Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2015/2223(INI) 21.10.2015 MIETINTÖLUONNOS köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamisesta kotitalouksien kasvavat menot huomioon ottaen (2015/2223(INI)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Esittelijä: Tamás Meszerics PR\1074959.doc PE569.633v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...10 PE569.633v01-00 2/2 PR\1074959.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamisesta kotitalouksien kasvavat menot huomioon ottaen (2015/2223(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 9 artiklan, ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (COM(2010)2020) ja tästä tiedonannosta 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman 1, ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi (COM(2014)0130), ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 2 sekä siitä 15. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman 3, ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (uudelleenlaadittu) 4, ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1304/2013 5, ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 6, ottaa huomioon yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 1 EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 57. 2 EUVL L 315, 14.11.2012. 3 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0485. 4 EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13. 5 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470. 6 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289. PR\1074959.doc 3/3 PE569.633v01-00
kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 1, ottaa huomioon vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 2, ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1017 3, ottaa huomioon neuvoston päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 4 ja 8. heinäkuuta 2015 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 5, ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman vihreän työllisyyden aloitteesta: vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen 6, ottaa huomioon komission pilottihankkeen viitebudjetteja koskevista yhteisistä menetelmistä Euroopassa, ottaa huomioon komission syyskuussa 2015 julkaiseman EU Employment and Social Situation Quarterly Review -katsauksen 7, ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun sosiaalisia investointeja koskevan komission toimenpidepaketin, ottaa huomioon komission tiedonannon Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle (COM(2010)0758), sitä koskevat Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean lausunnot sekä siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman 8, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomitean 3. lokakuuta 2014 antaman yhteisen lausunnon Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi 9, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean 15. helmikuuta 2010 antaman vuosikertomuksen sosiaalisesta tilanteesta Euroopan unionissa 2014 1, 1 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. 2 EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1. 3 EUVL L 169, 1.7 2015, s. 1. 4 Neuvoston päätös (EU) 2015/..., annettu..., jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015, 11360/15 SOC 479 EMPL 316 ECON 642 EDUC 236 JEUN 62, 21, syyskuuta 2015. 5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2015)0261. 6 Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2015)0264. 7 http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langid=en&catid=89&newsid=2345&furthernews=yes. 8 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0495. 9 Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean neuvostolle esittämä yhteinen lausunto, Euroopan unionin unionin neuvosto, 13809/14 SOC 662 EMPL 120 EDUC 297 ECON 876, 3. lokakuuta 2014. PE569.633v01-00 4/4 PR\1074959.doc
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0000/2015), A. ottaa huomioon, että vuodesta 2008 vuoteen 2013 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamien ihmisten lukumäärä EU-27-alueella kasvoi 117 miljoonasta 121 miljoonaan, joista vakavaa aineellista puutetta kokevien lukumäärä kasvoi 42 miljoonasta 45 miljoonaan, ja köyhyyden uhkaamien ihmisten lukumäärä sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen kasvoi 82 miljoonasta 86 miljoonaan; ottaa huomioon, että tämä kehitys on vastoin EU:n tavoitetta köyhyyden vähentämisestä 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä; B. ottaa huomioon, että riittävän lämmityksen puuttuminen vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja varsinkin lasten ja ikääntyvien henkilöiden terveyteen; C. ottaa huomioon, että direktiivissä 2012/27/EU jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan energiatehokkuutta koskevia tiedotusohjelmia ja antamaan yksityishenkilöille ja kotitalouksille tietoja ja neuvontaa energiatehokkuudesta; D. toteaa, että samalla kun energian markkinahinnat lähentyvät Euroopassa, ostovoima ei lähenny samaa tahtia; Yleiset suositukset Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esitettyjen suositusten perustella Euroopan parlamentti 1. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään yhdennettyjä kehyksiä, joilla torjutaan energiaköyhyyttä liittämällä energiapolitiikka ja köyhyyttä/sosiaalista syrjäytymistä koskeva politiikka läheisemmin toisiinsa; 2. kehottaa jäsenvaltioita liittymään eurooppalaiseen talvilämmityksen poiskytkemisen keskeyttämistä koskevaan ohjelmaan, jotta varmistetaan, että määritellyn talvikauden aikana yhtäkään kotitaloutta ei kytketä pois energianjakelusta ja että ne kotitaloudet, jotka on kytketty pois, kytketään takaisin energiaverkkoon, jota tarvitaan Maailman terveysjärjestön (WHO) riittävää asuintilojen lämpötilaa koskevat normit täyttävään lämmitykseen; 3. kehottaa komissiota vuonna 2016 esittämään ilmoitetun sosiaalisen pilarin yhteydessä tarkoituksenmukaista vähimmäistuloa koskevan puitedirektiivin; 4. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset käyttävät Euroopan rakenne- ja investointirahastoja tehokkaammin ja kohdennetummin energiaköyhyyden torjumiseksi; 1 http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=738&langid=en&pubid=7744&visible=0. PR\1074959.doc 5/5 PE569.633v01-00
EU:n politiikat ja köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttaminen 5. pitää valitettavana, että Eurooppa 2020 -strategian tavoite köyhyyden vähentämisestä Euroopassa nostamalla 20 miljoonaa ihmistä köyhyydestä näyttää vieläkin saavuttamattomammalta kuin mitä se oli tavoitetta asetettaessa; toteaa, että yksi kohderyhmistä ovat ihmiset, jotka kokevat vakavaa aineellista puutetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uudistamaan sitoutumisensa köyhyyden vähentämistavoitteeseen siten, että asetetaan etusijalle ihmisarvoinen elintaso ja köyhyyden vähentäminen sekä järjestetään asiaa koskeva huippukokous; käsitellään tasapainoisemmalla tavalla köyhien kotitalouksien tuloja ja menoja; varmistetaan, että jäsenvaltiot tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden saada riittävää tulotukea, mukaan lukien köyhyysrajan ylittävä vähimmäistulo koko eliniän ajan; kiinnitetään huomiota kotitalouksien menoihin niin, että kohtuuttoman korkeita menoja esimerkiksi energiaan voidaan alentaa merkittävästi; lopetetaan sellaiset muiden politiikanalojen toimet, jotka saattavat johtaa köyhyyden lisääntymiseen; 6. kehottaa laatimaan neuvoston suosituksen, joka on samantapainen kuin nuorisotakuu, köyhyyden poistamiseksi ja siten elvyttämään köyhyystavoitetta koskevat ponnistukset; 7. pitää myönteisenä komission aikomusta esittää uusi sosiaalinen pilari; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 9 artiklan toteuttamiseksi tällaisella pilarilla olisi pyrittävä luomaan eurooppalainen kehys köyhyysrajan ylittävälle vähimmäistulolle jatkaen samalla oikeuksiin perustuvan lähestymistavan noudattamista sosiaalipolitiikassa ja parantamalla voimassa olevan sosiaali- ja työlainsäädännön sekä syrjinnän kieltävän lainsäädännön täytäntöönpanoa; 8. suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen saada unionille sosiaalialan AAAluokitus; pitää valitettavana, että tämä on nykyisin tavoittamattomissa, koska eriarvoisuus lisääntyy, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat yleisiä ja laadukkaita ja kohtuuhintaisia sosiaali-, terveys- ja hoitopalveluja on yhä vähemmän saatavana; muistuttaa, että sosiaalialan AAA-luokituksen on perustuttava SEUT-sopimuksen 9 artiklaan, jossa kehotetaan edistämään korkeaa työllisyystasoa, takaamaan riittävä sosiaalinen suojelu, torjumaan sosiaalista syrjäytymistä sekä ylläpitämään korkeatasoista koulutusta ja ihmisten terveyden korkeatasoista suojelua; muistuttaa, että sosiaalialan AAA-luokituksen saavuttaminen vertailukohdaksi edellyttää sellaisten politiikkojen arviointia, jotka estävät vertailukohdan saavuttamista tai toimivat sitä vastaan; pitää valitettavana, että tätä ei ole vielä käsitelty unionin tasolla; 9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan, hyväksymään ja toteuttamaan EU:n kehyksen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ja sisällyttämään tähän kehykseen konkreettisia toimenpiteitä ja toimia, jotka koskevat muun muassa energiaköyhyyttä; PE569.633v01-00 6/6 PR\1074959.doc
Köyhien kotitalouksien resurssit ja tulot 10. painottaa, että kohtuulliset tulot ovat ihmisarvoisen elämän perustekijä; muistuttaa, että köyhyys uhkasi 16,7:ää prosenttia EU 28:n väestöstä vuonna 2013 vielä sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen; kehottaa komissiota vuonna 2016 esittämään ilmoitetun sosiaalisen pilarin yhteydessä tarkoituksenmukaista vähimmäistuloa koskevan EU:n puitedirektiivin; 11. suosittelee, että EU:n vähimmäistulopuitedirektiivissä olisi täsmennettävä, mitä kriteereitä jäsenvaltioiden vähimmäistulojärjestelmien on täytettävä ihmisten nostamiseksi köyhyydestä; katsoo, että tällaisen kehyksen olisi perustuttava oikeuksiin, käsiteltävä tulotasoa, syrjinnän kieltämistä, tehokasta ja helppoa pääsyä ja vastaanottamista ja kohdennuttava erityisesti sellaisiin ryhmiin, jotka nykyisin eivät kuulu vähimmäistulojärjestelmiin tai ovat vaarassa joutua niiden ulkopuolelle; 12. painottaa, että vähimmäistulojärjestelmillä on estettävä kotitalouksien vakava aineellinen puute ja nostettava ne tällaisesta puutteesta sekä huolehdittava, että kotitalouksien tulot ylittävät köyhyysrajan; muistuttaa, että vähimmäistulo on keskeinen väline, kun toteutetaan SEUT-sopimuksen 9 artiklaa, jolla taataan asianmukainen sosiaalinen suojelu, ja ihmisarvoisia elinoloja koskevaa perusoikeutta ja kun edistetään yhteiskuntaan osallistumista ja ihmisten terveyden suojelua; Köyhien kotitalouksien kotitalousmenot 13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään tasapuolisemmin köyhien kotitalouksien tuloja ja menoja; viittaa puutteisiin, joita esiintyy kasvavien kotitalousmenojen käsittelemisessä, ja pitää vertailubudjettia koskevaa komission työtä askeleena oikeaan suuntaan; painottaa, että köyhien kotitalouksien kotitalousmenojen alentaminen vaikuttaa myönteisesti kyseisiin kotitalouksiin sekä etenkin paikalliseen talouteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen; 14. muistuttaa, että köyhät kotitaloudet käyttävät suurimman osan tuloistaan asumiseen, peruspalveluihin ja ruokaan; painottaa, että yhtä köyhien kotitalouksien kotitalousmenojen ulottuvuutta eli energiakustannuksia ja niihin liittyvää energiaköyhyyttä ei ole arvioitu perusteellisesti unionin tasolla; kehottaa komissiota parantamaan sisäistä yhteistyötä niin, että energiapolitiikka ja köyhyyspolitiikka kytketään paremmin yhteen; 15. painottaa, että vielä ei ole unionin tasoista energiaköyhyyden määritelmää ja että siksi on erittäin vaikeaa arvioida köyhien kotitalouksien energiaköyhyyden vakavuutta, syitä ja seurauksia unionissa; kehottaa komissiota yhdessä sidosryhmien kanssa kehittämään energiaköyhyyden yhteisen määritelmän, jossa olisi pyrittävä arvioimaan ainakin seuraavia osatekijöitä: aineellinen laajuus, kotitalouksien vaikeudet oleellisen energian saamisessa, energian kohtuullinen hinta ja energian osuus kotitalousmenoista sekä vaikutus kotitalouksien perustarpeisiin, kuten lämmitykseen, jäähdytykseen, ruoan valmistukseen, valaistukseen ja liikkumiseen; 16. korostaa, että energiaköyhyydellä on lukkiutumisvaikutus, sillä köyhillä kotitalouksilla ei ole varaa energiaköyhyyttä torjuvaan alkuinvestointiin; PR\1074959.doc 7/7 PE569.633v01-00
Varojen kohdentaminen energiaköyhyyteen kolmikertainen hyöty 17. muistuttaa, että unionin varojen kohdentamisella köyhien kotitalouksien energiakustannusten vähentämiseen investoimalla uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkuuteen on monia myönteisiä vaikutuksia: kotitalouksissa se parantaa asukkaiden elinolosuhteita ja terveyttä sekä vähentää kotitalouden menoja ja siten helpottaa köyhien perheiden taloudenpitoa; alueellisella ja paikallisella tasolla rahoitus synnyttää paikallisia investointeja; unionin tasolla autetaan vähentämään köyhyyttä, parannetaan energiatehokkuutta ja vähennetään energian käytöstä aiheutuvia päästöjä; 18. pitää myönteisenä, että kohdentaminen kotitalouksien energiakuluihin tukemalla investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin on ohjelmoitu Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin vuosille 2014 2020 ja on siten periaatteessa mahdollista toteuttaa niiden puitteissa; 19. painottaa, että sidosryhmät ovat havainneet kaksi suurta estettä energiaköyhyyteen puuttumiselle Euroopan rakenne- ja investointirahastojen avulla: ensimmäinen este liittyy hankkeen kokoon, sillä pienet edunsaajat joutuvat kohtaamaan koheesiorahaston kaltaisia rahastoja, jotka on tarkoitettu laajempiin hankkeisiin; toinen este on se, että toimenpideohjelmissa ei käytetä täysin hyväksi mahdollisuutta suunnata Euroopan rakenne- ja investointirahastoja energiaköyhyyteen; 20. muistuttaa, että kohdentaminen edunsaajiin, jotka työskentelevät köyhien kotitalouksien parissa tai jotka kuuluvat köyhiin kotitalouksiin, edellyttää tiettyjä ennakkoehtoja, jotka parhaiten täyttyvät Euroopan rakenne- ja investointirahastossa, mutta heikommin suurissa rahastoissa, kuten EAKR:ssa; 21. kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan ristiinrahoitusmekanismien käyttöä erityisesti ESR:n ja EAKR:n välillä sellaisten uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien hankkeiden osalta, joissa kohdistetaan huomio energiaköyhiin kotitalouksiin; korostaa monista lähteistä rahoitettujen ohjelmien monia etuja monialaisten kysymysten, kuten energiaköyhyyteen liittyvien kysymysten, käsittelyssä; Sosiaalisten tavoitteiden ja energiapolitiikan liittäminen yhteen 22. suhtautuu myönteisesti siihen, EU:n energiapolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä tunnustetaan sosiaaliset päämäärät energiatehokkuustoimenpiteissä; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät hyödynnä täysimääräisesti direktiivin 2012/27/EU säännöksiä toimien toteuttamisesta ensisijaisesti energiaköyhyydestä kärsivissä kotitalouksissa tai sosiaalisessa asuntotarjonnassa (7 artiklan 7 kohta); kehottaa komissiota energiatehokkuuspaketin uudelleentarkastelussa ja vaikutusten arvioinnissa arvioimaan 7 artiklan 7 kohdan ja 5 artiklan 7 kohdan täytäntöönpanoa ja käyttöä; kehottaa lisäksi komissiota tämän arvioinnin perusteella harkitsemaan 7 artiklan ja erityisesti sen 7 kohdan vahvistamista niin, että jäsenvaltiot velvoitetaan sisällyttämään sosiaalisia päämääriä energiatehokkuusvelvoitejärjestelmiinsä; 23. kehottaa jäsenvaltioita olemaan antamatta veropoikkeuksia energiaintensiivisille teollisuudenaloille ja sen sijaan käyttämään kyseisiä verotuloja toimenpiteisiin, jotka hyödyttävät pienituloisia kotitalouksia, muun muassa kohdennetuilla PE569.633v01-00 8/8 PR\1074959.doc
energiatehokkuustoimenpiteillä ja rahoittamalla sosiaaliturvajärjestelmiä, mikä puolestaan voi vähentää työvoimakustannuksiin kohdistuvaa rasitetta; katsoo, että tällainen kompensointimekanismi voisi olla oleellinen osa sosiaalisesti oikeudenmukaista verosiirtymää, jota komissio ehdottaa nykyisissä työllisyyttä koskevissa suuntaviivoissa; 24. kehottaa jäsenvaltioita liittymään eurooppalaiseen talvilämmityksen poiskytkemisen keskeyttämistä koskevaan ohjelmaan, jotta varmistetaan, että määritellyn talvikauden aikana yhtäkään kotitaloutta ei kytketä pois energianjakelusta ja että ne kotitaloudet, jotka on kytketty pois, kytketään takaisin energiaverkkoon, jota tarvitaan Maailman terveysjärjestön (WHO) riittävää asuintilojen lämpötilaa koskevat normit täyttävään lämmitykseen; huomauttaa, että tällaisella keskeyttämisjärjestelyllä pyritään vähentämään liiallista kuolevuutta talvella, tukemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja varsinkin lapsia, ikääntyviä ja pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä heidän terveytensä ja hyvinvointinsa suojelemiseksi; 25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\1074959.doc 9/9 PE569.633v01-00
PERUSTELUT Tällä valiokunta-aloitteisella mietinnöllä pyritään rakentamaan siltoja sosiaali- ja energiapolitiikkojen välille eurooppalaisessa keskustelussa korostamalla, että EU on etääntymässä Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden torjumista koskevista tavoitteista, vaikka EU:lla on huomattavia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia vähentää köyhien kotitalouksien merkittäviä menoja kohdentamalla uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevia olemassa olevia hankkeita energiaköyhiin kotitalouksiin. Tavoitteena on saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden torjumista koskevat tavoitteet mutta myös energiatehokkuutta, päästöjä ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet. Tämä edellyttää, että monet toimijat toteuttavat saman suuntaisia lisätoimia useilla eri välineillä. Komission tiedonannolla 1 otetaan ensimmäiset askeleet kohti sosiaalisia oikeuksia koskevaa eurooppalaista pilaria, jotta vahvistetaan unionin sosiaalista ulottuvuutta yhdennetyn lähestymistavan avulla, nykyaikaistamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä ja harkitsemalla uusia toimenpiteitä, joilla tuetaan suurempaa yhdentymistä ajan myötä. EU:n suurempi sosiaalinen sitoutuminen on pitkään täyttymättä ollut poliittinen lupaus. Siksi vähimmäistulokehyksen ja sosiaalisten ja työoikeuksien lisäparannusten sekä syrjinnän vastaisen lainsäädännön avulla EU voi saavuttaa yhdentymisen seuraavan tason. Köyhien kotitalouksien tulotason nostaminen on yksi keskeisistä osatekijöistä Eurooppa 2020 - strategian onnistumiselle ja köyhyyden torjunnalle. Tähän on kaksi syytä: EU:n eriarvoisuus on lisääntynyt kriisin alkamisen jälkeen, ja yhä yksi kuudesta unionin kansalaisesta elää köyhyydessä tai on vaarassa joutua köyhyyteen. Vähimmäistulo on keskeinen väline, joka aiotaan ottaa käyttöön EU:ssa SEUT-sopimuksen 2 9 artiklan perustella, jotta varmistetaan kunnollisia elinoloja koskevat perusoikeudet. Köyhyyden torjunnan ja erityisesti äärimmäisen köyhyyden torjunnan toinen pilari koostuu kotitalouksien menojen tosiasiallisesta vähentämisestä kohdentamalla paremmin eri rahastoja kaikkein hiekommassa asemassa oleviin kotitalouksiin ja poistamalla esteet resurssien tehokkaalta käytöltä. Eurooppa 2020 -strategiassa 3 asetetaan tavoitteeksi, että kulutetusta energiasta 20 prosenttia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, että energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosentilla (verrattuna vuoteen 1990) vuoteen 2020 mennessä. Myös EU:n rahastojen paremmalla kohdentamisella energiaköyhiin kotitalouksiin päästään lähemmäksi näitä tavoitteita. Aloitteella otetaan käyttöön eurooppalaisen talvilämmityksen poiskytkemisen keskeyttämisen käsite, jolla suojellaan kotitalouksia, jotka kokevat jo nyt energian puutetta tai ovat vaarassa joutua poiskytketyiksi energiapalvelusta maksamattomien laskujenvuoksi. 1 Komission lehdistötiedote, 6. lokakuuta 2015, IP-15-5763. 2 Euroopan unionista tehty sopimus ja Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus 2012/C 326/01. 3 Eurooppa 2020 -strategia http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm PE569.633v01-00 10/10 PR\1074959.doc