NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Samankaltaiset tiedostot
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Yhteensä Mänty Kuusi

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

METSÄ SUUNNITELMÄ

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

n.20,5 ha

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Yhteensä Mänty Hieskoivu

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Suomen metsien inventointi

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kangasmaiden lannoitus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Metsäsuunnitelma vuosille

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Suomen metsävarat

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

,14 ha

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Uusimmat metsävaratiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

w metsänhoitoyhdistys

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

UPM Metsäsuunnitelma

Transkriptio:

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen tila 2. Selvittää taimikonhoidon tai hoitamattomuuden vaikutukset ensiharvennusvaiheen puuston rakenteeseen sekä koko kiertoajan tuotokseen ja tuottoon 3. Testata ja kehittää metsätalouden suunnittelussa käytettäviä puuston kehityksen ennustemalleja taimikonhoidon tai hoitamattomuuden vaikutusten ennustamiseksi

Toteutunut v.24 I Artikkeli: Käsikirjoitus lähetetty Metsätieteen aikakauskirjaan: Huuskonen, S. & Ahtikoski, A. Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon Posteriesitykset: Kantola, A. & Huuskonen, S. Kuusikon kehityksen tarkastelu puu- ja metsikkötasolla. Metsätieteen päivä 24, Helsinki. Kantola, A. & Mattila, S. Stand and tree growth of Norway spruce: comparing applications of MOTTI and PipeQual. International Conference on Modeling Forest Production, Vienna, Austria. Taimikonhoidon vaikutus nuoren metsän kehitykseen II Artikkeli Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: 1) Onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen tila 2) Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus metsien kehitykseen

Aineisto : TINKA-kokeet Otanta VMI 7:n havupuuvaltaisesta aineistosta Kokeet ns. piilokoealoja Mänty N=192 Kuusi N=27 Kokeet perustettu vuosina 1984-1986 Toinen mittaus vuosina 1989-1991 Kolmas mittaus vuosina 2-21 Tutkimukseen valittiin valtapituudeltaan yli 1,3m metsiköt 51% metsiköille tehty th ennen 1.mittausta 3.mittaus yht. 219 metsikköä Kehitysluokka Syntytapa N=68 Hdom 1,3-7,5m Luontainen N=87 kasvatus metsä N=151 Hdom yli 7,5m Kylvö N=35 Istutus N=97

1 % 9 % 8 % 7 % Nuorten metsien käsittelyt kehitysluokittain Täydennysviljely Ensiharvennus Metsiköistä 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % kasvatusmetsä kasvatusmetsä kasvatusmetsä Mänty Kuusi Mänty 6% 46% 2% 11% 23% 12% 1 % 9 % 8 % 7 % Nuorten metsien käsittelyt kasvupaikoittain Täydennysviljely Ensiharvennus Metsiköistä 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tuore Kuivahko Kuiva Lehtomainen Tuore Tuore Kuivahko Kuiva Mänty Kuusi Mänty 17% 27% 8% 6% 6% 16% 15% 5%

Runkoluku, varttunut kpl/ha 3 25 2 15 1 5 mänty kuusi mänty Kaikki puulajit 5% pääpuulajin keskipituudesta Runkoluku, nuori kasvatusmetsä kpl/ha 4 35 Ensiharvennus 3 25 2 15 1 5 mänty kuusi mänty Kaikki puulajit 5% pääpuulajin keskipituudesta

Puulajisuhteet % mänty kuusi koivut muut lehtipuut 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuore Kuivahko Kuiva Lehtomainen Tuore Tuore Kuivahko Kuiva Mänty Kuusi Mänty Taimikonhoidon vaikutuksen mallinnus 2 18 16 14 Keskiläpimitta, cm 12 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Valtapituus, m

Jos tehdään ensiharvennus 14 m valtapituusvaiheessa Ei th: kuitupuuta 9% ja hukkapuuta 1% Th 3m: kuitupuuta saadaan 94% ja hukkapuuta 6% Keskiläpimitta, cm 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Mänty VT 11d.d. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Ei th Th 3m Th 5m Th 8m Valtapituus, m Vuoden 25 tavoite: III artikkeli: Taimikonhoidon tai hoitamattomuuden vaikutus ensiharvennuksen ajoitukseen ja tuotokseen - MOTTI-mallien testaus IV artikkeli: Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus tuotokseen ja tuottoon ensiharvennusvaiheessa ja koko kiertoajassa