Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori
Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna Alaosa: Kuurna-Pyhäselkä Hyväksyttävät vedenkorkeuden muutokset Säännöstelyselvityksen kommentit Johtopäätökset Marja Wuori - 2
Yleistä Haastateltiin 14 Pielisjoen rantakiinteistön omistajaa Haastateltavien valinnan tavoitteena monipuolisuus Alueellinen kattavuus Erilaiset käyttäjät Erityyliset rannat Haastateltavien määrä joen osa-alueittain Yläosa 2 kpl Keskiosa 5 kpl Alaosa 7 kpl 3
Pielisjoen jako osaalueisiin A) Yläosa, Uimaharju - Kaltimon voimalaitospato (96 rantakiinteistöä) B) Keskiosa, Kaltimon voimalaitospato Kuurnan voimalaitospato (197 rantakiinteistöä) C) Alaosa, Kuurnan voimalaitospato Pyhäselkä (121 rantakiinteistöä) 4
Virkistyskäyttö Pielisjoki virkistyskäytön kannalta tärkein vesistö 13 vastaajalle eli 93 %:lle Virkistyskäyttötapojen yleisyys Maiseman ihailu Uiminen Saunominen Ulkoilu ranta-alueella Veneily Kalastus Valokuvaus Muu, mikä? Metsästys Melonta -1 4 9 14 Lähes päivittäin Viikoittain Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Ei lainkaan 5
Virkistyskäytön jakautuminen ajallisesti Vuodenajoittain Arkena/loma-aikana Joulu-Helmikuu Viikonloppuina Maalis-toukokuu Lomapäivinä Kesä-elokuu Arki-iltoina Syys-marraskuu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähes päivittäin tai useammin Viikoittain Muutaman kerran kuukaudessa tai harvemmin Arkipäivinä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Usein Melko usein Melko harvoin Harvoin 6
Kokemuksia vedenkorkeuksista Kysyttiin kokemuksia vuoden 2011 ja vuoden 2012 virtaamien pohjalta Vuonna 2011 virtaama kesällä/syksyllä n. 140 250 m3/s Vuonna 2012 virtaama kesällä/syksyllä n. 350 430 m3/s Vastaukset vaihtelevat Osa kokenut haittoja, osa ei Useampi haastateltava mainitsi myös, että ymmärtävät Pielisen tilanteen ja voimatalouden edut, eivätkä halua estää niitä 7
Yläosan vedenkorkeudet Pielisen taso vaikuttaa vedenkorkeuksiin Haastateltavat (2 kpl) eivät olleet kokeneet haittoja normaalista vedenkorkeuden vaihtelusta Ihannevedenkorkeus: marraskuun 2012 vedenkorkeus ja siitä 30 40 cm alaspäin 8
Keskiosan vedenkorkeudet Vedenkorkeudet hyvin tasaisia etenkin Jakokosken alapuolella. Nykyiset vedenkorkeudet ja virtaamat Tyytyväisiä nykyisiin tasaisiin korkeuksiin Haittoja kovalla virtaamalla tai suurilla virtaaman muutoksilla humuksesta ja roskien lähdöstä liikkeelle Ihannevedenkorkeus 3 haastateltavan mielestä nykyinen tasainen vedenkorkeus Yhden mielestä marraskuun 2012 vedenkorkeus -20 cm tai vakiovedenkorkeus +10 20 cm (n. NN 84,20-84,20 Jakokoski) Yhden mielestä kevään 2011 vedenkorkeus eli kesän 2011 W +20 cm (n. NN 84,30 Jakokoski eli Q 260 m3/s) 9
Alaosan vedenkorkeudet Joen suurimmat vedenkorkeuden vaihtelut Tuovat haasteita virkistyskäytölle Korkeuksiin vaikuttavat Pielisjoen virtaama ja Saimaan vedenkorkeus Myös lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset suurimmat Kokeneet haittoja sekä vuoden 2011 alhaisista vedenkorkeuksista että vuoden 2012 korkeista vedenkorkeuksista Ihannevedenkorkeus 0 1 m alaspäin syksyn 2012 vedenkorkeuksista, eniten mainittu -0,5 m (n. Q 250 350 m3/s) 10
Paljonko vedenkorkeudet saavat vaihdella? 6 0 = Ei lainkaan 1 = Alle 5 cm 2 = 5-9 cm 3 = 10 19 cm 4 = 20 29 cm 5 = 30 39 cm 6 = Yli 40 cm 5 4 3 2 1 Yläosa Keskiosa Alaosa 0 Vuorokaudessa Viikossa Vuorokaudessa Viikossa Ei aiheudu lainkaan haittaa Ei aiheudu merkittävää haittaa 11
Johtopäätökset Eniten häiritsevät ääripäiden vedenkorkeudet: hyvin alhaiset tai hyvin korkeat Vedenkorkeuden vaihtelu voidaan hyväksyä, jos se tapahtuu keskivedenkorkeuksilla eikä ole liian suurta 12
Kiitos! 13