakennus Ramboll Finland Oy 2015 Sivu 3 / 4 LIITE 1 Arvoluokitustaulukko
Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 arviointikriteerit kunto merkitys Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus edu har yht ker his alk huono R H M Kivihuhdantie 536, Tuomilehto Jälleenrakennusajan asuinrakennus H4 Palojenviidantie 19, Maatilan asuinrakennus 1930-luvulta (arvio) H5 Kangasmaa II H7 Sairaalantie 259, Taiale Pienasumus 1929 H8 Sairaalantie 245, Puskalankiila Asuinrakennus 1945 H9 Karjankujantie 4, Kangas II Jälleenrakennusajan maatilan ihaiiri H10 Karjankujantie 5, Lisämaa Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H11 Sairaalantie 233, Meijeri ent. Hakolankylän osuusmeijeri H12 Sairaalantie 223, Puskala Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. Sairaalantie 217, H13 Saunakangas Maaseudun ienasumus (laajennettu uudistettu) Sairaalantie 209, Keski-Kaui Jälleenrakennusajan asuinrakennus H14 Sairaalantie 207, Rinta-Kaui Jälleenrakennusajan asuinrakennus H15 H17 Sairaalantie 226, Vierula Jälleenrakennusajan maatilan ihaiiri H18 Sairaalantie?, Rehula Maaseudun ienasumus ja talousrak. V. 1939? H19 Sairaalantie 181, Hiekkarinne Asuinrakennus 1929 H21 Sairaalantie 151, Metsäkuja Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. Sairaalantie 143, Mäki H23 Maaseudun ienasumus (ikä?) ja asuinrak. 1960 H24 Sairaalantie 158, Mäntymäki Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H25 Sairaalantie 125, Vainionää Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H29 Sairaalantie 83a Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H30 Sairaalantie 61, Parantola teollisuus tai varastorak tiilestä n. 1920-30-l H32 Sairaalantie 83b, Rantamäki Jälleenrakennusajan asuinrakennus H34 Hakolantie 51, Ylinen Jälleenrakennusajan maatilan ihaiiri H35 Hakolantie 57, Tonttimaa Maatilan ihaiiri. As. 1927 ja talousrak. N. 1940-l H36 Hakolantie 65, Hakola II Jälleenrakennusajan maatilan ihaiiri H37 Hakolantie 60, Kari Asuinrakennus 1933 H40 Hakolantie?, Rintahakola Pientilan as. (1922) ja talousrakennus Hakolantie 85, Vinohovi H41 Jälleenrakennusajan asuinrak. Ja talousrak. H42 Hakolantie 36, Rauhala ienasumus ja asuinrak n. 1920-l (arvio) H43 Hakolantie 33A, Alaottinen Pienasumus n. 1900-l alku H44 Karjakujantie 83, Hakala Maatilan ihaiiri 1900-l alkuuoli H45 Hakolantie 28, Keskikangas Hirsirunkoinen as. (uudistettu 1954) H46 Hakolantie 24, Kaui 1 1/2-kerr. Pohjalaistalo ja talousrakryhmä H47 Hakolantie 21, Laitala 2-fooninkinen ja hirsinen liiverirakennus H48 Kauintie 8, Kujanää Jälleenrakennusajan maatilan ihaiiri Sairaalantie 174, Jaatinen H49 Ent. Elannon erunavar.hoitajan asunto (1959) H50 Sairaalantie 174, Hevilä Ent. Elannon erunavarasto Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat vuonna 1999 valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioidut kohteet 88 Itä-Kurki (Kantakurki) äärakennus rakennettu 1848 navetta v m 89 Uusitua "Syytinkitua" rakennettu syytinkituvaksi 1903 iharak m 90 Länsikurki alakerta rakennettu 1800-l. alkuuolella, yläkerta 1849 v m 110 Keski-Liinamaa (Jokiranta) äärakennus 1870-luvulta tai vanhemikin m v 111 Yli-Liinamaa (Liinamaa) äärakennus 1870-luvulta tai vanhemikin iharak m v Ramboll Finland Oy 2015 Sivu 4 / 4 LIITE 1 Arvoluokitustaulukko
H3 H1 YLIHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA H41 H2 H40 HAKOLAN ALUE (INVENTOITU 2014) H5 H39 H38 H37 H4 H6 H36 SUUNNITTELUALUEEN RAJA H35 HAKOLAN SELVITYSALUE H44 H42 H34 H45 H7 H9 H43 H46 H11 H13 H14 H48 H15 H47 H8 H10 H16 H12 H19 H33 H17 H18 H20 H21 H22 H23 H24 H25 H50 H49 HÄRMÄN SAIRAALAN ALUEEN ASEMAKAAVAINVENTOINNIT VUOSILTA 2005 JA 2006 RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET YLIHÄRMÄN JA HAKOLAN ALUEET (ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015) HÄRMÄN SAIRAALAN ALUE (INVENTOITU 2005 JA 2006) H26 19 H29 H30 H28 H27 MUU KOHDE (EI HUOMIOIDA KAAVASSA) 22 25 87 90 89 92 86 96 30 32 83 ASEMAKAAVASSA SUOJELTU KOHDE 107 104 110 109 111 108 98 93 95 31 82 102 101 100 99 26 29 81 85 91 27 28 84 PAIKALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKULTTUURIKOHDE H32 106 88 MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKULTTUURIKOHDE H31 20 23 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKULTTUURIKOHDE 94 39 34 79 78 35 38 37 40 77 76 45 46 73 44 42 75 47 41 48 43 49 51 54 53 52 55 56 72 71 YLIHÄRMÄN ALUE (INVENTOITU 1998, PÄIVITYS 2014) 67 57 59 70 68 38 60 69 61 62 63 1 1 2 3 5 16 6 7 8 17 9 15 10 11 66 LIITE 2 ARVOLUOKITUSKARTTA 12 13 14