Espoon ympäristöyhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n kommentit ohessa liitettäväksi 14.10. toimitettuun lausuntoon Espoon varsinaisesta metsätyöohjelmasta 2014. Espoon metsätyöohjelman 2014 varakohteet Kuvionumeroltaan alleviivatut ovat sellaisia, joista on erityistä haittaa luonto- ja/tai virkistysarvoille. PERUSMÄKI, PUNAMETSÄ Kuvio 0 (1,1 ha): Raivaajantien länsipuolella sijaitseva kuvio, jonka reunaan tulossa asutusta. Yleiskaavassa kuvion länsiosa on virkistysaluetta, itäosa pientalovaltaista asuinaluetta. Kuviolle on esitetty harvennusta (33 %), jolla pyritään erityisesti siihen, että olevan ja tulevan asutuksen reuna on turvallinen. Maastokäynnin perusteella kuvion länsiosa on keskiravinteista tuoretta lehtoa, jossa kasvaa vanhojen ylispuukoivujen alle luontaisesti kehittynyttä nuorta lehtisekametsää (koivu, pihlaja, haapa), puustossa myös muutamia vanhempia lehmuksia sekä nuorta lehmusta. Idempänä ylispuita on vähemmän (näissä koivuja, haapoja sekä pari lehmusta), mutta niiden alla puusto on edelleen tiheää nuorta 4-5 puulajin sekapuustoa. Kommentti esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvion virkistysalueeksi kaavoitettu länsiosa kannattaa jättää kehittymään luontaisesti kaksijaksoisena lehtimetsälehtona. Kuvion itäosaa kannattaa hoitaa rakentamisen ehdoilla. Turvallisuusargumentilla ei kuitenkaan kannata perustella toimenpidettä, jolla asutuksen laitaan tuotetaan koirille ja osin ihmisillekin vaarallinen harvennettu metsikkö, jossa on useita satoja pieniä, osin teräviä kantoja/hehtaarilla (näihin kuollut koiria). Mahdollisten lahojen ylispuulehtipuiden kaato maalahopuiksi olevan ja tulevan asutuksen reunoilta sen sijaan täyttää järkevän metsäturvallisuustoiminnan kriteerit. Kuvio 586: Kuviotietojen mukaan noin 60-vuotias haapavaltainen, havupuuta sisältävä metsäsaareke peltojen keskellä. Kuviolla on esitetty tehtäväksi harvennus (33 %) sekä reuna-alueen pienpuuston hoito, jotta alikasvos ei puske pellolle. Maastokatselmuksen perusteella kyseessä on maisemallisesti kaunis ja puustorakenteeltaan erikoinen metsäsaareke, jonka kasvillisuus on lähinnä keskiravinteista tuoretta lehtoa (OMaT). Saarekkeen puusto on eri-ikäisrakenteista sekapuustoa, joka sisältää mm. vanhoja ylispuumäntyjä, nuoria, varttuneita ja vanhoja koivuja sekä nuorta ja varttunutta haapaa ja pihlajaa. Metsää ei ole harvennettu ja lehtilahopuuta on alkanut jo hiljalleen muodostumaan. Monipuolisen puustorakenteen takia kuvio täyttää METSO II luokan arvolehdon kriteerit. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetystä harvennuksesta olisi selvää haittaa kuvion hyvään suuntaan kehittyville luontoarvoille. Kuvion keskiosan puuston kannattaisi antaa kehittyä mahdollisimman luonnontilassa. Reuna-alueilla on peltojen takia perusteltua tehdä pienpuuston raivaus (noin 5 m vyöhyke). Kuvio 588: Kuviotietojen mukaan kuusikko pellonlaidassa, peltojen reunoilla lehtipuuta. Laaja (4,3 ha) kuvio, jolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %), joka yltää kuvion etelälaidassa noin 150 m pellonlaidasta itään ja kuvion keskivaiheilla noin 100 m itään pellonlaidasta. Maastokäynnin perusteella hyvin heterogeeninen kuvio, joka ansaitsisi tarkemman kuvioinnin ja tarkemman toimenpideohjeistuksen.
Kuviolta löytyy puustorakenteeltaan vaihtelevia lehtoja (luoteisosa,osa länsilaitaa), ruohoturvekangasta (koillisosa) sekä ruohokangas- ja saniaiskorpimuuttumaa (kuvion itä- ja kaakkoisosa). Kuvion luoteisosassa on noin 0,5 ha kokoinen keskiravinteinen tuore lehto, jossa kasvaa melko tiheää, varttunutta kuusivaltaista puustoa. Kuusen joukossa kasvaa merkittäviä määriä varttuneita haapoja, eri-ikäisiä pihlajia, koivuja ja raitoja, nuoria vaahteroita sekä kymmenkunta järeää puumaista lehmusta. Lehtoalueen itälaidassa on myös kaistale lahopuustoista iäkästä kuusikkolehtoa. Kuvion länsiosa sen etelä- ja keskiosalta on lähinnä kuusivaltaista tuoretta lehtoa, josta on poimittu melko äskettäin yksittäisiä kuusia. Lisäksi alueelle jätettyjä maalahopuita on täysin tarpeettomasti sahattu pätkiksi. Pääosa kuviosta on suopohjaista. Kuvion luoteispäässä on tasarakenteiseksi harvennettua noin 70- vuotiasta kuusikkoa ruohoturvekangaspohjalla. Alueella on merkittävästi (5-10 kuutiometriä/ha ohutta ja keskijäreää kuusilahopuuta maassa ja pystyssä. Etelämpänä kuviolla korpisuus on paremmin säilynyttä (ruohokangas- ja saniaiskorpimuuttumaa). Korpimuuttuman alueella kasvaa varttunutta kuusivaltaista puustoa (jonkin verran lehtipuuta sekapuuna). Korvessa on tehty jonkinasteista harvennus/poimintahakkuuta sekä tuulenkaatojen pätkimistä melko äskettäin. Kaikkinensa korpimuuttuma on hyvin runsaslahopuustoinen (kuusilahopuuta yli 20 kuutiometriä/ha). Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Pohjois-Espoon yleiskaavan mukaan kuvio edustaa vähiä virkistysalueena säästyviä metsiä Punametsän alueella. Uusi harvennushakkuu jo äskettäin melko raskaasti poimintahakatulla alueella ei paranna sen enempää kuvion virkistys-, kuin luontoarvojakaan. Kuvion korven ennallistamismahdollisuudet tulisi selvittää. Kuvion luoteisosassa olisi syytä toteuttaa jalopuiden täsmähoito, jossa poistettaisiin jonkin verran jalopuita haittaavia kuusia (arviolta noin viidennes kuvion luoteisosan kuusista). Kuvio 590: Kuviotietojen mukaan lähes täysin kuusivoittoinen 80-vuotias metsä, jota tonttien reunat ja tie rajaavat eteläluodesuunnassa. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %), jossa pyritään jättämään hyväkuntoinen sekapuusto tonttien ja tien reunaan. Maastokäynnin perusteella kuviolla vaihtelevat tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Valtaosalla kuviota kasvaa pari vuosikymmentä sitten tehdyn harvennushakkuun takia melko tasarakenteista vanhaa kuusivaltaista puustoa, koivun osuus vaihtelee 5-10 % välillä ja paikoin alarinteillä kasvaa myös jokunen vanhempi haapa. Kuvion pohjois- ja eteläosassa on paikoin pätkitty kuusituulenkaatoja, mutta kuvion keskiosaan on jäänyt harvakseltaan luontaisia kuusimaapuita (lisäksi yksi viiden eriikäisen järeän kuusimaapuun muodostama keskittymä). Yksittäisiä kuusilahopuita on harvakseltaan koko kuviolla niin maassa kuin pystyssä, lahopuiden järeyden takia koko kuvion keskimääräinen lahopuumäärä ylittänee 5 kuutiometriä/ha. Kuvion eteläosan piikin (jossa ei käyty) luoteispuolella on asutuksen pohjoispuolelle syntynyt tuulenkaatopuiden poiston seurauksena pienehkö pienaukko. Pienaukkoa lukuun ottamatta kuviota voi puuston korkean iän ja kuvion kohtalaisen lahopuustoisuuden vuoksi pitää luokan II METSO-arvokangasmetsänä. Yksittäisten järeiden haapojen esiintymisen takia kuviolla on myös jonkinasteinen liito-oravapotentiaali. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Pohjois-Espoon yleiskaavan mukaan kuvio edustaa vähiä virkistysalueena säästyviä metsiä alueella. Metsän virkistysarvot ja hyvään suuntaan kehittyvät luontoarvot kärsisivät esitetystä harvennuksesta. Sen sijaan on järkevää tarkastaa aika ajoin se, onko teiden tai tonttien reunamilla aidosti kaatumavaarallisia lahovikaisa ja kuolleita pystypuita ja ottaa
nämä maalahopuuksi. Kuvio 593: Kuviotietojen mukaan vanha koivu- ja kuusisekametsäniemeke peltojen keskellä. Kuvio on esitetty harvennettavaksi (33 %) ja lisäksi on tarkoitus tarvittaessa avata kuvion reunoja, jotta alikasvos ei puske pelloille. Maastokäynnin perusteella kuvio on ojien kuivattamaa ruohoturvekangasta, jossa vallitsee nyttemmin tuoreen lehdon kasvillisuus. Kuvion puusto on luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella kasvavaa sekapuustoa, jonka muodostavat varttuneet ja vanhat kuuset, koivut, raidat ja haavat, joiden alla kasvaa nuorempaa lehtipuuta sekä hieman alikasvoskuusta. Pääosin lehtipuuhun painottuvaa lahopuuta on melko runsaasti (arviolta noin 5-8 kuutiometriä/ha). Kuviota voi monipuolisen puustorakenteen, säilyneen lehtokasvillisuuden ja lahopuustoisuuden vuoksi pitää METSO II luokan arvolehtona. Kuviolla on myös potentiaalia toimia liito-orvan elinmetsänä (etenkin yhdessä vanhapuustoisemman kuvion 594 kanssa). Kommentti esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty harvennushakkuu on kuvion luontoarvoille haitallista. Järkeväksi toimenpiteeksi riittäisi hyvin kuvion peltoihin rajoittuvien reuna-alueiden pajukon ja muun lehtipuuvesaikon raivaus (5 m vyöhyke metsän laidassa). Kuvio 594 : Kuviotietojen mukaan mukaa yli 60-vuotias kuusimetsä, jossa on seassa hieman koivua. Koilliskulmassa jyrkänteitä. Laajalle (4,4 ha) kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvion kuvionnissa on vedetty yhteen turhan paljon luonteeltaan toisistaan poikkeavia osa-alueita. Tosiasiallisesti kuviolla on neljä toisistaan suuresti poikkeavaa osa-aluetta. Kuvion länsireunassa on eteläpohjoissuuntainen kaistale (noin 70 m leveä) joitakin vuosia sitten siivottoman näköiseksi ilman mitään maastossa havaittavaa perustetta harvennushakattua noin 70- vuotiasta keskiravinteista tuoretta lehtoa. Kuvion puusto on kuusivaltaista, lisäksi kuviolla on merkittävästi varttunutta ja vanhahkoa haapaa sekä hieman koivuja ja raitoja. Harvennuksessa on kaadettu myös lehtipuita. Metsässä lahoaa merkittävästi maalahopuuta (osa luontaista, osa harvennustähdettä). Hakkuista huolimatta lehtoa voi edelleen pitää METSO-kriteereillä edustavuusluokan II arvolehtona. Harvennettuun kaistaleeseen liittyy itäpuolelta noin 1,5 ha laajuinen (epätarkka arvio) harvennuksilta säästynyttä tuoretta lehtoa, joka on osin keskiravinteista (OMaT) ja osin runsasravinteista (HeOT). Kuvioon sisältyy myös osakuvio, jossa on kasvillisuudeltaan säilynyttä, hiirenporrasvaltaista kosteaa lehtoa.kuvion puusto on vanhaa ja kuusivaltaista, lisäksi joukossa kasvaa jonkin verran järeitä haapoja, koivuja ja raitoja. Tällä kuvion osalla on runsaasti (yli 15 kuutiometriä/ha) lahopuuta maassa ja pystyssä. Pääosa lahopuista on järeitä kuusia, mutta jonkin verran löytyy myös lehtilahopuuta. Kuvio täyttää METSO I edustavuusluokan arvolehdon kriteerit. Arvolehdon itäpuolella on laajahko (arviolta noin 2 ha) aikanaan tasarakenteiseksi harvennettua lehtomaisen kankaan noin 70-vuotiasta kuusikkoa. Metsikössä on muutamia järeitä haapoja. Kuviota voi haapojen ja sijainnin perusteella pitää METSO-edustavuudeltaan luokan III kangasmetsänä. Kuvion itäosassa pellon laidassa on noin 50 m leveä kaistale keskiravinteista tuoretta lehtoa (OMaT), jossa kasvaa sekametsänä varttuneita ja vanhoja kuusia ja haapoja. Reunassa on myös joitakin lahopuita. Kuvio täyttänee METSO II-edustavuusluokan arvolehdon kriteerit.
Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Koko kuvio on hyvin potentiaalinen liito-oravan elinalue puuston iän, puulajisuhteiden ja järeiden haapojen esiintymisen takia. Alueen arvoa nostaa sen laajuus eli tälle alueelle sopisi mm. liito-oravanaaraan elinpiiri (myös lähialueilla lisää liito-oravalle jossakin määrin sopivia metsiä). Esitetty harvennus heikentäisi kuvion liito-orava-arvon ohella kuvion länsi- ja keskiosan arvolehtojen sekä kuvion itälaidan lehdon luontoarvoja. Erityistä hyötyä harvennuksesta ei liene myöskään jo melko harvapuustoisen lehtomaisen kankaan kuusikolle. Perustelluin toimenpide alueella olisi oikeaan aikaan tehty liito-oravakartoitus sekä mahdollinen pelloille tunkevan alikasvoksen raivaus kuvion länsiosan pellonlaidasta (5 m vyöhyke). Kuvio 597: Kuviotietojen mukaan pallokentän pohjoispuolella sijaitseva noin 80-vuotias koivu- ja mäntymetsä, joka on esitetty harvennettavaksi (33 %). Maastokäynnin perusteella monipuolinen kuvio, jonka kasvillisuudessa vaihtelevat lehtomaisen ja tuoreen kankaan laikut, pienialaisesti löytyy myös tuoretta lehtoa. Kuvion etelä- ja keskiosassa on kertaalleen harvennettua ja siten valtapuustoltaan tasarakenteista noin 70-vuotiasta mäntyvaltaista puustoa, jossa on kuitenkin valtapuuston joukossa merkittävästi (noin 10-15 %) koivua ja hieman kuusta, alikasvoksena on runsaasti pihlajaa. Kuvion rehevämmän pohjoisosan puusto on luonnonmukaisempaa ja sekapuustoisempaa. Kuvion virkistyskäyttö ohjautuu kuvion poikki kulkevaa polkua pitkin. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Ainakin kuvion pohjoisosan harvennus haittaisi luontoarvojen kehittymistä eikä toisi myöskään mitään erityistä hyötyä. Kuvion mäntyvaltaisen eteläosan harvennus ei sinänsä haittaisi luontoarvoja, mutta lisäisi entisestään pihlaja-alikasvoksen runsastumista. Kuvio 598: Kuviotietojen mukaan asutusta, pallokenttää ja teitä kiertävä laaja (4,1 ha) kuvio, joka on osin aukkoista, kuusi- ja koivuvaltaista ikääntynyttä metsää. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %), jossa pyritään jättämään varsinkin teiden, kentän ja asutuksen lähellä puusto turvalliseksi. Maastokäynnin perusteella hyvin heterogeeninen kuvio. Pallokentän itäpuolella on kuivahtanutta ruohoturvekangasta, jossa kasvaa iäkästä, puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kolmen puulajin sekametsää (kuusi, koivu, tervaleppä). Tästä itään on osin rinteistä tuoretta ja lehtomaista kangasta, jossa kasvaa vanhaa kuusivaltaista puustoa. Metsästä on toistuvasti poimittu puita ja osaa maastoon jätetyistä maapuista on pätkitty, minkä seurauksena metsä näyttää melkein harvennetulta. Pallokentän kaakkoispuolella on pieni laikku lehtomaista kangasta, jossa kasvaa kymmenen järeää haapaa (hyvä liito-oravapotentiaali). Kuvion kapeaa, asutukseen rajautuvaa itäosaa ei käyty maastossa tarkastelemassa pois lukien kuvion koillisosaa, jossa on tien varressa tuoretta lehtoa, jossa kasvaa hyvin monipuolista, varttunutta sekametsää (puustossa ainakin kuusta, koivua, haapaa, raitaa, mäntyä, pihlajaa sekä vaahteraa). Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetyn harvennuksen sijasta kuviolla kannattaisi keskittyä mahdollisten kaatumavaarallisten puiden poimintaan asutuksen, teiden ja kentän läheltä. Puustoltaan monipuoliset osat (kentän kaakkoispuolinen haapakeskittymä, pääosa kentän itäpuolisesta ruohoturvekankaasta sekä koillispään lehto) kannattaisi jättää kehittymään mahdollisimman luonnontilassa. Jatkossa maastoon jätettäviä lahopuita ei kannattaisi turhaan pätkiä UUSMÄKI
Kuvio 0: Laaja kuvio (11,5 ha), joka kuviotietojen perusteella iäkästä kuusikkoa. Kuvio on tarkoitus harventaa. Kuvio kuuluu Uusmäen kaava-alueeseen, jonka lopullinen asemakaavoitus on vielä kesken. Etenkin kuvion länsiosalla on huomattavia suojeluarvoja järeiden haapojen suuren määrän vuoksi. Kuviolla on useita kolohaapoja ja alueelta on myös havaintoja liito-oravasta 2000-luvulta. Metsikkökuviolla on myös muita suojeluarvoja (iäkäs, kuusivaltainen puusto, paikoittainen lahopuustoisuus). Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Hyvää käytäntöä kaupungin mailla edustaa tapa jättää tällaisilla kuvioilla metsänhakkuut toteuttamatta siihen asti, kunnes lopulliset kaavaratkaisut on tehty. JUVANMALMI Kuvio 0 (6,9 ha): Kuviotietojen perusteella sekapuustoinen 02/03 kehitysluokan kuvio, jolla kallioisuutta ja lounaisasosassa ojan varrella märkää. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %) ja pohjan raivausta. Maastokäynnin perusteella kyseessä on huomattavan vaihteleva ja monipuolinen kuvio niin kasvillisuuden, puuston kuin hoitotarpeenkin osalta. Kuvion eteläosassa on osittain korpiluonnettaan säilyttänyttä ruohokangas- ja lehtokorpimuuttumaa, jossa kasvaa luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella varttunutta kuusi- ja koivusekametsää. Korvessa on myös merkittävästi (5-7 kuutiometriä/ha) ohutta ja keskijäreää kuusi- ja lehtilahopuuta. Kuvion tämä osa täyttää METSO II luokan korven kriteerit. Korpialueen pohjoispuolella on runsasravinteista tuoretta lehtoa (HeOT) oleva notkelma, jossa kasvaa luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella varttunutta haapa-, kuusi- ja koivupuustoa,. Metsässä lahoaa näkyvästi (noin 5 kuutiometriä/ha) lehti- ja kuusilahopuuta. Kuvion tämä osa täyttää METSO II luokan arvolehdon kriteerit. Notkelmasta itään on lehtomaisen kankaan (osin tuoretta lehtoa) rinnemetsää, jossa kasvaa tiheässä noin 40-vuotiasta sekapuustoa (koivu, kuusi, haapa). Metsään on jo alkanut itseharvenemisen takia muodostua ohutta riukulahopuuta. Kuvion tämä osa täyttää METSO III luokan arvolehdon/rehevän kangasmetsän kriteerit. Kuvion pohjoisosassa vaihtelevat tuoreen lehdon, lehtomaisen kankaan ja tuoreen kankaan osaalueet. Rehevimmillä osilla kasvaa yleensä vaihtelevilla puulajisuhteilla kuusen, haavan ja koivun muodostamaa sekapuustoa (pienialaisesti myös kuusikoituvaa haavikkoa). Kuvion itäreunalta löytyy myös tuoreen kankaan kuusi- ja mäntyhavunmetsää. Kuvion pohjoisosassa, kartalla näkyvän puron ympärillä on melko laajalti noin 40-vuotiasta sekametsää, jossa kasvaa mäntyä (50 %), kuusta (30-40%), koivua (noin 10 %) ja hieman myös haapaa (alle 5 %). Tämän osa-alueen runsaasti haapaa sisältävät osat ovat METSO-kriitereillä luokan III lehtoja tai reheviä kangasmetsiä, loput metsistä eivät täytä edes luokan III kohteen kriteereitä. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvion etelä- ja länsiosan monipuolisten korpi- ja lehtoalueiden harvennus heikentäisi olennaisesti kuvion näiden osien luontoarvoja. Hieman yli puolet kuviosta tulisi jättää harvennuksen ulkopuolelle ja toteuttaa se lähinnä mäntyyn ja kuuseen kohdistuvana kuvion pohjois- ja itäosassa niillä osa-alueilla, joissa männyn ja kuusen osuus on häiritsevän korkea. Kuvion etelä- ja länsiosan korpialueen ennallistamismahdollisuudet kannattaisi selvittää.
Kuvio 630: Kuviotietojen mukaan osin rakentamisen alle jäänyt noin 30-vuotias mäntytaimikko, johon on esitetty taimikon/pienpuuston hoitoa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Maastokäynnin perusteella kyseessä on perusteltu toimenpide. Kuvio 633: Kuviotietojen perusteella ylispuustoinen mänty- ja koivutaimikko, johon on esitetty taimikonhoitoa. Maastokäynnin perusteella kuvion luonne vastaa kuvausta. Ylispuuksi jääneet vanhat siemenpuut ja monipuolinen, tiheydeltään vaihteleva mänty- ja koivutaimikko muodostavat melko luonnonmukaisen metsikkörakenteen. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Maastokäynnin perusteella kuvion voisi hyvin jättää kehittymään ilman taimikonhoitoakin. Kuvio 634: Kuviotietojen mukaan nuori mänty- ja koivupainotteinen metsikkö, johon on esitetty ensiharvennusta. Maastokäynnin perusteella kuviolla kasvaa tiheää nuorta mäntyvaltaista puustoa, joukossa on myös koivua sekä hieman kuusta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Männyn suhteellista osuutta kannattaisi pienentää ensiharvennuksessa. Kuvio 638: Kuviotietojen mukaan ylispuustoinen mänty- ja koivupainotteinen metsikkö, jossa alla mäntyä, kuusta ja koivua. Kuviolle on esitetty taimikonhoitoa (ylispuut jätetään). Maastokäynnin perusteella tämä laaja (2,4 ha) on yhdeksi metsätalouskuvioksi turhan vaihteleva kuvio, jonka kasvillisuus vaihtelee kuivahkosta kankaasta lehtomaiseen kankaaseen. Monin paikoin kuvion puusto on monipuolista sekametsää, paikoin voimakkaan mäntyvaltaisia osia. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuviota kannattaisi hoitaa siten, että puustorakenteeltaan monipuolisimmat osat kuviosta jätettäisiin kehittymään luontaisesti ja taimikonhoito/ensiharvennus toteutettaisiin lähinnä mäntyvaltaisilla osilla. Kuvio 639: Kuviotietojen mukaan lehtomaisen kankaan noin 50-vuotiasta kuusi- ja koivusekametsää. Kuviolle on esitetty harvennusta (33 %) ja pienpuuston hoitoa tarpeellisin osin. Maastokäynnin perusteella kuvio on pääosin keskiravinteista tuoretta lehtoa, jossa kasvaa melko tiheää noin 40-50-vuotiasta koivuvaltaista puustoa, sekapuuna on lisäksi merkittävästi kuusta ja harmaaleppää. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Jos kuvio olisi metsätalousalueella, harvennus kannattaisi tehdä koivujen järeyttämiseksi (nyt puiden latvat supistuneet seurauksena tiheästä kasvutavasta, mikä ilmiönä luontainen). Koska kuvio sijaitsee virkitysalueeksi kaavoitetulla alueella, niin kuvion puuston voisi antaa jatkossa kehittyä luonnontilassa ilman hoitotoimenpiteitä, jolloin sille alkaisi melko nopeasti muodostua ohutta koivulahopuuta. Kuvio 640: Kuviotietojen mukaan lehtomaisen kankaan noin 4-vuotiasta tiheäksi päässyttä haapaja koivumetsikköä rinteessä. Kuvion itälaidassa kulkee polku, länsilaidassa sähkölinja. Kuviolle on
esitetty voimakasta harvennusta (50 %). Maastokatselmuksen perusteella kuvio on keskiravinteista tuoretta lehtoa, jossa kasvaa monipuolista lehtisekapuustoa melko tiheällä tilarakenteella. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Jos kuvio olisi metsätalousalueella, harvennus kannattaisi tehdä koivujen ja haapojen järeyttämiseksi ( nyt puiden latvat osin supistuneet seurauksena tiheästä kasvutavasta, mikä ilmiönä luontainen). Koska kuvio sijaitsee virkitysalueeksi kaavoitetulla alueella, niin kuvion puuston voisi antaa jatkossa kehittyä luonnontilassa ilman hoitotoimenpiteitä, jolloin sille alkaisi melko nopeasti muodostua haapa- ja koivulahopuuta. Ratkaisusta ei ole haittaa myöskään virkistyskäytölle, koska kuvion virkistyskäyttö tapahtuu joka tapauksessa lähes kokonaan kuvion itälaitaa myötäilevää polkua myöten. Kuvio 644: Kuviotietojen perusteella lehtomaisen kankaan varttunut kuusivaltainen sekametsä, jonka tie osin halkoo. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokatselmuksen perusteella kuvion eteläosa on lehtomaista kangasta ja pohjoisosa tuoretta kangasta. Kuvion eteläosan puuston muodostaa aikanaan väljennyshakattu vanhahko kuusi-, koivuja mäntypuusto, pohjoisosa on perinteisen harvennushakkuun takia tasarakenteista kuusivaltaista vanhahkoa puustoa, jossa kasvaa joukossa merkittävästi koivua ja mäntyä. Kuviolla on lahopuuta hyvin vähän eikä sen liito-oravapotentiaalikaan ole kovin hyvä. Tästä huolimatta on hyvä tiedostaa, että tärkeä itä-länsisuuntainen metsäekologinen yhteys Timmermalmin suojelualueelta Niipperin Myllypuron suuntaan kulkee juuri tämän kuvion poikki. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion puuston nykyisen harvapuustoisuuden huomioiden esitetty harvennushakkuu tuntuu täysin tarpeettomalta. Lähinnä tarpeen on varmistaa aika ajoin se, että kuvion eteläosan tien varrella ei ole ilmeisen kaatumavaarallisia puita. Syyskuussa 2013 niitä ei havaittu. Kuvion tulevassa hoidossa on syytä tiedostaa sen merkitys itä-länsisuuntaisen metsäekologisen yhteyden kannalta. Ekologisen yhteyden laadun kannalta olisi hyvä, jos luonnontilaisen kaltaisen metsän piirteitä (lahopuustoisuus, puuston eri-ikäisrakenne) saataisiin lisättyä, eikä vähennettyä nykyisestä. Kuvio 645: Kuviotietojen mukaan noin 60-vuotiasta kuusipainotteista sekametsää tuoreella kankaalla, tie tehty kuvion läpi. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella sisältää luonteeltaan hyvin vaihtelevia osia, joiden luontoarvot ja hoitotarpeet vaihtelevat. Kuvio on kaavoitettu virkistysalueeksi ja sen poikki kulkee lisäksi tärkeä metsäekologinen yhteys Timmermalmin ja Niipperin Myllypuron suojelualueiden välillä. Kuvion itäosa on tuoretta kangasta, jolla kasvaa melko tiheää varttunutta kuusi- ja koivusekametsää, jossa on sekapuuna jokunen haapa. Lähempänä tietä (tien itäpuolella) on osin soistunutta tuoretta kangasta, jolla kasvaa luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella kuvion itäosaa selvästi vanhempaa kuusivaltaista puustoa (sekapuuna jonkun verran koivuja ja mäntyjä). Metsässä lahoaa jokunen kuusilahopuu. Tien länsipuolella on tuoretta kangasta, jossa kasvaa vanhan harvennuksen takia tasarakenteista ja niukkalahopuustoista noin 70-vuotiasta kuusi- ja mäntypuustoa. Kuvion pohjoisosassa on vielä kuivahkon kankaan noin 50-vuotiasta istutusmännikköä (sekapuuna vähän kuusta ja koivua). Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Tien itäpuolisten metsien harvennushakkuu heikentäisi kuvion laatua metsäekologisena yhteytenä ilman mitään saatavia olennaisia hyötyjä. Tien
länsipuolen kertaalleen harvennetun kuusivaltaisen metsikön harvennus on sekin turha ja ekoyhteyttä jonkin verran heikentävä. Kuvion pohjoisosan mäntyvaltaisen istutusmetsän lievässä harventamisessa sen sijaan olisi järkeä. Jossakin vaiheessa voi olla tarvetta kaataa tien läheltä jokunen vanhempi kuusi maalahopuuksi. Maastokäynnillä ei havaittu tien varrelta tällä hetkellä kaatumavaarallisia puita. Kuvio 646: Kuviotietojen mukaan kuviolla pienialainen kuusipainotteinen pienpuusto sekä vedellä täyttynyt maakuoppa. Polku kulkee kuvion halki. Kuviolla on tarkoitus toteuttaa pienpuuston hoito. Maastokäynnin perusteella kyseessä on kuivahtanut entinen korpi, jossa kasvaa muutamien noin 60- vuotiaiden kuusten ja haapojen alla 0-40-vuotiasta viiden puulajin (koivu, kuusi, haapa, pihlaja, mänty) sekapuustoa. Kuvio on hiljalleen kehittymässä liito-oravalle soveliaaksi. Virkistysalueeksi kaavoitettu kuvio on osa tärkeää metsäekologista yhteyttä Timmermalmin ja Niipperin Myllypuron suojelualueiden välissä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvio muodostaa nykyisellään hyvän suojan eteläpuolisen teollisuusalueen ja kuvion halki kulkevan käytetyn metsäpolun väliin. Kuvio sopisi hyvin jätettäväksi kehittymään luonnontilassa. Kuvio 647: Kuviotietojen mukaan osin aukkoinen varttunut mänty- ja koivusekametsä, joka kiertää luonnontilaisen suon. Kuviolla on tarkoitus toteuttaa harvennushakkuu (33 %) jättäen kuitenkin suojakaista keskellä olevan suon ympärille. Maastokäynnin perusteella kyseessä on pääosin kallioista kuivahkoa kangasta, kuvion itäosassa ja keskiosan suon ympärillä on tuoretta kangasta. Kuvion puusto on luonnontilaisen kaltaista. Karuimmilla osilla vallitsee eri-ikäisrakenteinen mäntyvaltainen puusto vähäisella koivulla ja alikasvoskuusella. Tuoreen kankaan osat sisältävät eri-ikäistä mäntyjen, kuusten ja koivujen muodostamaa sekapuustoa. Kuvion karuimmilla osilla lahoaa merkittävästi (noin 3 kuutiometriä/ha) mäntylahopuuta, tuoreen kankaan osilla on yli 5 kuutiometriä/ha kuusi-, mänty- ja koivulahopuuta. Viihtyisä ja turvallinen metsäpolku kulkee kuvion halki. Kuvio on hyvää METSO II-luokan kangasmetsää ja sen arvoa lisää se, että kuvion poikki kulkee tärkeä metsäekologinen yhteys Timmermalmin ja Niipperin Myllypuron suojelualueiden välillä. Kaavassa kuvio on virkistysaluetta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus merkitsisi luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän rakenteen heikentämistä ilman ainoatakaan saatavaa hyötyä. Kuviolla ei käytännössä ole mitään hoitotarvetta. PAKANKYLÄ Yleistä: Kuvio 480: Kuviotietojen mukaan ikääntynyt rauduskoivikko, joka on tarkoitus hakata siemenpuuasentoon. Melko laaja (2,1 ha) kuvio Mustalammen länsipuolella. Maastokäynnin perusteella kuviolla on säilynyt huomattavan arvokasta korpiluontoa. Kuvion länsiosa on pääosin vaarantunutta kangaskorpea, lounaispiikissä on erittäin uhanalaiseksi luokiteltua saniaiskorpea (myös metsälain 10 kohde). Kuvion itäosan ruohokangaskorven vesitalous on hieman kuivahtanut, mutta korpisuus vaikuttaisi silti olevan säilyvää. Puustoltaan kuvion länsiosan puusto on vanhaa, mahdollisesti aikanaan ainakin osin harvennettua
koivu- ja kuusisekapuustoa. Itäosassa kasvaa rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista, vanhojen koivujen (näiden osuus 60-70 %), kuusten ja tervaleppien sekä alikasvoskuusten muodostamaa puustoa. Korvessa lahoaa myös jokunen koivulahopuu. Rauhaan jätettynä etenkin koivulahopuun määrä tulee lisääntymään nopeasti johtuen valtapuuston koivujen iäkkyydestä. Kohteen länsiosa edustaa METSO I luokan korpia, hieman kuivahtanut itäosa luokan II korpia. Länsiosan veistaloudeltaan luonnontilainen saniaiskorpi täyttänee myös metsälain 10 erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Siemenpuuhakkuun ehdottaminen kaavan virkistysalueella sijaitsevaan arvokkaaseen ja melko laajaan korpikohteeseen edustaa hyvin huonoa harkintaa. Toteutuessaan se merkitsisi huomattavien luontoarvojen merkittävää heikentämistä ilman perusteita. Kuvion sijainti ja virkistyskäyttö mahdollistavat sen kehittämisen jatkossakin ilman varsinaisia metsänhoitotoimia. Kuvio 486: Kuviotietojen mukaan 03 kehitysluokan kuusikko, seassa mäntyä ja koivua. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on osin kuivahkoa, osin tuoretta kangasta. Kuvion puusto on tilarakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kolmen puulajin varttunutta-vanhahkoa sekametsää (mänty, kuusi, koivu). Kuviolla lahoaa merkittävästi (3-5 kuutiometriä/ha) kuusi- ja mäntylahopuuta. METSO-kriteereillä kuvio edustaa luokan II arvokangasmetsiä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion harventamisesta olisi haittaa niin luonto-, virkistyskuin maisema-arvoillekin. Kuvio palvelee nykyisessä tilassaan erinomaisesti kuvion pääkäyttömuotoa (virkistys) tuottaen samalla monimuotoisuusarvoja. Kuvio 487: Kuviotietojen mukaan 03 kehitysluokan kuusikko, seassa mäntyä ja koivua. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on hyvin vaihteleva kuvio niin kasvillisuuden kuin puustorakenteiden puolesta. Valtaosa kuviosta on kuivahkoa kangasta, pohjoisosassa ja pienialaisesti länsireunassa on karummanpuoleista tuoretta kangasta. Kuviolla on myös kallioisuutta. Puuston rakenne on koko kuviolla luonnontilaisen kaltainen, jopa eri-ikäisrakenteinen. Kuivahkojen kankaiden puusto on yleensä vanhempien mäntyjen, kuusten ja koivujen alle hyvin uudistunutta nuorempaa mänty-, kuusi- ja koivusekapuustoa. Paikoin on myös eri-ikäisrakenteisia mäntyvaltaisia laikkuja. Kuivahkoilla kankailla on yleensä näkyvästi (noin 3-4 kuutiometriä/ha) mänty- ja koivulahopuuta, paikoin on myös pienialaisempia lahopuukeskittymiä (mm. kuvion kaakkoisosan rinteessä). Pohjoisosan tuoreella kankaalla runsain puulaji on kuusi, mutta myös mäntyä ja koivua on merkittäviä määriä. Metsässä on näkyvästi (yli 5 kuutiometriä/ha) eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta. Kokonaisuutena kuvio edustaa hyvää METSO II luokan kangasmetsää. Kuvion länsiosan kuusimaapuulta havaittiin esiintymä ruostekääpää, joka indikoi esiintymisellään kuusilahopuustoltaan edustavia metsiköitä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetyistä hakkuista on huomattava haittaa kuvion luonto-, virkistys- ja maisema-arvoille. Puustorakenteeltaan näin luonnontilaisen metsän harvennusesitys virkistysalueella edustaa huonoa harkintaa.
Kuvio 489: Kuviotietojen mukaan hieskoivikko turvemaalla. Kuviolle on esitetty tehtäväksi normaali hyvän metsänhoidon suositusten mukainen harvennus (50 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on yhden ojan hieman kuivattama nevakorpi, jonka korpisuus on säilynyt yllättävänkin hyvin. Korpiluonne säilyisi, mikäli uran vieressä kulkevan ojan kuivattavaa vaikutusta saisi vähennettyä. Kuviolla kasvaa alkavassa kuusikoitumisvaiheessa olevaa noin 40-50-vuotiasta koivu-tervaleppä- ja kuusisekapuustoa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty talousmetsäalueiden metsänhoitosuosituksista periytyvä hakkuuehdotus ei tunnista kuvion säilynyttä korpiluonnetta. Kuvion ennallistamismahdollisuus yhdessä Lappmossenin ja Mustalammin välisten soiden kanssa kannattaisi selvityttää. Mikäli ennallistamista ei nähdä mahdollisena tai tarkoituksenmukaisena, kuviolla kannattaisi toteuttaa korkeintaan alikasvoskuusten määrää vähentävä hoitoharvennus. Kuvio 491: Kuviotietojen mukaan 04 kehitysluokan koivu- ja kuusimetsä. Kuviolle on esitetty tehtäväksi siemenpuuhakkuu. Maastokäynnin perusteella ulkoilureitin länsirinteellä sijaitseva tuore kangas, jossa kasvaa rakenteeltaan luonnonmukaista vanhaa kuusi- ja koivumetsää. Kuviolla lahoaa melko runsaasti (arviolta 10 kuutiometriä/ha) eri-ikäisiä keskijäreitä ja järeitä kuusimaapuita, näitä on etenkin kuvion länsiosassa. Kuvion sisäinen kuusilahopuujatkumo on erinomainen. Kuvion poikki kulkee pieni viehättävä metsäpolku. Kuvio on edustava METSO I-II luokan kangasmetsä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty siemenpuuhakkuu merkitsisi olennaista luonto, virkistys- ja maisema-arvojen heikentämistä ilman ainoatakaan saatavaa hyötyä (pois lukien työllistäminen). Kuvio 496: Kuviotietojen mukaan nuorehko kuusikko turvemaalla. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %). Maastokäynnin perusteella varttunut (juuri ja juuri) melko tiheä kuusikko mustikkaturvekankaalla, osa korpisuudesta säilynyt (korpimuuttumaa siltä osin). Ei lahopuuta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion ennallistamismahdollisuus yhdessä Lappmossenin ja Mustalammin välisten soiden kanssa kannattaisi selvityttää. Mikäli ennallistamista ei nähdä mahdollisena, ei yksinomaan kuuseen kohdistuvasta harvennuksesta ole suurempaa haittaa sen enempää luonnonsuojelulle kuin virkistyskäytöllekään. Kuvio 499: Kuviotietojen mukaan ylispuustoinen taimikko, taimikko venähtänyt. Kuviolle on esitetty tehtäväksi ensiharvennus. Maastokäynnin perusteella kuvio on osin kallioista kuivahkoa kangasta, jossa ylsipuumäntyjen alla kasvaa hyvin uudistunut, puulajisuhteiltaan monipuolinen ja tilarakenteeltaan vaihteleva nuori mänty-, koivu- ja kuusipuusto. Kuvion eteläosassa on vanhoista siemenpuumännyistä peräsin oleva lahopuukeskittymä. Kuvion puuston tiheys vaihtelee sen verran suuresti, että kuviosta iso osa on helppokulkuista (=taimikon tiheys ei haittaa virkistyskäyttöä). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion kaavastatus (virkistysaluetta), sijainti lähellä suojelualuetta, helppokulkuisuus sekä puuston monipuolisuus antavat hyvät perusteet jättää kuvion puusto kehittymään ilman hoitotoimenpiteitä. Kuvio 505: Kuviotietojen mukaan männikköä, sekapuuna kuusta ja koivua. Kuviolle on esitetty
tehtäväksi harvennushakkuu (33 %). Kuvio sijaitsee Hepolammen lounaispuolella, lähellä suojelualueen rajaa. Maastokatselmuksen perusteella kuvio on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa aikanaan tehdystä kevyestä harvennuksesta huolimatta edelleen rakenteeltaan melko luonnonmukaista (= puustossa eri-ikäisyyttä ja kokovaihtelua) valtapuustoltaan noin 70-80-vuotiasta mäntyvaltaista puustoa, sekapuuna kasvaa jonkin verran koivuja ja kuusta. Lahopuuta on jo alkanut muodostumaan. Kuvion poikki kulkee viehättävä metsäpolku. Rakenteeltaan hyvää METSO III luokan kangasmetsää, joka rauhaan jätettynä kehittyy alle 10 vuodessa luokan II kohteeksi. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus heikentää olennaisesti kuvion luonto- ja virkistysarvoja eikä tuota mitään hyötyjä metsikön tulevalle kehitykselle. Kaikin puolin huonosti harkittu toimenpide-esitys. Kuvio 520: Kuviotietojen mukaan kuntopolun vieressä oleva kapea kuusikkokuvio. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %). Maastokäynnin perusteella kapea ruohoturvekangaskuvio, jonka poikki kulkee eteläpohjoissuuntainen oja. Kuviolla kasvaa lähinnä nuorta lehtipuuvaltaista sekapuustoa, jonka joukossa kasvaa jonkin verran kuusta ja mäntyä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion ennallistamismahdollisuus yhdessä Lappmossenin ja Mustalammin välisten soiden kanssa kannattaisi selvityttää. Muutenkin kuvion virkistyskäyttö on sen sijainnin takia nyt ja tulevaisuudessa niin vähäistä, että kuvion puuston voisi antaa kehittyä myös ilman harvennuksia. Kuvio 521: Kuviotietojen mukaan noin 50-vuotias kuusikko turvemaalla. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on yhdellä syvällä ojalla ojitettua ruohokangaskorpea, joka on osin korpilajistoa säilyttänyttä korpimuuttumaa, osin ruohoturvekangasta. Kuviolla kasvaa kertaalleen harvennettua, melko tasarakenteista varttunutta kuusivaltaista puustoa, jonka joukossa on jonkin verran lehtipuuta. Lahopuuta on hyvin vähän. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion ennallistamismahdollisuus yhdessä etelä- ja pohjoispuolisten soiden kanssa kannattaisi selvityttää. Mikäli ennallistamista ei nähdä mahdollisena, ei yksinomaan kuuseen kohdistuvasta harvennuksesta ole suurempaa haittaa sen enempää luonnonsuojelulle kuin virkistyskäytöllekään. SIIKAJÄRVI, HEINÄSLAMPI Kuvio 687: Kuvio mukana jo varsinaisessa vuoden 2014 työohjelmassa. Huonosti harkittu toimenpide luontoarvoja omaavalle kuviolle (kt. lausunto varsinaisesta työohjelmasta). Kuvio 689: Kuviotietojen mukaan varttunut männikkö, joka on tarkoitus uudistaa siemenpuuhakkuulla. Maastokäynnin perusteella kuvio on lähinnä tuoretta (osin lehtomaista) kangasta, jossa kasvaa valtapuustoltaan noin 80-vuotiasta kuusi-, haapa- ja koivusekametsää. Metsä on aikaisemman harvennuksen takia melko tasarakenteista ja lahopuuta on niukasti. Etenkin Histan metsien yleiseen tasoon nähden kuviolla on kohtalainen liito-oravapotentiaali.
Kommentit esittettyyn toimenpiteeseen: Esitetty uudistushakkuu on toimenpiteenä sen verran raju, että toimenpidettä ei kannattaisi tehdä ennen kuin alueen maankäyttö on asemakaavatasolle asti ratkaistu. Kuvion säilyttäminen voimakkaamman hoidon ulkopuolella mahdollistaisi myös se, että se kehittyisi liito-oravan kannalta nykyistä sopivammaksi (kolohaapojen kehittyminen). KULMAKORPI Kuvio 1002: Kuviotietojen mukaan koivutaimikko. Kuviolla on esitetty tehtäväksi taimikonhoitoa. Maastokäynnin perusteella koivuvaltaista taimikkoa, pois lukien kuvion itäosa, joka on vanhapuustoista kangas- ja kalliometsää. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen:esitetty taimikonhoito on paikallaan taimikon (ei kuvion itäosan) osalta. OITTAA, BEMBÖLEN ULKOILUALUE Kuvio 240 (1,9 ha): Kuviotietojen mukaan pitkäksi päässyt ylispuustoinen kuusivaltainen kuvio, seassa mäntyä ja koivua. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuuta (33 %) ja lisäksi huonokuntoisimpien ylispuiden poistamista. Kuviolta on vanha liito-oravahavainto. Maastokatselmuksen perusteella kuvio on pääosin tuoretta kangasta, eteläosassa on luonnontilainen pikkuräme. Kuvion puusto on luonnontilaisen kaltaista ja eri-ikäisrakenteista. Vanhojen ylismäntyjen alla kasvaa ilman harvennuksia kehittynyttä erirakenteista kuusi- ja mäntypuustoa. Lehtipuita on lisäksi yksittäin. Kuviolla on näkyvästi (yli 5 kuutiometriä/ha) eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta. Kuvio on edustava METSO II luokan arvokangasmetsä. Kuviolla kulkee pieni viihtyisä metsäpolku. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetyt toimenpiteet merkitsisivät luontoarvojen huomattavaa heikentämistä ilman mitään saatavaa hyötyä. Kuvion sijainti mahdollistaa sen kehittämisen jatkossakin luonnontilassa, pois lukien itäpuolisen ulkoilureitin reunaa, josta saattaa olla ajoittain tarvetta kaataa yksittäisiä kaatumavaarallisia puita (tulisi jättäää maalahopuuksi kuviolle). Maastokatselmuksen yhteydessä ulkoilureitin reunalla ei havaittu olevan kaatumavaarallisia puita. Kuvio 240.1 (2,17 ha): Kuviotietojen mukaan kuusivaltainen metsä, jonka pohjoislaidassa suo. Kuvion kangasmaaosa on esitetty harvennettavaksi (33 %). Kuviolta on vanha liito-oravahavainto. Maastokäynnin perusteella kuvion etelä- ja keskiosa on tuoretta kangasta, pohjoisosa on pääosin vesitaloudeltaan luonnontilaista kangaskorpea (korpialue on laajempi kuin karttapohjalta hahmottuu). Aivan pohjoisosan korpi on hieman kuivahtanut (ilmeisesti ulkoilureitin vaikutuksesta?). Kuvion puusto on tilarakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista vanhaa kuusi- ja mäntyhavusekametsää, lehtipuita on vain yksittäin. Eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta on näkyvästi (arviolta 5-8 kuutiometriä/ha). Kuvion korpialue on METSO-kriteerien mukaista edustavuusluokan I korpea ja kangasmaaosa hyvää METSO II luokan arvokangasmetsää. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus merkitsisi luonto- ja virkistysarvojen olennaista heikentämistä ilman mitään saatavaa hyötyä. Kuvion sijainti mahdollistaa sen kehittämisen jatkossakin täysin luonnontilassa, pois lukien kuvion itä- ja pohjoislaitaa kiertävän ulkoilureitin reuna, josta saattaa olla ajoittain tarvetta kaataa yksittäisiä kaatumavaarallisia puita (tulisi jättäää maalahopuuksi kuviolle). Maastokatselmuksen yhteydessä ulkoilureitin reunalta ei
havaittu kaatumavaarallisia puita. GUMBÖLE, MUURAHAISENTIE Kuvio 392: Kuviotietojen mukaan hieskoivu- ja kuusivaltainen kuvio, jonka länsikärjessä lehtikuusta ja keskellä kuviota ulkoilureitin varressa jalavaa. Ulkoilureitti kulkee kuvion lävitse. Kuviolle on esitetty tehtäväksi ensiharvennus ja pienpuuston hoito. Maastokäynnin perusteella hyvin vaihteleva kuvio. Kuvion pohjois- ja keskiosa on länsipuoliseen ulkoilureittiin rajautuvaa rinnemetsää, joka on osin tuoretta lehtoa, osin lehtomaista kangasta. Rinteellä kasvaa noin 7 puulajin nuorta (0-40 v) sekapuustoa, johon kuuluu ainakin koivua, kuusta, haapaa, raitaa, pihlajaa, tammea ja vaahteraa. Kuvion kaakkoisosassa on puolestaan keskiravinteista tuoretta lehtoa, jonka erirakenteinen puusto sisältää vanhoja ja varttuneita kuusia ja koivuja sekä joitakin haapoja. Kuvion tällä osalla on jo nyt ilmeistä liito-oravapotentiaalia. Lahopuuta on vielä niukasti. Kommentti esitettyihin toimenpiteisiin: Rehevän ja monilajisen rinteen voisi antaa kehittyä luontaisesti ilman ensiharvennusta. Myöskään kuvion vanhapuustoisessa kaakkoisosassa ei ole hoitotarvetta. Käytännössä ainoa järkevä toimenpide kuviolla on ulkoilureitin varren pienpuuston hoito (max. 3 m vyöhyke). Kuvio 393: Kuviotietojen mukaan lehtipuuvaltainen varttunut sekametsä. Kuviolle on esitetty tehtäväksi ensiharvennus ja pienpuuston hoito (mm. jalaville tilaa). Maastokatselmuksen perusteella hyvin monimuotoinen kuvio. Puustoltaan monipuolinen lehtokuvio täyttää puuston melko nuoresta iästä huolimatta pääosin METSO-kriteerien mukaisen luokan II lehdon kriteerit, osin se on luokkaa III. Kuvion itäosa on puustoltaan hyvin monipuolista, yhdellä ojalla ojitettua lehtokorpimuuttumaa ja kosteaa lehtoa, jossa kasvaa luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella isoja tervaleppiä ja nuorempaa kuusta, koivua ja muuta sekalaisempaa lehtipuustoa. Lahopuuta on jo alkanut muodostumaan. Lännempänä kuvio muuttuu tuoreeksi lehdoksi, jossa kasvaa 0-40-vuotiaita koivuja, haapoja, pihlajia, alikasvosvaahteroita sekä jokunen lehtikuusi. Pohjoisempana ulkoilureitin varressa on myös kymmenkunta istutettua varttunutta jalavaa. Jalavien koillispuolella (kuvion pohjoisosa) on monipuolista kuuden puulajin ilman harvennuksia kehittynyttä nuoripuustoista (valtapuusto noin 30-40v) tuoretta lehtoa, jossa kasvaa myös jonkin verran lehtikuusia. Kuvion länsiosa ulkoilureitin länsipuolella sisältää vielä monipuolista nuoripuustoista lehtisekametsälehtoa (eteläosa), johon liittyy pohjoislaidassa kapea kaistale tiheää noin 30-vuotiasta kuusta ja koivua kasvavaa kuusivaltaista lehtoa. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Harvennushakkuu kannattaisi jättää toteuttamatta, koska se heikentäisi kuvion lehtoarvoja. Poikkeuksen muodostaa kuvion luoteisosa, jossa kannattaisi toteuttaa kuusen suhteellista osuutta vähentävä kevyt harvennus. Lehtoalueella ei ole myöskään mielekästä toteuttaa pienpuuston hoitoa, sen sijaan pienspuustoa on järkevää hoitaa ulkoilureitin reunalla (max. 3 m vyöhyke). Jalavien ympärillä on toimenpidetarvetta hyvin pienellä pinta-alalla, nämä täsmähoitotoimet kannattaa toteuttaa. KIVENLAHTI Kuvio 108: Kuviotietojen mukaan vanhaa mäntymetsää, jossa maastopyöräilykumpuja ja heikosti aluskasvillisuutta. Toimenpiteeksi on esitetty huonokuntoisiin puihin kohdistuvaa poimintahakkuuta.
Maastokäynnin perusteella ulkoilureitillä halkaistu rantalehto, jossa pyörilytemppuradan ja muun virkistyskäytön aiheuttamaa voimakasta kuluneisuutta. Paikoin vanhojen mäntyjen ja yksittäisten lehtipuiden alla säilyneempiä lehtolaikkuja, joissa tuomea ja herukkaa. Maastokäynnillä kuviolla ei havaittu kaatumavaarallisia puita (vanhat männyt koko lailla turvallisia). Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvion voimakas virkistyskäyttö edellyttää sen säilyttämistä tilassa, johon ei kuulu erityisen kaatumavaarallisia puita. Siksi ajoittaiset poimintahakkuut ovat välttämättömiä. Kaadettavia puita kannattaisi jättää (oksat sahattuina)niihin kuvion osiin, joissa on vielä säilynyt lehtokasvillisuutta hillitsemään ylenmääräistä kulutusta. Kuvio 109: Kuviotietojen mukaan mäntyvaltainen metsä, joka vesoittunut. Hoitotoimenpiteeksi esitetty ryhmittäistä raivausta. Maastokäynnin perusteella kyseessä on rinnelehto, jossa kasvaa mäntyjen ja tavanomaisempien lehtipuiden joukossa yli 25 kappaletta ilmeisen luontaisesti kehittynyttä puumaista (halk. yli 7 cm) vaahteraa. Kuvio täyttää nähdäksemme luonnonsuojelulain 29 mukaisen jalopuumetsikön kriteerit. Vaahteraa on myös aluspuustossa pihlajien joukossa. Kuvion poikki kulkee viihtyisä metsäpolku, joka ohjaa tehokkaasti liikkumista. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Perusraivauksen sijasta (jossa kaadetaan helposti myös vaahteroita), kuviolle tulisi tehdä vaahteroiden täsmähoitoa. Ainakin muutama puumainen vaahtera hyötyisi liian lähellä kasvavien mäntyjen kaatamisesta. Myöhemmässä vaiheessa kuviolla voi olla järkevää toteuttaa liian tiheässä kasvaviin aluspuupihlajiin kohdistuva pienpuuston hoito. Kuvio 112: Kuviotietojen mukaan rantaraitin viereinen mäntyvaltainen sekametsä, johon on esitetty ryhmittäistä raivausta ja männyn istutusta. Kommentti esitettyihin toimenpiteisiin: Tarpeen lähinnä maltillinen pienpuuston hoito ja raivaus vain niillä kohdilla, joihin mäntyä aiotaan istuttaa. Kuvio 113: Rantavyöhykkeen tervalepikko, johon esitetty poimintahakkuuta sekä männyn ja tervaleppien istutusta. Maastokäynnin mukaan ulkoilureitin varrella havaittaviin pari lahovikaista, murtumavaarallista tervaleppää. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Lahovikaiset tervalepät, jotka kallistuvat ulkoilureitin päälle, kannattaisi kaataa. Tervaleppien istuttaminen on myös järkevää, mäntyjen ei (liian rehevä pohja). KAUKLAHTI, MYNTINSYRJÄ Kuvio 1413: Kuviotietojen perusteella lehtomainen sekapuustoinen kangasmetsä, ylispuina haapaa ja alla kuusta. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella tuoretta lehtoa. Ylispuuna kasvavien haapojen ja raitojen alla on kuusen lisäksi myös muuta lehtipuuta (haapa, pihlaja, vaahtera). Kuvion puustorakenne on hiljalleen kehittymässä sen lehtoluonteelle sopivaksi erirakenteiseksi sekametsäksi. METSO II-III luokan kehittyvä arvolehto. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty harvennus on täysin tarpeeton ja lähinnä
yksipuolistaa kuvion puustorakennetta ilman melusuojavaikutukselle ja monimuotoisuudelle saatavia hyötyjä. Kuvio 1414: Kuviotietojen mukaan lehtomainen rauduskoivusekametsä, jonne on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella tuoretta lehtoa, jossa kasvaa rauduskoivuvaltainen lehtimetsä (myös haapaa ja raitaa sekapuuna). METSO III luokkien välimaaston kehittyvä arvolehto (ei vielä kovin edustava). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennushakkuu on melko lailla turha ottaen huomioon kuvion luonteen ja pääkäytön melusuojana. Kuvion sijainti ja luonne antaisivat hyvät perusteet kehittää sitä melko tiheäpuustoisena koivuvaltaisena lehtometsänä. Kuvio 1416: Kuviotietojen mukaan Myntinsyrjän lehtipuuvaltainen suojavyöhykemetsä, jossa kasvaa eri-ikäisrakenteista koivua, haapaa ja raitaa. Kuviolle on esiettty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on melko monipuolinen ja rakenteeltaan erirakenteinen lehtisekametsälehto, jonka puustoon kuuluu myös vaahteroita. Monipuolisen puustorakenteen perusteella luokkien II-III välimaaston kehittyvä arvolehto. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty harvennushakkuu on haitallinen kuvion lehtoarvojen kehitykselle eikä myöskään paranna kuvion melusuojaominaisuuksia. Kuvio 1418: Kuviotietojen mukaan katuviheraluetta ja suojavyöhykemetsää, jossa kasvaa kuusta, haapaa ja tammia. Toimenpiteeksi esitetty puuston harvennusta, jossa otetaan tammia esille. Maastokäynnin perusteella ainakin kuvion pohjoisosaa vallitsee noin 40-vuotias mäntyvaltainen puusto melko harvalla tilarakenteella. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvion puusto vaikutti sen verran harvalta, että esitetyn melko voimakkaan harvennuksen sijasta kannattaisi mieluummin keskittyä elinkelpoisten tammien täsmähoitoon poistamalla niiden liepeeltä varjostavia valtapuita ja kasvua haittavaa pienpuustoa. KAUKLAHTI, KEHÄ III Yleistä: Alueella on säilynyt useista lähekkäisistä kuvioista muodostuva arvolehtokokonaisuus (jatkuu itään esitetyiltä toimenpidekuvioilta), jolla on selvää merkitystä myös ekologisena yhteytenä sekä liito-oravan käyttämänä alueena. Kuvioista noin puolet täyttää METSO I luokan arvolehdon kriteerit, loput ovat edustavuusluokkaa II. Järjestöille toimitetuissa ilmakuvapohjaisissa kuviokartoissa kuviorajat ja -numerot eivät erotu yksiselitteisesti, joten osa kommenteista saattaa koskea lähekkäistä kuviota. Hoitotarvetta kuvioilla 1427-1430 on vain eteläpuolisten tonttien rajoilla. Kuvio 1427: Kuviotietojen mukaan lehtomainen sekametsä, jossa kasvaa vanhoja kuusia, haapoja ja hieskoivuja. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on keskiravinteisen ja runsasravinteisen rajoilla oleva tuore lehto, josta luonnehtii luonnontilaisen kaltaisella puustorakenteella kasvava monipuolinen sekapuusto, joka sisältää vanhojen kuusten, koivujen ja haapojen lisäksi myös nuorta ja varttunutta
lehtipuuta ja kuusta. Lisäksi kuviolla on joitakin puumaisia vaahteroita. Eri-ikäistä kuusi- ja lehtilahopuuta on noin 10-15 kuutiometriä/ha. Kuvio täyttää METSO I luokan arvolehdon kriteerit ja sopisi hyvin myös liito-oravan asuinmetsäksi. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty harvennushakkuu heikentäisi olennaisesti kuvion luonto-, virkistys- ja melunsuojausarvoja. Kuvio 1428: Kuviotietojen mukaan lehtomainen kuusivaltainen sekametsä, jota kehitetään suojametsäksi. Kuviolle on esitetty puuston harvennusta (33 %). Maastokäynnin perusteella keskiravinteista tuoretta lehtoa, jossa kasvaa luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella vanhahkoa kuusi-, haapa- ja koivupuustoa. Lehti- ja kuusilahopuuta on näkyvästi (5-10 kuutiometriä/ha). Kuvio täyttää paremmanpuoleisen METSO II luokan arvolehdon kriteerit ja sopisi hyvin myös liito-oravan asuinmetsäksi. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty harvennushakkuu heikentäisi kuvion luonto-, virkitys- ja melunsuojausarvoja. Kuvio 1429: Kuviotietojen mukaan varttunut haapa-koivusekametsä, jota kehitetään suojametsänä. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on pääosin keskiravinteista tuoretta lehtoa, joss kasvaa luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella varttunutta-vanhahkoa sekapuustoa (koivu, kuusi, haapa). Myös lahopuuta on muodostunut merkittävästi (yli 5 kuutiometriä/ha). Kuvio täyttää METSO II luokan arvolehdon kriteerit ja sopii myös liito-oravan asumametsäksi. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty harvennus heikentäisi olennaisesti kuvion luonto-, virkitys- ja melunsuojaus-arvoja. Kuvio 1430: Kuviotietojen mukaan suojavyöhykemetsänä toimivaa vanhaa kuusikkoa, joka on kärsinyt myrskyissä. Kuviolle esitetään harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on keskiravinteinen tuore lehto, jossa kasvaa luonnontilaisen kaltaisella puustorakenteella iäkkäitä ja nuorempia kuusia, varttuneita haapoja, varttuneita ja vanhoja koivuja sekä nuorta vaahteraa. Kuviolle on kaatunut maalahopuuksi useita hyvin järeitä kuusia ja lisäksi kuviolla on näkyvästi lehtilahopuuta sekä kuolleita pystykuusia. Kaikkinensa lahopuun määrä kuviolla on yli 20 kuutiometriä/ha tasoa. Kuvio täyttää METSO I luokan arvolehdon kriteerit ja sopii lisäksi liito-oravan asumametsäksi. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennushakkuu heikentäisi olennaisesti kuvion luonto-, virkistys- ja melunsuojausarvoja. KILO, KILONTIE/KARANTIE Yleistä: Järjestöille toimitetuissa aineistoissa kuvioiden kuvaukset ja esitetyt toimenpiteet vaikuttavat kopioituneen tavalla, joka ei liene tarkoitettu. Kuvio 68: Kuviotietojen mukaan kallioaluetta, jossa mäntyvaltaista harvaa puustoa, kuuset kuivaneita tai kirjanpainajien syömiä. Toimenpiteeksi on esitetty kaistalehakkuuta, jolla poistetaan kaikki huonokuntoiset kuuset ja männyt tien ja asutuksen reunoilta, minkä jälkeen hakattu alue täydennysistutetaan männyllä.