Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat: tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa huolehditaan ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa varmistetaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Sisäasiainhallinnon viranomaisten toiminta painottuu nykyistä enemmän rikosten, onnettomuuksien ja sisäistä turvallisuutta vaarantavien muiden häiriö- ja uhkatekijöiden ennaltaehkäisemiseen. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen operatiivisen toiminnan ja valmiuden keinoin säilyy edelleen tärkeänä painopisteenä. Kolmas tärkeä painopiste on maahanmuutto. Sisäasiainhallinto toteuttaa aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi sisäasiainhallinto varautuu poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla. Toimintaympäristön kuvaus Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä on perustellusti mahdollista tarkastella useista näkökohdista. Väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa. Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat. Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet kasvavat edelleen. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi uusi oikeus- ja sisäasioiden monivuotinen ohjelma vuosille 2014 vaikuttaa EU:n perussopimuksia uudistaneen Lissabonin sopimuksen ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen. Maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Hallinnon tietotekniikkakeskus Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Kriittisten, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriötön toiminta turvataan kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. 2. Sisäasiainhallinnon hallinnonalan keskeiset kehityshankkeet turvataan ja valtion verkkoturvallisuutta parannetaan. 3. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ICT-palveluiden käytettävyys ja tehokkuus ovat korkeaa tasoa. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut mahdollistavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan. 4. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden palvelu- ja teknologia-arkkitehtuuri ovat yhteensopivat muiden turvallisuusviranomaisten ja valtion arkkitehtuurin kanssa. Tunnusluku/mittari 1) arvio tavoite ICT-varautuminen (ind) 104 113 122 Poliisitoimi Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden ja palvelukyvyn turvaamista ja parantamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä. Kehityskuvaaja arvio tavoite Rikoslakirikosten määrä, enintään 499 791 520 000 520 000 Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 91,3 94,0 92,0 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 148,3 145,0 142,0 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 1) Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot määritellään nyt ensimmäistä kertaa talousarvioesityksessä. Vuoden indeksoidaan arvoksi 104. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Tunnusluku/mittari arvio tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103 102 107 Vaikuttavuus (ind) 98 94 98 Kustannusvaikuttavuus (ind) 108 110 116 Pelastustoimi Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Tunnusluku arvio tavoite Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 11 995 11 000 11 000 josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl) 6 267 5 400 5 400 Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 80 73 60 Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, enintään (milj. euroa) 156 150 150 Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä 2) - 96,0 - Hätäkeskustoiminta Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Tunnusluku arvio tavoite Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 91 90 90 Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1 5), vähintään 4,33 4,4 4,4 Maahanmuutto Toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan uudistamalla ottaen huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Työvoiman tarpeeseen perustuvaa maahanmuuttoa edistetään. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista 2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden : 96 % asukkaista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen. Tunnusluku tavoite tavoite Käsittelyaika keskimäärin (vrk) Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa (sis. tston osapäätöksen) 65 65 65 oleskelulupa, opiskelija 26 40 40 Kansainvälinen suojelu turvapaikka (kaikki) 239 185 135 normaali menettely 343 240 180 nopeutettu menettely 79 90 90 Kansalaisuushakemukset (kaikki) 385 300 300 Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) 3) >99,4 >95 >95 Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk 4) 3,5 2,0 2,0 Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset sisäasiainministeriön hallinnonalalla vuonna Sisäasiainministeriö -14 Poliisitoimi -200 Rajavartiolaitos -12 Pelastusopisto (ml. CMC) 1 Hätäkeskuslaitos -2 Maahanmuuttovirasto -40 Valtion vastaanottokeskukset - Yhteensä -267 Tasa-arvovaikutukset Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon kaikessa sisäasiainhallinnon toiminnassa. Jokaisen ihmisen tasaarvoinen ja syrjimätön kohtelu on kaiken toiminnan lähtökohta ja jokaisen perusoikeus. Säädöshankkeissa arvioidaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset ja vaikutukset vähemmistöihin sekä tehdään tarkastelu kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Ministeriössä seurataan käytettävissä olevan tilastoinnin avulla toiminnan sukupuolivaikutuksia. Hallinnonalan pääluokan määrärahojen kohdentumista tasa-arvonäkökulmasta ei ole systemaattisesti tutkittu eikä tästä ole toteutettu ulkopuolisia arviointeja. Poliisihallitus jatkaa vuonna aloitettua valtakunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamista. Lisäksi aloitetaan poliisiyksikkökohtaisten suunnitelmien laadinta. Vuonna tavoitteena on, että naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä säilyy nykytasollaan (27,6 %). 3) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon. 4) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna turvapaikanhakijoista oli miehiä 69 prosenttia. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 72 prosenttia. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassa eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Viranomaisena ja työnantajana Rajavartiolaitoksella on velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen varsinainen talousarvio talousarvio 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 62,0 - Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 96 291 92 881 108 989 16 108 17 01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 956 19 576 20 868 1 292 7 03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 204 471 2 331 1 860 395 04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 872 919 980 61 7 20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 4 711 4 711 9 888 5 177 110 (21.) Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 426-426 - 100 22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 8 656 10 540 14 990 4 450 42 23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) 1 562 1 530 1 415-115 - 8 29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 58 158 53 500 57 500 4 000 7 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 1 172 1 208 1 017-191 - 16 10. Poliisitoimi 691 928 690 553 705 962 15 409 2 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 688 133 687 053 702 462 15 409 2 20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 795 3 500 3 500 20. Rajavartiolaitos 246 485 245 981 263 305 17 324 7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 223 775 221 071 221 305 234 0 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 22 710 24 910 42 000 17 090 69 30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset 176 396 86 738 87 256 518 1 01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 396 14 029 13 985-44 - 0 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 274 58 693 58 505-188 - 0 20. Erityismenot (arviomääräraha) 2 216 3 406 3 406 (30.) Suomen Erillisverkot Oy:n tai sen tytäryhtiön pääomittamiseen (siirtomääräraha 2 v) 90 000 31. Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 510 3 510 3 260-250 - 7 43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 10 000 7 100 8 100 1 000 14 40. Maahanmuutto 117 750 105 836 82 921-22 915-22 01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 253 18 643 18 418-225 - 1 (03.) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 469 876 876 (30.) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 97 027 86 317 63 627-22 690-26 Yhteensä 1 328 850 1 221 989 1 248 433 26 444 2 S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö Henkilöstön kokonaismäärä 15 578 15 677 15 410 01. Hallinto Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäasiainministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa. Hallinnonalan tietohallinto Sisäasiainministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
(HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. Hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja valmistelu maksetaan pääsääntöisesti hallinnonalan yhteiseltä tietohallintomomentilta. Solid-rahastot Sisäasiainministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007 2013 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla pakolaisten turvapaikkaprosesseja, kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajoihin liittyvää kehittämistoimintaa. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriö edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia vahvistetaan edelleen vastaamaan Suomen osallistumistasoa yhteen sovittamalla siviilikriisinhallinnan kansallisia valmiuksia valtioneuvostotasolla ja tehostamalla kokonaisvaltaisuutta siviilikriisinhallintatoiminnoissa mm. tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. 01. (26.01.01, osa) Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 868 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen 2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiatyö on tavoitteellista ja toimintaa ohjaavaa. Toteutetaan hallinnonalan strategiaa vuosille 2015. Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Henkisten voimavarojen kehittäminen Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäasiainministeriön vastuualueelle. Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista. Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa. Toiminnallinen tehokkuus Luodaan edellytyksiä ministeriön tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisia hankkeita. arvio tavoite Henkilötyövuodet 254 256 242 Sairauspoissaolot (pv/htv) 8,4 8,0 7,5 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,6 3,6 3,6 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Bruttomenot 20 235 20 816 21 368 Bruttotulot 965 900 500 Nettomenot 19 270 19 916 20 868 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 718 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 404 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 26.10.01 (12 htv) 780 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 20 Keskitetyt menot siirto momentilta 26.10.01 400 siirto momentilta 26.20.01 68 siirto momentilta 26.30.01 7 siirto momentilta 26.30.02 25 siirto momentilta 26.40.01 8 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 74 Palkkausten tarkistukset 322 Vuokramenojen palautus 200 Palvelukeskusvähennys -45 SM:n Kieku-hankkeesta aiheutuvat siirrot -200 Tuottavuustoimet -100 Kotouttamisasioiden siirto momentille 32.01.01 (-8 htv) -585 Siirto momentilta 26.40.(03) (1 htv) 70 Toimintamenosäästö (HO) -155 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -65 Siirto momentilta 26.01.20 (6 htv) 450 Tasomuutos 18 Yhteensä 1 292 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 1 9 / 2 0 1 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 103 000 euroa talousarvioesityksen 20 765 000 euroon nähden aiheutuu poliisiosastolle perustettujen 12 lisäviran tarkentuneista palkkausja toimintamenoista siirtona momentilta 26.10.01. talousarvio 20 868 000 III lisätalousarvio 340 000 talousarvio 19 576 000 tilinpäätös 19 956 000 03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 331 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallinnon tietotekniikkakeskus (HAL- TIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät, hankkia hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut. HALTIKin palvelutuotannon menojen kokonaismäärän vuonna arvioidaan olevan yhteensä 44,7 milj. euroa. Lisäksi HALTIK tuottaa erikseen asiakkailta laskutettavia projekti- ja asiantuntijapalveluita sisäasiainministeriön hallinnonalalle noin 15,2 milj. eurolla sekä TUVE-hankkeelle noin 10,4 milj. eurolla. HALTIKin toiminta rahoitetaan palvelusopimuksiin perustuvilla palvelumaksuilla. Sisäasiainministeriö asettaa Hallinnon tietotekniikkakeskukselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : HALTIKin keskeisin tulostavoite on palvelutuotannon turvaaminen ja sen laadun varmistaminen sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Virastossa jatketaan ja syvennetään ITIL-prosessien (Information Technology Infrastructure Library) käyttöönottoa. Tietoliikennepalvelut Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilyy korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee. Viranomaisten tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan edelleen. Hallinnonalan lähiverkkojen yhdistäminen etenee suunnitellusti. Tietoliikennepalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Tietoliikennepalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 1 008 934 913 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 246 259 271 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,61 2,7 2,8 Suoritteet Tietoliikennepalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 4 392 4 612 4 842 Käyttöpalvelut Käyttöpalveluissa varmistetaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta. Hallinnonalan palvelinten keskittämistä ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan. Käyttöpalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Käyttöpalvelussa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 1 676 2 689 2 912 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 100 105 110 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,67 2,8 3,0 Suoritteet Käyttöpalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 1 895 1 990 2 089 Järjestelmien ylläpitopalvelu Sisäisen turvallisuuden toimijoiden järjestelmien (sovellukset ja tietokannat) käytön tukea ja ongelmanratkaisua kehitetään edelleen. Järjestelmien ylläpitopalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Järjestelmien ylläpitopalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 1 499 1 579 1 773 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 121 127 134 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,34 2,5 2,7 Suoritteet Järjestelmien ylläpitopalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 6 889 7 233 7 595 Työasemapalvelu Työasemapalvelussa tuotetaan sisäasiainministeriön hallinnonalan vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittainen palvelu. Vuonna jatketaan toimialojen siirtämistä Windows 7 -ympäristöön erillisen suunnitelman mukaisesti. ITILprosessien käyttöönottoa jatketaan ja syvennetään. Työasemapalvelut tavoite tavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Taloudellisuus Työasemapalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 311 296 287 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 302 328 345 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,98 3,1 3,2 Suoritteet Työasemapalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 37 438 39 310 41 275 Viestintäpalvelut Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on varmistaa se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista. Huolehditaan 071-numeroinnin kehityksestä ja hallinnasta sekä puhepalvelujärjestelmien elinkaarenhallinnasta ja käyttöpalveluista. Viestintäpalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Viestintäpalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 112 118 122 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 875 919 965 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (puhe- ja videopalveluiden toimivuus) 2,8 2,9 3,0 Suoritteet Viestintäpalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 14 639 15 371 16 139 Service Desk -palvelut Palvelutuotantomallin tavoitetilana on, että palvelut toimivat yhtenäisen prosessin mukaisesti. Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta lähtökohtaisesti yhdessä palvelupisteessä (Service Desk), joka toimii virtuaalisesti. Toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä jatketaan. Service Desk -palvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Service Deskissä päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 80 99 100 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 1 153 1 210 1 271 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 3,05 3,1 3,2 HelpDeskissä I-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä (%) 27,1 29,0 30,0 Suoritteet ServiceDeskissä I-tasolla päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 38 551 40 479 42 502 Aluepalvelut Aluepalvelun henkilötyö ja kustannukset kohdennetaan muille palveluille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Aluepalvelut 5) tavoite tavoite Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,98 3,1 3,2 Aluepalvelussa keskitetysti päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista aluepalvelun päättämistä palvelupyynnöistä (%) 36,5 37,0 37,5 Yhteyspalvelut Yhteyspalveluun kuuluvat seuraavat palvelut: puhelunvälitys, siihen liittyvä asiakaspalvelu, asiakastietokannan tietojen ylläpito sovituilta osin ja raportointi. Yhteyspalveluyksikkö tuottaa puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi Yhteyspalvelut SM ja maistraatit valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Keskeisimpinä kehittämiskohteina ovat sisäasiainministeriön hallinnonalan ympäristön kalenteri- ja kulunvalvontaliitännät sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen. tavoite tavoite AVIt ja ELYt SM ja maistraatit AVIt ja ELYt SM ja maistraatit Taloudellisuus Käsitellyn puhelun kustannus ( ) 1,00 1,29 1,15 1,31 1,16 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden käsitellyt puhelut (kpl/htv) 63 760 50 750 65 500 46 250 65 500 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 3,68 2,8 3,7 3,3 3,72 Suoritteet Yhteyspalveluissa käsitellyt puhelut (1 000 kpl) 1 535 406 1 515 370 1 515 Projekti- ja asiantuntijapalvelut Projekti- ja asiantuntijapalvelut vastaa julkisen hallinnon verkkoturvallisuushankkeen (TUVE) sisäasiainministeriön hallinnonalan osahankkeen TUVE-tietoverkkopalvelut -projektin etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti. Projektin kohteena on turvallisuusverkkoon liittyvä palveluoperaattoritoiminta ja sen vaatimien kriittisten palveluiden kehittäminen sekä erikseen määriteltyjen muiden palveluiden tuottaminen ja sovittaminen TUVE-ympäristöön. Projekti- ja asiantuntijapalvelut jatkavat myös poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistusta (VITJA). Projekti- ja asiantuntijapalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Projektien ja asiantuntijapalveluiden henkilötyökustannukset 5 801 927 7 461 080 7 895 835 Tuottavuus Projekteille ja asiantuntijapalveluille kohdennettu työaika (htv) 66 81 84 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (tyytyväisyys lopputulokseen) 2,70 2,8 3,0 5) Aluepalvelun henkilötyö ja kustannukset kohdennetaan muille palveluille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet: Henkiset voimavarat tavoite tavoite Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,4 3,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,4 9 8 Henkilöstö yhteensä, htv 386 382 382 josta vakinaisessa palvelussuhteessa 306 304 304 Naisia, %-osuus 36 36 36 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 66 292 90 242 70 317 Bruttotulot 63 620 89 707 67 986 Nettomenot 2 672 535 2 331 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 610 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 142 Yllä olevissa luvuissa on mukana sekä palvelusopimustoiminnan että erillisten projektien kulut. Vuonna TUVE-tietoverkkopalvelut -projektin kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin hankkeen muina vuosina ( ja ). Bruttomäärärahan arvioitu käyttö Palvelusopimus 44 714 000 Projektitoiminta 25 603 000 Yhteensä 70 317 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Yhteiset palvelut (siirto momentilta 26.01.20) 174 Yhteiset palvelut (siirto momentilta 26.10.01) 1 433 Yhteiset palvelut (siirto momentilta 26.20.01) 249 Yhteiset palvelut (siirto momentilta 26.30.01) 27 Yhteiset palvelut (siirto momentilta 26.30.02) 90 Yhteiset palvelut (siirto momentilta 26.40.01) 27 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 64 Toimintamenosäästö (HO) -3 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -1 Tasomuutos -200 Yhteensä 1 860 talousarvio 2 331 000 III lisätalousarvio 64 000 talousarvio 471 000 tilinpäätös 1 204 000 04. (26.01.01, osa) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 980 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähemmistövaltuutettu on sisäasiainministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä sisäasiainministeriön ohessa toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka voi antaa syrjintää koskevan kieltopäätöksen, jonka noudatta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
mista se voi tehostaa uhkasakolla ja tuomita sen maksettavaksi. Asiakastapausten lukumäärä arvio tavoite Vähemmistövaltuutettu 6) 848 900 950 Syrjintälautakunta 420 350 370 Henkilötyövuosien lukumäärä arvio tavoite Vähemmistövaltuutettu 11 10 10 Syrjintälautakunta 2 2 2 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 931 969 1 030 Bruttotulot 50 50 50 Nettomenot 881 919 980 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 80 siirtynyt seuraavalle vuodelle 71 Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Vähemmistövaltuutettu 870 Syrjintälautakunta 110 Yhteensä 980 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toimintamenosäästö (HO) -8 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -3 Tasokorotus 75 Tasomuutos -3 Yhteensä 61 6) Ei sisällä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen tai tiedotusvälineiden yhteydenottoja eikä tieto- tai materiaalipyyntöjä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta nostaa esiin vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan kahden viran perustamistarpeeen. Määräaikaisesti työskennellyt tiedottaja on pystynyt olennaisesti parantamaan toimiston vaikuttavuutta lisäämällä toiminnan näkyvyyttä mm. tiedotusvälineissä. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa asuvat somalitaustaiset ovat yksi eniten syrjityistä kansanryhmistä Euroopassa. Saman tutkimuksen mukaan vain harva heistä tiesi mahdollisuuksistaan kääntyä vähemmistövaltuutetun puoleen syrjintää kohdatessaan. Toimiston sihteerin tehtäviä on viime vuosina hoitaneet vaihtuvat harjoittelijat. Saapuvien kanteluiden kirjaamista ja valtuutetun sihteerinä toimimista ei tulisi kuitenkaan antaa nykyiseen tapaan virkavastuun ulkopuolella olevien harjoittelijoiden hoidettavaksi. Tilanteen ongelmallisuuteen on kiinnittänyt huomiota sekä työntekijäosapuolta että työnantajaa edustava palkkausjärjestelmän arviointityöryhmä. Valiokunta lisää momentille 75 000 euroa vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan tiedottajan ja toimialasihteerin virkojen perustamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
talousarvio 980 000 talousarvio 919 000 tilinpäätös 872 000 20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 9 888 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin sekä Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö TUVE-käyttömenot 5 780 000 Palvelusopimus 3 200 000 Strateginen ohjaus 176 000 Asiankäsittelyjärjestelmät 250 000 Julkaisujärjestelmät 150 000 Muut järjestelmät 140 000 Sähköinen asiointi 50 000 Tietoturvallisuus 50 000 Lähiverkko 50 000 Muut tietohallintomenot 42 000 Yhteensä 9 888 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 26.01.01 (-6 htv) -450 Yhteiset palvelut (siirto momentille 26.01.03) -174 IT-palvelukeskussiirron palautus siirtona momentilta 28.20.06 21 TUVE-käyttömenot 5 780 Yhteensä 5 177 talousarvio 9 888 000 talousarvio 4 711 000 tilinpäätös 4 711 000 (21.) Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.vähennyksessä on otettu huomioon hallitusohjelman mukainen toimintamenosäästö 2 643 000 euroa ja lisäyksenä 2 217 000 euroa tuottavuusmäärärahana. III lisätalousarvio talousarvio 426 000 22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 14 990 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007 2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY) 2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen 4) siirtomenojen maksamiseen. Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. S e l v i t y s o s a : Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallintoja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset. Euroopan yhteisöjen komissio on määrittänyt Suomelle seuraavat rahastokohtaiset osuudet vuodelle : Rahastojen vuoden rahoituskehys Pakolaisrahasto 2 486 000 Ulkorajarahasto 9 750 000 Kotouttamisrahasto 1 329 000 Paluurahasto 1 425 000 Yhteensä 14 990 000 Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista. Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan. Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt). Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen. talousarvio 14 990 000 III lisätalousarvio 797 000 talousarvio 10 540 000 tilinpäätös 8 656 000 23. (26.01.01, osa) Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 415 000 euroa. Toiminnan tunnuslukuja Määrärahaa saa käyttää 1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäasiainministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimusja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta. Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21. Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin. Kehitetään erityisesti toiminnan kustannustehokkuutta pyrkimällä johdonmukaisesti edullisempiin suoritteisiin koulutettavapäivien hintojen osalta. Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista nousee edelleen. arvio tavoite Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät 1 628 1 300 1 200 Koulutettavapäivän hinta 521 500 460 Kriisinhallintatehtäviin tehtävät nimitykset 98 90 85 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio Bruttomenot 1 425 Bruttotulot 10 Nettomenot 1 415 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 115 000 euroa tasomuutoksena. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin esitetään yhteensä 1 695 000 euron määrärahaa, josta 1 415 000 euroa kohdistetaan käsiteltävälle uudelle momentille ja 280 000 euroa sisäasiainministeriön toimintamenoihin (mom. 26.01.01). Määräraha mahdollistaa siviilikriisinhallinnan koulutuksen ja rekrytoinnin toiminnot, joilla voidaan ylläpitää noin 150 asiantuntijan osallistumistaso. Asiantuntijoiden lähettämisestä aiheutuvat kulut maksetaan ulkoasiainministeriön pääluokasta (mom. 24.10.21), johon esitetään 17 352 000 euron määrärahaa. Siviilikriisinhallinnalla on vahva poliittis-strateginen tuki ja kasvava merkitys. Hallitusohjelma painottaa erityisesti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhteen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että siviilikriisinhallinnan toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi, mikä heijastuu koulutukseen ja nostaa myös asiantuntijoiden varustamisen kustannuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, ettei lähetettävien asiantuntijoiden turvallisuudesta tingitä missään tilanteessa koskien sekä siviili- että sotilaallista kriisinhallintaa. talousarvio 1 415 000 talousarvio 1 530 000 tilinpäätös 1 562 000 29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 57 500 000 euroa. talousarvio 57 500 000 talousarvio 53 500 000 tilinpäätös 58 158 238 66. (26.01.65) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 017 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF 7), IGC 8), IOM, ICMPD 9), COSPAS-SARSAT 10) ja ICAO PKD 11) ) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen. IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä. Määrärahan arvioitu käyttö Interpol 536 000 FATF 25 000 IGC 85 000 IOM 300 000 ICMPD 5 000 COSPAS-SARSAT 40 000 ICAO PKD 26 000 Yhteensä 1 017 000 talousarvio 1 017 000 III lisätalousarvio 191 000 talousarvio 1 208 000 tilinpäätös 1 172 227 10. Poliisitoimi 7) FATF=Financial Action Task Force 8) IGC=Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia 9) ICMPD=International Centre for Migration Policy Development 10) COSPAS-SARSAT=satellittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä 11) ICAO PKD=kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisin hallintorakenteen uudistaminen saatetaan tuottavuuden parantamiseksi loppuun siirtämällä henkilöstön painopistettä rakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti edelleen Poliisihallituksen ja poliisilaitosten hallinnosta ja johtamisesta operatiiviseen toimintaan. Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa mukaan lukien yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja vapaaehtoiset (kansalaistoiminta) turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa tietojohteisesti yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin. Poliisi varmistaa poliisin peruspalveluiden saatavuuden kielelliset palvelut mukaan lukien, palveluiden laadun ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Poliisi panostaa tietoliikenneinfrastruktuurin hyödyntämiseen tiedon ja palveluiden luomisessa, välittämisessä ja tarjoamisessa verkostoissa, asiakaspalveluissa ja arjen monialaisessa turvallisuustyössä. Poliisin toimintaa painotetaan rikollisuutta ennalta estävään ja paljastavaan suuntaan lisäämällä rikostorjunnan viranomaisyhteistyötä ja kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvää työnjakoa edelleen kehitetään selkeyttämällä ja tehostamalla valtakunnan rajan yli tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa. Poliisi kehittää edellytyksiä ennalta estää, paljastaa ja selvittää kansainvälistä vakavaa rikollisuutta. Rikosten selvitystaso laskee. Väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta sekä lähisuhdeväkivaltaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti. Poliisi painottaa toimintaansa erityisesti reaaliaikaiseen talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. Talousrikostorjunnan vaikuttavuutta parannetaan toteuttamalla valtioneuvoston hyväksymän talousrikostorjuntaohjelman hankkeet. Lisäksi jatketaan viranomaisten yhteisen talousrikollisuuden tilannekuvan ylläpitämistä ja tehokasta tietojen vaihtoa, joita hyödyntäen torjuntatoimenpiteitä kohdennetaan esille nouseviin ongelmakohtiin ja selvitetään viranomaisten toimintaedellytysten ja valtuuksien kehittämistarpeita talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. Järjestäytyneen rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät. Laaditaan järjestäytyneen rikollisuuden kansallinen haittaamisstrategia, jossa rikosoikeudellisin ja hallinnollisin keinoin vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten vastavuoroista tiedonvaihtoa kehitetään kansallisesti ja kansainvälisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen sekä rikosten ennalta estämiseen. Yksityinen turva-ala ja asehallinto toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Maahanmuuttoon liittyvät lupamenettelyt turvaavat laillista maassaoloa. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, ydintehtäviin kuulumattomat tehtävät ulkoistetaan, sähköistä asiointia lisätään voimakkaasti ja ajanvarauksen käyttöä tehostetaan. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti. Poliisin kansainvälisen tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön mahdollisuudet erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa hyödynnetään tehokkaasti sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuutta. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin vaikutetaan siihen, että sen maan viranomaiset pystyvät itse torjumaan rikollisuutta, jonka vaikutukset muutoin ulottuisivat Suomen alueelle. Poliisitoiminnassa hyödynnetään myös tarpeen mukaan Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet. Poliisi osallistuu aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomaisja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi kaupunkien turvallisuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
den ylläpitämiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. Niissä määritellään konkreettisia toimenpiteitä yleisten paikkojen häiriökäyttäytymisen, alkoholihaittojen ja erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuten lapsiin, nuoriin, naisiin ja ikääntyviin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi sekä luodaan toimintamalleja perhe- ja läheisväkivallan ennalta estämiseksi, alkoholihaittojen vähentämiseksi ja ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi. Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamista (Vitja-hanke) jatketaan, tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen on edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotolle sekä poliisin tuottavuustavoitteiden saavuttamiselle. Kansalaisten sähköistä asiointia poliisin kanssa tehostetaan mahdollistamalla uusien lupien anominen ja maksaminen sähköisesti jo vireillepanovaiheessa. Poliisi edistää poliisihallintoa koskevaa yhteiskunnallisesti merkittävää monitieteistä tutkimusta. 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 702 462 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen 2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Valvonta- ja hälytystoiminta Yleisen turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne sekä hälytyspalveluiden saatavuus eivät heikkene. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäviin tekoihin puututaan. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan puuttumalla aktiivisesti liikenteessä havaittuihin rikkomuksiin ja hyödyntämällä teknisiä valvontamenetelmiä. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään. Valvonta arvio tavoite Tuottavuus Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 335 343 371 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 193 817 199 011 194 631 Henkilötyövuodet 3 075 3 150 2 963 Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 242 725 245 493 244 307 Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 236 227 222 Palvelukyky ja laatu Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, arvosana 4 10 7,95 7,6 8,0 Onnistuminen liikennevalvonnassa, arvosana 4 10 8,13 7,8 8,10 Poliisin partiointi, arvosana 4 10 8,07 7,4 8,10 Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv 20,6 26,0 15,0 Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvio, vrk 43 30 14 Suoritteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 028 232 1 080 000 1 100 000 Hälytystoiminta arvio tavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18